Kiira Korpi opiskelee new age -hömppätutkintoa Nykissä: "luistelu-urasta jäi rahaa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutakin valmentajista tuli mielenkiintoisesti ilmi: Kiira kertoo että Usassa oliko NYKISSÄ eräälläkin valmentajalla oli ollut seksisuhde kaikkiin valmennettaviinsa....ja että eräs Eurooppalainen valmentaja pystyi jopa manipuloimaan minua, kuten kertoo.

No aikamoista läheisyyyttä tuo työ on, huh.

Viettäähän huipputaitoluistelijat valmentajansa kanssa liki kaikki päivät aamusta iltaan.

Niinpä, tuossa on moneen mahdollisuus joka voi häiritä uraa pahastikin. Tytöt kuitenkin aika suojattomia vielä monesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ois nyt Kiira kertonut niitä negaat asioita vaikka siitä miljardööristä eikä kovaa työtä tekevistä valmentajistaan jotka sentään tekivät eteensä aika paljon.

Ihan tosi nyt. Miksi jauhat niistä valmentajista? Niiden ura ei kokenut tuosta maininnasta edes kolhua ja miksi olisikaan, itsehän ne nuo viestit on laittaneet. Ne ei kaataneet kenenkään muun maailmaa kuin sinun. 

Siksi jauhan että sinä tuot sen eteen täällä koko ajan. Mutta muutenkin: Ne tekivät ison työn Kiiran menestyksen eteen ja minua vituttaa se kirja siksi. Onko tämä selvä nyt?

Itsehän sinä niistä jauhat joka ikisessä viestissä. 

Eiköhän se Kiira yhä edelleen arvosta sitä työtä minkä valmentajat hänen hyväkseen tekivät. Tuo oli vaan se hetki, jolloin valmennussuhde päättyi. Valehdellako olis pitänyt? Että erottiin kakkukahvien merkeissä, vaikka totuus oli ihan toinen?  

Ei mutta tekstareissa meni raja rikki mikä on yksityisyydensuojan parissa. Etenkin kun koko viesti ei kuulunut Kiiran saada.

Tekstarin saajalla on käsittääkseni täysi oikeus julkaista tekstarinsa. Asia kuitenkin riippuu tekijänoikeuslain osalta siitä, ylittääkö viesti teoskynnyksen. Jos ylittää, niin kirjoittajalla on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita jne. Tässä tapauksessa kirjoittajan lupa vaaditaan paitsi varsinaiseen julkistamiseen myös esimerkiksi siihen, että tekstarista otetaan kopioita.

En usko että tuota tekstaria voidaan pitää jonain "teoksena". Voisin väittää, että äärimmäisen harvoin kirje on tarkoitettu teokseksi, joka tarvitsee teoksen taiteellisen arvon suojelemista. Joissakin tapauksissa, ehkä kyllä, jos kirjeen sisältö on esimerkiksi itsetehty runo. Tavanomainen kirje, jossa kommunikoidaan yhteisestä asiasta kahden osapuolen välillä, on aika vaikea käsittää teokseksi.

Kirje voi toki sisältää salassapidettävää tietoa, jonka julkaiseminen voidaan katsoa rikokseksi. Tällainen tieto voisi olla esimerkiksi henkilön terveyteen liittyvä tieto, jolloin kyseeseen tulee yksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö. Tämä koskee sekä kirjeen julkaisemista sellaisenaan tai kirjeen asiasisältöä.

Jos kirje ei täytä teoksen tunnusmerkistöä, eikä se sisällä yksityisyyden suojaan liittyvää tietoa tai muuta jonkin lain perusteella salassapidettävää tietoa, kirjeen voi julkaista sellaisenaan.

MUTTA:

Kirjesalaisuus ei sinänsä estä vastaanottajaa millään lailla julkaisemasta saamaansa kirjettä. Kysymys on kahden osapuolen välisen kommunikoinnin suojasta, mikä kieltää kolmatta osapuolta "avaamasta" kirjettä. Kirjesalaisuus koskee myös asiasisältöä, mutta tässä tapauksessa vain silloin kun kirjeen vastaanottaja ei ole se henkilö jolle kirje oli alunperin tarkoitettu. Sähköpostissa tai tekstarissa tämä voisi helposti tarkoittaa sitä, että jos saat viestin jota sinulle ei ole tarkoitettu, sinun pitäisi lopettaa viestin lukeminen ja poistaa viesti.

Eli jos saat viestin joka ei ole sinulle tarkoitettu, et saisi edes lukea sitä viestiä rikkomatta kirjesalaisuutta, jos oikein tiukasti asiaa tulkitaan kirjesalaisuuden kannalta. Sama asia kuin jos saat tavallisessa postissa kirjeen, joka on jaettu väärään osoitteeseen et saa sitä avata ja lukea. Sähköpostissa tai tekstarina voit helposti tietysti vahingossa viestin avata ja alkaa sitä lukea, mutta kun huomaat asian pitäisi lukeminen lopettaa siihen ja poistaa koko viesti. Tavallisen kirjeen kohdalla huomaa helpommin että kirje on nt tullut väärään osoitteeseen kun kuoressa lukee nimi. Lisäksi sen avaaminen on helpompaa todeta jälkikäteen, jos vaikka avaat kirjeen ja luet sen ja sitten viet sen oikeaan osoitteeseen eli tiputat esim. naapurin postiluukkuun sen sitten avattuna. Toki silloin voit väittää että vahingossa sen avasit kun oli jaettu kotiisi se etkä huomannut vastaanottajan nimeä katsoa...

Mielenkiintoista. Kiitos tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ois nyt Kiira kertonut niitä negaat asioita vaikka siitä miljardööristä eikä kovaa työtä tekevistä valmentajistaan jotka sentään tekivät eteensä aika paljon.

Ihan tosi nyt. Miksi jauhat niistä valmentajista? Niiden ura ei kokenut tuosta maininnasta edes kolhua ja miksi olisikaan, itsehän ne nuo viestit on laittaneet. Ne ei kaataneet kenenkään muun maailmaa kuin sinun. 

Siksi jauhan että sinä tuot sen eteen täällä koko ajan. Mutta muutenkin: Ne tekivät ison työn Kiiran menestyksen eteen ja minua vituttaa se kirja siksi. Onko tämä selvä nyt?

Itsehän sinä niistä jauhat joka ikisessä viestissä. 

Eiköhän se Kiira yhä edelleen arvosta sitä työtä minkä valmentajat hänen hyväkseen tekivät. Tuo oli vaan se hetki, jolloin valmennussuhde päättyi. Valehdellako olis pitänyt? Että erottiin kakkukahvien merkeissä, vaikka totuus oli ihan toinen?  

Ei mutta tekstareissa meni raja rikki mikä on yksityisyydensuojan parissa. Etenkin kun koko viesti ei kuulunut Kiiran saada.

Tekstarin saajalla on käsittääkseni täysi oikeus julkaista tekstarinsa. Asia kuitenkin riippuu tekijänoikeuslain osalta siitä, ylittääkö viesti teoskynnyksen. Jos ylittää, niin kirjoittajalla on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita jne. Tässä tapauksessa kirjoittajan lupa vaaditaan paitsi varsinaiseen julkistamiseen myös esimerkiksi siihen, että tekstarista otetaan kopioita.

En usko että tuota tekstaria voidaan pitää jonain "teoksena". Voisin väittää, että äärimmäisen harvoin kirje on tarkoitettu teokseksi, joka tarvitsee teoksen taiteellisen arvon suojelemista. Joissakin tapauksissa, ehkä kyllä, jos kirjeen sisältö on esimerkiksi itsetehty runo. Tavanomainen kirje, jossa kommunikoidaan yhteisestä asiasta kahden osapuolen välillä, on aika vaikea käsittää teokseksi.

Kirje voi toki sisältää salassapidettävää tietoa, jonka julkaiseminen voidaan katsoa rikokseksi. Tällainen tieto voisi olla esimerkiksi henkilön terveyteen liittyvä tieto, jolloin kyseeseen tulee yksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö. Tämä koskee sekä kirjeen julkaisemista sellaisenaan tai kirjeen asiasisältöä.

Jos kirje ei täytä teoksen tunnusmerkistöä, eikä se sisällä yksityisyyden suojaan liittyvää tietoa tai muuta jonkin lain perusteella salassapidettävää tietoa, kirjeen voi julkaista sellaisenaan.

MUTTA:

Kirjesalaisuus ei sinänsä estä vastaanottajaa millään lailla julkaisemasta saamaansa kirjettä. Kysymys on kahden osapuolen välisen kommunikoinnin suojasta, mikä kieltää kolmatta osapuolta "avaamasta" kirjettä. Kirjesalaisuus koskee myös asiasisältöä, mutta tässä tapauksessa vain silloin kun kirjeen vastaanottaja ei ole se henkilö jolle kirje oli alunperin tarkoitettu. Sähköpostissa tai tekstarissa tämä voisi helposti tarkoittaa sitä, että jos saat viestin jota sinulle ei ole tarkoitettu, sinun pitäisi lopettaa viestin lukeminen ja poistaa viesti.

Eli jos saat viestin joka ei ole sinulle tarkoitettu, et saisi edes lukea sitä viestiä rikkomatta kirjesalaisuutta, jos oikein tiukasti asiaa tulkitaan kirjesalaisuuden kannalta. Sama asia kuin jos saat tavallisessa postissa kirjeen, joka on jaettu väärään osoitteeseen et saa sitä avata ja lukea. Sähköpostissa tai tekstarina voit helposti tietysti vahingossa viestin avata ja alkaa sitä lukea, mutta kun huomaat asian pitäisi lukeminen lopettaa siihen ja poistaa koko viesti. Tavallisen kirjeen kohdalla huomaa helpommin että kirje on nt tullut väärään osoitteeseen kun kuoressa lukee nimi. Lisäksi sen avaaminen on helpompaa todeta jälkikäteen, jos vaikka avaat kirjeen ja luet sen ja sitten viet sen oikeaan osoitteeseen eli tiputat esim. naapurin postiluukkuun sen sitten avattuna. Toki silloin voit väittää että vahingossa sen avasit kun oli jaettu kotiisi se etkä huomannut vastaanottajan nimeä katsoa...

Jos  Kiira täräytti julkaista vielä kirjassa tuollaisen tekstarin joka ei kuulunut edes hänelle,  myöntää lukeneensa sen ja levittelee niin onhan tämä nyt melkoista minustakin ollut.

Ei se valmentaja ollut fiksu kun kirjoitti jollekin tekstarin Kiirasta . Aika peliä. Luottohan siinä menee. Olisi soittanut Kiiralle että tuletko tänään. 

Vierailija kirjoitti:

Ei se valmentaja ollut fiksu kun kirjoitti jollekin tekstarin Kiirasta . Aika peliä. Luottohan siinä menee. Olisi soittanut Kiiralle että tuletko tänään. 

Joo ehkä meni mutta tekstarin julkistamiseen liittyy käsittääkseni ongelmia? Ainakin jokatapauksessa on se moraalisesti ja eettisesti arveluttava veto mielestäni ollut.

Kiira saanut satoja tuhansia sponsori rahaa aikanaan, huikeita summia. Nyt elelee leveästi Nykissä. Näin pitää ollakin, antanut niin paljon taitoluistelulle ja kurinalaista elämää. Näkee että Kiira ei oo juopotellut ei tupakoinut, ei oo rasvoitellut ts ei oo ihraa. Edelleen sadunkeijukaisen näköinen viattomine kasvoineen. 

Vierailija kirjoitti:

Korven isä on miljonääri, ja Korpi sai liki 10 vuotta n 50 000 euroa vuodessa pelkästään sponsorirahoja, plus palkinto- ja kilpailurahat. Säästössä on varmasti ainakin puoli milliä. Ja on tasan yhtä ulkonäkökeskeinen ja pinnallinen kuin miehensäkin, veikkaan että lastenhoito vituttaa aikanaan molempia yhtä paljon.

Ulkonäköön panostaminen ei ole pinnallisuutta. Miksi Suomessa sitä pidetään pinnallisuutena? Eihän noilla asioilla ole mitään toisensa poissulkevaa kytkentää olemassa aivoissa. Joku ihminen voi olla ulkonäöstään huolehtivainen, mutta silti samalla tehdä vaikka vapaaehtoistöitä jonkun hyväksi. Suomalaisen ajattelun mukaan nämä eivät samanaikaisesti voi kuitenkaan toteutua.

Tässä alla sanotaan näin ainakin (laina tuosta ilmeisesti juristin tekemästä viestistä):

v

Kirjesalaisuus koskee myös asiasisältöä, mutta tässä tapauksessa vain silloin kun kirjeen vastaanottaja ei ole se henkilö jolle kirje oli alunperin tarkoitettu. Sähköpostissa tai tekstarissa tämä voisi helposti tarkoittaa sitä, että jos saat viestin jota sinulle ei ole tarkoitettu, sinun pitäisi lopettaa viestin lukeminen ja poistaa viesti.

Eli jos saat viestin joka ei ole sinulle tarkoitettu, et saisi edes lukea sitä viestiä rikkomatta kirjesalaisuutta, jos oikein tiukasti asiaa tulkitaan kirjesalaisuuden kannalta. Sama asia kuin jos saat tavallisessa postissa kirjeen, joka on jaettu väärään osoitteeseen et saa sitä avata ja lukea. Sähköpostissa tai tekstarina voit helposti tietysti vahingossa viestin avata ja alkaa sitä lukea, mutta kun huomaat asian pitäisi lukeminen lopettaa siihen ja poistaa koko viesti. Tavallisen kirjeen kohdalla huomaa helpommin että kirje on nt tullut väärään osoitteeseen kun kuoressa lukee nimi. Lisäksi sen avaaminen on helpompaa todeta jälkikäteen, jos vaikka avaat kirjeen ja luet sen ja sitten viet sen oikeaan osoitteeseen eli tiputat esim. naapurin postiluukkuun sen sitten avattuna. Toki silloin voit väittää että vahingossa sen avasit kun oli jaettu kotiisi se etkä huomannut vastaanottajan nimeä katsoa...

Rikas tyttörukka.

Taitoluistelu ja jääkiekko on kalliita lajeja harrastaa. Joillakin on varaa ja joillakin ei. Täytyy valita laji mihin on varaa. Kiira kun aloitti taitoluistelun niin vanhemmilla on ollut varaa. Turha siitä on olla katkera jos omilla vanhemmilla ei ollut varaa.

Vierailija kirjoitti:

Taitoluistelu ja jääkiekko on kalliita lajeja harrastaa. Joillakin on varaa ja joillakin ei. Täytyy valita laji mihin on varaa. Kiira kun aloitti taitoluistelun niin vanhemmilla on ollut varaa. Turha siitä on olla katkera jos omilla vanhemmilla ei ollut varaa.

Kyllä mielestäni voi olla katkera ihan valtakunnallisellakin tasolla, ja vaikka laji ei ole itseä kiinnostanut. Ongelmahan on nyt se, että tuolla kilpailuissa Suomea edustamassa ei välttämättä luistele maan parhaat luistelijat, vaan ne joiden vanhemmilta on löytynyt fyrkat.

Kiiran takana oli Pappa betalar, ja käsittääkseni mm. Susanna Rahkamon takana oli varakkaat vanhemmat. Susannan isä toiminut mm. Helsingin kaupunginjohtajana.

Toki hienoa, että on löytynyt sisua treenata pitkäjänteisesti vaativaa lajia, vaikka papan rahoilla olisi voinut tehdä kivempiakin juttuja.

Olen päässyt läheltä seuraamaan yhden lahjakkaan luistelijatytön (ei sukua) tarinaa, niin siinä kyllä vanhempien rahat loppuivat kesken.

Vierailija kirjoitti:

Kiira jotenkin säälittää minua. Hänellä on ollut kaikki: ulkonäkö, perhetausta ja taito luistella.

Ja mikä hän nyt on?

Naimisissa. Ei ammattia. Ei lapsia. Ei mitään valmista.

Kaikkea ei voi saada samanaikaisesti. 

Niin hyvä sanonta mun mielestä. Muistutan itseäni siitä jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitoluistelu ja jääkiekko on kalliita lajeja harrastaa. Joillakin on varaa ja joillakin ei. Täytyy valita laji mihin on varaa. Kiira kun aloitti taitoluistelun niin vanhemmilla on ollut varaa. Turha siitä on olla katkera jos omilla vanhemmilla ei ollut varaa.

Kyllä mielestäni voi olla katkera ihan valtakunnallisellakin tasolla, ja vaikka laji ei ole itseä kiinnostanut. Ongelmahan on nyt se, että tuolla kilpailuissa Suomea edustamassa ei välttämättä luistele maan parhaat luistelijat, vaan ne joiden vanhemmilta on löytynyt fyrkat.

Kiiran takana oli Pappa betalar, ja käsittääkseni mm. Susanna Rahkamon takana oli varakkaat vanhemmat. Susannan isä toiminut mm. Helsingin kaupunginjohtajana.

Toki hienoa, että on löytynyt sisua treenata pitkäjänteisesti vaativaa lajia, vaikka papan rahoilla olisi voinut tehdä kivempiakin juttuja.

Olen päässyt läheltä seuraamaan yhden lahjakkaan luistelijatytön (ei sukua) tarinaa, niin siinä kyllä vanhempien rahat loppuivat kesken.

Ei pidä ottaa sellaista harrastusta joka vaatii rahaa. Sitten valitetaan ettei pääse yliopistoon kun kalliit kurssit esim oikkis.lääkis jne. Täytyy alkaa säöstämään rahaa. Meillä taas poika pääsi ilman valmennuskurssia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitoluistelu ja jääkiekko on kalliita lajeja harrastaa. Joillakin on varaa ja joillakin ei. Täytyy valita laji mihin on varaa. Kiira kun aloitti taitoluistelun niin vanhemmilla on ollut varaa. Turha siitä on olla katkera jos omilla vanhemmilla ei ollut varaa.

Kyllä mielestäni voi olla katkera ihan valtakunnallisellakin tasolla, ja vaikka laji ei ole itseä kiinnostanut. Ongelmahan on nyt se, että tuolla kilpailuissa Suomea edustamassa ei välttämättä luistele maan parhaat luistelijat, vaan ne joiden vanhemmilta on löytynyt fyrkat.

Kiiran takana oli Pappa betalar, ja käsittääkseni mm. Susanna Rahkamon takana oli varakkaat vanhemmat. Susannan isä toiminut mm. Helsingin kaupunginjohtajana.

Toki hienoa, että on löytynyt sisua treenata pitkäjänteisesti vaativaa lajia, vaikka papan rahoilla olisi voinut tehdä kivempiakin juttuja.

Olen päässyt läheltä seuraamaan yhden lahjakkaan luistelijatytön (ei sukua) tarinaa, niin siinä kyllä vanhempien rahat loppuivat kesken.

Kyllä oikeasti lahjakkaalle ne harrastusrahat jostain löytyy, jos ei vanhemmilta niin sitten muualta. Pitihän Kiirankin hankkia sponsoreita jo varhaisessa vaiheessakin, ei se pelkästään isukin rahoilla edennyt. Kateellisten huutelua tuollainen, etteikö Kiira olisi ollut ilman isin rahojakin lahjakas lajissaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitoluistelu ja jääkiekko on kalliita lajeja harrastaa. Joillakin on varaa ja joillakin ei. Täytyy valita laji mihin on varaa. Kiira kun aloitti taitoluistelun niin vanhemmilla on ollut varaa. Turha siitä on olla katkera jos omilla vanhemmilla ei ollut varaa.

Kyllä mielestäni voi olla katkera ihan valtakunnallisellakin tasolla, ja vaikka laji ei ole itseä kiinnostanut. Ongelmahan on nyt se, että tuolla kilpailuissa Suomea edustamassa ei välttämättä luistele maan parhaat luistelijat, vaan ne joiden vanhemmilta on löytynyt fyrkat.

Kiiran takana oli Pappa betalar, ja käsittääkseni mm. Susanna Rahkamon takana oli varakkaat vanhemmat. Susannan isä toiminut mm. Helsingin kaupunginjohtajana.

Toki hienoa, että on löytynyt sisua treenata pitkäjänteisesti vaativaa lajia, vaikka papan rahoilla olisi voinut tehdä kivempiakin juttuja.

Olen päässyt läheltä seuraamaan yhden lahjakkaan luistelijatytön (ei sukua) tarinaa, niin siinä kyllä vanhempien rahat loppuivat kesken.

Ei pidä ottaa sellaista harrastusta joka vaatii rahaa. Sitten valitetaan ettei pääse yliopistoon kun kalliit kurssit esim oikkis.lääkis jne. Täytyy alkaa säöstämään rahaa. Meillä taas poika pääsi ilman valmennuskurssia.

Niin, no jos se lääkis maksaisi vaikka miljoonan (puhtaana käteen yliopistolle, ei tukia) , ja pojallasi olisi ollut varaa korkeintaan putkiasentajan koulutukseen, niin olisit takuulla ekana valittamassa etkä sanoisi että "pitää valita sellainen koulutus johon on varaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitoluistelu ja jääkiekko on kalliita lajeja harrastaa. Joillakin on varaa ja joillakin ei. Täytyy valita laji mihin on varaa. Kiira kun aloitti taitoluistelun niin vanhemmilla on ollut varaa. Turha siitä on olla katkera jos omilla vanhemmilla ei ollut varaa.

Kyllä mielestäni voi olla katkera ihan valtakunnallisellakin tasolla, ja vaikka laji ei ole itseä kiinnostanut. Ongelmahan on nyt se, että tuolla kilpailuissa Suomea edustamassa ei välttämättä luistele maan parhaat luistelijat, vaan ne joiden vanhemmilta on löytynyt fyrkat.

Kiiran takana oli Pappa betalar, ja käsittääkseni mm. Susanna Rahkamon takana oli varakkaat vanhemmat. Susannan isä toiminut mm. Helsingin kaupunginjohtajana.

Toki hienoa, että on löytynyt sisua treenata pitkäjänteisesti vaativaa lajia, vaikka papan rahoilla olisi voinut tehdä kivempiakin juttuja.

Olen päässyt läheltä seuraamaan yhden lahjakkaan luistelijatytön (ei sukua) tarinaa, niin siinä kyllä vanhempien rahat loppuivat kesken.

Se on juuri typerää taitoluistelussa että on kuuluttava piireihin valmiiksi että voit päästä huipulle. Ja sitten jos et kuulu katselet äkkiä katsomosta niitä jotka tiedät huonommaksi luistelijaksi mutta koska heille petattiin alle ihan kaikki niin ovat nyt tuolla. Tämä on iso epäkohta koko lajissa. Laji pitäisi saada vapaamuurarivetoisesta tavisvetoiseksi ja valtion tukea lahjakkuudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitoluistelu ja jääkiekko on kalliita lajeja harrastaa. Joillakin on varaa ja joillakin ei. Täytyy valita laji mihin on varaa. Kiira kun aloitti taitoluistelun niin vanhemmilla on ollut varaa. Turha siitä on olla katkera jos omilla vanhemmilla ei ollut varaa.

Kyllä mielestäni voi olla katkera ihan valtakunnallisellakin tasolla, ja vaikka laji ei ole itseä kiinnostanut. Ongelmahan on nyt se, että tuolla kilpailuissa Suomea edustamassa ei välttämättä luistele maan parhaat luistelijat, vaan ne joiden vanhemmilta on löytynyt fyrkat.

Kiiran takana oli Pappa betalar, ja käsittääkseni mm. Susanna Rahkamon takana oli varakkaat vanhemmat. Susannan isä toiminut mm. Helsingin kaupunginjohtajana.

Toki hienoa, että on löytynyt sisua treenata pitkäjänteisesti vaativaa lajia, vaikka papan rahoilla olisi voinut tehdä kivempiakin juttuja.

Olen päässyt läheltä seuraamaan yhden lahjakkaan luistelijatytön (ei sukua) tarinaa, niin siinä kyllä vanhempien rahat loppuivat kesken.

Kyllä oikeasti lahjakkaalle ne harrastusrahat jostain löytyy, jos ei vanhemmilta niin sitten muualta. Pitihän Kiirankin hankkia sponsoreita jo varhaisessa vaiheessakin, ei se pelkästään isukin rahoilla edennyt. Kateellisten huutelua tuollainen, etteikö Kiira olisi ollut ilman isin rahojakin lahjakas lajissaan. 

Ei varmaan löydy voi monikin lahjakas luikkaaja vahvistaa. Meidänkin seurassa lahjakkaimmat eivät selvinneet alkumetreiltä pidemmälle, lahjattomat rikkaitten lapset kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Taitoluistelu ja jääkiekko on kalliita lajeja harrastaa. Joillakin on varaa ja joillakin ei. Täytyy valita laji mihin on varaa. Kiira kun aloitti taitoluistelun niin vanhemmilla on ollut varaa. Turha siitä on olla katkera jos omilla vanhemmilla ei ollut varaa.

Miksi ei realiteeteista voisi olla katkera? Onko joillain etuoikeus vaan pyyhkiä yli vaikka olisikin lahjattomampikin. Nythän Kiiran tapauksessa näkee tuota röyhkeyttä mitä tuotu esille täällä: julakista nyt helvetti soikoon vahingossa hänelle tulleita tekstareita tai  mitä lie niin kertoo että takana onkin aikamoinen tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän ne säästöt jääny sille venäläiselle escorteeraamisesta... Kiira myi miehen lahjoittaman uuden auton, ei ollut ihan halpa malli, joten ellei ole kaikkea pistänyt sileäksi niin muutama kymppitonni on voinut jäädä.

Siskolleen lahjoitti sen auton arvo 300 000 ja se on jo myyty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milläs niitä autoja tienattiin...

Ei ne miljardööritkään ilmatteekso autoja lahjottele. Mitäpä luulet oisko sängyssäspagaatteja tehny.

Kivempi noin kun yksinäisyyttään jakaa yhenillanjuttuna ilmasiks. Sellastakin sattuu.

Hy hitto ihmiset pidättekö oikeasti jotain rahasta sänkyynmenoa jo parempana kuin ei rahasta? Enkä väitä kun en tiedä onko Kiira nyt sitten noin menetellyt, mutta huh huh!