10v poika huutaa ja raivoaa läksyjen ja kokeisiin lukemisen takia. Annanko periksi, enkä enää pakota tekemään läksyjä?
Joka päivä sama juttu. Väittää ettei läksyä tule. Jos opettaja on laittanut läksyt Wilmaan ja kehotan tekemään ne, alkaa huuto, minun haukkuminen, opettajan haukkuminen, makaa lattialla ja huutaa kiroillen v...u:a, huutaa toivovansa että minä (äiti) kuolen, uhkaa että tappaa minut ja katkaisee pääni veitsellä. Tuo on niin kauheaa tekstiä, että yrityksistä huolimatta alan itkeä ja poistun toiseen huoneeseen. Poika tulee perässä, nauraa ivallisesti ja huutaa nauttivansa, kun näkee minun itkevän. Sanon, että on sitten itse vastuussa kouluhommistaan, en pyydä enää tekemään läksynään, niin ihaillen minua alkaa tehdä niitä.
Poika menestyy kokeissa kuitenkin hyvin. Se ei yhtään lohduta, kun ei tekisi läksyjään ja saa merkintöjä Wilmaan tekemättömistä tehtävistä. En ole kehdannut kertoa opettajalle, millaista läksyjen tekeminen on kotona ja miten poika minua kohtelee, kun pyydän tekemään läksyt.
Ja perheeseen kuuluu myös isä, joka ei katso pojan koulunkäynnin perään, vaikka olen pyytänyt roolien vaihtoa, eikä tue minua tilanteissa, kun poika uhkailee ja huutaa minulle, vaan lähtee ulos, eikä jää sisälle.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Veisin lapsen psykiatrille jos uhkailee äitiään.
Läksyjen sijaan suurempi murhe on tuo, miten poika puhuu äidilleen. Sitä ei voi hyväksyä eikä se ole normaalia. Isän pitää ottaa oma vastuu ja tehdä pojalle selväksi, ettei noin käyttäydytä.
Äiti tarvitsee ohjausta vanhemmuudessa. Selkeästi hänen keinonsa eivät toimi.
Liika yrittäminen ei ole hyvästä... Älykäs ihminen keksii uusia keinoja - POSITIIVISIA.
Kuinka usein nautit pojan seurasta, vaikka hän ei suorittaisi? Kehutko häntä pienistä asioista? Niihin teidän pitäisi enemmän keskittyä, silloin läksytkin sujuisivat ohessa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa harkita että puhuisi asiasta esimerkiksi koulukuraattorille tai jollekin lastenpsykiatrille.
Ei tehdä yksinkertaisesta asiasta turhan hankalaa. Ongelma on vain väärän kaavan toistaminen, eli ns. "pään hakkaaminen seinään" koska luullaan, että järki niin pakottaa. No ei se ole järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsesi ei opettele tekemään läksyjä alakoulussa on jatkossa ongelmia 100% todennäköisyydellä. Läksyjä tekemätön yläkoululainen (lukiolaisesta puhumattakaan) saa kapasiteettiinsa verrattuna 2-3 numeroa huonompia arvosanoja. Eli seiskaan kykenevä oppilas saa viitosen, joskus jopa alle.
Tuon ikäinen ei ole kypsä päättämään tekemisistään vaan vanhempi kantaa vastuun.
Höpö höpö. Ei niitä läksyjä ihminen pakottamalla ala tekemään. Oma oivallus ratkaisee
Ei sekään oo tervettä että raivoaa.
Isä unohdettu tästä kokonaan. Vätys mies mahdollistaa tuon kaiken luikkimalla karkuun. Jospa ap jättäisi kouluasiat ja muun kasvatuksen isän hoidettavaksi, mitä sitten tapahtuisi?
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä sama juttu. Väittää ettei läksyä tule. Jos opettaja on laittanut läksyt Wilmaan ja kehotan tekemään ne, alkaa huuto, minun haukkuminen, opettajan haukkuminen, makaa lattialla ja huutaa kiroillen v...u:a, huutaa toivovansa että minä (äiti) kuolen, uhkaa että tappaa minut ja katkaisee pääni veitsellä. Tuo on niin kauheaa tekstiä, että yrityksistä huolimatta alan itkeä ja poistun toiseen huoneeseen. Poika tulee perässä, nauraa ivallisesti ja huutaa nauttivansa, kun näkee minun itkevän. Sanon, että on sitten itse vastuussa kouluhommistaan, en pyydä enää tekemään läksynään, niin ihaillen minua alkaa tehdä niitä.
Poika menestyy kokeissa kuitenkin hyvin. Se ei yhtään lohduta, kun ei tekisi läksyjään ja saa merkintöjä Wilmaan tekemättömistä tehtävistä. En ole kehdannut kertoa opettajalle, millaista läksyjen tekeminen on kotona ja miten poika minua kohtelee, kun pyydän tekemään läksyt.
Ja perheeseen kuuluu myös isä, joka ei katso pojan koulunkäynnin perään, vaikka olen pyytänyt roolien vaihtoa, eikä tue minua tilanteissa, kun poika uhkailee ja huutaa minulle, vaan lähtee ulos, eikä jää sisälle.
Poikasihan kuullostaa kunnon muslimilta 👌
Vierailija kirjoitti:
Ei sekään oo tervettä että raivoaa.
Pellekin lauloi, että mua ottaa aivoon siks mä raivoon. Raivoon....
Ap, ainoa järkevä asia mitä voit tehdä, on ruveta kuuntelemaan vaistoasi. Unohda mikä on "järkevää" tai "miten hyvän kasvattajan kuuluu toimia", ja luota täysin siihen, mikä sinusta tuntuu oikealta. Silloin et voi olla kovin väärässä! Käytännössä tämä tarkoittaa, että asetat rakkautesi lapseen etusijalle. Tulet niin sanotusti vastaan. Et enää mitätöi häntä, muistat että asioiden on hoiduttava myös hänen ehdoillaan. Voin taata, että tästä on teille kaikille eniten hyötyä. Yllätä poika ja itsesi, aseta hänet kerrankin tärkeimmäksi, ja se palkitsee aikanaan.
Luulisi, että koulussa olisi mahdollisuus tukiopetukseen läksyjenteossakin. Kannattaa ehkä kysyä mahdollisuutta tehdä läksyt koulussa.
Paljon pahempaa on tuo kielenkäyttö. Lapsi ei ole edes murrosiässä joten tilanne tulee vain pahenemaan. Onkohan oppinut isältään epäkunnioitusta vai ihan itsestään alkanut käyttäytyä huonosti?
Jonkinlainen rangaistus-palkinto systeemi voisi olla hyvä. Huonosta käytöksestä rangaistus, läksyjen tekemättömyydestä ei mitään (muuta kuin, että koulussa sitten tekee) ja hyvästä käytöksestä palkinto.
Mitä rangaistuksia annat uhkailusta? Entä tekemättömistä läksyistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsesi ei opettele tekemään läksyjä alakoulussa on jatkossa ongelmia 100% todennäköisyydellä. Läksyjä tekemätön yläkoululainen (lukiolaisesta puhumattakaan) saa kapasiteettiinsa verrattuna 2-3 numeroa huonompia arvosanoja. Eli seiskaan kykenevä oppilas saa viitosen, joskus jopa alle.
Tuon ikäinen ei ole kypsä päättämään tekemisistään vaan vanhempi kantaa vastuun.
Höpö höpö. Ei niitä läksyjä ihminen pakottamalla ala tekemään. Oma oivallus ratkaiseeMinulla on yläkoulun luokat täynnä näitä oivaltajia, jotka eivät tee läksyjään. Sitten ysin keväällä itketään, kun ei päästä sinne mihin halutaan. Lapset ja teinit nyt vaan eivät ole aivoiltaan kypsiä päättämään tekemisistään. Pelaaminen ja muu nopean mielihyvän tuoja voittaa aina läksyt.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi, että koulussa olisi mahdollisuus tukiopetukseen läksyjenteossakin. Kannattaa ehkä kysyä mahdollisuutta tehdä läksyt koulussa.
Paljon pahempaa on tuo kielenkäyttö. Lapsi ei ole edes murrosiässä joten tilanne tulee vain pahenemaan. Onkohan oppinut isältään epäkunnioitusta vai ihan itsestään alkanut käyttäytyä huonosti?
Jonkinlainen rangaistus-palkinto systeemi voisi olla hyvä. Huonosta käytöksestä rangaistus, läksyjen tekemättömyydestä ei mitään (muuta kuin, että koulussa sitten tekee) ja hyvästä käytöksestä palkinto.
Onko poika oppinut partaiselta uudelta koulukaveriltaan moisen moraalikoodiston. Ei taida ns. noughty spot toimia poikasi kohdalla.
Annat periksi. Tietenkin.
Zínkkumies
En mäkään olisi totellut. Silti kaikki kääntyi hyvin päin.
Sínkkis
Älä opeta, vaan näytä esimerkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Annat periksi. Tietenkin.
Zínkkumies
Tiedätkö miinustaja miksi?
Zíkkis Chan
Naiset, jotka taistelee omia lapsiaan vastaan ovat vielä ITSE lapsen tasolla.
Zínkkis
He kutsuvat sitä rakkaudeksi, vaikka kyse on kontrolloinnin tarpeesta.
Rakkaus ei kiinnity, rakkaus ei pitele kiinni.
Sónkkumies
Eipä taida tehota edes se että pelaaminen kielletään, ammattiauttajalle veisin.
Teillä sentäs opettaja merkkaa läksyt wilmaan, meillä ekaluokkalaisen täytyy merkata itse läksynsä. Ja siinä sitä sitten ollaan..
No mutta asiaan. Kannattaa nyt ainakin ottaa pieni aikalisä ilman stressiä läksyistä. Eli unohdatte ne läksyt nyt kokonaan viikoksi/pariksi ja sitten puhtaalta pöydältä. Kannattaa olla kouluun yhteydessä ja keskustella asiasta.
Ja sitten, et saa poistua tilanteesta itkien! Lapsi on näin oppinut, että hän hallitsee tilannetta ja hänellä on ote äitiinsä. Mainitsemani tauon jälkeen kannattaa ottaa poika puhutteluun ja kysyä hänen mielipidettään miten asia voitaisiin ratkaista hyvässä hengessä. Ja puhutte läpi nuo kauheat puheet ja teet selväksi, että sellaiselle on teidän perheessä tästä päivästä lähtien nollatoleranssi. Jos ja kun tuollainen kohtaus sitten tulee päälle niin voi jo ajoissa ilmoittaa lapselle, että nyt selvästi ei ole hyvä hetki ja hän voikin hetken rauhoittua omassa huoneessaan ennen kuin kokeillaan uudestaa. Pääasia on, että aikuinen pysyy tilanteessa rauhallisena ja suoraviivaisena ja näin näyttää lapselle hallitsevansa tilanteen. Tämä rauhoittaa lastakin kun ei tarvitse koko ajan hakea niitä rajoja.