10 kk ikäistä vauvaa purtiin päiväkodissa
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005982972.html
Ihan ensimmäisenä tulee mieleen, että miksi 10 kk ikäinen vauva ylipäätään on päiväkodissa? Tuossa iässä rakentuu kiintymyssuhde omaan vanhempaan/ vanhempiin. Tämänkin vauvan tapauksessa iskällä ja äiskällä ilmeisen kiire lihottaa vain omaa lompakkoaan. Ruuhkavuosista ei ainakaan ole tietoa. Tehdään lapsi, laitetaan lapsi kunnan/ valtion kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kasvatettavaksi.
Jos haluaa pelkän lemmikin, kannattaa hommata koira tai kissa, ei lasta. Ai niin... Koira ja kissakin vaatii enemmän huomiota ja sitoutumista, kuin se oma tenava.
Kommentit (395)
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkään ketään ei kiinnosta vaatia hallitukselta parempaa varhaiskasvatusta :D. Äidit haukkuu äitejä. Käyttäytyykö miehet noin? Pitääkö jonkun lapsen päästä hengestään, että jotain tapahtuisi? Mikäli se sattuu olemaan 10kk:n ikäinen vauva, niin sekin on tietenkin äidin vika.
Vanhemmille lapsille pitäisi saada sitä laadukkaampaa varhaiskasvatusta. Nämä pienet eivät varhaiskasvatuksesta hyödy lainkaan.
Surkuhupaisaa lukea näit kommenteja. Ois kiva nähdä teidät ottamassa matsia hiekkalaatikolla. Lapset vois ottaa mallia, niin 10kk:n ikänenkin osaisi purra takaisin. Kuin viidakossa taistellaan henkeen ja vereen kuka on kaikkein paras äiti.
tuttu tarina kirjoitti:
mietin vaan, että minkähän laiset vanhemmat " purijalapsella" on. Kauhea tapaus. en kyllä keksi syytä, miksi vauva? puree toista. Jännä juttu.
Toivottavasti se purija pääsee terapiaan hoitamaan ongelmaansa.
Lapset on niin vähän aikaa pieniä, alle 3 v ei tee mitään päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Lapset on niin vähän aikaa pieniä, alle 3 v ei tee mitään päiväkodissa.
En tiedä kuinka vakavasti vammainen lapsesi on jos olet sitä mieltä että alle 3-vuotias ei tee mitään päiväkodissa. Meillä lapsi meni päiväkotiin 11 kuukauden ikäisenä koska minun oli palattava opintoihin. Nyt 2-vuotiaana on välissä maaniteltava sieltä päiväkodista lähtiessä kun kavereiden kanssa on niin kivaa leikkiä. Ollaan käyty myös päiväkotikavereiden synttäreillä ja ”leikkitreffeillä”. Lapsi osaa kyllä nimetä päiväkodista ne kolme parasta kaveriaan. On myös tykännyt maaillla päiväkodissa ja piirtää ja käyvät retkillä. Tädit kertoo kuinka reippaasti on tarhassa ja innoll tekee asioita, kun oli alle vuoden kaikki tädit tykkäsivät ja joka kerta hakiessa kehuivat kuinka on niin ihana ja suloinen tyttö.
Ei varmaan jokainen lapsi sovi persoonaltaan päiväkotiin pienenä, meidän lapsella ei ole ollut mitään ongelmaa ensimmäisen viikon jälkeen jolloin vähän jäätiin aina äitiä tai isiä kaipaamaan. Opiskeluni eivät ole mitään tentti silloin tällöin, kerran kuussa luento -tyyppistä vaan vaativaa hommaa ja läsnäoloa on paljon. En mitenkään olisi pystynyt opiskelemaan lapsi kotona, mies taas oli töissä koska jollain meidänkin piti elää. Mutta joo, ehkä meidänkin olisi pitänyt jättää lisääntymättä, eihän me lasta rakasteta edes.
Itse menin aikanaan päiväkotiin 9 kuukauden vanhana ja olin siellä eskarin kautta kouluun. Ei mitään huonoa sanottavaa, paljon kavereita ja sosiaalista pääomaa tuli sen ansiosta.
Tiedän yhden purija-lapsen, hän oli saanut sisaruksen pienellä ikäerolla ja sen jälkeen tämä 1,5v vilkas poika oli aivan mahdoton. Puri, töni ja löi kaikkia muita lapsia, varsinkin tuommoisia avuttomia vauvoja. Äidillään ei tietenkään riittänyt kädet pitää raivotaaperoa kurissa kun oli se pieni vauva hoidettavana myös...
Aika ristiriitainen tämä nykysuomi :) Pitäisi muka tehdä lisää lapsia, mutta sitten niitä ei saisi viedä päiväkotiin. Ja ne pitää viedä päiväkotiin, koska valtaosalla suomalaisista ei yksinkertaisesti ole varaa pitää pitkiä lomia sillä 250 e/kk luokka olevalla tuella. Ja sitten ihmetellään miksi syntyvyys on kohta nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on niin vähän aikaa pieniä, alle 3 v ei tee mitään päiväkodissa.
En tiedä kuinka vakavasti vammainen lapsesi on jos olet sitä mieltä että alle 3-vuotias ei tee mitään päiväkodissa. Meillä lapsi meni päiväkotiin 11 kuukauden ikäisenä koska minun oli palattava opintoihin. Nyt 2-vuotiaana on välissä maaniteltava sieltä päiväkodista lähtiessä kun kavereiden kanssa on niin kivaa leikkiä. Ollaan käyty myös päiväkotikavereiden synttäreillä ja ”leikkitreffeillä”. Lapsi osaa kyllä nimetä päiväkodista ne kolme parasta kaveriaan. On myös tykännyt maaillla päiväkodissa ja piirtää ja käyvät retkillä. Tädit kertoo kuinka reippaasti on tarhassa ja innoll tekee asioita, kun oli alle vuoden kaikki tädit tykkäsivät ja joka kerta hakiessa kehuivat kuinka on niin ihana ja suloinen tyttö.
Ei varmaan jokainen lapsi sovi persoonaltaan päiväkotiin pienenä, meidän lapsella ei ole ollut mitään ongelmaa ensimmäisen viikon jälkeen jolloin vähän jäätiin aina äitiä tai isiä kaipaamaan. Opiskeluni eivät ole mitään tentti silloin tällöin, kerran kuussa luento -tyyppistä vaan vaativaa hommaa ja läsnäoloa on paljon. En mitenkään olisi pystynyt opiskelemaan lapsi kotona, mies taas oli töissä koska jollain meidänkin piti elää. Mutta joo, ehkä meidänkin olisi pitänyt jättää lisääntymättä, eihän me lasta rakasteta edes.
mulla oli aikaa olla lapseni kanssa kun vihdoin viimein sain, fiksu hänestä tuli, opiskelee yliopistossa erittäin suosittua alaa. Muut tehkää mitä lystäätte. Itselle sopi mainioisti olla kotona lapsen kanssa, toki käytiin eri paikoissa missä muitakin lapsia, olin lapseni kanssa nk aktiivinen äiti. Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja ne tahtoisin niin elää uudelleen........ Olen ehtinyt olemaan työelämässä. Tämä sopi meille.
Tuli mieleen yksi asia mikä voisi selittää sen, ettei lapsen kipuitkuun reagoitu tarpeeksi nopeasti. Korvatulpat.
Liian isoissa lapsiryhmissä on niin iso meteli, että työntekijä tarvitsee korvatulpat.
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen yksi asia mikä voisi selittää sen, ettei lapsen kipuitkuun reagoitu tarpeeksi nopeasti. Korvatulpat.
Liian isoissa lapsiryhmissä on niin iso meteli, että työntekijä tarvitsee korvatulpat.
Siis koskaan en ole törmännyt työnkaveriin joka olisi tukkinut korvansa vaikka kuinka kova meteli. Vaikka joskus tuntuu olevan niille tarvetta. Ja kun tässä tapauksessa on noin pienestä kyse, ryhmän koko ei ole niin iso, että meteli vaatisi tulpat. Pienten osastolla on lähes aina rauhallisinta.
Töissä ollaan kauhisteltukin, miten noin on päässyt tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on niin vähän aikaa pieniä, alle 3 v ei tee mitään päiväkodissa.
En tiedä kuinka vakavasti vammainen lapsesi on jos olet sitä mieltä että alle 3-vuotias ei tee mitään päiväkodissa. Meillä lapsi meni päiväkotiin 11 kuukauden ikäisenä koska minun oli palattava opintoihin. Nyt 2-vuotiaana on välissä maaniteltava sieltä päiväkodista lähtiessä kun kavereiden kanssa on niin kivaa leikkiä. Ollaan käyty myös päiväkotikavereiden synttäreillä ja ”leikkitreffeillä”. Lapsi osaa kyllä nimetä päiväkodista ne kolme parasta kaveriaan. On myös tykännyt maaillla päiväkodissa ja piirtää ja käyvät retkillä. Tädit kertoo kuinka reippaasti on tarhassa ja innoll tekee asioita, kun oli alle vuoden kaikki tädit tykkäsivät ja joka kerta hakiessa kehuivat kuinka on niin ihana ja suloinen tyttö.
Ei varmaan jokainen lapsi sovi persoonaltaan päiväkotiin pienenä, meidän lapsella ei ole ollut mitään ongelmaa ensimmäisen viikon jälkeen jolloin vähän jäätiin aina äitiä tai isiä kaipaamaan. Opiskeluni eivät ole mitään tentti silloin tällöin, kerran kuussa luento -tyyppistä vaan vaativaa hommaa ja läsnäoloa on paljon. En mitenkään olisi pystynyt opiskelemaan lapsi kotona, mies taas oli töissä koska jollain meidänkin piti elää. Mutta joo, ehkä meidänkin olisi pitänyt jättää lisääntymättä, eihän me lasta rakasteta edes.
mulla oli aikaa olla lapseni kanssa kun vihdoin viimein sain, fiksu hänestä tuli, opiskelee yliopistossa erittäin suosittua alaa. Muut tehkää mitä lystäätte. Itselle sopi mainioisti olla kotona lapsen kanssa, toki käytiin eri paikoissa missä muitakin lapsia, olin lapseni kanssa nk aktiivinen äiti. Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja ne tahtoisin niin elää uudelleen........ Olen ehtinyt olemaan työelämässä. Tämä sopi meille.
Kuules supermamma, sun lapsi ei opiskele yliopistossa siksi, että sinä olit kotiäiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on niin vähän aikaa pieniä, alle 3 v ei tee mitään päiväkodissa.
En tiedä kuinka vakavasti vammainen lapsesi on jos olet sitä mieltä että alle 3-vuotias ei tee mitään päiväkodissa. Meillä lapsi meni päiväkotiin 11 kuukauden ikäisenä koska minun oli palattava opintoihin. Nyt 2-vuotiaana on välissä maaniteltava sieltä päiväkodista lähtiessä kun kavereiden kanssa on niin kivaa leikkiä. Ollaan käyty myös päiväkotikavereiden synttäreillä ja ”leikkitreffeillä”. Lapsi osaa kyllä nimetä päiväkodista ne kolme parasta kaveriaan. On myös tykännyt maaillla päiväkodissa ja piirtää ja käyvät retkillä. Tädit kertoo kuinka reippaasti on tarhassa ja innoll tekee asioita, kun oli alle vuoden kaikki tädit tykkäsivät ja joka kerta hakiessa kehuivat kuinka on niin ihana ja suloinen tyttö.
Ei varmaan jokainen lapsi sovi persoonaltaan päiväkotiin pienenä, meidän lapsella ei ole ollut mitään ongelmaa ensimmäisen viikon jälkeen jolloin vähän jäätiin aina äitiä tai isiä kaipaamaan. Opiskeluni eivät ole mitään tentti silloin tällöin, kerran kuussa luento -tyyppistä vaan vaativaa hommaa ja läsnäoloa on paljon. En mitenkään olisi pystynyt opiskelemaan lapsi kotona, mies taas oli töissä koska jollain meidänkin piti elää. Mutta joo, ehkä meidänkin olisi pitänyt jättää lisääntymättä, eihän me lasta rakasteta edes.
mulla oli aikaa olla lapseni kanssa kun vihdoin viimein sain, fiksu hänestä tuli, opiskelee yliopistossa erittäin suosittua alaa. Muut tehkää mitä lystäätte. Itselle sopi mainioisti olla kotona lapsen kanssa, toki käytiin eri paikoissa missä muitakin lapsia, olin lapseni kanssa nk aktiivinen äiti. Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja ne tahtoisin niin elää uudelleen........ Olen ehtinyt olemaan työelämässä. Tämä sopi meille.
Heh, tehkää mitä lystäätte... Kiva asenne sulla, ihan taatusti useampia lystäisi olla kotona lasten kanssa, mutta lystäisi myös syödä muutakin kuin halvinta ja lystäisi monesti tarjota lapselle muutakin kuin ei oo:ta tai ei oo varaa. Itse halusin tarjota kasvaville lapsille omat huoneen, oman pihan ja hiekkalaatikon joka on narkkineulavapaa ja terassin jossa kesällä leikkiä ammeessa kesällä niin töihin on palattava. Eipä meillä kaikilla ole miestä, joka kantaa kotiin minimissään 5000€ kuukaudessa, joten hänkin arvostaa sitä taloudellista helpotusta joka tulee kun osallistun menoihin omalla palkallani.
Ai? Minun lapseni ovat kyllä 10kk ikäisinä olleet puhuvia, käveleviä, kaikesta toiminnasta kiinnostuneita persoonia. Saivat päiväkodista paljonkin aikoinaan.