Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sähköautoraivo - mikä teitä vaivaa?
24.01.2019 |
Kukaan ei pakota ajamaan sähköautolla, ja jokainen voi viedä bensakanisterin vaikka olohuoneeseen asti jos polttomoottoritekniikka on niin iso osa egoa.
Kommentit (927)
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pystytä laskemaan kuinka paljon ilmakehään hiilidioksiidia syntyy niin aika hankala siitä on mitään osuuksiakaan laskea. Ihmisten tuottama onnistuu kyllä.
Mitä ihmettä nyt? Jos fossiilisia ei käytetä, niin silloin puuttuu lähde ylimääräiselle hiilelle. Ei silloin tarvitse käytännössä laskeskella enää yhtään mitään, koska päästöjä ei voi syntyä tyhjästä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö metsät olekkaan maailman hiilinielu.
Tietenkin ovat yksi hiilinielu kasvaessaan. Saman verran ne kuitenkin vapauttavat kuollessaan. Sitä se hiilikierto on. Hiili kiertää biomassan ja ilmakehän väliä. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun hiilikierron hiilimäärä alkaa kasvamaan, eikä sitä saadakaan sidottua vaikka metsiin. Hiilimäärä kasvaa, koska hiiltä kaivetaan maan alta fossiilisten muodossa.
Hiilimäärä hiilikierrossa ei voi kasvaa, teit puille mitä vain. Väliaikaisesti ilmakehässä se voi kyllä kasvaa, koska on sitoutuneena suurempaan metsämäärään, mutta tällä hetkellä metsää kasvaa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt vähän sitä että ratkaistaan yksi asia, jos sähköauton tuottamiseen joudutaan kaatamaan metsää niin silloin sen sitoma määrä vähenee.
Voi elämä sentään.
Mietihän nyt lukujen asiaa muodossa. Maailmassa on yhden tutkimuksen mukaan 3000 miljardia puuta. Jos niistä vaikka 0,01 miljardia joudutaan kaatamaan sähköautojen vuoksi väliaikaisesti (alle 100 vuodeksi), niin ketä se nyt kiinnostaa ja miksi ihmeessä?
Tuokin minimäärä puita kasvaa takaisin aikanaan. Autojen elinkaari on kuitenkin vain noin 20 vuotta Suomessakin, jossa niitä ajetaan pidempään kuin yleensä muualla. Jos sähköautoistuminen suoritetaan vaikka vuoteen 2050 mennessä, niin joskus 2070-2080 tietämillä lähes kaikki akustojen vaatima materia saadaan kierrätyksellä, jonka jälkeen ne muutamat yhdentekevät puut voidaan pistää kasvamaan kaivoksen kohdalle.
Kaivostoiminta globaalisti käyttää vain 0,3 - 0,6 % jäävapaasta pinta-alasta. Vaikka sähköautot vaatisivat kaiken kaivostoiminnan tuplaamisen, olisi tuo yhdentekevää metsien kannalta.
Sähköautojen osuus kaivostoiminnasta on kuitenkin pientä. Rautaa kaivetaan maailmassa eniten, noin 2 miljardia tonnia joka vuosi. Jos vaikka keskimääräinen akku painaa 500 kg ja autoja tarvitaan vaikka 4 miljardia (niitä on nyt reilu miljardi), puhutaan 2 miljardista tonnista metalleja. Luku siis vastaisi tuota mainittua yhden vuoden raudan tuotantoa.
Ja kun sähköautojen yleistyminen vie kymmeniä vuosia, vaikka 30 vuotta optimaalisestikin, tarkoittaa tämä lisäys reilun 3 % osuutta sähköautoilulle verrattuna raudan tuotantoon tuona aikana (jos sen määrä pysyisi vakiona). Ja rautahan ei edes ole ainoa asia, jota kaivetaan, vaikka suurin onkin, joten todellinen lisäys kaivostoimintaan lienee jossain reippaasti alle 3 % tietämillä. Ja vieläkin vähemmän, jos kestää pidempään kuin 30 vuotta tehdä 4 miljardia sähköautoa.
Vierailija kirjoitti:
Luonto tuottaa muutenkin hiilidioksidia
Luonto ei tuota lisää hiilidioksidia ilmakehään. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä väheni, miljoonien vuosien ajan, ennen kuin ihminen puuttui asiaan.
Se, että luonto "tuottaa" hiilidioksidia on vain sitä, että luonto kierrättää hiiltä ilmakehän ja biomassan (sekä mineraalien yms) välillä. Luonto ei tulivuoritoiminnastakaan (joka on 1 % ihmisten päästöistä) huolimatta tällä hetkellä pysty lisäämään hiilidioksidin määrää merkityksellisesti ilmakehässä.
Vierailija kirjoitti:
Ei täällä ainakaan Pärnäsen autokorjaamot kauhean ympäristöystävällisiltä näytä.
Jolla ei ole ihan hirveästi tekemistä päästöjen kanssa. Kun niistä autokorjaamoista otetaan pois fossiiliset polttoaineet, jää jäljelle toki ympäristöhaittoja, mutta ei käytännön merkityksellisiä päästöjä ilmakehän suhteen.
Sähköautojen hyödyntäminen vähentää korjaamoiden tarvetta, joten toivon mukaan ne jäljelle jäävät ovat enemmän säädeltyjä, eikä Reiska heitä jäteöljyjä metsään, vaikka ne olisivatkin bioperäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Nastarenkaatkin nostavat pienhiukkasia ilmaan,
Varmasti, mutta näillä päästöillä ei nyt ole ihan hirveästi tekemistä keskustelun kanssa. Onhan melukin päästö, joten riippuu täysin päästön määritelmästä, mitä päästöttömällä tarkoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto lämmittää akkunsa tarvittaessa oman akkunsa energialla, mikäli pistorasiasta lämmittäminen olisi liian hidasta. Tämäkin on sulle kerrottu aiemmin.
Ja akut on äkkiä tyhjät pelkän akkujen lämmityksen takia.
Eiväthän ole. Akustoa on esimerkiksi 50-100 kWh. Ei siinä silloin tunnu, jos lämmittelet vaikka täydellä 11 kW teholla 10 minuuttia, joka vähentäisi 2-4 % kapasiteetista.
Ethän sä sillä kapasiteetilla mitään tee muutenkaan, jos vain lyhyttä matkaa ajelet. Jos puolestaan ajat erittäin pitkää matkaa, pysähtelet joka tapauksessa SuperChargerille, jossa lämpöön käytetyn määrän lataa takaisin parhaimmillaan alle puolessa minuutissa.
Vetypelle voi keksiä jatkossa muuta valehdeltavaa, jookos?
SuperCharger paikkoja taitaa olla 9 koko Suomessa ja niillä auton akkujen lataaminen tyhjästä suositeltuun 80 % tehoon kestää noin 40 minuuttia. Nämä tietysti rajoittavat hankintaa, ei ihan jokaiselle käy.
Miksi niitä tarvitsisi olla juurikaan sen enempää kuin 9? Niitähän ei tarvita kuin pitkillä matkoilla, eikä Suomessa oikein ole pitkiä matkoja, ilman, että ajaa niitä muutamaa valtatietä, joiden varrella pikalatauspisteitäkin on.
Lisäksi Teslalla lataa muuallakin kuin vain SuperChargerilla ja sulta varmaan jäi ymmärtämättä, että SuperCharger oli pelkästään esimerkki. SuperChargeriakin nopeammilla 350 kW CCS 2.0 latauspisteillä luonnistuu myös lataaminen. Samoin kuin 50 - 100 kW CCS 1.0 latauspisteillä, joita on Pihtiputaan mummonkin nurkat täynnä.
Pitää lähteä käytännössä Utsjoelta tai olla matkalla sinne, jos halutaan tehdä pakolliseksi pysähtyminen jollekin muulle pikalatauspisteelle kuin SuperChargerille. Kohta sekään ei enää onnistu, koska Inariin, Ii:hin ja käsivarteen on rakenteilla SuperChargerit. Joutuu ajamaan 600 km pllurallia syrjäisiä metsiä ympyrää, jotta voisi välttyä pikalaturilta.
Eikä tietenkään kukaan jää vartavasten odottelemaan mitään 80 % kapasiteetteja. Ei siitä hyödy mitään verrattuna 50 % tasoon, muuta kuin tuhlaa omaa aikaansa, jos vähemmälläkin pääsee perille. Se 80 % viittaa siihen, että tuohon tasoon asti on varsin nopeaa ladata (koska lataaminen hidastuu lähestyttäessä 100 %) ja aivan piripintaan lataaminen ei ole akun keston kannalta optimaalisinta. Se ei todellakaan tarkoita, että vähäisempi latausmäärä olisi huono, vaan päinvastoin, kannattaisi jättää lataamatta tuohon 80 %:kin, jos vain mahdollista.
Varmaan ne pitkää pätkää ajavat kaipaavat :D Luulisi että tuosta jotain koukkauksia tulee kun joutuu etsimään paikkoja. Itse en tarvi kun ei ole sähköautoakaan eikä olisi varaa sitä ostaakaan. Hankalan kuuloista, taitaa joka eri sähköntarjoajallakin olla omat appit. Muutenkin kun itse ajelen niin en välttämättä reittiä niin tarkkaan mieti, jos aikaa on niin oma suosikki vältä valtateitä täppä ja seurailemaan minne joutuu.
Tietenkin on etäisesti mahdollista, että joku ajaa vaikkapa Joensuu-Kuopio väliä 10 kertaa päivässä, tai ympyrää soramontulla keskellä metsää, eikä aja missään muualla, josta syystä sitten harmitteleekin, ettei ole parempaa tarjolla kuin 50 kW latauspisteitä. Tuollaisella 50 kW latauspisteellä 10 minuutin 11 kW lämmittelystä aiheutuu kuitenkin 13 minuutin latailutarve. Tuollaisessa tilanteessa nyt suurempi vatutus olisi vmäinen duuni tai mikä ikinä ajeluun on syynä, sekä ylipäätänsä ajomatkan lataaminen 50 kW laturilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto lämmittää akkunsa tarvittaessa oman akkunsa energialla, mikäli pistorasiasta lämmittäminen olisi liian hidasta. Tämäkin on sulle kerrottu aiemmin.
Ja akut on äkkiä tyhjät pelkän akkujen lämmityksen takia.
Eiväthän ole. Akustoa on esimerkiksi 50-100 kWh. Ei siinä silloin tunnu, jos lämmittelet vaikka täydellä 11 kW teholla 10 minuuttia, joka vähentäisi 2-4 % kapasiteetista.
Ethän sä sillä kapasiteetilla mitään tee muutenkaan, jos vain lyhyttä matkaa ajelet. Jos puolestaan ajat erittäin pitkää matkaa, pysähtelet joka tapauksessa SuperChargerille, jossa lämpöön käytetyn määrän lataa takaisin parhaimmillaan alle puolessa minuutissa.
Vetypelle voi keksiä jatkossa muuta valehdeltavaa, jookos?
500 kilon jäiset akut ei paljon kymmenessä minuutissa lämpene tuolla teholla.
Lämpenee 30 astetta, jos lasketaan vaikka nikkelin/teräksen ominaislämpökapasiteetilla.
Sulle on tämä kerrottu jo aiemminkin, mutta olet liian tyhmä laskeaksesi yläasteen fysiikan tehtäviä, joten et ymmärrä etkä suostu uskomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etanolitekniikalla oleva Volvo toimii ihan hyvin suomen pakkasilla, näitähän on edelleen myynnissä ainakin ruotsissa ja saa tuoda laillisesti suomeen. Yksi sukulaisistani toi suomeen Volvo V50 FLexiFuelin ja auto on ainakin toistaiseksi toiminut ilman mitään ongelmia. Myös V70, S40, C30 on myynnissä ruotsissa etanolitekniikalla. Silti suurinosa suomalaisista kuitenkin tuo suomeen eniten dieseleitä, jonkinverran bensamoottorillisia, sekä vähän ladattavia hybridejä. Flexifuel autolla pystyy ajamaan puhtaasta bensasta aina 85% etanolipitoisuuteen asti, joillakin jopa vielä suuremmilla etanolipitoisuuksilla. FlexiFuel auto yleensä itsenäisesti tunnistaa bensassa olevan etanolin määrän ja säätää itsensä toimimaan sen mukaan että paljonko polttoaineessa on etanolia. Dieseliä ei tietenkään voi tankata tällaiseen autoon.
Muista merkeistä ainakin Ford on jo pitkään valmistanut ja vieläkin valmistaa autoja etanolitekniikalla.
Re85 auto kuluttaa 30% enemmän polttoainetta.
Silti tulee polttoainekuluissa edullisemmaksi kuin 95E10 ja 98E5 bensalaadut. Polttoainekulujen osalta muutaman sentin edullisempaa kuin 95E10, eikä ns. maailman konfliktit(esim. sota, onnettomuudet yms.) aiheuta niin jyrkkiä hintojen muutoksia Re85 polttoaineeseen.
Vierailija kirjoitti:
Eikös noissa FlexiFuel autoissa ole paperilla kovemmat päästöt? Ainakin verottaja rankaisee tuontiautoa niin kovasti, että minulla ainakin jäi vaihtoehdoista pois, verrattuna bensa/diesel.
Ei johdu itse polttoainetekniikasta. Vaan siitä että tuollainen auto on todennäköisesti ollut jo ennestään suuripäästöinen bensa-auto joka ilmeisesti taitaa olla muutettu toimimaan etanolilla. Vaihtoehtoisesti paperilla oleviin päästöihin on ehkä arvioitu mukaan muitakin päästöjä kuin pakokaasupäästöt. Etanoli kuitenkin saastuttaa vähemmän kuin bensiini ja diesel jos keskitytään niihin pakokaasupäästöihin mitä auton moottorin pakoputkesta tulee ulos. Kuten esim. hiilimonoksidi, hiilivety, typenoksidi, pienhiukkaset. Näiden päästöjen määrissä etanoli saastuttaa merkittävästi vähemmän kuin bensa ja diesel.
Tuossa esimerkkinä E85( suomessa Re85) polttoainetta käyttäen päästötesti vanhalla Audi S4 jossa on ilmeisesti viritetty 2.7l Biturbo moottori ilman katalysaattoria. Ei pelkällä bensalla ole mahdollista päästä noin pieniin päästöarvoihin mitä tuossa videossa melkein 30 sekunnista alkaen näkyy tietokoneelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuollaista nyt yksi ihminen voi todeta, elinkaaritutkimukset ovat aika laaja-alaisia ja pitäis tietää paljon muustakin kuin hiilestä tai fossiilisista polttoaineista.
Tietenkin tuollaista voi yksi ihminen todeta. Elinkaaritutkimuksilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, vaan sillä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu lähes täysin fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä. Tämähän on yleistietoa ja käydään taatusti läpi peruskoulussakin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fossiilinen_polttoaine
Eihän ilmakehän co2-pitoisuudesta ole peräisin fossiiisten polttoaineiden käyttämisestä kuin murto-osa ja henkilöautoliikenteen osalta vieläkin häviävän pienempi osa. Tämähän on se co2-lähde, jota autokannan sähköistämisellä voidaan pienentää (edellyttäen, ettei sähkön tuottamiseen autojen takia tarvitse avata uusia hiili- tai turvevoimaloita).
Fakta tutkimusten perusteella on, että tänään sähköauton hankkimalla ei pienennä sen auton elinkaaren aikana co2-päästöjä käyttämällä maailmassa keskimäärin tuotettua sähköä. Päästöt vain tulevat muualta kuin auton pakoputkesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ärsyttää Suomessa tyypillinen kaiken kieltäminen ja pakottaminen valitsemaan yhä kalliimpaa ja kalliimpaa. Olisi mukava jos valinnat olisivat vapaaehtoisia, niihin saisi pakottamisen sijaan kannustamista ja niiden takia ei tarvisi kärsiä. Kaikki ei olla samalla viivalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etanolitekniikalla oleva Volvo toimii ihan hyvin suomen pakkasilla, näitähän on edelleen myynnissä ainakin ruotsissa ja saa tuoda laillisesti suomeen. Yksi sukulaisistani toi suomeen Volvo V50 FLexiFuelin ja auto on ainakin toistaiseksi toiminut ilman mitään ongelmia. Myös V70, S40, C30 on myynnissä ruotsissa etanolitekniikalla. Silti suurinosa suomalaisista kuitenkin tuo suomeen eniten dieseleitä, jonkinverran bensamoottorillisia, sekä vähän ladattavia hybridejä. Flexifuel autolla pystyy ajamaan puhtaasta bensasta aina 85% etanolipitoisuuteen asti, joillakin jopa vielä suuremmilla etanolipitoisuuksilla. FlexiFuel auto yleensä itsenäisesti tunnistaa bensassa olevan etanolin määrän ja säätää itsensä toimimaan sen mukaan että paljonko polttoaineessa on etanolia. Dieseliä ei tietenkään voi tankata tällaiseen autoon.
Muista merkeistä ainakin Ford on jo pitkään valmistanut ja vieläkin valmistaa autoja etanolitekniikalla.
Re85 auto kuluttaa 30% enemmän polttoainetta.
Silti tulee polttoainekuluissa edullisemmaksi kuin 95E10 ja 98E5 bensalaadut. Polttoainekulujen osalta muutaman sentin edullisempaa kuin 95E10, eikä ns. maailman konfliktit(esim. sota, onnettomuudet yms.) aiheuta niin jyrkkiä hintojen muutoksia Re85 polttoaineeseen.
Vierailija kirjoitti:
Eikös noissa FlexiFuel autoissa ole paperilla kovemmat päästöt? Ainakin verottaja rankaisee tuontiautoa niin kovasti, että minulla ainakin jäi vaihtoehdoista pois, verrattuna bensa/diesel.
Ei johdu itse polttoainetekniikasta. Vaan siitä että tuollainen auto on todennäköisesti ollut jo ennestään suuripäästöinen bensa-auto joka ilmeisesti taitaa olla muutettu toimimaan etanolilla. Vaihtoehtoisesti paperilla oleviin päästöihin on ehkä arvioitu mukaan muitakin päästöjä kuin pakokaasupäästöt. Etanoli kuitenkin saastuttaa vähemmän kuin bensiini ja diesel jos keskitytään niihin pakokaasupäästöihin mitä auton moottorin pakoputkesta tulee ulos. Kuten esim. hiilimonoksidi, hiilivety, typenoksidi, pienhiukkaset. Näiden päästöjen määrissä etanoli saastuttaa merkittävästi vähemmän kuin bensa ja diesel.
Tuossa esimerkkinä E85( suomessa Re85) polttoainetta käyttäen päästötesti vanhalla Audi S4 jossa on ilmeisesti viritetty 2.7l Biturbo moottori ilman katalysaattoria. Ei pelkällä bensalla ole mahdollista päästä noin pieniin päästöarvoihin mitä tuossa videossa melkein 30 sekunnista alkaen näkyy tietokoneelta.
Suomessa verottaja katsoo flex fuel -autot bensa-autoiksi ja niiden päästöt sen mukaisiksi, että niillä ajetaan vain bensalla. Co2-arvo auton valmistajan ilmoituksen mukaan. Ruotsissa vuosittainen vero on flex fuel -autoilla pienempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3386905/sahkoautojen-akku-ongelmat-luul…
Uusi puolueeton tutkimus luo sähköautojen ympäristystävällisyydelle suuren epäilyksen varjon, varsinkin kylmissä maissa. On tärkeää, että emme tee virheratkaisuja kun lähdemme valitsemaan tekniikkaa, koska ilmastonmuutoksen torjunta tulisi silloin epäonnistumaan ja tuhlaisimme vain rahamme.
Eli toivottavasti emme lähde tunteella markkinamiesten valheisiin mukaan, vaan teemme järkeviä valintoja tieteeseen nojaten. Lukekaa kaikki kiinnostuneet tuo AAA:n testi:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pakkanen-syo-sahkoauton-akkuja-odote…
AAA:n testiohjelma lienee ensimmäinen vertaileva ajotutkimus, jossa jokaista ajoneuvoa ajettiin yhtenevin käytännöin. Brannonin mukaan testit tarjosivat useita yllätyksiä.
Suurin yllätys oli hänen mukaansa se, että kaikki autot menettivät merkistä riippumatta keskimäärin saman verran ajomatkaa.
”Tähän autovalmistajien tulee löytää ratkaisu, sillä asiakkaiden kannalta se voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä”, Brannon toteaa.
Matkan alenemaan vaikuttavat monet syyt. AAA:n tutkimuksen mukaan pelkästään sähköauton käynnistäminen yli 6,6 celsiusasteen pakkasessa leikkasi käytettävissä olevasta ajomatkasta 12 prosenttia.
Chevy Boltin kaltaisessa, 380 kilometrin ajolatauksella varustetussa autossa matka-alenema olisi noin 45 kilometriä. Tämä edellytti, että auton lämmityslaitteita eikä istuinlämmittimiä ollut kytketty päälle.
Päälle kytketyn ilmastointilaitteen aiheuttama matka-alenema oli vieläkin suurempi. Tutkimuksen mukaan se pudotti käytettävissä olevaa ajomatkaa 41 prosentilla, mikä Boltin kaltaisen sähköauton kohdalla pudottaisi ajomatkan 224 kilometriin.
Sähköautojen ongelmana on, että niiden lämmitysjärjestelmä nojaa yksinomaan sähköakkujen tuottamaan energiaan. Polttomoottoreilla varustetut autot saavat lämpöenergiaansa voimanlähteensä tuottamasta hukkaenergiasta.
”Ongelmana on, että lithium-akut viihtyvät suurin piirtein samoissa 20 asteen lämpötiloissa kuin ihminenkin”, Brannon luonnehtii.
AAA:n testi oli sinänsä hyvä ja oikean suuntainen, mutta yliarvioi kulutuksen reippaasti koska tutkijat olivat sen kummemin perustelematta käyttäneet polttomoottoriautojen testaamiseen tarkoitettua korjauskerrointa mitatun sähkönkulutuksen päälle.
Aika moni tutkittujen autojen omistajista oli jutun luettuaan hieman huulipyöreänä kun eivät nuo lukemat vastanneet omia kokemuksia, mutta jos lukee alkuperäisen paperin eikä vain siitä tehtyjä uutisia niin asia selviää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etanolitekniikalla oleva Volvo toimii ihan hyvin suomen pakkasilla, näitähän on edelleen myynnissä ainakin ruotsissa ja saa tuoda laillisesti suomeen. Yksi sukulaisistani toi suomeen Volvo V50 FLexiFuelin ja auto on ainakin toistaiseksi toiminut ilman mitään ongelmia. Myös V70, S40, C30 on myynnissä ruotsissa etanolitekniikalla. Silti suurinosa suomalaisista kuitenkin tuo suomeen eniten dieseleitä, jonkinverran bensamoottorillisia, sekä vähän ladattavia hybridejä. Flexifuel autolla pystyy ajamaan puhtaasta bensasta aina 85% etanolipitoisuuteen asti, joillakin jopa vielä suuremmilla etanolipitoisuuksilla. FlexiFuel auto yleensä itsenäisesti tunnistaa bensassa olevan etanolin määrän ja säätää itsensä toimimaan sen mukaan että paljonko polttoaineessa on etanolia. Dieseliä ei tietenkään voi tankata tällaiseen autoon.
Muista merkeistä ainakin Ford on jo pitkään valmistanut ja vieläkin valmistaa autoja etanolitekniikalla.
Re85 auto kuluttaa 30% enemmän polttoainetta.
Silti tulee polttoainekuluissa edullisemmaksi kuin 95E10 ja 98E5 bensalaadut. Polttoainekulujen osalta muutaman sentin edullisempaa kuin 95E10, eikä ns. maailman konfliktit(esim. sota, onnettomuudet yms.) aiheuta niin jyrkkiä hintojen muutoksia Re85 polttoaineeseen.
Vierailija kirjoitti:
Eikös noissa FlexiFuel autoissa ole paperilla kovemmat päästöt? Ainakin verottaja rankaisee tuontiautoa niin kovasti, että minulla ainakin jäi vaihtoehdoista pois, verrattuna bensa/diesel.
Ei johdu itse polttoainetekniikasta. Vaan siitä että tuollainen auto on todennäköisesti ollut jo ennestään suuripäästöinen bensa-auto joka ilmeisesti taitaa olla muutettu toimimaan etanolilla. Vaihtoehtoisesti paperilla oleviin päästöihin on ehkä arvioitu mukaan muitakin päästöjä kuin pakokaasupäästöt. Etanoli kuitenkin saastuttaa vähemmän kuin bensiini ja diesel jos keskitytään niihin pakokaasupäästöihin mitä auton moottorin pakoputkesta tulee ulos. Kuten esim. hiilimonoksidi, hiilivety, typenoksidi, pienhiukkaset. Näiden päästöjen määrissä etanoli saastuttaa merkittävästi vähemmän kuin bensa ja diesel.
Tuossa esimerkkinä E85( suomessa Re85) polttoainetta käyttäen päästötesti vanhalla Audi S4 jossa on ilmeisesti viritetty 2.7l Biturbo moottori ilman katalysaattoria. Ei pelkällä bensalla ole mahdollista päästä noin pieniin päästöarvoihin mitä tuossa videossa melkein 30 sekunnista alkaen näkyy tietokoneelta.
Suomessa verottaja katsoo flex fuel -autot bensa-autoiksi ja niiden päästöt sen mukaisiksi, että niillä ajetaan vain bensalla. Co2-arvo auton valmistajan ilmoituksen mukaan. Ruotsissa vuosittainen vero on flex fuel -autoilla pienempi.
Itse olen katsellut Ruotsista käytettyä flex fuelia ja niissä päästö- ja kulutuslukemat ovat ihan samat kuin bensa-autoissakin. Eli päästöt oletettavasti laskettu bensan mukaan. Veromielessä siis ei pelkkään bensaan etua, mutta onhan se ehkä hiukan edullisempi ajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pystytä laskemaan kuinka paljon ilmakehään hiilidioksiidia syntyy niin aika hankala siitä on mitään osuuksiakaan laskea. Ihmisten tuottama onnistuu kyllä.
Mitä ihmettä nyt? Jos fossiilisia ei käytetä, niin silloin puuttuu lähde ylimääräiselle hiilelle. Ei silloin tarvitse käytännössä laskeskella enää yhtään mitään, koska päästöjä ei voi syntyä tyhjästä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö metsät olekkaan maailman hiilinielu.
Tietenkin ovat yksi hiilinielu kasvaessaan. Saman verran ne kuitenkin vapauttavat kuollessaan. Sitä se hiilikierto on. Hiili kiertää biomassan ja ilmakehän väliä. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun hiilikierron hiilimäärä alkaa kasvamaan, eikä sitä saadakaan sidottua vaikka metsiin. Hiilimäärä kasvaa, koska hiiltä kaivetaan maan alta fossiilisten muodossa.
Hiilimäärä hiilikierrossa ei voi kasvaa, teit puille mitä vain. Väliaikaisesti ilmakehässä se voi kyllä kasvaa, koska on sitoutuneena suurempaan metsämäärään, mutta tällä hetkellä metsää kasvaa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt vähän sitä että ratkaistaan yksi asia, jos sähköauton tuottamiseen joudutaan kaatamaan metsää niin silloin sen sitoma määrä vähenee.
Voi elämä sentään.
Mietihän nyt lukujen asiaa muodossa. Maailmassa on yhden tutkimuksen mukaan 3000 miljardia puuta. Jos niistä vaikka 0,01 miljardia joudutaan kaatamaan sähköautojen vuoksi väliaikaisesti (alle 100 vuodeksi), niin ketä se nyt kiinnostaa ja miksi ihmeessä?
Tuokin minimäärä puita kasvaa takaisin aikanaan. Autojen elinkaari on kuitenkin vain noin 20 vuotta Suomessakin, jossa niitä ajetaan pidempään kuin yleensä muualla. Jos sähköautoistuminen suoritetaan vaikka vuoteen 2050 mennessä, niin joskus 2070-2080 tietämillä lähes kaikki akustojen vaatima materia saadaan kierrätyksellä, jonka jälkeen ne muutamat yhdentekevät puut voidaan pistää kasvamaan kaivoksen kohdalle.
Kaivostoiminta globaalisti käyttää vain 0,3 - 0,6 % jäävapaasta pinta-alasta. Vaikka sähköautot vaatisivat kaiken kaivostoiminnan tuplaamisen, olisi tuo yhdentekevää metsien kannalta.
Sähköautojen osuus kaivostoiminnasta on kuitenkin pientä. Rautaa kaivetaan maailmassa eniten, noin 2 miljardia tonnia joka vuosi. Jos vaikka keskimääräinen akku painaa 500 kg ja autoja tarvitaan vaikka 4 miljardia (niitä on nyt reilu miljardi), puhutaan 2 miljardista tonnista metalleja. Luku siis vastaisi tuota mainittua yhden vuoden raudan tuotantoa.
Ja kun sähköautojen yleistyminen vie kymmeniä vuosia, vaikka 30 vuotta optimaalisestikin, tarkoittaa tämä lisäys reilun 3 % osuutta sähköautoilulle verrattuna raudan tuotantoon tuona aikana (jos sen määrä pysyisi vakiona). Ja rautahan ei edes ole ainoa asia, jota kaivetaan, vaikka suurin onkin, joten todellinen lisäys kaivostoimintaan lienee jossain reippaasti alle 3 % tietämillä. Ja vieläkin vähemmän, jos kestää pidempään kuin 30 vuotta tehdä 4 miljardia sähköautoa.
Vierailija kirjoitti:
Luonto tuottaa muutenkin hiilidioksidia
Luonto ei tuota lisää hiilidioksidia ilmakehään. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä väheni, miljoonien vuosien ajan, ennen kuin ihminen puuttui asiaan.
Se, että luonto "tuottaa" hiilidioksidia on vain sitä, että luonto kierrättää hiiltä ilmakehän ja biomassan (sekä mineraalien yms) välillä. Luonto ei tulivuoritoiminnastakaan (joka on 1 % ihmisten päästöistä) huolimatta tällä hetkellä pysty lisäämään hiilidioksidin määrää merkityksellisesti ilmakehässä.
Vierailija kirjoitti:
Ei täällä ainakaan Pärnäsen autokorjaamot kauhean ympäristöystävällisiltä näytä.
Jolla ei ole ihan hirveästi tekemistä päästöjen kanssa. Kun niistä autokorjaamoista otetaan pois fossiiliset polttoaineet, jää jäljelle toki ympäristöhaittoja, mutta ei käytännön merkityksellisiä päästöjä ilmakehän suhteen.
Sähköautojen hyödyntäminen vähentää korjaamoiden tarvetta, joten toivon mukaan ne jäljelle jäävät ovat enemmän säädeltyjä, eikä Reiska heitä jäteöljyjä metsään, vaikka ne olisivatkin bioperäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Nastarenkaatkin nostavat pienhiukkasia ilmaan,
Varmasti, mutta näillä päästöillä ei nyt ole ihan hirveästi tekemistä keskustelun kanssa. Onhan melukin päästö, joten riippuu täysin päästön määritelmästä, mitä päästöttömällä tarkoitetaan.
Juu, lukuja itse seurailen, sehän on se mitä tiedetään ja loppu riippuu kertojasta. Ihan geologian kautta ollaan laskettu kovia hiilidioksiidi muutoksia vaikka ihmistä ei vielä ollutkaan, jolloin maapallon kk lämpötilat vaihteli +14 -9 nopeasti.
https://i2.wp.com/wattsupwiththat.com/wp-content/uploads/2013/06/co2_te…
Todellakin luonto kierrättää hiilidioksiidia joten jos poistamme sieltä jonkun osan niin luulisi että se vaikuttaa kokonaisuuteen. Vähän nyt aina epäselvää mitä kukakin hakee, haluammeko että hiilidioksiidin määrä vähenee, nousee vai että se pysyy samana. Kaikissa tulee omat ongelmansa.
Jos ihminen vahingossa vieläkin löytää uusia hiilidioksiidin lähteitä, niin laskelmat eivät voi olla tarkkoja vaan niitä pitää päivittää. Samoin epäilen että emme vieläkään tiedä kaikkea jos tuossakin tutkimuksessa meni 9 vuotta. Jos luonnon kokonais hiilidioksidin tuottoa ei tiedetä, niin miten siitä pystytään laskemaan ihmisen osuus ? Prosenttilaskuissa tarvittaisiin.
Afrikasta löytyi alue, jonka CO2-päästöt vastaavat 200 miljoonan auton päästöjä
Africa’s tropical land emitted more CO2 than the US in 2016, satellite data shows
https://www.carbonbrief.org/africas-tropical-land-emitted-more-co2-than…
Ymmärrän että laskelmia tehdään sen tiedon perusteella mikä sillä hetkellä on mutta ei se poista että ne voisivat muuttua. Tämä olisi aika tärkeää että osataan ohjata resursseja oikeaan asiaa ja sinne mistä niistä olisi eniten hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etanolitekniikalla oleva Volvo toimii ihan hyvin suomen pakkasilla, näitähän on edelleen myynnissä ainakin ruotsissa ja saa tuoda laillisesti suomeen. Yksi sukulaisistani toi suomeen Volvo V50 FLexiFuelin ja auto on ainakin toistaiseksi toiminut ilman mitään ongelmia. Myös V70, S40, C30 on myynnissä ruotsissa etanolitekniikalla. Silti suurinosa suomalaisista kuitenkin tuo suomeen eniten dieseleitä, jonkinverran bensamoottorillisia, sekä vähän ladattavia hybridejä. Flexifuel autolla pystyy ajamaan puhtaasta bensasta aina 85% etanolipitoisuuteen asti, joillakin jopa vielä suuremmilla etanolipitoisuuksilla. FlexiFuel auto yleensä itsenäisesti tunnistaa bensassa olevan etanolin määrän ja säätää itsensä toimimaan sen mukaan että paljonko polttoaineessa on etanolia. Dieseliä ei tietenkään voi tankata tällaiseen autoon.
Muista merkeistä ainakin Ford on jo pitkään valmistanut ja vieläkin valmistaa autoja etanolitekniikalla.
Re85 auto kuluttaa 30% enemmän polttoainetta.
Silti tulee polttoainekuluissa edullisemmaksi kuin 95E10 ja 98E5 bensalaadut. Polttoainekulujen osalta muutaman sentin edullisempaa kuin 95E10, eikä ns. maailman konfliktit(esim. sota, onnettomuudet yms.) aiheuta niin jyrkkiä hintojen muutoksia Re85 polttoaineeseen.
Vierailija kirjoitti:
Eikös noissa FlexiFuel autoissa ole paperilla kovemmat päästöt? Ainakin verottaja rankaisee tuontiautoa niin kovasti, että minulla ainakin jäi vaihtoehdoista pois, verrattuna bensa/diesel.
Ei johdu itse polttoainetekniikasta. Vaan siitä että tuollainen auto on todennäköisesti ollut jo ennestään suuripäästöinen bensa-auto joka ilmeisesti taitaa olla muutettu toimimaan etanolilla. Vaihtoehtoisesti paperilla oleviin päästöihin on ehkä arvioitu mukaan muitakin päästöjä kuin pakokaasupäästöt. Etanoli kuitenkin saastuttaa vähemmän kuin bensiini ja diesel jos keskitytään niihin pakokaasupäästöihin mitä auton moottorin pakoputkesta tulee ulos. Kuten esim. hiilimonoksidi, hiilivety, typenoksidi, pienhiukkaset. Näiden päästöjen määrissä etanoli saastuttaa merkittävästi vähemmän kuin bensa ja diesel.
Tuossa esimerkkinä E85( suomessa Re85) polttoainetta käyttäen päästötesti vanhalla Audi S4 jossa on ilmeisesti viritetty 2.7l Biturbo moottori ilman katalysaattoria. Ei pelkällä bensalla ole mahdollista päästä noin pieniin päästöarvoihin mitä tuossa videossa melkein 30 sekunnista alkaen näkyy tietokoneelta.
Suomessa verottaja katsoo flex fuel -autot bensa-autoiksi ja niiden päästöt sen mukaisiksi, että niillä ajetaan vain bensalla. Co2-arvo auton valmistajan ilmoituksen mukaan. Ruotsissa vuosittainen vero on flex fuel -autoilla pienempi.
Itse olen katsellut Ruotsista käytettyä flex fuelia ja niissä päästö- ja kulutuslukemat ovat ihan samat kuin bensa-autoissakin. Eli päästöt oletettavasti laskettu bensan mukaan. Veromielessä siis ei pelkkään bensaan etua, mutta onhan se ehkä hiukan edullisempi ajaa.
Tää onkin hyvä tieto. Jotenkin olen kokoajan olettanut että tulisi etuja veroihin, jos tekisin 85 konversion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto lämmittää akkunsa tarvittaessa oman akkunsa energialla, mikäli pistorasiasta lämmittäminen olisi liian hidasta. Tämäkin on sulle kerrottu aiemmin.
Ja akut on äkkiä tyhjät pelkän akkujen lämmityksen takia.
Eiväthän ole. Akustoa on esimerkiksi 50-100 kWh. Ei siinä silloin tunnu, jos lämmittelet vaikka täydellä 11 kW teholla 10 minuuttia, joka vähentäisi 2-4 % kapasiteetista.
Ethän sä sillä kapasiteetilla mitään tee muutenkaan, jos vain lyhyttä matkaa ajelet. Jos puolestaan ajat erittäin pitkää matkaa, pysähtelet joka tapauksessa SuperChargerille, jossa lämpöön käytetyn määrän lataa takaisin parhaimmillaan alle puolessa minuutissa.
Vetypelle voi keksiä jatkossa muuta valehdeltavaa, jookos?
500 kilon jäiset akut ei paljon kymmenessä minuutissa lämpene tuolla teholla.
Lämpenee 30 astetta, jos lasketaan vaikka nikkelin/teräksen ominaislämpökapasiteetilla.
Sulle on tämä kerrottu jo aiemminkin, mutta olet liian tyhmä laskeaksesi yläasteen fysiikan tehtäviä, joten et ymmärrä etkä suostu uskomaan.
Ei tosiaan lämpene, koska eristämättömistä akuista suurin osa lämmitysenergiasta menee ns. hukkaan säteilylämpönä. Sinulle on tämä asia kerrottu jo moneen kertaan, mutta koska sinulla ei ole mitään käsitystä käytännön tekniikasta, niin saathan sinä kuvitella mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto lämmittää akkunsa tarvittaessa oman akkunsa energialla, mikäli pistorasiasta lämmittäminen olisi liian hidasta. Tämäkin on sulle kerrottu aiemmin.
Ja akut on äkkiä tyhjät pelkän akkujen lämmityksen takia.
Eiväthän ole. Akustoa on esimerkiksi 50-100 kWh. Ei siinä silloin tunnu, jos lämmittelet vaikka täydellä 11 kW teholla 10 minuuttia, joka vähentäisi 2-4 % kapasiteetista.
Ethän sä sillä kapasiteetilla mitään tee muutenkaan, jos vain lyhyttä matkaa ajelet. Jos puolestaan ajat erittäin pitkää matkaa, pysähtelet joka tapauksessa SuperChargerille, jossa lämpöön käytetyn määrän lataa takaisin parhaimmillaan alle puolessa minuutissa.
Vetypelle voi keksiä jatkossa muuta valehdeltavaa, jookos?
500 kilon jäiset akut ei paljon kymmenessä minuutissa lämpene tuolla teholla.
Lämpenee 30 astetta, jos lasketaan vaikka nikkelin/teräksen ominaislämpökapasiteetilla.
Sulle on tämä kerrottu jo aiemminkin, mutta olet liian tyhmä laskeaksesi yläasteen fysiikan tehtäviä, joten et ymmärrä etkä suostu uskomaan.
Viimeksi väitit, että 300 watin teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen 20 asteen pakkasella, mutta nyt tarvitaankin jo 11 kW.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto lämmittää akkunsa tarvittaessa oman akkunsa energialla, mikäli pistorasiasta lämmittäminen olisi liian hidasta. Tämäkin on sulle kerrottu aiemmin.
Ja akut on äkkiä tyhjät pelkän akkujen lämmityksen takia.
Eiväthän ole. Akustoa on esimerkiksi 50-100 kWh. Ei siinä silloin tunnu, jos lämmittelet vaikka täydellä 11 kW teholla 10 minuuttia, joka vähentäisi 2-4 % kapasiteetista.
Ethän sä sillä kapasiteetilla mitään tee muutenkaan, jos vain lyhyttä matkaa ajelet. Jos puolestaan ajat erittäin pitkää matkaa, pysähtelet joka tapauksessa SuperChargerille, jossa lämpöön käytetyn määrän lataa takaisin parhaimmillaan alle puolessa minuutissa.
Vetypelle voi keksiä jatkossa muuta valehdeltavaa, jookos?
500 kilon jäiset akut ei paljon kymmenessä minuutissa lämpene tuolla teholla.
Lämpenee 30 astetta, jos lasketaan vaikka nikkelin/teräksen ominaislämpökapasiteetilla.
Sulle on tämä kerrottu jo aiemminkin, mutta olet liian tyhmä laskeaksesi yläasteen fysiikan tehtäviä, joten et ymmärrä etkä suostu uskomaan.
Asiaa ei voi laskea niin kuten esittelet sen. Ensin sinun pitää lämmittää lämmityselementtinä toimiva vesi/pakkasneste-seos, joka sitten alkaa lämmittää akkuja kun sitä pumpun kautta kierrätetään akustossa. Ja koska vedellä on korkea ominaislämpökapasiteetti, ei laskuissa riitä pelkkien metalliosien osuus energiakulutuksessa ja lämmityksessä. Vai miten se lämmitys toimii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto lämmittää akkunsa tarvittaessa oman akkunsa energialla, mikäli pistorasiasta lämmittäminen olisi liian hidasta. Tämäkin on sulle kerrottu aiemmin.
Ja akut on äkkiä tyhjät pelkän akkujen lämmityksen takia.
Eiväthän ole. Akustoa on esimerkiksi 50-100 kWh. Ei siinä silloin tunnu, jos lämmittelet vaikka täydellä 11 kW teholla 10 minuuttia, joka vähentäisi 2-4 % kapasiteetista.
Ethän sä sillä kapasiteetilla mitään tee muutenkaan, jos vain lyhyttä matkaa ajelet. Jos puolestaan ajat erittäin pitkää matkaa, pysähtelet joka tapauksessa SuperChargerille, jossa lämpöön käytetyn määrän lataa takaisin parhaimmillaan alle puolessa minuutissa.
Vetypelle voi keksiä jatkossa muuta valehdeltavaa, jookos?
500 kilon jäiset akut ei paljon kymmenessä minuutissa lämpene tuolla teholla.
Lämpenee 30 astetta, jos lasketaan vaikka nikkelin/teräksen ominaislämpökapasiteetilla.
Sulle on tämä kerrottu jo aiemminkin, mutta olet liian tyhmä laskeaksesi yläasteen fysiikan tehtäviä, joten et ymmärrä etkä suostu uskomaan.
Viimeksi väitit, että 300 watin teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen 20 asteen pakkasella, mutta nyt tarvitaankin jo 11 kW.
Missä sä daiju luulet näkeväsi väitteeni siitä, että nyt tarvittaisiin 11 kW teho? Ei sellaista väitettä täällä ole, joten opettele lukemaan.
Se, että jotain voi lämmittää 11 kW teholla, tai vaikka tuhannen kW:n teholla, ei mitenkään johda sellaiseen kuvitelmaan, että kyseinen teho myös tarvittaisiin.
Jos mä kaadan 10 litran ämpärillä vettä ammeeseen, niin tarkoittaako se, että en voisi kaataa ammeeseen vettä 2 litran kastelukannulla? No ei tarkoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto lämmittää akkunsa tarvittaessa oman akkunsa energialla, mikäli pistorasiasta lämmittäminen olisi liian hidasta. Tämäkin on sulle kerrottu aiemmin.
Ja akut on äkkiä tyhjät pelkän akkujen lämmityksen takia.
Eiväthän ole. Akustoa on esimerkiksi 50-100 kWh. Ei siinä silloin tunnu, jos lämmittelet vaikka täydellä 11 kW teholla 10 minuuttia, joka vähentäisi 2-4 % kapasiteetista.
Ethän sä sillä kapasiteetilla mitään tee muutenkaan, jos vain lyhyttä matkaa ajelet. Jos puolestaan ajat erittäin pitkää matkaa, pysähtelet joka tapauksessa SuperChargerille, jossa lämpöön käytetyn määrän lataa takaisin parhaimmillaan alle puolessa minuutissa.
Vetypelle voi keksiä jatkossa muuta valehdeltavaa, jookos?
500 kilon jäiset akut ei paljon kymmenessä minuutissa lämpene tuolla teholla.
Lämpenee 30 astetta, jos lasketaan vaikka nikkelin/teräksen ominaislämpökapasiteetilla.
Sulle on tämä kerrottu jo aiemminkin, mutta olet liian tyhmä laskeaksesi yläasteen fysiikan tehtäviä, joten et ymmärrä etkä suostu uskomaan.
Asiaa ei voi laskea niin kuten esittelet sen. Ensin sinun pitää lämmittää lämmityselementtinä toimiva vesi/pakkasneste-seos, joka sitten alkaa lämmittää akkuja kun sitä pumpun kautta kierrätetään akustossa. Ja koska vedellä on korkea ominaislämpökapasiteetti, ei laskuissa riitä pelkkien metalliosien osuus energiakulutuksessa ja lämmityksessä. Vai miten se lämmitys toimii?
Kyllä asian voi hyvin laskea niin kuten esittelen sen, koska nyt ei lasketa mitään erittäin täsmällistä lukemaa, vaan pelkkää suuntaa-antavaa arviota. Vetypelle on kuvitelmiensa kanssa kertaluokan tai useammankin verran pielessä, josta on kyse.
Nesteillä ei siten ole asiaan mitään käytännön vaikutusta, koska ylipäätänsä lukemat on kiskottu hatusta ja ne todennäköisesti heittävät joka suuntaan varsin paljon. On kymmenen muutakin asiaa nesteen lisäksi, joita ei ole jaksettu huomioida eikä tarvitsekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto lämmittää akkunsa tarvittaessa oman akkunsa energialla, mikäli pistorasiasta lämmittäminen olisi liian hidasta. Tämäkin on sulle kerrottu aiemmin.
Ja akut on äkkiä tyhjät pelkän akkujen lämmityksen takia.
Eiväthän ole. Akustoa on esimerkiksi 50-100 kWh. Ei siinä silloin tunnu, jos lämmittelet vaikka täydellä 11 kW teholla 10 minuuttia, joka vähentäisi 2-4 % kapasiteetista.
Ethän sä sillä kapasiteetilla mitään tee muutenkaan, jos vain lyhyttä matkaa ajelet. Jos puolestaan ajat erittäin pitkää matkaa, pysähtelet joka tapauksessa SuperChargerille, jossa lämpöön käytetyn määrän lataa takaisin parhaimmillaan alle puolessa minuutissa.
Vetypelle voi keksiä jatkossa muuta valehdeltavaa, jookos?
500 kilon jäiset akut ei paljon kymmenessä minuutissa lämpene tuolla teholla.
Lämpenee 30 astetta, jos lasketaan vaikka nikkelin/teräksen ominaislämpökapasiteetilla.
Sulle on tämä kerrottu jo aiemminkin, mutta olet liian tyhmä laskeaksesi yläasteen fysiikan tehtäviä, joten et ymmärrä etkä suostu uskomaan.
Viimeksi väitit, että 300 watin teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen 20 asteen pakkasella, mutta nyt tarvitaankin jo 11 kW.
Missä sä daiju luulet näkeväsi väitteeni siitä, että nyt tarvittaisiin 11 kW teho? Ei sellaista väitettä täällä ole, joten opettele lukemaan.
Se, että jotain voi lämmittää 11 kW teholla, tai vaikka tuhannen kW:n teholla, ei mitenkään johda sellaiseen kuvitelmaan, että kyseinen teho myös tarvittaisiin.
Jos mä kaadan 10 litran ämpärillä vettä ammeeseen, niin tarkoittaako se, että en voisi kaataa ammeeseen vettä 2 litran kastelukannulla? No ei tarkoita.
Heikkolahjaisella on helpompaa :)
Pössyttelijä ei ymmärrä fysiikasta hevon vittua. Eikä sähkötekniikasta. Eikä autoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköauto lämmittää akkunsa tarvittaessa oman akkunsa energialla, mikäli pistorasiasta lämmittäminen olisi liian hidasta. Tämäkin on sulle kerrottu aiemmin.
Ja akut on äkkiä tyhjät pelkän akkujen lämmityksen takia.
Eiväthän ole. Akustoa on esimerkiksi 50-100 kWh. Ei siinä silloin tunnu, jos lämmittelet vaikka täydellä 11 kW teholla 10 minuuttia, joka vähentäisi 2-4 % kapasiteetista.
Ethän sä sillä kapasiteetilla mitään tee muutenkaan, jos vain lyhyttä matkaa ajelet. Jos puolestaan ajat erittäin pitkää matkaa, pysähtelet joka tapauksessa SuperChargerille, jossa lämpöön käytetyn määrän lataa takaisin parhaimmillaan alle puolessa minuutissa.
Vetypelle voi keksiä jatkossa muuta valehdeltavaa, jookos?
500 kilon jäiset akut ei paljon kymmenessä minuutissa lämpene tuolla teholla.
Lämpenee 30 astetta, jos lasketaan vaikka nikkelin/teräksen ominaislämpökapasiteetilla.
Sulle on tämä kerrottu jo aiemminkin, mutta olet liian tyhmä laskeaksesi yläasteen fysiikan tehtäviä, joten et ymmärrä etkä suostu uskomaan.
Viimeksi väitit, että 300 watin teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen 20 asteen pakkasella, mutta nyt tarvitaankin jo 11 kW.
Missä sä daiju luulet näkeväsi väitteeni siitä, että nyt tarvittaisiin 11 kW teho? Ei sellaista väitettä täällä ole, joten opettele lukemaan.
Se, että jotain voi lämmittää 11 kW teholla, tai vaikka tuhannen kW:n teholla, ei mitenkään johda sellaiseen kuvitelmaan, että kyseinen teho myös tarvittaisiin.
Jos mä kaadan 10 litran ämpärillä vettä ammeeseen, niin tarkoittaako se, että en voisi kaataa ammeeseen vettä 2 litran kastelukannulla? No ei tarkoita.
Heikkolahjaisella on helpompaa :)
Pössyttelijä ei ymmärrä fysiikasta hevon vittua. Eikä sähkötekniikasta. Eikä autoista.
Miksi fysiikasta, sähkötekniikasta tai autoista tarvitsisi tietää "hevon vittuakaan", kun kyse on pikkulastenkin hallitsemasta loogisesta ajattelusta? Mene kysymään päiväkoti-ikäiseltä, voiko ammeeseen kaata vettä lasilla, jos sinne joku on joskus kaatanut ämpärillä vettä. Aivan varmasti tietää oikean vastauksen, jos ei ole vetypellen jälkeläinen. Se, että jotain voi lämmittää kovemmalla teholla ei mitenkään estä pienemmällä teholla lämmittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan geologian kautta ollaan laskettu kovia hiilidioksiidi muutoksia vaikka ihmistä ei vielä ollutkaan, jolloin maapallon kk lämpötilat vaihteli +14 -9 nopeasti.
Näillä geologisten ajanjaksojen mittakaavoilla tapahtuvilla muutoksilla nyt ei vaan ole mitään tekemistä keskustelumme kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin luonto kierrättää hiilidioksiidia joten jos poistamme sieltä jonkun osan niin luulisi että se vaikuttaa kokonaisuuteen.
Ei käytännössä vaikuta. Vaikka poltettaisiin koko planeetan kasvikunta taivaan tuuliin, ei se olisi kuin 450 miljardia tonnia hiiltä. Eli noin 45 vuoden globaalit päästöt. Ja mehän emme suinkaan ole polttamassa kaikkea kasvustoa. Emme edes kaikkea metsää.
Jos vaikka tuplataan kaikki kaivosteollisuus ja kaikki kaivokset perustetaan metsään (joka ei tietenkään pidä paikkaansa), metsän määrä tästä syystä vähenisi vaikka noin 1 % nykytasostaan (metsää on joku 25 % vs. kaivoksia 0,3-0,6 %), niin sekin olisi mitätöntä. Sähköautoistuminen ei kuitenkaan vaadi tuon kokoluokan metsänpoistoja. Ei sinnepäinkään. Lisäksi nekin metsät saadaan takaisin, kun akkumateriaalit on kertaalleen hankittu.
Vierailija kirjoitti:
Vähän nyt aina epäselvää mitä kukakin hakee, haluammeko että hiilidioksiidin määrä vähenee, nousee vai että se pysyy samana. Kaikissa tulee omat ongelmansa.
Oleellista on, ettei sen määrä muutu liian nopeasti. Ei niinkään se, nouseeko vai laskeeko, ellei aleta ihan äärilukemista puhumaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen vahingossa vieläkin löytää uusia hiilidioksiidin lähteitä, niin laskelmat eivät voi olla tarkkoja vaan niitä pitää päivittää.
Mistä ihmeen lähteistä ja laskelmista oikein puhut?
Vierailija kirjoitti:
Jos luonnon kokonais hiilidioksidin tuottoa ei tiedetä, niin miten siitä pystytään laskemaan ihmisen osuus ?
Miksi ihmeessä ihmisen osuus pitäisi laskea jostain kokonaistuotosta? Me tiedämme ihan täsmälleen, kuinka paljon hiilidioksidia maan alta siirretään ilmakehään fossiilisten muodossa, eikä meidän paljoa muuta tarvitse tietääkään.
Vierailija kirjoitti:
Afrikasta löytyi alue, jonka CO2-päästöt vastaavat 200 miljoonan auton päästöjä
Africa’s tropical land emitted more CO2 than the US in 2016, satellite data shows
Näillä "päästöillä" ei nyt vaan ole mitään tekemistä minkään kanssa. Nuo päästöt kun eivät tule hiilikierron ulkopuolelta.
Alue: Aihe vapaa
Varmaan ne pitkää pätkää ajavat kaipaavat :D Luulisi että tuosta jotain koukkauksia tulee kun joutuu etsimään paikkoja. Itse en tarvi kun ei ole sähköautoakaan eikä olisi varaa sitä ostaakaan. Hankalan kuuloista, taitaa joka eri sähköntarjoajallakin olla omat appit. Muutenkin kun itse ajelen niin en välttämättä reittiä niin tarkkaan mieti, jos aikaa on niin oma suosikki vältä valtateitä täppä ja seurailemaan minne joutuu.