Lapsen kaverin äiti
Kyseessä eskarilaiset tytöt, jotka ovat olleet parhaita kavereita 3-vuotiaasta lähtien. Asutaan samalla asuinalueella ja tytöt näkevät toisiaan silloin tällöin vapaa-ajalla. Laitoin lauantai aamulla facebookin kautta viestiä, että voivatko tytöt nähdä sunnuntaina. Kyseinen äiti luki viestin, ei vastannut mitään ja laittoi pitkin eilistä päivää seinälleen kaikkia turhia huumori/ketjukirjepäivityksiä. Tänään häneltä tuli iltapäivällä viesti, että lapsen toinen kaveri on tulossa heille leikkimään. Minusta oli jotenkin tosi tökeröä, ettei voinut jo eilen laittaa viestiä, että heillä on sovittu jotain muuta.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun viestiin vastaaminen kestää ja alan saada tarpeekseni. Jos lapset eivät olisi parhaita kavereita näin pitkältä ajalta, olisin jo aikaa katkaissut välit. Kyseinen äiti on tavatessa aina ystävällinen ja hyvin empaattisen oloinen, mutta yhteydenpito viesteillä on hankalaa. Muiden kanssa hän viestittää aktiivisesti, mutta minun viestit jotenkin ohittaa, eikä koe niitä tärkeiksi, vaan vastaa päivän tai useamman viiveellä. Reagoinko turhan voimakkaasti vai mitä mieltä olette? Lapsella on myös muita kavereita eli pitääkö vain ohjata leikkimään enemmän muiden kaveriensa kanssa ja unohtaa tämä paras kaveri.
Kommentit (96)
Varmaan vastasi, kun tiesi tilanteen. En itsekään jaksa aina selitellä, että ehkä, mutta kun pitää mieheltä kysyä, kun tulee illalla kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua ap. Mikään ei oo niin ärsyttävää kuin se että vastataan usean päivän viiveellä viestiin. Pari kertaa menisi läpi jos vetoaisi unohdukseen mutta jos se on jatkuvaa niin se viittaa jonkinlaiseen välinpitämättömyyteen. Ei se äiti koe sitä asiaa niin tärkeänä kun ei kerran viitti vastailla. Tee jatkossa niin että jos ei vastaa mitään niin sovi pojalle joku muu leikkikaveri sille ajalle. Ja jos poikasi kärttää joko se vastas joko joko niin sanot vaan että ei ole vastannut niin ei se ajankohta varmaan sovi, pyydetäänkö joku muu leikkikaveri.
Poika? Ap puhui kyllä tytöistä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä nyt selitys millekään, mutta...
Mua usein kritisoidaan, etten vastaile FB privaviesteihin nopeesti. Mun mielestä se ei ole nopean viestittelyn foorumi. Enkä ole puhelimelleni ladannut meseä, että voin vastailla vain koneelta. Sekin rajoittaa vastailuja, muttei estä mua huvittamasta itseäni huumoripäivityksillä.
Jos olisin ollut koneella, kun viestin lähetit, niin olisin voinut samantien laittaa, että "suunnitelmat auki vielä... palailen". Itseni tuntien, olisin valitettavasti unohtanut palata asiaan - ihan vaan höperön pääni takia. Sorry.
Lapsen äidin kaverilla on taipuvaisuutta unohteluun eli siihen hän vetoaa aina, jos vastaa esim. 5 päivää myöhässä. Tuo on vaan tosi tylsää lapsen kannalta, kun joka päivä kysyy "onko X:n äiti vastannut" ja itselle tulee vielä hölmömpi olo, jos joutuu useamman kerran kysymään samasta asiasta.
Lapsen äidin kaveri? Vai kenties sittenkin lapsen kaverin äiti..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiiä miten kannattaisi toimia, mutta tosi ärsyttävää tuommoinen on ettei voi mitään vastata. Mulla on kanssa yksi kaveri, joka vastaa päivien/viikonkin viiveellä wa-viesteihini, jos vastaa ollenkaan. Just päätin etten enää laittele hänelle viestiä, hän varmaan ottaa yhteyttä jos/ kun tarvitsee jotakin.
Sinuna ehkä koittaisin ehdottaa lapsellesi muita leikkikavereita, harmi tietysti lasten kannalta jos parhaan kaverin kanssa tapaaminen on haasteellista.
Samaa päätin tänään, etten enää laita hänelle yhtään viestiä eli hoitakoon itse yhteydenpidon. Lapset näkeköön toisiaan eskarissa ja vapaa-ajalla lapsi saa alkaa leikkimään muiden kaveriensa kanssa.
Eli oma ylpeys on tärkeämpi kuin lapsen ystävyys? Taitaa kaikki pyöriä sun ympärillä yleensäkin? Joka ei siihen taivu, saa kärsiä nahoissaan?
Siis oletko tosiaan sitä mieltä, että toisen äidin on taivuttava jatkuvasti yksipuolisesti kyselemään, milloin lapset näkevät ja toinen vastaa, kun jaksaa? Joo, kyllä ylpeys jossain kohtaa menee edelle.
Näköjään joillain menee. En minä ole välittänyt kärpäsenpeen vertaa mistään omasta ylpeydestä laiskan vastaaja-vanhemman vuoksi.. Olen ollut vain viestinvälittäjän roolissa ja jos lapsi on joutunut odottamaan vastausta, olen vaan sanonut että jotkut toimivat joskus näin. Ei olis tullut mieleenkään tuhota lasten ystävyyttä toisen vanhemman vuoksi. Se ei ole minun tehtäväni.
Kyllä olet aikamoinen draamaqueen. "Mulle ei näin tehdä!!!"
"Tuhota lasten ystävyyttä"?!?! No huhhuh. Eli tämä välinpitämätön ja vastaamaton äiti voi toimia miten haluaa, mutta tuon toisen äidin on jatkossakin aina ehdotettava tapaamisia, ja odoteltava tyynesti että koska toinen jaksaa vastata vai vastaako ehkä ollenkaan. Ok.
Tämä toinen äiti ei ollut katkaisemassa mitään välejä, vaan todennäköisesti jatkamassa samoin kuin tähän mennessä, itselleen ominaisella tavalla. Sen sijaan tämä itseään täynnä oleva marttyyrimammahan tässä oli katkaisemassa välit lasten kustannuksella kostotoimenpiteenä.
Mikään pakko ei ole viestitellä, jos se on ylivoimaista, mutta ei ole myöskään niitä välejä katkoa, jos lapset edelleen haluavat olla ystäviä. Ap tuskin on edes sanonut päin naamaa yhtään mitään asiasta, vois hyvin kuvitella...
Jostain kumman syystä tämä on ap:lle huomattavasti henkilökohtaisempaa kuin muille vanhemmille. Vaikea sanoa miksi näin on, mutta mihinkään täällä annettuun, vieläpä hyvään pointtiin, ei voi millään tarttua ja pohtia asiaa toisesta näkökulmasta. Draamakuningatar mikä draamakuningatar!
Vmp.
Voihan tämä hälläväliä-äiti jatkossa ehdottaa tapaamisia, eiköhän tämä toinen äiti näihin ehdotuksiin vastaa. Mutta ei kenenkään täydy olla yksin vastuussa yhteydenpidosta.
Veikkaan, että "hälläväliä-äitiä" tai välttämättä koko perhettä ei haittaa yhtään tällainen järjestely. Ainoa, ketä asia näyttää vituttavan, on ap. Ja hän ei tee mitään järkevän aikuisen ratkaisua muuttaakseen tilannetta. Kuten ottaisi asian puheeksi äidin kanssa tai tarkastele asiaa useammasta näkökulmasta. Tänne tulee kyllä ulisemaan.
No lakkaa sinä ulisemasta; miten tämä edes ottaa sulla noin koville?
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan jaksanut yhtä lapsen kaverin äitiä. Monta kertaa viikossa kyselyjä milloin lapset näkisivät ja jos vastasin että tänään ei nyt sovi niin heti perään kyselyjä että milloin sitten ja leikkitreffejä olisi pitänyt sopia monta päivää etukäteen. Kaiken lisäksi treffejä olisi pitänyt olla monta kertaa viikossa, joskus jopa joka päivä. En muutenkaan jaksa roikkua jossain wa:ssa jatkuvasti joten usein vaan jää viesteihin vastaamatta tai vastaan sitten kun muistan. Ja itsekkäästi jätän kyllä vastaamatta ei-toivotuille henkilöille.
Jep. Ja kaikkein pahimpia on ne, joille pitäis koko ajan tarjota joku pätevä selitys ja syy kaikkeen...
Ap, ootko aina tarjoamassa lastasi kylään? Ihan vaan lasten kaveruutta ajatellen....
Minä vastaan näihin sitten kun muistan. Puhelimessa ei ole meseä ja jotenkin oletan, että FB ei ole mikään nopean viestittelyn kanava. Tai ei ole ainakaan minulle. Jos on pakko saada joku kiinni, niin kirjoitan seinälleen, että hätätapaus, ota heti yhteyttä. Siitä se ainakin huomaa.
Lisäksi minua inhottaa se, että kun lapset näkevät toisaan jo viikolla, niin pitäisi vielä viikonloppu uhrata. Kiitos ei, meillä on harkat ja sukulaiset ja perheaika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiiä miten kannattaisi toimia, mutta tosi ärsyttävää tuommoinen on ettei voi mitään vastata. Mulla on kanssa yksi kaveri, joka vastaa päivien/viikonkin viiveellä wa-viesteihini, jos vastaa ollenkaan. Just päätin etten enää laittele hänelle viestiä, hän varmaan ottaa yhteyttä jos/ kun tarvitsee jotakin.
Sinuna ehkä koittaisin ehdottaa lapsellesi muita leikkikavereita, harmi tietysti lasten kannalta jos parhaan kaverin kanssa tapaaminen on haasteellista.
Samaa päätin tänään, etten enää laita hänelle yhtään viestiä eli hoitakoon itse yhteydenpidon. Lapset näkeköön toisiaan eskarissa ja vapaa-ajalla lapsi saa alkaa leikkimään muiden kaveriensa kanssa.
Eli oma ylpeys on tärkeämpi kuin lapsen ystävyys? Taitaa kaikki pyöriä sun ympärillä yleensäkin? Joka ei siihen taivu, saa kärsiä nahoissaan?
Siis oletko tosiaan sitä mieltä, että toisen äidin on taivuttava jatkuvasti yksipuolisesti kyselemään, milloin lapset näkevät ja toinen vastaa, kun jaksaa? Joo, kyllä ylpeys jossain kohtaa menee edelle.
Näköjään joillain menee. En minä ole välittänyt kärpäsenpeen vertaa mistään omasta ylpeydestä laiskan vastaaja-vanhemman vuoksi.. Olen ollut vain viestinvälittäjän roolissa ja jos lapsi on joutunut odottamaan vastausta, olen vaan sanonut että jotkut toimivat joskus näin. Ei olis tullut mieleenkään tuhota lasten ystävyyttä toisen vanhemman vuoksi. Se ei ole minun tehtäväni.
Kyllä olet aikamoinen draamaqueen. "Mulle ei näin tehdä!!!"
"Tuhota lasten ystävyyttä"?!?! No huhhuh. Eli tämä välinpitämätön ja vastaamaton äiti voi toimia miten haluaa, mutta tuon toisen äidin on jatkossakin aina ehdotettava tapaamisia, ja odoteltava tyynesti että koska toinen jaksaa vastata vai vastaako ehkä ollenkaan. Ok.
Tämä toinen äiti ei ollut katkaisemassa mitään välejä, vaan todennäköisesti jatkamassa samoin kuin tähän mennessä, itselleen ominaisella tavalla. Sen sijaan tämä itseään täynnä oleva marttyyrimammahan tässä oli katkaisemassa välit lasten kustannuksella kostotoimenpiteenä.
Mikään pakko ei ole viestitellä, jos se on ylivoimaista, mutta ei ole myöskään niitä välejä katkoa, jos lapset edelleen haluavat olla ystäviä. Ap tuskin on edes sanonut päin naamaa yhtään mitään asiasta, vois hyvin kuvitella...
Jostain kumman syystä tämä on ap:lle huomattavasti henkilökohtaisempaa kuin muille vanhemmille. Vaikea sanoa miksi näin on, mutta mihinkään täällä annettuun, vieläpä hyvään pointtiin, ei voi millään tarttua ja pohtia asiaa toisesta näkökulmasta. Draamakuningatar mikä draamakuningatar!
Vmp.
Voihan tämä hälläväliä-äiti jatkossa ehdottaa tapaamisia, eiköhän tämä toinen äiti näihin ehdotuksiin vastaa. Mutta ei kenenkään täydy olla yksin vastuussa yhteydenpidosta.
Veikkaan, että "hälläväliä-äitiä" tai välttämättä koko perhettä ei haittaa yhtään tällainen järjestely. Ainoa, ketä asia näyttää vituttavan, on ap. Ja hän ei tee mitään järkevän aikuisen ratkaisua muuttaakseen tilannetta. Kuten ottaisi asian puheeksi äidin kanssa tai tarkastele asiaa useammasta näkökulmasta. Tänne tulee kyllä ulisemaan.
Mistä sinä tiedät miten monesta näkökulmasta ja kuinka analyyttisesti ap asiaa pohdiskelee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiiä miten kannattaisi toimia, mutta tosi ärsyttävää tuommoinen on ettei voi mitään vastata. Mulla on kanssa yksi kaveri, joka vastaa päivien/viikonkin viiveellä wa-viesteihini, jos vastaa ollenkaan. Just päätin etten enää laittele hänelle viestiä, hän varmaan ottaa yhteyttä jos/ kun tarvitsee jotakin.
Sinuna ehkä koittaisin ehdottaa lapsellesi muita leikkikavereita, harmi tietysti lasten kannalta jos parhaan kaverin kanssa tapaaminen on haasteellista.
Samaa päätin tänään, etten enää laita hänelle yhtään viestiä eli hoitakoon itse yhteydenpidon. Lapset näkeköön toisiaan eskarissa ja vapaa-ajalla lapsi saa alkaa leikkimään muiden kaveriensa kanssa.
Eli oma ylpeys on tärkeämpi kuin lapsen ystävyys? Taitaa kaikki pyöriä sun ympärillä yleensäkin? Joka ei siihen taivu, saa kärsiä nahoissaan?
Siis oletko tosiaan sitä mieltä, että toisen äidin on taivuttava jatkuvasti yksipuolisesti kyselemään, milloin lapset näkevät ja toinen vastaa, kun jaksaa? Joo, kyllä ylpeys jossain kohtaa menee edelle.
Näköjään joillain menee. En minä ole välittänyt kärpäsenpeen vertaa mistään omasta ylpeydestä laiskan vastaaja-vanhemman vuoksi.. Olen ollut vain viestinvälittäjän roolissa ja jos lapsi on joutunut odottamaan vastausta, olen vaan sanonut että jotkut toimivat joskus näin. Ei olis tullut mieleenkään tuhota lasten ystävyyttä toisen vanhemman vuoksi. Se ei ole minun tehtäväni.
Kyllä olet aikamoinen draamaqueen. "Mulle ei näin tehdä!!!"
"Tuhota lasten ystävyyttä"?!?! No huhhuh. Eli tämä välinpitämätön ja vastaamaton äiti voi toimia miten haluaa, mutta tuon toisen äidin on jatkossakin aina ehdotettava tapaamisia, ja odoteltava tyynesti että koska toinen jaksaa vastata vai vastaako ehkä ollenkaan. Ok.
Tämä toinen äiti ei ollut katkaisemassa mitään välejä, vaan todennäköisesti jatkamassa samoin kuin tähän mennessä, itselleen ominaisella tavalla. Sen sijaan tämä itseään täynnä oleva marttyyrimammahan tässä oli katkaisemassa välit lasten kustannuksella kostotoimenpiteenä.
Mikään pakko ei ole viestitellä, jos se on ylivoimaista, mutta ei ole myöskään niitä välejä katkoa, jos lapset edelleen haluavat olla ystäviä. Ap tuskin on edes sanonut päin naamaa yhtään mitään asiasta, vois hyvin kuvitella...
Jostain kumman syystä tämä on ap:lle huomattavasti henkilökohtaisempaa kuin muille vanhemmille. Vaikea sanoa miksi näin on, mutta mihinkään täällä annettuun, vieläpä hyvään pointtiin, ei voi millään tarttua ja pohtia asiaa toisesta näkökulmasta. Draamakuningatar mikä draamakuningatar!
Vmp.
Voihan tämä hälläväliä-äiti jatkossa ehdottaa tapaamisia, eiköhän tämä toinen äiti näihin ehdotuksiin vastaa. Mutta ei kenenkään täydy olla yksin vastuussa yhteydenpidosta.
Veikkaan, että "hälläväliä-äitiä" tai välttämättä koko perhettä ei haittaa yhtään tällainen järjestely. Ainoa, ketä asia näyttää vituttavan, on ap. Ja hän ei tee mitään järkevän aikuisen ratkaisua muuttaakseen tilannetta. Kuten ottaisi asian puheeksi äidin kanssa tai tarkastele asiaa useammasta näkökulmasta. Tänne tulee kyllä ulisemaan.
Mistä sinä tiedät miten monesta näkökulmasta ja kuinka analyyttisesti ap asiaa pohdiskelee?
No se käy selväksi hänen päähänpinttymästään katsoa asiaa vain omalta kantiltaan. Todella raskasta seuraa...
Vierailija kirjoitti:
Ap, ootko aina tarjoamassa lastasi kylään? Ihan vaan lasten kaveruutta ajatellen....
Meille pyysin leikkimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiiä miten kannattaisi toimia, mutta tosi ärsyttävää tuommoinen on ettei voi mitään vastata. Mulla on kanssa yksi kaveri, joka vastaa päivien/viikonkin viiveellä wa-viesteihini, jos vastaa ollenkaan. Just päätin etten enää laittele hänelle viestiä, hän varmaan ottaa yhteyttä jos/ kun tarvitsee jotakin.
Sinuna ehkä koittaisin ehdottaa lapsellesi muita leikkikavereita, harmi tietysti lasten kannalta jos parhaan kaverin kanssa tapaaminen on haasteellista.
Samaa päätin tänään, etten enää laita hänelle yhtään viestiä eli hoitakoon itse yhteydenpidon. Lapset näkeköön toisiaan eskarissa ja vapaa-ajalla lapsi saa alkaa leikkimään muiden kaveriensa kanssa.
Eli oma ylpeys on tärkeämpi kuin lapsen ystävyys? Taitaa kaikki pyöriä sun ympärillä yleensäkin? Joka ei siihen taivu, saa kärsiä nahoissaan?
Siis oletko tosiaan sitä mieltä, että toisen äidin on taivuttava jatkuvasti yksipuolisesti kyselemään, milloin lapset näkevät ja toinen vastaa, kun jaksaa? Joo, kyllä ylpeys jossain kohtaa menee edelle.
Näköjään joillain menee. En minä ole välittänyt kärpäsenpeen vertaa mistään omasta ylpeydestä laiskan vastaaja-vanhemman vuoksi.. Olen ollut vain viestinvälittäjän roolissa ja jos lapsi on joutunut odottamaan vastausta, olen vaan sanonut että jotkut toimivat joskus näin. Ei olis tullut mieleenkään tuhota lasten ystävyyttä toisen vanhemman vuoksi. Se ei ole minun tehtäväni.
Kyllä olet aikamoinen draamaqueen. "Mulle ei näin tehdä!!!"
"Tuhota lasten ystävyyttä"?!?! No huhhuh. Eli tämä välinpitämätön ja vastaamaton äiti voi toimia miten haluaa, mutta tuon toisen äidin on jatkossakin aina ehdotettava tapaamisia, ja odoteltava tyynesti että koska toinen jaksaa vastata vai vastaako ehkä ollenkaan. Ok.
Tämä toinen äiti ei ollut katkaisemassa mitään välejä, vaan todennäköisesti jatkamassa samoin kuin tähän mennessä, itselleen ominaisella tavalla. Sen sijaan tämä itseään täynnä oleva marttyyrimammahan tässä oli katkaisemassa välit lasten kustannuksella kostotoimenpiteenä.
Mikään pakko ei ole viestitellä, jos se on ylivoimaista, mutta ei ole myöskään niitä välejä katkoa, jos lapset edelleen haluavat olla ystäviä. Ap tuskin on edes sanonut päin naamaa yhtään mitään asiasta, vois hyvin kuvitella...
Jostain kumman syystä tämä on ap:lle huomattavasti henkilökohtaisempaa kuin muille vanhemmille. Vaikea sanoa miksi näin on, mutta mihinkään täällä annettuun, vieläpä hyvään pointtiin, ei voi millään tarttua ja pohtia asiaa toisesta näkökulmasta. Draamakuningatar mikä draamakuningatar!
Vmp.
Voihan tämä hälläväliä-äiti jatkossa ehdottaa tapaamisia, eiköhän tämä toinen äiti näihin ehdotuksiin vastaa. Mutta ei kenenkään täydy olla yksin vastuussa yhteydenpidosta.
Veikkaan, että "hälläväliä-äitiä" tai välttämättä koko perhettä ei haittaa yhtään tällainen järjestely. Ainoa, ketä asia näyttää vituttavan, on ap. Ja hän ei tee mitään järkevän aikuisen ratkaisua muuttaakseen tilannetta. Kuten ottaisi asian puheeksi äidin kanssa tai tarkastele asiaa useammasta näkökulmasta. Tänne tulee kyllä ulisemaan.
No lakkaa sinä ulisemasta; miten tämä edes ottaa sulla noin koville?
Mulla on tapana ottaa häiritsevä asia kyseisen henkilön kanssa puheeksi. Niin aikuiset toimivat. Ei tarvitse kyräillä selän takana.
Vois kuvitella et tuollaisen maailmannavan lapset ei välttämättä ole kaikkein mieluisinta leikkiseuraa... Ties millaisen kasvatuksen on saanut minäminä-äidin tytär.
Tää on tällaista modernia someaikaa, kaikki on saatava heti, kaiken on pyörittävä se oman navan ympärillä ja muiden tekemisiä kytätään silmä kovana. Sitten vedetään herne nenuun kun vieraan perheen koko elämä ei olekaan pyhitetty sen oman egon pönkittämiseen ja sitten uhriudutaan vauva-palstalla. Hyh. Eiköhän tuo toinen äiti varsin kiitä siinä vaiheessa kun ei tarvitse enää tuollaisen itsekään takertujan kanssa toimia. Pitää olla kyllä todella keskenkasvuinen että tuollaisesta ottaa itseensä ja ajattelee että kaikkien pitäisi jokainen elämänsä käänne hänen korkeudelleen päivittää. Eiköhän se nyt riitä että asioista sovitaan silloin kun tietää mitä on sopimassa eikä viiden minuutin välein lähettele jotain "en vielä tiedä mistään mitään, ehkä kohta" -viestejä.
Ohjaa lapsesi uusien kavereiden ja tekemisen pariin. Itse en viitsisi odotella viestiä vuorokautta ja oma aikataulu avoinna. Vaikuttaa, että lapsesi on vasta plan b lapsen kaverin äidin suunnitelmissa. Vedä tästä johtopäätökset.
Kymmenien mahdollisten harrastusten ja niissä tavattavien uusien ihmisten aikana, tytöt edelleen kannustetaan bestiksiensä kylkien kihnuttamiseen. Jättäkää ne numerot vaihtamatta mutsit.
Älä AP välitä, tänne on jäänyt jankkaamaan nyt joku trolli tai sitten mielenterveydellisesti epävakaa henkilö. Ei normaali ihminen käy tuolla lailla kurkkuun kiinni ja käy henkilökohtaisesti haukkumaan useammalla viestillä.
Mitä itse aiheeseen tulee: pidän hieman itsekkäänä, jos on ihan ominaispiirteenä, ettei voi millään lailla vastata toisen viestiin päiväkausiin (edes sitä "suunnitelmat vielä auki, palataan asiaan"). Silloin ymmärtäisin asian, jos viestejä tulisi monta kertaa viikossa, mutta ilmeisesti tässä aloituksen tapauksessa ei ollut siitä kyse. Jatkuva vastaamattomuus kielii siitä, ettei välitä toisen aikatauluista ja menoista.
Itse luultavasti sivuuttaisin asian ja jatkaisin elämää muissa ympyröissä. Jos tämä toinen äiti vielä toivoo lasten leikkivän yhdessä, hän voinee itse kysellä sen perään. Sinä olet tehnyt jo riittävästi aloitteita. Yhteydenpito ei ole yksipuolista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei halunnut lyödä seuraavan päivän aikatauluja lukkoon ja siksi ei vastannut. Halusi varmaan tavata omia kavereitaan mielummin ja jokun kaveri sitten kyläili lapsineen.
Kyllä tuo helpottaa, kun lapset kasvaa ja sopii menonsa keskenään. Oli tosi uuvuttavaa aikoinaan, kun piti treffailla ihmisiä vain siksi, että näiden lapset oli omien lasten kavereita. Mielummin olisi hengaillut omien hyvien kavereiden kanssa vapaa-ajalla.
Onneksi ei enää kovin kauan tarvitse odottaa, niin lapset saavat keskenään sopia tapaamisia. Olemme siis lapsen kaverin äidin kanssa tietysti väkisin ystävystytty, kun ollaan useampi vuosi oltu jo tekemisissä, ollaan tehty yhdessä jotain pieniä reissuja, vietetty iltaa yhdessä ja siksi loukkaa, ettei hän voi vastata viesteihin edes samalla päivällä.
Kuulostat ap aivan mustasukkaiselta. Ei ole normaalia, kyttäät toista ihmistä ja merkitset ylös hänen tekemisiään ja koet että hänen tekemisissään olisi jokin motiivi vaikuttaa sinun elämään, mutta kun ei ole. Hanki oma elämä. Jos asuvat lähellä lapsesi voi itse käydä kysymässä voiko mennä leikkimään tai itse soittaa. Ahdistavaa toisen ihmisen pakottamista tuo touhusi.
Vierailija kirjoitti:
Älä AP välitä, tänne on jäänyt jankkaamaan nyt joku trolli tai sitten mielenterveydellisesti epävakaa henkilö. Ei normaali ihminen käy tuolla lailla kurkkuun kiinni ja käy henkilökohtaisesti haukkumaan useammalla viestillä.
Mitä itse aiheeseen tulee: pidän hieman itsekkäänä, jos on ihan ominaispiirteenä, ettei voi millään lailla vastata toisen viestiin päiväkausiin (edes sitä "suunnitelmat vielä auki, palataan asiaan"). Silloin ymmärtäisin asian, jos viestejä tulisi monta kertaa viikossa, mutta ilmeisesti tässä aloituksen tapauksessa ei ollut siitä kyse. Jatkuva vastaamattomuus kielii siitä, ettei välitä toisen aikatauluista ja menoista.
Itse luultavasti sivuuttaisin asian ja jatkaisin elämää muissa ympyröissä. Jos tämä toinen äiti vielä toivoo lasten leikkivän yhdessä, hän voinee itse kysellä sen perään. Sinä olet tehnyt jo riittävästi aloitteita. Yhteydenpito ei ole yksipuolista.
Juurikin näin. Lisäksi tässä aplla on se harha, että tämä kaveriäiti päivät pitkät miettii ap:ta. Jos kyseessä on vain jonkun kaverin äiti, ja perheellä omia menoja ja viikonlopputohinat kesken, viestiin vastaaminen herkästi unohtuu. Kaveriäiti elää omaa elämäänsä kun ap tuijottaa puhelinta kotona.
Vierailija kirjoitti:
Älä AP välitä, tänne on jäänyt jankkaamaan nyt joku trolli tai sitten mielenterveydellisesti epävakaa henkilö. Ei normaali ihminen käy tuolla lailla kurkkuun kiinni ja käy henkilökohtaisesti haukkumaan useammalla viestillä.
Mitä itse aiheeseen tulee: pidän hieman itsekkäänä, jos on ihan ominaispiirteenä, ettei voi millään lailla vastata toisen viestiin päiväkausiin (edes sitä "suunnitelmat vielä auki, palataan asiaan"). Silloin ymmärtäisin asian, jos viestejä tulisi monta kertaa viikossa, mutta ilmeisesti tässä aloituksen tapauksessa ei ollut siitä kyse. Jatkuva vastaamattomuus kielii siitä, ettei välitä toisen aikatauluista ja menoista.
Itse luultavasti sivuuttaisin asian ja jatkaisin elämää muissa ympyröissä. Jos tämä toinen äiti vielä toivoo lasten leikkivän yhdessä, hän voinee itse kysellä sen perään. Sinä olet tehnyt jo riittävästi aloitteita. Yhteydenpito ei ole yksipuolista.
Amen, yksi asiallinen viesti trollin joukossa.
Mä en vaan jaksanut yhtä lapsen kaverin äitiä. Monta kertaa viikossa kyselyjä milloin lapset näkisivät ja jos vastasin että tänään ei nyt sovi niin heti perään kyselyjä että milloin sitten ja leikkitreffejä olisi pitänyt sopia monta päivää etukäteen. Kaiken lisäksi treffejä olisi pitänyt olla monta kertaa viikossa, joskus jopa joka päivä. En muutenkaan jaksa roikkua jossain wa:ssa jatkuvasti joten usein vaan jää viesteihin vastaamatta tai vastaan sitten kun muistan. Ja itsekkäästi jätän kyllä vastaamatta ei-toivotuille henkilöille.