Lääkäreitä ei saada kaupunkien eikä maaseututaajamien terveyskeskuksiin enää millään konstilla. Lääkärit: miksi terveyskeskustyö on niin inhottavaa työtä?

Mietin tässä mökkipaikkakuntamme terveyskeskusta. Siellä on töissä yksi lääkäri (vain siis yksi virka, joka on jollain tapaa hoidossa, voi olla että vaihtuva reppulääkäri sitä hoitaa miten hoitaa). Hoitajia terveyskeskuksessa on muutama ja muutama muu työntekijä. Labrat ja röntgenit ja muut tutkimusjutut sijaisee lähimmässä isossa kaupungissa, 70 km päässä. Paikkakunnalla asuu lähinnä ikääntyviä ihmisiä ja keski-ikäisiä työttömiä ja sellaisia, terveitä hyvinvoivia koulutettuja ei juurikaan, lapsiakaan ei juuri synny kun ei siellä asu juurikaan nuoria pariskuntia. Harrastusmahdollisuudet on vanhainkodin yhteydessä oleva uima-allas (jossa siis polskii ne kaikki omat potilaat), kävely, lenkkeily, hiihto. Lähimmät kulttuurijutut on siellä 70 km päässä, samaten vaatekaupat, harrastusvälinekaupat, spinningit, baarit (jos ei lasketa sitä yhtä kylällä olevaa olutkuppilaa, jossa notkuu ne omat potilaat), golfkentät, jne. Lähin lääkäreitä kouluttava yliopiston on noin 250 km päässä eli jos haluaa käydä jossain koulutuspäivässä, niin matka on pitkä. Miksi kukaan haluaisi muuttaa tuohon kuntaan ainoaksi lääkäriksi?  Vaikka saisi 500 € enemmän liksaa?

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset itse tekevät siitä työstä kamalaa ja sitten ihmettelevät kun tekijöitä ei löydy. Kuka haluaa olla arvauskeskuslääkärinä? Potilaiden arvostus pyöreä nolla.

Ja mitä kivaa päivystyksissä on? Ei mitään!

On se silloin hauskaa kun työskentelee sairaalassa ja työmäärä on sopiva eli ei liian vähän ja ei liikaa. Päivystystyö on sellaista että on osattava nopeasti selvittää mikä potilasta vaivaa ja mitä tutkimuksia tai hoitoja tarvitaan kiireellisesti tai välittömästi.

Sairaalapuolella potilaat  on jo kertaalleen käyty läpi yleislääkärin toimesta eli mitään flunssapotilaita tulee harvemmin tavattua.  Ainakin itse pääsen tekemään toimenpiteitä kuten puudutuksia, katetreja, ottamaan potilaita valvontaan tai teholle sekä leikkausslaiin ja viimeksi oli elvytyskin. 

Se on kyllä myönnettävä että iän karttumisen myötä päivystyksestä toipuminen on hitaampaa ja pari tuntia olisi mukava päästä jossain vaiheessa yötä lepäämään.  Mieluummin kuitenkin teen muutaman yöpäivystyksen kuukaudessa kuin siirtyisin vaikka vuorotyöhön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kuten edellä kollega jo sanoi: tk-työssä harvemmin pääsee hoitamaan ja auttamaan oikeasti sairaita. Sairaat hoidetaan sairaaloissa ja esh poleilla. Siellä on käytössä lähes rajattomat tutkimus ja hoitofasiliteetit. pääsee käyttämään omaa ajatteluaan. tk-lääkärin työssä sosiaalilääketieteellä, sosiaalityöllä (johon ei ole edes koulutusta!) ja psykiatrialla on liian iso rooli työssä.

Sairaaloissa on sosiaalityöntekijät, ehkä tk:ssakin tulisi olla.

Kannatan lämpimästi.

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kuten edellä kollega jo sanoi: tk-työssä harvemmin pääsee hoitamaan ja auttamaan oikeasti sairaita. Sairaat hoidetaan sairaaloissa ja esh poleilla. Siellä on käytössä lähes rajattomat tutkimus ja hoitofasiliteetit. pääsee käyttämään omaa ajatteluaan. tk-lääkärin työssä sosiaalilääketieteellä, sosiaalityöllä (johon ei ole edes koulutusta!) ja psykiatrialla on liian iso rooli työssä.

Sairaaloissa on sosiaalityöntekijät, ehkä tk:ssakin tulisi olla.

Kannatan lämpimästi.

Ideana hyvä, mutta millä ne uudet sosiaalityöntekijöiden pestit saataisiin täytettyä, kun nykyisiinköön sos.tt -paikkoihin ei löydy hakijoita?

Pikkupaikkakunnilla on (ja tulee jatkossa olemaan yhä suuremmassa määrin) pulaa myös esimerkiksi asianajajista. Nyt pikkupaikkakuntien asianajajat ovat suurelta osin eläkeikkää lähestymässä ja kun he sulkevat toimistonsa ovet, niin seuraajia ei löydy. Osaavan työvoiman puute on pikkupaikkakuntien ongelma paljon laajemmin kuin vain lääkäreiden osalta. Nuori kouluttautunut väki hakeutuu kasvukeskuksiin. Norjasta voisi ottaa mallia, siellä pohjoisosiin houkutellaan erittäin merkittävillä bonuksilla. Tosin Suomesta puuttuvat tämän rahoittamiseen tarvittavat öljyrahastot.

Vierailija kirjoitti:

Mietin tässä mökkipaikkakuntamme terveyskeskusta. Siellä on töissä yksi lääkäri (vain siis yksi virka, joka on jollain tapaa hoidossa, voi olla että vaihtuva reppulääkäri sitä hoitaa miten hoitaa). Hoitajia terveyskeskuksessa on muutama ja muutama muu työntekijä. Labrat ja röntgenit ja muut tutkimusjutut sijaisee lähimmässä isossa kaupungissa, 70 km päässä. Paikkakunnalla asuu lähinnä ikääntyviä ihmisiä ja keski-ikäisiä työttömiä ja sellaisia, terveitä hyvinvoivia koulutettuja ei juurikaan, lapsiakaan ei juuri synny kun ei siellä asu juurikaan nuoria pariskuntia. Harrastusmahdollisuudet on vanhainkodin yhteydessä oleva uima-allas (jossa siis polskii ne kaikki omat potilaat), kävely, lenkkeily, hiihto. Lähimmät kulttuurijutut on siellä 70 km päässä, samaten vaatekaupat, harrastusvälinekaupat, spinningit, baarit (jos ei lasketa sitä yhtä kylällä olevaa olutkuppilaa, jossa notkuu ne omat potilaat), golfkentät, jne. Lähin lääkäreitä kouluttava yliopiston on noin 250 km päässä eli jos haluaa käydä jossain koulutuspäivässä, niin matka on pitkä. Miksi kukaan haluaisi muuttaa tuohon kuntaan ainoaksi lääkäriksi?  Vaikka saisi 500 € enemmän liksaa?

Sama syrjäseutujen ongelma koskee monia koulutettuja aloja ja yleinen ongelma monissa maisssa. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi ja harvalla pienellä paikkakunnalla on hyviä vetovoimatekijöitä. Suomessa pieni kunta todennäköisesti pärjää jos se sijaitsee enintään 50 kilometrin päästä maakuntakeskuksesta eli työssäkäynti onnistuu maakuntakeskuksesta käsin. Harva lääkäri kaipaa työpaikkakunnallaan mitään erityistä huomiota ja siksi asuu mieluummin vähän isommassa kaupungissa.

Tietenkin siksi kun lääkäreillä on vara mistä valita. Töitä löytyy isoista kaupungeista ja sairaalista.

Ei ole pakko lähteä "siperiaan".  Ja maallahan voi joutua tutkimaan köyhiä ja murteta puhuvia potilaita.

Joilla ei ole edes älykännykkää, puhumattakaan tietokoneesta. Potilaina usein eläkeläisiä tai

jopa ns. epäsosiaalisia potilaita.

Eikä vapaa-ajalla voi mennä golfaamaan, keilaamaan, ratsastamaan, laskettelemaan, eikä tilata kiinalaista ruokaa, eikä neljän tähden baaritiskiä ole alle 100km, oikeestaan MITÄÄN ei ole alle 100km jos ollaan todella maaseudulla.  Houkuttelevaako nuorille ( vanhoillekaan) lääkäreille, jotka muutenkin ovat tottuneet

olemaan "arjen yläpuolella".

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin siksi kun lääkäreillä on vara mistä valita. Töitä löytyy isoista kaupungeista ja sairaalista.

Ei ole pakko lähteä "siperiaan".  Ja maallahan voi joutua tutkimaan köyhiä ja murteta puhuvia potilaita.

Joilla ei ole edes älykännykkää, puhumattakaan tietokoneesta. Potilaina usein eläkeläisiä tai

jopa ns. epäsosiaalisia potilaita.

Eikä vapaa-ajalla voi mennä golfaamaan, keilaamaan, ratsastamaan, laskettelemaan, eikä tilata kiinalaista ruokaa, eikä neljän tähden baaritiskiä ole alle 100km, oikeestaan MITÄÄN ei ole alle 100km jos ollaan todella maaseudulla.  Houkuttelevaako nuorille ( vanhoillekaan) lääkäreille, jotka muutenkin ovat tottuneet

olemaan "arjen yläpuolella".

Hyväosaisuus ja huono-osaisuus periytyy. Lähes kaikki lääkäreiksi (nykyään) opiskelevat ovat eläneet hyväosaisen (sen mitä sinä kutsut arjen yläpuolella olemiseksi) lapsuuden, jossa on jo lapsena ja nuorena harrastettu ratsastusta, tilattu kotiin kiinalaista ja käyty golfaamassa tai laskettelemassa. Ei se ole niin, että kun pääsee lääkäriksi, niin alkaisi tilaamaan kiinalaista ja ratsastamaan, vaan se on elämäntyyli ollut koko elämän ajan. Ei tällaisen elämän elänyt sopeudu johonkin maalaispikkupaikkakunnalle, jossa ei ole hänen näkökulmasta yhtään mitään. Ei sopeudu, vaikka yrittäisi sopeutua, koska aivan koko elämä on ollut ihan muun näköinen, ns. hyväosainen elämä. Ja maalaipikkupaikkakunnilla ei ole mitään mahdollisuuksia jatkaa sitä hyvää arkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin siksi kun lääkäreillä on vara mistä valita. Töitä löytyy isoista kaupungeista ja sairaalista.

Ei ole pakko lähteä "siperiaan".  Ja maallahan voi joutua tutkimaan köyhiä ja murteta puhuvia potilaita.

Joilla ei ole edes älykännykkää, puhumattakaan tietokoneesta. Potilaina usein eläkeläisiä tai

jopa ns. epäsosiaalisia potilaita.

Eikä vapaa-ajalla voi mennä golfaamaan, keilaamaan, ratsastamaan, laskettelemaan, eikä tilata kiinalaista ruokaa, eikä neljän tähden baaritiskiä ole alle 100km, oikeestaan MITÄÄN ei ole alle 100km jos ollaan todella maaseudulla.  Houkuttelevaako nuorille ( vanhoillekaan) lääkäreille, jotka muutenkin ovat tottuneet

olemaan "arjen yläpuolella".

Hyväosaisuus ja huono-osaisuus periytyy. Lähes kaikki lääkäreiksi (nykyään) opiskelevat ovat eläneet hyväosaisen (sen mitä sinä kutsut arjen yläpuolella olemiseksi) lapsuuden, jossa on jo lapsena ja nuorena harrastettu ratsastusta, tilattu kotiin kiinalaista ja käyty golfaamassa tai laskettelemassa. Ei se ole niin, että kun pääsee lääkäriksi, niin alkaisi tilaamaan kiinalaista ja ratsastamaan, vaan se on elämäntyyli ollut koko elämän ajan. Ei tällaisen elämän elänyt sopeudu johonkin maalaispikkupaikkakunnalle, jossa ei ole hänen näkökulmasta yhtään mitään. Ei sopeudu, vaikka yrittäisi sopeutua, koska aivan koko elämä on ollut ihan muun näköinen, ns. hyväosainen elämä. Ja maalaipikkupaikkakunnilla ei ole mitään mahdollisuuksia jatkaa sitä hyvää arkea.

Näinhän se on. Koska lääkärin ammatti ei ole KUTSUMUS AMMATTI.   Enää.

Vierailija kirjoitti:

joka kunnassa tai lähiössä sijaitseva oma terveyskeskus on demareiden unelmahöttöä. Miksei terveyskeskus voi olla vain toimivan sairaalan yhteydessä?

Koska toimivia sairaaloita on kohta enää reilut parikymmentä jäljellä. Sote-asiat ovat edenneet maakunnissa mm. päivystys- ja keskittämisasetusten myötä niin että kohta voi oikeasti olla niin että Uudenmaan 10 sairaalan (mukana mm. Naistenklinikka, Töölön sairaalan kaltaiset erityisosaamiskeskukset) lisäksi maassa toimii noin 20 sairaalaa eli yksi per maakunta tai vähemmän.

Aluesairaaloita on ajettu alas viime vuosikymmenten aikana kiihtyvällä tahdilla viemällä ensin päivystysleikkaukset ja sitten muutkin leikkaukset kunnes lopulta toiminta on lopetettu. Pienimpiä keskussairaaloita uhkaa myös alasajo koska sote-uudiituksen aiheuttaman epävarmuuden aikana henkilökunnan värväys on mahdotonta. 

Henkilökohtaisesti en muuttaisi asumaan kovin kauaksi jostain nyt valituista ns. täyden palvelun  päivystyssairaaloista koska hätätilantessa muualta sitä hoitoa ei tule saamaan. Pienemmät vaivat voi hoitaa aina tk:ssa tai yksityisellä mutta kiiretilanteessa on apua voitava saada heti.

Vierailija kirjoitti:

Lisää paikkoja lääkärinkoulutukseen. Halukkaita opiskelijoita ja työntekijöitä on alalle tulossa, kun vaan päästetään koulutukseen.

Tehoton hoito,sama se kuinka paljon lääkäreitä on.Spurguille määrätään lääkkeitä kun pitäisi lopettaa ryyppääminen ja lihavien laihduttaa.Ravinnostahan suomalainen lääkäri ei tiedä mitään.

Lääkärit voivat VALITA ! Ja koska lääkärin ammtti EI OLE KUTSUMUS AMMATTI. Jo hakiessa Voi laittaa rastin ruutuun,

- En mene maaseudulle, en tutki mummoja, en työttömiä, en epäsosiaalista porukkaa, en mitään mitkä tympii, koska haen LÄÄKÄRIKSI !  Max on 20 km päässä isosta kaupungista, niin voidaan sopia paikasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin siksi kun lääkäreillä on vara mistä valita. Töitä löytyy isoista kaupungeista ja sairaalista.

Ei ole pakko lähteä "siperiaan".  Ja maallahan voi joutua tutkimaan köyhiä ja murteta puhuvia potilaita.

Joilla ei ole edes älykännykkää, puhumattakaan tietokoneesta. Potilaina usein eläkeläisiä tai

jopa ns. epäsosiaalisia potilaita.

Eikä vapaa-ajalla voi mennä golfaamaan, keilaamaan, ratsastamaan, laskettelemaan, eikä tilata kiinalaista ruokaa, eikä neljän tähden baaritiskiä ole alle 100km, oikeestaan MITÄÄN ei ole alle 100km jos ollaan todella maaseudulla.  Houkuttelevaako nuorille ( vanhoillekaan) lääkäreille, jotka muutenkin ovat tottuneet

olemaan "arjen yläpuolella".

Hyväosaisuus ja huono-osaisuus periytyy. Lähes kaikki lääkäreiksi (nykyään) opiskelevat ovat eläneet hyväosaisen (sen mitä sinä kutsut arjen yläpuolella olemiseksi) lapsuuden, jossa on jo lapsena ja nuorena harrastettu ratsastusta, tilattu kotiin kiinalaista ja käyty golfaamassa tai laskettelemassa. Ei se ole niin, että kun pääsee lääkäriksi, niin alkaisi tilaamaan kiinalaista ja ratsastamaan, vaan se on elämäntyyli ollut koko elämän ajan. Ei tällaisen elämän elänyt sopeudu johonkin maalaispikkupaikkakunnalle, jossa ei ole hänen näkökulmasta yhtään mitään. Ei sopeudu, vaikka yrittäisi sopeutua, koska aivan koko elämä on ollut ihan muun näköinen, ns. hyväosainen elämä. Ja maalaipikkupaikkakunnilla ei ole mitään mahdollisuuksia jatkaa sitä hyvää arkea.

Olen sitten varmaan yksi näistä poikkeuksista. Vanhemmat erosivat kun olin  lapsi ja rahaa ei todella ollut harrastuksiin.  Vasta kesätöiden myötä oli mahdollisuus lasketteluun kun vieressä oli ihan mukavat rinteet mutta golf-kenttää ei ollut lähimaillakaan. Kiinalaista ruokaa tuskin olisi toimitettu kymmenien kilometrien päähän maalaiskylään jos sellainen olisi tullut mieleen.

Olen siis lähtöisin pieneltä paikkakunnalta mutta miksi muuttaisin nyt takaisin kun työskentelen erikoislääkärinä yliopistosairaalassa ja teen työtä mistä nautin sekä saan kohtalaista palkkaa kun huomioi päivystyskorvauksen. Voi tietysti olla että kymmenen vuoden päästä ajatukset ovat toisenlaiset ja alkaa kiinnostaa enemmän asua maalla sekä harrastaa vaikka eräharrastusta ja metsästystä enemmän.

Lääkäreitä pitäisi kouluttaa enemmän. Siinähän se ratkaisu ongelmaan olisi. Mitä enemmän lääkäreitä, sitä enemmän työntekijöitä ja siitä lähtisi myös palkat laskemaan. 

Itse haluaisin lääkäriksi, mutta kovan kilpailun takia en usko, että pääsisin. Joutuisin aina varasijalle. 

HaH Hah ! salli mun nauraa. Nipompaa porukkaa ei tod. ole.

Lääkärit EIVÄT ole mitään kutsumustyötä nähneetkäään.  

Jo pääsykokeissa on hyvä mainita että en sit landelle mene. Ja näinhän se onkin.

Iäkäs sukulainen joka aikanaan kouluttautui kansakoulunopettajaksi sai Helsingin yliopistosta valmistuttuaan eteensä muutamia työpaikkavaihtoehtoja. Menemällä opettajaksi Kainuussa sijaitsevaan pikkukaupunkiin sai n. 50% kovempaa palkkaa kuin jäämällä pk-seudulle. Vastavalmistuneelle houkutus oli riittävän kova. Tämä varmasti toimisi myös lääkäripuolella ainakin jossain määrin mutta jälleen kerran törmätään kysymykseen: mistä rahat?

Ei mikään ammatti nykyään enää ole kutsumusammatti.

Terveyskeskustyö on tosi vaativaa. Vastaan voi tulla mitä vaan, ja pitää hallita tosi laaja määrä sairauksia eri erikoisaloilta. Epävarmuutta pitää pystyä sietämään, ja työ on tosi hektistä 20 min vastaanottoineen.

Ehkä pitäisi siirtyä sellaiseen kiertävään vastaanottoon, rekkaan sisustettaisiin vastaanottotilat ja auto lääkäreineen kiertäisi pikkupaikkakunnilla, lääkärit voisivat vuorotella. Nykytilanne syrjäseutujen terveyskeskuksissa on, että vakituisia lääkäreitä ei saada ja vastaanotossa on kandi jolla ei ole kokemusta, eikä vanhempaa lääkäriä jolta kysyä neuvoa. Usein sattuu että kandin kokemattomuus ja epävarmuus paistaa läpi ja potilaalle jää tunne että hukkakäynti oli. Jos itse olisin kandi olisi varmasti pelottava tilanne olla vastuussa yksin ja potilailla voi olla vakaviakin sairauksia.

Onpahan täällä lääkärivihaa.

Esikoinen aikoo hakea lääkikseen, on aina ollut tunnollinen ja ahkera. Lukiossa valitsi pitkän matikan ja ylimääräisen kielen lievästä lukivaikeudesta huolimatta ja on menestynyt niissä hyvin.

Hän on valmis opiskelemaan paljon ja kituuttamaan, sillä olen yh eikä meillä ole varaa ostaa asuntoa ja tukea monta vuotta opintojaan vaan joutuu työskentelemään elantonsakin eteen ja ottamaan lainaa. Koulu tulee olemaan siis rankka ja niin myös harjoittelut ja terveyskeskustyö. Valmistumiseen menee se 5 vuotta jonka jälkeen edessä on erikoistuminen.

Toinen lapsistani on aina ollut huithapeli, eikä koulu oikein ole maittanut. Pääsi ammattikouluun sähkärilinjalle. Valmistuu kolmessa vuodessa ja koulu on ollut enempi/vähempi etäopiskelua ja chillausta.

Sähkärit tienaavat ilmeisen hyvin verrattain esim lääkäreihin. Työnkuva on on myös hiukan toinen. Ei suomessa ainakaan ahkeruudella ja kouluttautumisella pääse rikastumaan.

Tarvitseeko mainitakkaan kumpi on se kympin tyttö ja kumpi seiskan poika?