Pitkäaikaistyöttömien määrä laskenut 40%

Takavuosina, kun Suomessa oli vielä tilastokeskus ja työllisyysministeriä, meillä laadittiin kahdet erilliset työttömyystilastot. Niissä oli yllättäen kymmenien tuhansien erot.

Kansalaisten ihmetykseen siitä, miten ihmeessä viranomaiset saivat erilaisia lukuja, vastattiin, että kyseessä ovat tilastointitavat. Näin se todellakin on, että Suomessa työssäkäymätön ei ole työtön, vaan hän "pääsee" työttömäksi täytettyään tiukat viralliset vaatimukset, ja vasta sitten hänet kirjataan ylös työttömäksi.

Pelkkä työssä olemattomuus ei Suomessa tee työtöntä, vaikka selväjärkisesti ajatellen niin voisi olettaa. Opiskelijat, harjoittelijat, työllisyyskoulutetut, kotiäidit ja monet muut eivät ole työttömiä. Takavuosina viranomaiset olivat huolissaan 60 000 nuoren joukosta, joita ei näkynyt missään, ainoastaan väestökirjanpidossa. Millä he elävät? Mitä he tekevät? Hekään eivät olleet työttömiä.

Edellisestä johtuen työttömyys- ja työllisyystilastoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Laskeneet työttömyysluvut saadaan aikaiseksi vaikka passittamalla työkyvyttömyyseläkkeelle henkilöitä, joista jo tavallinen terveyskeskuslääkärikin näkee, että heistä ei ole töihin. Näin työllistyneiden määrä suhteessa työkykyisten ja -ikäisten kokonaisjoukkoon kasvaa heti, samoin työllisyys%, vaikka yhtäkään työpaikkaa ei ole syntynyt.

Ministeriöt ovat ohjeistaneet TE-toimistot siivoamaan tilastoja urakalla. Nykyisen ohjeistuksen mukaan merkitään ja sitä kautta moniin tilastoihin päätyvät työllisiksi kaikki, joilla on mikä tahansa voimassa oleva työsopimus. Eli esim. 0-tuntisopimuslaiset, joilla ei ole ollut yhtään työkeikkaa tai 0-tuntisopimuslaiset, joilla on töitä 4h kerran kuussa, ovat tilastoissa työssä olevia. Aiemmin he olivat työttömiä ne päivät, jolloin töitä ei ollut eli järjestelmiin kirjattiin työssä - työtön - työtön - työssä. Nyt ollaan vain työssä, vaikka käytännössä ei oltaisikaan kuin harvoin.

Lisäksi TE-toimistoon rekisteröityneiden työnhakijoiden kolmen kuukauden välein tavalla tai toisella tapahtuva kontaktointi (määräaikaishaastattelut) katkoo usein työttömyysjaksoja, jos asiakasta ei tavoiteta tai hän ei saavu ajanvarausajalleen. Vaikka hän laittaisi työnhakunsa voimaan uudelleen seuraavasta päivästä, on työttömyyden kestoon tullut katko ja tilasto paranee. Monet asiat ovat sopimus- ja ohjeistuskysymyksiä, niin tilastointikin. Mitä tilastoidaan ja mistä aineistoista ja kuinka aineisto kootaan jne.

Joku väitti, että työttömien määräaikaishaastattelut ovat tuoneet lisää ihmisiä TE-toimiston ja työttömyysturvan piiriin. Eivät ole. Ei sellaisia työttömiä kontaktoida, jotka eivät ole TE-toimistoon ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Eikä voitaisikaan, mistä edes yhteystiedot saataisiin?

Sosiaaliturvamenot kasvavat edelleen, samoin yritysten voitot. Tästä voi miettiä, onko suunta toivottava. Työttömyysturvamenot ovat toki vähentyneet, kun työttömiä tiheämmän kontaktoinnin ja sitä myötä aktivointiyritysten ja työnhaun katkojen myötä tippuu enemmän työttömyysturvalta toimeentulotuelle.  Tilastoihin ei myöskään ole laskettu vertailun vuoksi työttömille ostopalveluja esim. valmennuksia tuottavien firmojen laskuja ja katteita ja niiden kasvua, vaikka ehkä pitäisi. 

Vierailija kirjoitti:

Ministeriöt ovat ohjeistaneet TE-toimistot siivoamaan tilastoja urakalla. Nykyisen ohjeistuksen mukaan merkitään ja sitä kautta moniin tilastoihin päätyvät työllisiksi kaikki, joilla on mikä tahansa voimassa oleva työsopimus. Eli esim. 0-tuntisopimuslaiset, joilla ei ole ollut yhtään työkeikkaa tai 0-tuntisopimuslaiset, joilla on töitä 4h kerran kuussa, ovat tilastoissa työssä olevia. Aiemmin he olivat työttömiä ne päivät, jolloin töitä ei ollut eli järjestelmiin kirjattiin työssä - työtön - työtön - työssä. Nyt ollaan vain työssä, vaikka käytännössä ei oltaisikaan kuin harvoin.

Lisäksi TE-toimistoon rekisteröityneiden työnhakijoiden kolmen kuukauden välein tavalla tai toisella tapahtuva kontaktointi (määräaikaishaastattelut) katkoo usein työttömyysjaksoja, jos asiakasta ei tavoiteta tai hän ei saavu ajanvarausajalleen. Vaikka hän laittaisi työnhakunsa voimaan uudelleen seuraavasta päivästä, on työttömyyden kestoon tullut katko ja tilasto paranee. Monet asiat ovat sopimus- ja ohjeistuskysymyksiä, niin tilastointikin. Mitä tilastoidaan ja mistä aineistoista ja kuinka aineisto kootaan jne.

Joku väitti, että työttömien määräaikaishaastattelut ovat tuoneet lisää ihmisiä TE-toimiston ja työttömyysturvan piiriin. Eivät ole. Ei sellaisia työttömiä kontaktoida, jotka eivät ole TE-toimistoon ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Eikä voitaisikaan, mistä edes yhteystiedot saataisiin?

Sosiaaliturvamenot kasvavat edelleen, samoin yritysten voitot. Tästä voi miettiä, onko suunta toivottava. Työttömyysturvamenot ovat toki vähentyneet, kun työttömiä tiheämmän kontaktoinnin ja sitä myötä aktivointiyritysten ja työnhaun katkojen myötä tippuu enemmän työttömyysturvalta toimeentulotuelle.  Tilastoihin ei myöskään ole laskettu vertailun vuoksi työttömille ostopalveluja esim. valmennuksia tuottavien firmojen laskuja ja katteita ja niiden kasvua, vaikka ehkä pitäisi. 

Hyvin tiivistetty tämä sotku.

Ainakin syksyllä nimenomaan vakituisten kokoaikatöiden osuus oli kasvanut reilusti suhteessa edellisvuoteen. Ei ollut kyse tilastojen näpertelystä. Nyt en ole katsonut onko findikaattorissa tuoretta tietoa tästä, sehän se mielenkiintoinen tilasto on.

Jotain magiikkaa tämän takana on jos ihan puskista pomppaa työllisyys tilanne juuri joulukuun lopussa ja tarinassa puhutaan myös työttömistä joita kullemma ei montaakaan tilastokeskuksen mukaan ole vaikka kelan mukaan oikeastaan mikään ei ole muuttunut maksuissa ja asiakasmäärissä. Tämä juttu ei ole uskottava, ihan yksinkertaisesti. Tilasto keskuksen ja kelan tilastoissa järkyttävä ero. Vaalikikaltahan tämä vain ihan selkeästi näyttää. Myöskään tuota avaajan laittamaa 40% eo pysty mitenkään tarkistamaan mistään. Tämä löyhkää ja kauas jopa tämä aloitus. 

Politiikan nurkkapöytä kirjoitti:

Näin kertoo Maikkarin Seitsemän uutiset. Ylen Kuuden uutiset kertoi, että ylivoimaisesti suurin osa uusista työpaikoista on vaikituisia ja täysaikaisia. Työllisyysaste on porvarihallituksen aikana noussut 68:sta 72%:iin ja työttömien määrä on pienin yli vuosikymmeneen.

Mitä mieltä olet päivän uutisista?

Mistä tämän tiedon uusien työpaikkojen vakituisuudesta ja täysiaikaisuudesta voisi varmentaa, kun ei sitä mistään lähteestä löydä? 

Porvarivetoinen hallitus on nyt ollut vuodesta 2003 (https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/ra…) eli 16 vuotta. Siihen aikaan on mahtunut varmaan taloudellisia ylä- ja alamäkiä. Suomi on niin pieni maa ja talousalue, että aika nätisti seuraamme muun maailman käppyröitä talousasioissa, niin ylä- kuin alamäissäkin. Sinänsä maailmantalouden vedon paranemisen ottaminen omaan plakkariin on tosi komea mainostemppu, josta täytyy myöntää oveluuspisteitä.

Se, että porvarit ovat olleet vetovastuussa viimeiset 16 vuotta ja vihervassaripolitiikasta mussutus jatkuu edelleen, kertoo ehkä jotakin siitä, miten paljon vastuuta omista puuhista halutaan ottaa. Tai sitten siitä, että porvarit ovat vahingossa tehneet vihervassaripolitiikkaa jostakin syystä. Mene ja tiedä.

Ay-liikkeen vastustajille suosittelen dokumentteja maista, joissa ay-liikettä ei ole tai siihen kuuluminen voi johtaa tapetuksi tulemiseen. Löytyy esimerkiksi Ylen Areenasta. Hieman vaikeaa ymmärtää, miksi joku pitää kohtuuttomana sitä, että on esim. kahdeksan tunnin työpäivät, irtisanomissuojaa ja palkkoja, joilla voi elättää itsensä. Suomessa on turvallinen ja rauhallinen yhteiskunta ja millä tahansa kokopäivätyöllä voi elättää itsensä. Jos ihmisten tulot eivät riitä elämiseen, saattaa alkaa ryöstely ja muut hankaluudet painaa päälle tai tulee ehkä jenkkimalli, jossa kaksikaan työtä ei aina riitä, ja matalapalkka-aloilla elämä on mahdollisesti näköalatonta kitkuttamista ja yhteiskuntaluokkien ero repeää kasvuun, syntyy kenties alaluokka, josta ei ole poispääsyä, koska eiköhän ilmainen koulutus romuteta samaan syssyyn. Se olisi ikään kuin yhteiskunnallista takapakkia kohti takaisin puuhun kiipeämistä. Jos taas sosiaaliturvamenoista lähdetään kompensoimaan esim. kokopäivätyössä käyvien ihmisten palkan riittämättömyyttä välttämättömiin kuluihin, sehän on suora tulonsiirto yhteiskunnalta yritysten ja työnantajien pussiin ja johtaa verokertymän kasvattamisen tarpeeseen ja verojen nousuun.

On arvokysymys, halutaanko eriarvoisuutta vähentää vai lisätä ja mikä on riittävästi voittoa ja tuloja rikkaimmille ja yrityksille (ks. esim. https://yle.fi/uutiset/3-10034037). 

Vierailija kirjoitti:

Jotain magiikkaa tämän takana on jos ihan puskista pomppaa työllisyys tilanne juuri joulukuun lopussa ja tarinassa puhutaan myös työttömistä joita kullemma ei montaakaan tilastokeskuksen mukaan ole vaikka kelan mukaan oikeastaan mikään ei ole muuttunut maksuissa ja asiakasmäärissä. Tämä juttu ei ole uskottava, ihan yksinkertaisesti. Tilasto keskuksen ja kelan tilastoissa järkyttävä ero. Vaalikikaltahan tämä vain ihan selkeästi näyttää. Myöskään tuota avaajan laittamaa 40% eo pysty mitenkään tarkistamaan mistään. Tämä löyhkää ja kauas jopa tämä aloitus. 

Olisi kyllä ihan mielenkiintoista tietää, että miten tämä työllisyys on noussut. Siis mille aloille on yhtäkkiä tullut huutava pula työntekijöistä, jonne nimenomaan otettu pikäaikaistyöttömiä töihin. 

Joku puhui tuossa vielä syksystä että on maagisesti noussut vakipaikat kun syksyllä oli vielä enemmän työttömiä joille kela maksoi tukia. Hassua että tilastokeskus selittää asiaa trendillä vaikka koko euroopan trendi vakituisessa sillä pärjäävässä työssä ja sen saatavuudessa on ollut laskeva jo pitkään. 

Ensin sanottiin että työllisyys on parantunut. Syksyllä -18 tehtiin kuitenkin Orpon jne toimesta avauksia jossa todettiin että pitkäaikaistyöttömyyteen pitää löytää lääkkeitä ja siitä oltiin huolissaan.  Aika äkkiä ne lääkkeet on löydetty...? En usko että näin on. 

Tilastoja kaunistamalla saa ihmeitä aikaan :D

Hienosti perussuomalaisten alulle laittama talouden tervehtyminen on onnistunut iso kiitos siitä heille.

Vihervassemmiston vikaa ja sdp:n 

Selkeästi tämä uutinen on pitänyt nyt laittaa vaientamaan vaalien alla vellova yleinen keskustelu työttömien asemasta, aktiivimallista, höpökursseista. Varsinkin kun joka päivä tulee uusi ilmoitus alkavista yt-neuvotteluista, irtisanomisista tai jonkin  yrityksen konkkaanmenosta. 

Aivan saletisti tilastojen tarkasteluajankohta ja valitsemalla sieltä jotain tiettyjä muuttujia, jotka sillä hetkellä näyttävät paremmilta kuin vaikka vuosi sitten, voidaan kyhätä kokoon sopiva "uutinen". Todennäköisesti pitkäaiakaistyöttömistä iso osa siirtynyt ikänsä puolesta eläkkeelle, joten pitkäaiakaistyöttömien  kokonaismäärä "näyttää" laskeneen.

Tiedot tulevat tilastokeskuskukselta, joka tekee samat tilastot samalla tavalla puolenvuoden välein.

Eli tilastojen tekotapa ei ole muuttunut eikä myöskään vaaleilla ole merkistystä tilastojen julkaisuajankohtaan.

Tilastokeskus työttömiä on 146000 plus miinus 17000 vaihtelua. Kela työttömyys etuuksia nostaa yli 300000 työtöntä. Omituisesti juuri jouluun ihan lopussa nousi työllisyys tilastokeskuksen mukaan, perustuen tarkistamattomaan trendiin eli valistuneeseen arvaukseen joka tulee muuttumaan seuraavassa kuussa. Se miksi tätä tarkistamatonta uutista lyödään läpi on mielikuvamarkkinoiti vaalien alla. Odotetaan sitä seuraavaa tilastot kohdilleen laittavaa tilastoa. 

Tilastokeskus ei ole selkeästi hyvä mittaamaan hetkeä vaan sen tuloksia voidaan tarkkailla ehkä vuoden takaisesti että asioissa on mitää luotettavuutta. Tilasto keskus ei tilastoi vaan arvioi tässäkin tapauksessa.

Kuin taikaiskusta juuri joulukuunlopussa trendi oli nouseva ja tähdet kohdillaan joten saatiin tällainen olettamus tuotua julkisuuteen ja vieläpä vaalien alla. 

Vierailija kirjoitti:

Ministeriöt ovat ohjeistaneet TE-toimistot siivoamaan tilastoja urakalla. Nykyisen ohjeistuksen mukaan merkitään ja sitä kautta moniin tilastoihin päätyvät työllisiksi kaikki, joilla on mikä tahansa voimassa oleva työsopimus. Eli esim. 0-tuntisopimuslaiset, joilla ei ole ollut yhtään työkeikkaa tai 0-tuntisopimuslaiset, joilla on töitä 4h kerran kuussa, ovat tilastoissa työssä olevia. Aiemmin he olivat työttömiä ne päivät, jolloin töitä ei ollut eli järjestelmiin kirjattiin työssä - työtön - työtön - työssä. Nyt ollaan vain työssä, vaikka käytännössä ei oltaisikaan kuin harvoin.

Lisäksi TE-toimistoon rekisteröityneiden työnhakijoiden kolmen kuukauden välein tavalla tai toisella tapahtuva kontaktointi (määräaikaishaastattelut) katkoo usein työttömyysjaksoja, jos asiakasta ei tavoiteta tai hän ei saavu ajanvarausajalleen. Vaikka hän laittaisi työnhakunsa voimaan uudelleen seuraavasta päivästä, on työttömyyden kestoon tullut katko ja tilasto paranee. Monet asiat ovat sopimus- ja ohjeistuskysymyksiä, niin tilastointikin. Mitä tilastoidaan ja mistä aineistoista ja kuinka aineisto kootaan jne.

Joku väitti, että työttömien määräaikaishaastattelut ovat tuoneet lisää ihmisiä TE-toimiston ja työttömyysturvan piiriin. Eivät ole. Ei sellaisia työttömiä kontaktoida, jotka eivät ole TE-toimistoon ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Eikä voitaisikaan, mistä edes yhteystiedot saataisiin?

Sosiaaliturvamenot kasvavat edelleen, samoin yritysten voitot. Tästä voi miettiä, onko suunta toivottava. Työttömyysturvamenot ovat toki vähentyneet, kun työttömiä tiheämmän kontaktoinnin ja sitä myötä aktivointiyritysten ja työnhaun katkojen myötä tippuu enemmän työttömyysturvalta toimeentulotuelle.  Tilastoihin ei myöskään ole laskettu vertailun vuoksi työttömille ostopalveluja esim. valmennuksia tuottavien firmojen laskuja ja katteita ja niiden kasvua, vaikka ehkä pitäisi. 

Ongelmana on se, että jos se 0-työsopimuksella oleva hakee työttömyysetuutta, niin hän on tilastoissa työtön.

Toiseksi työttömyyttä tarkastellaan tiettynä päivänä kuukaudessa tai kuukauden aikana vähän riittpuen siitä, mitä asiaa halutaan selvittää. Jos olt kuukaudessa yhden päivän ei-työtön, niin olet silti sen kuukauden tilastoissa työttömänä (paitsi jos ko. päivä osuus juuri tilastointiajankohdaksi).

Jos asiakasta ei tavoiteta määräaikaishaastatteluun, hän saa ensin tekstiviestin siitä, että on yritetty tavoittaa ja soitetaan uudestaan. Jos ei siitäkään vielä huomaa, että pitäisi vastata,  on seuraavana vuorossa kutsu te-toimistoon. Jos ei sinnekään tule, työnhaku katkeaa. Minusta aika loogisesti, koska jos ei ole työtön niin miksi ihmeessä olisi tilastoissa työtön?

Kaipaisin jotan erittelyä tueksi, jos valtakunnan uutisissa kerrotaan tällaisia faktoja. 

Katkeaako pitkäaikaistyöttömyys (muistaakseni 2 vuotta?) silloin, kun työtön on parin päivän keikalla vai katsotaanko katkeamiseksi peräti kahden viikon kokoaikatyö? Miten tämä on laskettu?

Myös muut taustat kiinnostaisivat. Mikä johtuu oikeasti maailmantalouden suhdanteista, ja mikä oikeasti Kikystä, aktiivimallista  ja perustelut päälle?

12 kk yhtäjaksoisesti työttömänä on pitkäaikaistyöttömyyden määritelmä. Se 40% pitkäaikaistyöttömistä avauksessa ei ole edes mistään jutusta. Se on avaajan omaa propagandaa tämän tilasteskuksen tähdet kohdallaan epätieteellisen tukimuksen lisäksi jota väkisin truutataan uutisena. Seuraavasa kuussa se trendi laskee ja ilmoittaa myös joulukuun todelliset luvut. Nämä luvut ovat tarkistamattomia lukuja vielä. Voihan olla että trendi ja arvaus on ainakin sinne päin. Tässä nyt kuitenkin halutaan väkisin esittää että hallitus ylitti tavoitteensa vaikka tälle ei ole vielä mitään katetta. Asiastahan on mölynnyt juuri hallituksen politiikkaan sokeasti uskovat.

Vaikka nyt asiaa miten päin vääntäisi, pohjimmiltaan tämä on hyvä trendi. Voi olla, että mukana on kikkailuakin, mutta kyllä ihan yleisesti se on nähtävissä esimerkiksi että hakemuksia per avoin työpaikka tulee vähemmän kuin ennen. Jotain on siis muuttunut.

Se että onko hallitus nyt kovin ansioitunut, tuskinpa. Talous on vaan ollut nousujohteinen, ihan globaalisti.

Pitkäaikaistyöttömien määrän lasku johtunee helpotetuista menettelyistä päästä eläkkeelle. Pitkäaikaistyöttömyyden myös katkaisee työkokeilu ym. toimenpide. Ei siis kerro mistään mitään.