Mikä ständimyyjissä ärsyttää? Kysy mitä vaan ständimyyjältä.

Olette ihmissaaaaastaaaa puhelinmyyjien kanssa.

Se että ei ymmärretä sitä että suurin osa sähkönhinnasta koostuu sähkönsiirrosta, ja yritetään tuputtaa sitä heidän "säästä 3 senttiä puolessa vuodessa, et voi väittää ettemme olisi halvempi!!" skeidaa, eli suomeksi sanottuna vittuilla ihmisille. Pidetään siis niin tyhmänä, ja lillutaan lillukanvarsissa että öhö öhö, ollaanhan me halvempi! Meiltä saat aina halvemman kuin muualta! Vaikka todellisuudessa tuolla euron säästöllä, tai edes kympin säästöllä vuodesa ei ole minkään valtakunnan merkitystä. Sama koskee liittymätuputtajia. Ei ole mahdollista saada halvempaa liittymää kuin minulla jo on, mutta ei olla ymmärtävinään tätä, vaan yritetään asioita vääristelemällä saada näyttämään tuputustapahtuma siltä. Joojoo, mutta on tämä halvempi, JOS vietät vuodestasi kuukauden avaruudessa, ja 7 kuukautta pohjoiskoreasa... Niinpäniin.

Olisin kiinnostunut reilusta myymisestä ja oikeilla tarjouksilla ja minulle sopivilla palveluilla ratsastamisesta, mutta tätä ei nykyään harasta enää kukaan. Siksipä otan itse selvää, ja kaikessa hiljaisuudessa valiten ne tuotteet jotka minulle parhaiten sopivat, enkä anna helppoheikeille tätä tehtävää.

Ei mun veri kiehu, mutta en pidäkään siitä, että tullaan kyselemään ja tyrkyttämään. Mä en käy shoppailemassa huvin vuoksi, vaan yleensä pitää ostosreissulla hoitaa monta eri asiaa melko tiukalla aikataululla, eikä mulla ole aikaa jutustella mukavia jonkun kanssa siinä välissä. Kaikista tympein kokemus oli kerran Lempäälän Ideaparkissa. Olimme matkalla Helsingistä kotiin, ja matkaa oli siis siinä vaiheessa vielä yli puolet jäljellä. Pydähdyimme Ideaparkissa syömään ja ostamaan pari juttua ja aikataulu oli todella erittäin tiukka, jotta pääsisimme ihmisten aikaan kotiin. Meillä on kaksi lasta, joista toinen oli vielä vaipoissa tuolloin. Äkkiä vessaan, vaipanvaihto, syömään, sitten pariin kauppaan ostamaan tarvittavat tavarat, vessaan ja matkaan. Kun olin tulossa kuopuksen kanssa vaipahvaihdolta, joku tyrkyttäjä tuli tyrkyttämään mahdollisesti puhelinliittymää. Sanoin ystävällisesti, että en ehdi nyt paneutua asiaan, koska on kiire. Tyrkyttäjät kommentoivat kiirettäni jotenkin todella ilkeästi ja sarkastisesti toisilleen. No, mulla ei ollut AIKAA jäädä kysymään heiltä, onko heillä joku erityinen oikeus kommentoida mun elämääni, mutta jäi kyllä niin paska maku suuhun tuosta, etten käynyt koko Ideaparkissa moneen vuoteen. Eihän se Ideaparkin vika ollut, mutta kun ajattelin koko paikkaa, tuli vain sellainen olo, ettei sinne ainakaan.

Menisivät oikeisiin töihin, ei paljon kiinnosta vastailla tuntemattomien uteluihin, mikä liittymä? Mikä sähkösopimus? Mitä mieltä griinpiissistä? Entäs amnesty? Kiinnostaisko hesari? Voin sanoo että sinä hetkenä prismassa ei todellakaan kiinnosta!

Vierailija kirjoitti:

Täällä toinen nuori myyjä. Paska hommaa, myönnän. Välillä menee usko ihmisiin, työtä on vaan "pakko" tehdä jos haluaa toimeen tulla. Ja ei, työpaikan vaihto ei nyt tule kyseeseen (ennenkuin joku tulee viisastelemaan että vaihda työpaikkaa). Minun työni on jututtaa ihmisiä kaupan käytävillä, harmi kun suurin osa on niin vihamielisiä.

Mä oon "vihamielinen", kyllästynyt ehkä enemmän oikea sana. Minuun ei yleensäkään tehoa mitkään mainokset, koska olen tehnyt niitä. Katselen ja vertailen tarpeitani rauhassa kotioloissa. Jossain kauppakeskuksessa todella harvoin käydessäni ärsyttää, kun myydään vaikkapa sähköä. En edes muista, paljonko laskuni tai kulutukseni on. Voisin palata asiaann faktat mukanani, mutta kun en palaa sinne myyjän hollille kuin satunnaisesti ehkä puolen vuoden päästä. Ja onhan se hassua, kun joku hyvännäköinen nuori tyyppi polvistuu (luit oikein) eteeni kauppakeskuksen käytävällä ja kysyy, että "hei ooksä koskaan tullut ajatelleeksi..." XD No kyllähän täti on tullut ajatelleeksi talouttaan ja hankintojaan moneen kertaan jo siinä vaiheessa, kun sinä kultaseni olit vasta ajatus isin silmäkulmassa. Tää myyntitaktiikka vaan kuulostaa ja näyttää niin julmetun hassulta näin realistin mielestä. Ei sillä, arvostan nuoria kovasti. Jos menen ostamaan sitä hintavampaa sohvaa huonekaluliikkeestä, aivan varmasti nappaan myyjärivistä sen nuorimman aloittelijan. Sellainen asiakaskokemus on meille hyödyksi molemmin puolin pöytää, koska ikäiseni ukkelit usein sortuvat typeriin kliseisiin niissä tilanteissa. Arvostan faktoja, taitoja ja ystävällisyyttä, ja nuorilla sitä tuntuu riittävän. On myös kiva ajatus itselle, että minä saan sen sohvani ja tuo saa provikkansa ennen niitä elämään kyllästyneitä "varmoja" myyntitykkejä. Mutta aineettomien hyödykkeiden vertailut teen kyllä netissä. Jos ei hyvää tarjousta ala kuulua palveluntarjoajalta, osaan pyytää sellaisen ja teen sitten omat johtopäätökseni.

Vieraiden ihmisten häirintä ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin, vaan herättää vain ärtymystä. Olenkin tästä hyvin ärsyyntynyt, että ulkomailta tuodaan Suomeen kaikenlaista pakkopalvelua ja pakkotyrkytystä jota sitten pitää yrittää vältellä, meni minne vaan. Haluan katsella tavaroita rauhassa ja tehdä päätökset rauhassa mietinnän jälkeen. Jos on jotain kysyttävää niin kysyn itse. Olen jo vuosia tehnyt niin, että katselen ensin netissä kaupan tarjonnan kaikessa rauhassa. Tosin nykyään verkkokaupassakin pomppaa ruudun eteen ne pakkopalveluruudut joista ei ainakaan puhelimen ruudulla meinaa aina päästä eroon...  Jos päätän hakea tavaran kaupasta, teen jo etukäteen päätökset mitä ostan. Sitten luovin kaupassa niin nopeasti kuin pystyn myyjiä vältellen oikealle hyllylle, nappaan tavaran, ja sitten äkkiä myyjiä vältellen kassalle. Se vähän harmittaa että ei saa katsella enää tavaroita livenä missään rauhassa. Silloin voisi ehkä löytää joskus jotain mitä ei edes tiennyt haluavansa.

Näitä ständimyyjiä on alkanut seisoskelemaan erään ruokakaupan aulan edustalla niin, että heitä ei voi mitenkään kiertää. Käyn kyseisessä kaupassa parisen kertaa viikossa. En aio enää mennä, en halua mennä kauppaan ahdistuneena.

Olen yli 40v. ja ostopäätökset teen harkiten enkä lennossa Prisman käytävällä.

Hesaria tilasin pitkään diginä, mutta minulta vietiin kommentointioikeus. Niinpä en sitä enää tilaa. Tämä tieto riittää feissareille aina ja se jopa naurattaa.

Sähkösopimukset on puolisoni hommaa, samoin kuin puhelinasiat. Minä hoidan vakuutukset. Kotona rauhassa tehdään vertailut ja luetaan ehdot. Kasvotusten tai puhelimessa en tee yhtäkään sopimusta.

Koska en osta tuon tyyppisiä tuotteita jostain kauppakeskuksen käytävältä.

Jos minä tarvitsen tai haluan jotain, otan yhteyttä edustamiinne yhtiöihin, ei päinvastoin.

onneksi on myös oikeesti kiinnostuneita asiakkaita, ketkä jää kuuntelemaan ja haluaa paremman tarjouksen mitä netissä on.

Täällä ihmiset valittaa ja valittaa kun toi kauppas ideaparkissa vuonna 1982 kiviä niin en ole sielä sen jälkeen käynyt.

Myyn, koska tienaan sillä reilusti enemmän kun tehtaassa homehtumalla.

Itse välttelen kauppakeskuksia missä näitä huutelijoita on. En pidä siitä että minun asioitani urkitaan kovaäänisesti käytävillä. Mitä heille kuuluu liittymäni ja sähköni. Liittymät on työnantajan maksamia joten niitä en edes voi vaihtaa, sähkö on määräaikainen jota en voi vaihtaa. 

Vien rahani kauppoihin ja kauppakeskuksiin joissa saa olla rauhassa.

Huutelu ja eteen hyppiminen. Haluan olla rauhassa. 

Miltä tuntuu olla tyhmä?

Koska vain tyhmä tekee työtä joka perustuu toisten ihmisten häirintään, pakottamiseen ja paskan puhumiseen, että saisi hikiset provikkasentit tehdyistä soppareista.

huku kuseen saatnan arkiterroristi. etit ittelles oikeen työn joka ei vaadi mummojen kusettamista

Vierailija kirjoitti:

Erehdyin kerran ottamaan ilmaisen hesarin. Siitä seurasi piitkä mainospuhe, jossa hienovaraisesti syyllistettiin miten kehtaan kyllä ottaa lehden vastaan ilmaiseksi, mutta maksaminenpa ei kiinnosta.

Just tuon takia en ota koskaan yhtään miltään ständiltä mitään ilmaista koska alkavat tyrkyttää ja syyllistään. Mahtaa olla hyvä taktiikka saada uusia asiakkaita tuolla tavoin🤣🤣

Hinttarimaisia pellejä.

Se, että häiriköitte ihmisiä, joita ei kiinnosta pas....kan vertaa teidän palvelunne. Perään vielä kommentoitte äänekkäästi jotain ivailevaa. Yhden ainoan kerran tämän elämäni aikana olen löytänyt sattumalta palvelun, joka oli täydellinen minulle (ja olen tällä hetkellä asiakas, täysin vapaaehtoisesti.) Tosin tätäkään palvelua minulle ei tyrkyttänyt yksikään ständipelle, vaan löysin Googlesta sen. 

Joten uskokaa pois, ihmiset kyllä löytävät ne palvelut, jotka heitä oikeasti kiinnostaa. Minä käyn kauppakeskuksessa shoppailemassa enkä kuuntelemassa teidän typerää mainosmantraanne. Luulisi ständiahdistelun jääneen jonnekin 80-luvulle.

-Miekkosnainen

Vierailija kirjoitti:

Menisivät oikeisiin töihin, ei paljon kiinnosta vastailla tuntemattomien uteluihin, mikä liittymä? Mikä sähkösopimus? Mitä mieltä griinpiissistä? Entäs amnesty? Kiinnostaisko hesari? Voin sanoo että sinä hetkenä prismassa ei todellakaan kiinnosta!

Eikä kiinnosta muutenkaan. Elukoitakin autan tasan itse konkreettisti, en minkään huijausjärjestön kautta. Kakruja en auta, heillä on vanhemmat, sossu ja poliisi. Eikä minua muutenkaan kiinnosta.

Minua on jo vuosien ajan ärsyttänyt Asematunnelin Hesarin myyjät. 

Poimivat uhreikseen meitä hitaammin käveleviä vanhempia ihmisiä, jotka emme pysty juoksemaan karkuun. Olen useasti kertonut, että meille ikääntyneille on tullut useimmiten se Hesari jo vuosikymmeniä, joten eiköhän niitä potentiaalisia ostajia löytyisi paremmin niistä nuoremmista ikäluokista.

Tämä ehdotus ei pysäytä innokkaimpia, vaan seuraavaksi aletaan iloisesti kaupata jotain tyyliin Metsästys ja Eräpatikointi -lehteä tällaiselle keppimummolle.