Lääkäreitä ei saada kaupunkien eikä maaseututaajamien terveyskeskuksiin enää millään konstilla. Lääkärit: miksi terveyskeskustyö on niin inhottavaa työtä?
Mistä on kysymys? Palkkoja hilataan ylöspäin ja päivystyksistä tulee hyvin rahaa.
Kommentit (146)
Kirjoitin äsken kommentin jossa mainitsin tulkkivastaanottojen suuren määrän kuormittavan tk-lääkärien työtä etenkin suurissa kaupungeissa. Meni odottamaan hyväksyntää. Jospa tämän verran saisi sanoa...
Tein itse terveyskeskustöitä reilun parin vuoden ajan, yht. 4 paikassa.
Aliresursointi on paha ongelma. Terveyskeskuspäivystyksissä (näitä oli vielä silloin vajaa 10 v sitten) oli ihan vakio, että kaikki ajat (4 potilasta / tunti = esitietoihin perehtymisen, kirjaamisen, tilastoinnin ym vuoksi mahdollista pitää potilasta vastaanottohuoneessa 3-5 minuuttia jos meinaa pysyä aikatalussa) oli annettu jo heti aamulla. Oikeat päivystystapaukset, kuten haavat, murtumat, silmävammat, akuutit psykoosit, satunnaisesti tk-päivystykseen eksyneet aivo- ja sydäninfarktit jne tulivat sitten näiden potilaiden päälle.
Vastaanottotyö myös oli liukuhihnamaista. 20-30 min aikoja monisairaille moniongelmaisille B-lausuntojen ym laatimista varten. Ei mitenkään mahdollista hoitaa asioita tuossa ajassa! Monilla vanhuksilla mukana lappuja, joissa kirjattu joku 7-15 ongelmaa, johon haluavat ratkaisun. Ajoista pula, joten tupla-ajanvarauksia ei tehty eivätkä sarja-ajanvaraukset olleet mahdollisia.
Palkka oli hyvä, joten rahasta se ei kuulkaa ole ollenkaan kiinni etteivät lääkärit hakeudu terveyskeskuksiin! Sairaalassa saan päivystyksineen kuussa palkkaa n. 40% siitä mitä terkkarissa virka-ajalta. Mutta työ on mielekkäämpää ja tietyllä tavalla selkeämpää ja myös se, että perusterveydenhuolto toimii jonkinlaisena portinvartijana lisää työn mielekkyyttä. Tarkoitan nyt sitä, että jos ihmisellä kipeä selk, mutta ei leikattavaa vaan pitäisi laihduttaa ja jumpata niin esh:ssa todetaan se ja sitten ulos. Kun taas terkkarissa kohtaat tämän saman selkäkroonikon uudelleen ja uudelleen ja aina käydään samat asiat läpi ja laaditaan niitä fysioterapialähetteitä (ja sitten potilas kertoo että ei se 10 krt hieronta auttanut = yhteiskunnan rahaa heitetty kankkulan kaivoon kun ei fyssari tee mitä lähettessä lukee vaan miellyttääkseen potilasta hieroo ja antaa tehottomia laitehoitoja vaikka pitäisi ohjata keskivartaloa vahvistavat harjoitteet ja testein seurata tekeekö potilas niitä jne jne) ja haetaan laitoskuntoutusjaksoa ja selitetään kerta kerran jälkeen että lihavuudesta ja huonosta lihaskunnosta johtuva selkäkipu ei oikeuta invapysäköintilupaan eikä taksiseteleihin eikä työkyvyttömyyseläkkeeseen ja ei, magneettikuvan teettäminen vuosittain ei ole mitenkään perusteltua ja ei, se että edellisessä magneettikuvassa näkyi pullistumia ja kulumia ei tarkoita että henkilö on työkyvytön ja että ne pullistumat kun eivät paina hermoihin niin ovat täysin merkityksetön sivulöydös ja sitten väännetään siitä onko asianmukaista kiskoa tähän jumpalla hoituvaan selkäkipuun minkä verran Panacodia/Tramalia/Oxynormeja/Oxycontineja päivässä jne..Aargh, tuollaista se oli, ihan kamalaa välillä.
Vierailija kirjoitti:
Se on oikeasti aika tylsähköä rutiinityötä lääkärin koulutuksen saaneelle. Suomen verotus pitää kyllä huolen siitä, että kovatkin palkat ovat suht laiha lohtu.
Onhan se ymmärrettävää, että oma napa on lähinnä (vaikka luulisi lääkäreiden ajattelevan yhteistä hyvää). Kunnilla voisi tosin olla paremmin varaa muihinkin palveluihin tai kulttuuriin, jos ei tarvitsisi maksaa lääkäreille ökypalkkoja (joita he sinun tavoin pitävät niin kovin pieninä).
Melkoisia suojatyöpaikkoja valitettavasti edelleen on. Tämä nyt on ehkä aika ääritapaus, mutta totta silti.
Muutama vuosi sitten olin erikoistuvana eräässä keskussairaalassa, jossa yhtenä seniorinani oli lääkäri, jolla muisti alkoi reistata pahasti. Oli myös jäänyt kehityksestä jälkeen jo aiemmin, mutta nimeä oli sen verran, että ei asialle mitään tehty, vaan hänet oli vähin äänin syrjäytetty käytännössä potilastyöstä hänen sitä itse ymmärtämättä. Viimeiset vuodet hän kiersi potilaita ja antoi määräyksiä, onneksi yleensä suullisia, joita hoitajat sitten oman harkintansa mukaan täyttivät, jättivät suorilta täyttämättä tai varmistivat muilta. Onneksi ei oikein osannut käyttää tietojärjestelmiä, koska suulliset määräykset hoitajien oli helppo torpata ja onneksi tuli sen verran myöhään töihin, että hänelle ei kai koskaan selvinnyt, että muut olivat kiertäneet potilaat aiemmin ja antaneet ne määräykset, joita noudatettiin.
Hankalia tilanteita tuli, kun välillä antoi määräykset kirjallisina ja hoitajat eivät voineet vain ignoorata niitä. Silloin odottivat hetken, että kyseinen lääkäri poistui ja soittivat meille erikoistuville ja kertoivat, että tämä lääkäri antoi tällaisen määräyksen, mutta kun tilanne on nyt muuttunut tavalla x, niin tehdäänkö edelleen näin vai jotenkin muuten. Pahimmillaan ne 'muutokset' olivat jotain tyyliin 'näyttää väsyneemmältä', jos eivät muuta keksineet. Onneksi tämä seniori ei ikinä tarkistanut, miten hoito oli edennyt, joten tätä piirileikkiä mentiin pari-kolme vuotta. Lopulta ennenkuin saatiin sysättyä eläkkeelle kiersi samoja potilaita jo kahdesti ja antoi molemmilla kerroilla eri määräykset.
Rasitti tolkuttomasti sekä meitä erikoistuvia että etenkin hoitajia, jotka virikkeellistivät muistisairasta seniorilääkäriä tämän lääkärileikeissä, mutta hoitovirheiltä kai sentään vältyttiin. Mutta eihän tällaista saisi tapahtua!
Kun tietää, kuinka paljon ansaitsematonta paskaa kollegoille tulee niskaan, niin ensimmäinen reaktiohan se on aina puolustaa muita, mutta olisi tervehdyttävää, jos oikeasti myönnettäisiin, että lääkäreiden joukossa on sekä täysiä mätämunia että niitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole työkykyisiä. Käytäväpuheissa näistä puhutaan, mutta ulospäin kiistetään ihan liikaa.
Koska nyt joka ikinen sairaala, terveyskeskus tai yksityinen ottaa lääkärin töihin ihan vain lääkärin ilmoittaessa asiasta. Ihan joka ikinen. Se miksei joka perähikiälle löydy lääkäriä, johtuu samasta asiasta. Lääkäri saa täysin vapaasti valita työpaikkansa ja harvoin se sitten osuu Hupsanniemen tervyskeskukseen.
Vierailija kirjoitti:
Koska nyt joka ikinen sairaala, terveyskeskus tai yksityinen ottaa lääkärin töihin ihan vain lääkärin ilmoittaessa asiasta. Ihan joka ikinen. Se miksei joka perähikiälle löydy lääkäriä, johtuu samasta asiasta. Lääkäri saa täysin vapaasti valita työpaikkansa ja harvoin se sitten osuu Hupsanniemen tervyskeskukseen.
Ei ihan jokainen. Yliopistollisissa on hieman kilpailua joillakin erikoisaloilla. Ja on muutamia aivan katastrofitapauksia, joita ei välttämättä keskussairaalatasollekaan palkata, siitä alemmas ja yksityiselle hekin toki kelpaavat. Ja nyt puhutaan tosiaan niistä päihde- tai akuutisti ja psykoottistasoisesti mielenterveysongelmaisista ja dementikoista, sekä satunnaisista järkyttävän epäpätevistä yksilöistä. Siis niin epäpätevistä, että heidän työnsä on pakko jonkun muun tarkistaa jokaisen potilaan kohdalla.
Jos palkkaus menisi niin, että terveyskeskuslääkärit saisivat enemmän palkkaa kuin keskussairaalassa, olisi kyllä tulijoita.
joka kunnassa tai lähiössä sijaitseva oma terveyskeskus on demareiden unelmahöttöä. Miksei terveyskeskus voi olla vain toimivan sairaalan yhteydessä?
Vierailija kirjoitti:
joka kunnassa tai lähiössä sijaitseva oma terveyskeskus on demareiden unelmahöttöä. Miksei terveyskeskus voi olla vain toimivan sairaalan yhteydessä?
Koska niissä ei ole tilaa. Pitäisi rakentaa jokaisen sairaalaan viereen toinen samankokoinen pytinki perusterveydenhuoltoa varten. Lisäksi tulisi kalliiksi kuskata mummoja 200 kilometriä terveyskeskukseen otattamaan viikottaista inr-koetta.
Vierailija kirjoitti:
Koska nyt joka ikinen sairaala, terveyskeskus tai yksityinen ottaa lääkärin töihin ihan vain lääkärin ilmoittaessa asiasta. Ihan joka ikinen. Se miksei joka perähikiälle löydy lääkäriä, johtuu samasta asiasta. Lääkäri saa täysin vapaasti valita työpaikkansa ja harvoin se sitten osuu Hupsanniemen tervyskeskukseen.
Kyllä. Mä olin opiskeluaikana iltaduunissa eräässä hyvin tunnetussa firmassa, missä soitettiin vain lääkäreitä läpi josko tulisivat töihin sinne. Soitettiin jopa vasta valmistumassa olevia läpi. Ja kaikenlaisia tilaisuuksia järjestettiin, minne heitä kutsuttiin mukamas ihan vain lasilliselle ja verkostoitumaan. Tavoite oli että sieltä saadaan rekrytoitua edes muutama.
Tämä tilannehan ei koske vain tk-lääkäreitä vaan myös muita maisteritason koulutettuja soteammattilaisia kuten sosiaalityöntekijöitä, puheterapeutteja, koulupsykologeja jne. Sosiaalityöntekijöitä ei saada millään pikkupaikkakunnille eikä koulupsykologeja, vaikka esim. koulupsykologien osalta jopa laki määrää, että kunnan on pakko tarjota koululaisille tietyt psykologipalvelut ja sosiaalityöntekijöiden osalta myös laki velvoittaa kunnat tiettyihin palveluihin. Pikkupaikkakunnilla ollaan valmiita maksamaan monenlaisia rekrylisiä, jos joku vain suostuisi sinne töihin, mutta on kuntia, joihin ei ole ollut vuosiin yhtään hakijaa, vaikka virka on avoinna koko ajan. Syitä on monia, mutta isoin syy on varmaan se, että pikkupaikkakunnalla joutuu tekemään yksin kaiken, ei ole kollegatukea, työmäärä voi olla aivan valtava, koska tekijä on puuttunut niin pitkään, ja pino pöydällä on koko ajan kasvanut odottamassa sitä, joka joskus tulisi. Ja akateemiset nyt yleensä pariutuu akateemisten kanssa, niin puolisoille ei vain ole töitä noilla pikkupaikkakunnilla. Ja jos taas on sinkkunainen (nämä ovat yleensä naisvaltaisia ammatteja), niin mikä houkuttelisi jossain ikääntyvän väestön maalaiskunnassa?
Vierailija kirjoitti:
Jos palkkaus menisi niin, että terveyskeskuslääkärit saisivat enemmän palkkaa kuin keskussairaalassa, olisi kyllä tulijoita.
On yleinen harhaluulo, että palkka motivoisi paljon. Tilanne on kuitenkin se, että koulutettu ihminen valitsee mieluummin työn, jossa voi tehdä laadukasta ja mielekästä työtä, johon voi itse vaikuttaa, mutta jossa voi olla vähän pienempi palkka kuin työn, jossa isompi palkka mutta muuten työ on kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun tietää, kuinka paljon ansaitsematonta paskaa kollegoille tulee niskaan, niin ensimmäinen reaktiohan se on aina puolustaa muita, mutta olisi tervehdyttävää, jos oikeasti myönnettäisiin, että lääkäreiden joukossa on sekä täysiä mätämunia että niitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole työkykyisiä. Käytäväpuheissa näistä puhutaan, mutta ulospäin kiistetään ihan liikaa.
Jep! Itselläkin nousee aina kylmä hiki pintaan, kun näkee lähetteessä jonkun muutamasta nimestä. Yksityisellä puolella toimivia erikoislääkäreitä, jotka eivät edes nuhaa osaa diagnosoida tai vähintään lähettävät sen erikoissairaanhoitoon varmistettavaksi. Lähetteessä lukee aina jotain, yleensä mahdollisimman graavia ja kysymysmerkit perässä, ja sitten sieltä tulee mitä sattuu. Pahempi vielä, kun sieltä joskus tulee jotain oikeasti vakavaa, mutta nekin on päin per*että. Ja vahingossakaan mikään protokolla ei mene oikein. Joku päivä sieltä tulee vielä joku **tun ebola tuohon odotusaulaan istuskelemaan 100 muun sekaan ilman mitään ennakkovaroitusta.
Ei juuri kukaan nuori tai nuorehko akateemisesti koulutettu halua muuttaa jonnekin maalaispaikkakunnalle. En tunne yhtään ekonomia, juristia, yhteiskuntatieteilijää tms, joka haluaisi muuttaa jonnekin Hyrynsalmelle. No ei heille työpaikkoja niissä olekaan, joten asialla ei ole varsinaisesti merkitystä, koska pienille maalaispaikkakunnille ei tosiaan tarvita juristeja tai yhteiskuntatieteilijöitä (ellei korkeintaan kunnanjohtajiksi). Ilmiö tulee näkyväksi vain lääkärien, sosiaalityöntekijöiden ja psykologien kohdalla, koska näitä tarvittaisiin myös pikkupaikkakunnilla. Ja jos joku nelikymppinen työhönsä leipääntynyt juristi nyt sitten haaveileekin hyppyä pois oravanpyörästä ja pakoa maalle, niin todennäköisesti hänen puolisonsa ei ole asiasta kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Työ on niin paljon sosiaalilääketiedettä, jossa lääkärin mahdollisuus mihinkään oikeasti parantavaan on lähellä nollaa. Ihmiset tulee valittamaan yskää ja veristä limaa mutta ei halua lopettaa tupakointia. Diabetesta, jalkaturvotuksia, säärihaavoja, sepelvaltimotautia, verenpainetta pitäisi hoitaa mutta kun pitäisi olla vaan halpa pilleri, jolla paranee eikä itse tarvitsisi laihduttaa 30 kiloa eikä katsoa mitä syö ja juo... Tai pitää kirjoitella todistuksia siitä, että Elmeri ei tykkää herneistä tai Vihtori tarvitsee kävelytelineen tai Teukka tarvitsee asunnon. Tai kuunnella kärsimystä siitä, että 55-v. siivooja ei enää jaksa olla töissä mutta eläkkeelle ei pääse. Tai Reinolla ei ole koulutusta eikä töitä eikä oikein haluakaan kumpaankaan mutta joku diagnoosi pitäisi olla että sairauslomalla saisi jatkaa. Ja siinä välissä korvalapset, hypokondriset googlediagnoosit, kilpirauhas-ja lisämunuaisuupuneet ja sitten ne muutama oikeasti sairas ja jatkotutkimuksia tai vaikkapa toimeentulo- tai sosiaaliavustuksia tarvitseva, jotka yleensä itse vähättelevät oireitaan ja eivät olisi itse mitään vailla... Itse ainakin tympäännyin sen pakollisen vuoden aikana niin, että olin koko alaa vaihtamassa. Päädyin sitten erikoislääkäriksi sairaalatyöhön.
Häpeä senkin ignorantti valheita levittävä p----kasa. Se että sinä olet liian tyhmä ymmärtämään oikeita sairauksia ei tarkoita että ne olisivat keskittyjä tai epätodellisia tai että sinulla olisi oikeus väheksyä niitä niputtamalla ne yhteen hypokondrian kanssa. Toivottavasti sairastut itse oikein kunnolla joku päivä kilpirauhasen vajaatoimintaan ja saat vielä addisonin taudin päälle. Toivottavasti menetät kaiken ja joudut armottomasti pilkatuksi etkä saa apua keneltäkään. Et ole ansainnut työtäsi, asemaasi tai palkkaasi, kuten suurin osa lääkäreistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on niin paljon sosiaalilääketiedettä, jossa lääkärin mahdollisuus mihinkään oikeasti parantavaan on lähellä nollaa. Ihmiset tulee valittamaan yskää ja veristä limaa mutta ei halua lopettaa tupakointia. Diabetesta, jalkaturvotuksia, säärihaavoja, sepelvaltimotautia, verenpainetta pitäisi hoitaa mutta kun pitäisi olla vaan halpa pilleri, jolla paranee eikä itse tarvitsisi laihduttaa 30 kiloa eikä katsoa mitä syö ja juo... Tai pitää kirjoitella todistuksia siitä, että Elmeri ei tykkää herneistä tai Vihtori tarvitsee kävelytelineen tai Teukka tarvitsee asunnon. Tai kuunnella kärsimystä siitä, että 55-v. siivooja ei enää jaksa olla töissä mutta eläkkeelle ei pääse. Tai Reinolla ei ole koulutusta eikä töitä eikä oikein haluakaan kumpaankaan mutta joku diagnoosi pitäisi olla että sairauslomalla saisi jatkaa. Ja siinä välissä korvalapset, hypokondriset googlediagnoosit, kilpirauhas-ja lisämunuaisuupuneet ja sitten ne muutama oikeasti sairas ja jatkotutkimuksia tai vaikkapa toimeentulo- tai sosiaaliavustuksia tarvitseva, jotka yleensä itse vähättelevät oireitaan ja eivät olisi itse mitään vailla... Itse ainakin tympäännyin sen pakollisen vuoden aikana niin, että olin koko alaa vaihtamassa. Päädyin sitten erikoislääkäriksi sairaalatyöhön.
Niin, ajatella. Tuota roskasakki pitäisi kohdella ihmisinä ja vielä hoitaa hyvin?!! Tuo viesti paljasti kaiken lääkäreiden asennemaailmasta. Me muut tavikset joudumme omissa ammateissa kohtaamaan kaikki em.ihmisryhmät mutta lääkäreillä pitää saada valita ne kivat ja helpot sairaat! Vajailla työviikoilla tienaa niin hyvin että voi lomailla Alpeilla ja Malediiveilla.
Lääkäri tekisi mielellään sitä omaa työtään ja jättäisi sosiaaliasiat toisen alan ammattilaisille. Mitä järkeä on esimerkiksi pyytää vapautuslappua liikunnasta koululaiselle jonka jalka on kipsissä? Luulisi että idioottikin tajuaa että ei voi lähteä hiihtolenkille jne. Sellainekin tapaus oli kerran että piti saada suurperheelle astianpesukone kun selkä kipeytyi ja tähän vaadittiin todistus sosiaalitoimistolle. Kelakin vaati kerran jotain todistusta 2 vuoden välein sen suhteen onko vointi kohentunut kun kyseisellä potilaalla oli jalka amputoitu.
Suomessa on varmasti hyvin toimivia terveyskeskuksia mutta monessa paikassa lääkärin aikaa käytetään väärin. Nykyaikana tietokoneen kanssa seurustelu vie eniten lääkärin työaikaa. Pitää kirjata potilaan käynnin syyt, taustatiedot, lääkemuutokset, oireet, laatia suunnitelma hoidosta ja tutkimuksista, tilata lab.kokeita, kuvantamistutkimuksia, laatia lausuntoja Kelaan tai sosiaalitoimistoon jne. Sitten kun potilas on saatu hoidettua ja tietokoneasiat on taputeltu niin lääkäri tietenkin itse siivoaa huoneen ennen kuin kutsuu seuraavan potilaan paikalle.
Lääkäri-hoitaja työparit on hyvä esimerkki miten toimintaa voidaan tehostaa eikä aikaa heitetä hukkaan mutta monessa paikkaa tätä uudistusta ei ole otettu käyttöön. Sairaalamaailmassa puhutaan ns. Lean-ajattelusta ja sen soisi tulevan myös terveyskeskuksiin, sosiaalipuolelle, Kelaan ja muuallekin. Pyritään siis minimoimaan hukkatyö eli pyritään tuottamattoman toimintojen poistamiseen ihan suunnitelmallisesti asiantuntijoiden ohjaamana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisää paikkoja lääkärinkoulutukseen. Halukkaita opiskelijoita ja työntekijöitä on alalle tulossa, kun vaan päästetään koulutukseen.
Jep. Otetaan vaan lisää opiskelijoita kun nyt jo ryhmäkoot on niin suuria että potilaat kieltäytyvät olemasta kandilauman tutkittavina ja joudutaan kehittelemään muita systeemejä. Vaihtoehtona on tietysti digioppiminen. Käsi ylös kuka haluaa mennä vastavalmistuneelle lääkärille joka on kandiaikana tutkinut potilaita vain virtuaalisesti? Minä en ainakaan halua.
Lääkärinliiton kirjoittama olkiukko. Joo ei lisätä lääkärikoulutusta vaikka väestö ikääntyy, niin voivat lääkärit jatkossakin nostaa naurettavan suuria liksoja.
No oletko sinä ollut niissä ryhmäopetuksissa tai muuten perehtynyt pienryhmien koon kasvuun viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen vaikutukseen opetuksen laatuun? Se on helppo huudella olkiukkoa kun ei vaivaudu ottamaan edes perusasioista selvää.
Kun itse opiskelin vuosituhannen vaiheessa niin ryhmämme koko oli kliinisessä vaiheessa sisätaudeilla ja kirurgialla 3-5 henkilöä niin että 1-2 henkilöä tuli joksikin aikaa ylemmältä kurssilta tekemään puuttuvia jaksoja. Kerran kävi jopa niin että saman päivän aikana seuraava ryhmäopetus oli Kirralla ja olinkin ainoa opiskelija reumaprofessorin oppilaana ja sitä toisen kandiryhmän jäsenet hieman ihmettelivät....
Olin itse th terveysasemalla vuosia. Meillä lääkäreille oli 5 potilasta per tunti. 12 minuutissa kuka tahansa pystyykin diagnosoimaan, kirjoittamaan reseptit ja lähetteet ja antamaan jatkohoito- ohjeet!
Kukaan itseään arvostava lääkäri ei työskentele ta:lla ainakaan täällä Helsingissä. Työolosuhteet ovat ala-arvoisia ja potilaiden laiminlyönti on jokapäiväistä. Lääkärit haluavat tehdä työnsä hyvin ja siihen ei ta:lla ole mahdollisuuksia.
Ymmärrän todella hyvin, miksi ta: lle ei haluta töihin. Kyse ei ole rahasta, vaikka kaikki niin tuntuvat kuvittelevan.
🇺🇦🇮🇱
Eikös moni sano lukeneensa lääkäriksi,koska haluaa auttaa ihmisiä?
Fun fact sulle: ihmiset on epätäydellisiä.