Sivut

Kommentit (599)

Vierailija

Leluja ei juuri ollut, ei legoja saatikka tietokoneita/pelejä. Kurahousut oli muistaakseni pöytäliinasta ommellut. Juustoa oli ruokana ehkä kerran viikossa, kahdessa. Jäätelöpaketti jaettiin lasten kesken  tasapaloiksi kuten myös limukkapullo, kaikki meni saman tien ja jako tehtiin millien tarkkuudella. Talvivaatteita ei juuri ollut, mentiin samoilla farkuilla oli miten kylmä tahansa. Alle laitettiin välihousuja, ehkä villahousut.

Vierailija

Äiti leipoi, kaupasta ei ostettu leipää saati leivonnaisia.

Kun oli tarpeeksi kauan syöty perunaa ja ruskeaa kastiketta, isä otti haulikon olalle ja lähti metsälle.

Jos hirvi oli kaadettu omille maille, koitti juhla-aika. Lihaa jauhettiin ja pakastettiin ja taas kastikkeessa oli sattumia.

Kaupan lihaa ostettiin jouluna paistinkastikkeeseen.

Ensimmäisen hampurilaisaterian söin teininä kun poikaystävä tarjosi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Toimihenkilö kirjoitti:
Ruoka ja ei koskaan matkoja eikä mitään uusimpia vaatteita mitä kaikilla muilla oli.

Ei tosiaan vieläkään asuntolainaa vaikka syön makaroonilaatikkoa ketsupin kanssa edelleen että säästäisin menoissa, olisi pitänyt opiskella diplomiinsinööriksi AMK insinöörin sijaan niin olisi ollut jo rahat asuntolainaan.

Hmmm.. mää olen vaan ammattikoulun käynyt ja asuntolaina kuitenkin löytyy ilman takaajia ja säästöjä. Pitäisiköhän sinun kysyä toisestakin pankista?

Vierailija

Muistan oman lapsuuteni köyhäilyn niin karseana, että omat lapseni ovat saaneet huvipuistoreissut, hittilelut, merkkivaatteet, ratsastusleirit, kielikurssit jne ihan pyytämättä.
Vanhempani ei olleet köyhiä vaan ihan periaatteesta ei ikinä saanut mitään, serkkujen vanhat vaatteet ja lelujen halpakopiot jne

Vierailija

Olihan se aikamoista köyhäilyä. Kerran vuodessa isolla numerolla ostettiin hampparit grilliltä. Särkänniemessä ei saatu rannekkeita vaan piti ostaa pari irtolippua ja tarkkaan miettiä, missä nyt sitten käy. Ruoka oli linjalla: makaronilaatikko, kalapuikot, äiti leipoi leivät ja pullat itse. Mehua lingottiin itse ja limpan sai tasan syntymäpäivänä. Jäätelöä ostettiin yksi 10 Eskimon paketti koko kesänä ja sitten luvalla syötiin yksitellen kaksi lasta ne. Vaatteet oli halvat/kierrätetyt, karkkirahaa yms. ei saanut. Viikkoraha piti aina säästää possuun.

Toisaalta olen sitä mieltä, että vanhemmat heijasti siinä omaa köyhää lapsuuttaan, jossa oli vielä vähemmän. Eivät osanneet ajatella, että rahaa olisi voinut käyttää kanssa. Silti meillä oli kaunis koti, mökki, uusi auto parin vuoden välein, sijoitusasuntoja jne. Ei todellakaan oltu köyhiä tai kipeitä. Kun lähdin 19-vuotiaana opiskelemaan yliopistoon, vanhemmat osti suoraan minulle asunnon käyttöön.

Vierailija

Kaverin perheessä oli tarkat säännökset ruokamäärille. Itse ruoka tuli aina annosteltuna ja esim. kaakaota sai ottaa vain yhden lusikallisen. Isoon mukiin pienen lapsen mielestä se ei tietenkään olisi riittänyt, mutta niin vain piti riittää. Kaverini aina vahti silmä kovana, etten vain ota yhtään enempää. Surullista, ei lapsen pitäisi tuollaista joutua tekemään. :/

Joko kyse oli ns. köyhäilystä tai vain ankaran perheenäidin pihistelystä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kuukautissuojaksi piti leikata vanhasta lakanasta side. Hirvitti, että jos kaverit hoksaa.
Hiertymiä kummempaa ei sattunut ja tulipahan tietämättään elettyä ekologisesti 😆.

Kuinka se ei tullut läpi? Minulla ainakin tulee siteistä tai paperistakin.

Köyhästäelämästä

Paistettu makaroni..usein syötynä.
Jääkaapissa vähän maitoa, nakkipaketti, flora.

Sain kerran vuodessa "uusia" vaatteita.
Joskus veljen kengät jalassa kouluun.
Usein ei ollut mitään syötävää jääkaapissa. Siis tarkoitan ihan ruokaa.
Äiti oli työtön ja peliongelmainen.

Silloin harvoin kun sai jotain omaa, siitä piti kiinni hampain. Se näkyy nykyäänkin, jos ostan itselleni esim. Karkkia, on mun todella vaikea jakaa siitä. Tavaran omistamisen tunne on todella tärkeää, tiedän että joku on mun omaa.

Vierailija

"luvan kanssa sai ottaa jäätelön"
"Jäätelö jaettiin mm tarkkuudella"
"Limupullo ja karkit jaettiin"

Ei meillä oltu köyhiä, mut ihan perus juttuja nuo oli 90luvun alussa. Muistan useasti veljen kanssa mitanneeni jäätelöpakettia.

Vierailija

Kasvissyönnin. Meillä syötiin oman maan porkkanaa,perunaa,sipulia, lanttua jne. Poimittiin marjat metsästä ja pakastettiin. Nykyään olen todennut että liha se on hyvää vaikka onkin kalliimpaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Muistan oman lapsuuteni köyhäilyn niin karseana, että omat lapseni ovat saaneet huvipuistoreissut, hittilelut, merkkivaatteet, ratsastusleirit, kielikurssit jne ihan pyytämättä.
Vanhempani ei olleet köyhiä vaan ihan periaatteesta ei ikinä saanut mitään, serkkujen vanhat vaatteet ja lelujen halpakopiot jne

Ihanaa löytää kohtalontovereita. Mun lapsi on melkein väsynyt siihen roudaamiseen kun vien häntä kaikkialle. 😂

Vierailija

Tämä oli ihan normaalia 70-ja 80-luvuilla ainakin meillä, jossa kumpikin vanhempi kävi töissä, ylempää keskiluokkaa:

-ei juuri koskaan syöty ravintolassa. Pikaruokaloita ei juuri ollut siellä missä pienenä lapsena asuin ja isompanakaan ei todellakaan käyty missään. Muistan, että kerran käytiin jossain syömässä kun olin 11-.12v

-aina omat eväät automatkoilla yms. Pysähdyttiin P-paikalle, leivät ja termarit esiin. Järjetöntä tuhlausta olis ollut nykyajan tapa pysähtyä Mäkkiin tai ABC:lle syömään, ei ikinä

-kesälomat Suomessa, joskus vuokramökillä ja sukulaisissa. Pari kertaa käytiin Ruotsissa Viikkarilla sukulaisen luona, mutta en muista että ois käyty Buffetissa tms. Ikinä ei käyty missään kauempana, ekan kerran pääsin "etelään" kun maksoin ite 18-vuotiaana

-koskaan ei saanut merkkivaatteita eikä vaatteita ostettu vaan huvin vuoksi. Vaatteet ostettiin Seppälästä, ei ois tullut kuuloonkaan että kasvava lapsi ois saanut jotain merkkifarkkuja tms.  Vaatteita kierrätettiin sisarusten ja naapurien kanssa

-kampaajalle käyntiä ja ekaa permistä piti mankua kuukausitolkulla ja jossain vaiheessa sen sitten sain. Ei ois tullut kuuloonkaan että murrosikäiselle nuorelle ois maksettu kalliita liukuvärejä yms kampaajareissuja

-aina halvinta kaikessa ( shampoot Suuri suomalainen shampoo tms jota joskus laimennettiin vedellä, saippuat, naama-aineet yms). Oma äiti meikkasi, mutta ei ikinä käytetty kalliita merkkejä kuten Lancomea tms

-vanhemmat rakensi talon ja oli iso laina, kumpikaan ei saanut mitään perintöjä mistään, aina oil rahapula ja aina odotettiin palkkapäivää  

-tämä oli ihan normaalia elämää enkä ikinä ajatellut että oisin jäänyt paitsi jostain. Sitä paitsi vanhempani olivat luultavasti hiukan keskituloisia paremminkin tienaavia. Ei tuohon aikaan kuin muutama perhe käynyt esim. talvisin jossain Kanarialla tms, aina ne samat tyypit oli pois koulusta. Suurin osa ei käynyt missään, paitsi leireillä tms. Se oli ihan normaalia

Vierailija

Ketjua lueskellessa tuli vain mieleen, että nykyään "köyhäilynä" pidetyt jutut olivat vain järkevää taloudenpitoa. Nyt myynti, mainos ja markkinointi hulluttavat haluamaan ties mitä.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat