Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko mahdollisuus parisuhteeseen jossa naisen ei tarvitse miellyttää miestä?
Nuori nainen kyselee
21.01.2019 |
Nainen ei miellytä miestään millään tavalla esimerkiksi kokkaustaidoillaan, seksissä eikä muissakaan asioissa. Miesten miellyttäminen lähinnä oksettaa mua! En odota miehenkään miellyttävän minua! Haluan parisuhteen jossa voimme olla omia itsejämme emmekä vetää mitään miellyttäjän roolia.
Kommentit (333)
Sukunimihullu osui ketjuun. Vaikuttaa siltä että ongelmat pahenee päivä päivältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi jösses sentään, siis mitä mä luin? Nainen ei halua miellyttää miestään, eikä mies naistaan? Yhtälö on aavistuksen vaikea :D Tajuat kai kysymättäkin?
Et ymmärrä lukemaasi mutta voin selventää uudestaan etten halua suhteeseen jossa alistumalla miellytetään! Yhtälö on helppo kun tietää mitä haluaa ja mitä ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Se että miellyttäminen keskittyy AINA naisiin on naisvihaa. Tajuatteko kanat? Ette te muita naisia voi pakottaa alisteisiksi. Hirveitä pakottajia.
Tyttölapsia abortoidaan. Ei tule kiitosta mieheltä kun akka miellyttää. Se miellyttäminen on naisvihaa koska se on vain naisen tehtävä kaikissa kulttuureissa. Ei kukaan käske miehiä miellyttämään.
Missä miesten nimenvaihdot? Minä haluan että mies lopettaa pornon. Miksi miehet ei luovu mistään?
Olet väärässä, minun mieheni miellyttää minua kovastikkin.
Jos miellyttämisellä tarkoitetaan sitä ettei ole oma itsensä vaan esittää jotain muuta, niin sellaista ei ole omassa suhteessa. Kyllä ainakin minä saan olla oma itseni.
Olen oma itseni - ei kai yli 20 vuoden suhteessa oikein muuta voi ollakaan. Uskoisin miehenikin olevan oma itsensä.
Ja arvaapa mitä? Kun on mennyt yhteen ihmisen kanssa, jota rakastaa, sitä miellyttää toista ihan vain olemalla oma ihana itsensä!
Ei tarvitse teeskennellä eikä alistua. Elämä on mukavaa oikean kumppanin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et halua rakastamallesi ihmiselle hyvää oloa? Miksi se on muka väärin? Ei se tarkoita alistumista. Yleensä, jos rakastaa toista, haluaa että hänellä on hyvä olla. Sukupuolesta tai suhteista viis. Olipa kyseessä puoliso, oma lapsi, vanhempi, ystävä, kai haluat että sinulle rakas ihminen on onnellinen? Haluatko, että hän tuntee olonsa rakastetuksi?
Miksi edes haluat parisuhteen?
Miksi sä haluat miehen ja parisuhteen? Ihan siitä syystä että haluan rakastaa ja tulla rakastetuksi sekä jakaa elämäni toisen kanssa mutta siihen ei kuulu alistaminen eikä alistuminen! Haluan olla onnellinen ja haluan puolison olevan onnellinen mutta en alistamalla toista enkä miellyttämällä yksipuolisesti!
Ööööööö... ei ihme, että aloittaja on sinkku, kuulostat hankalalta ihmiseltä jos tuollaiset ilmaisumuodot saavat jo raivon partaalle. Tietenkin hyvä lähtökohta parisuhteelle on, että kumpikin miellyttää toisiaan ihan luonnostaan ja juuri omana itsenään. Sitten toisen huomioonottaminen on ihan suositeltavaa jos haluaa parisuhteen kestävän aikaa, kun toista huomioi niin miellyttää ja helposti hyvä ruokkii hyvää ja kun toinen huomioit sinua niin sinä helpommin huomioit häntä. Aika peruskauraa luulin olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olisi vaikka tavallinen suomalainen parisuhde? Juu nou, ei ole sattumaa että suurin osa avioliitoista päätyy eroon.
Nuori nainen kyselee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jösses sentään, siis mitä mä luin? Nainen ei halua miellyttää miestään, eikä mies naistaan? Yhtälö on aavistuksen vaikea :D Tajuat kai kysymättäkin?
Et ymmärrä lukemaasi mutta voin selventää uudestaan etten halua suhteeseen jossa alistumalla miellytetään! Yhtälö on helppo kun tietää mitä haluaa ja mitä ei halua.
No jos tiedät jo mitä haluat, niin mitä sinä täältä kyselet?
Nyt vaan menet ja haet sen haluamasi, onnea matkaan.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi vaikka tavallinen suomalainen parisuhde? Juu nou, ei ole sattumaa että suurin osa avioliitoista päätyy eroon.
Päättyykö tosiaan suurin osa eroon? Minä luulin että "vain" vähän alle puolet. Mikä ei ole suurin osa.
Seuraavaksi joku huutaa, että ne jotka pysyvät yhdessä, pysyvät onnettomina yhdessä. No siitä en tiedä tilastoja, mutta varmaan keskimäärin niitä eroavia onnellisempina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huhhuh, enpä ole ikinä ajatellut että voi olla noinkin kylmä ja etäinen katsanta parisuhteessa olemiseen :O
Mun vanhemmat oli kummatkin todella huomaavaisia, avuliaita ja lämpimiä ihmisiä. Olen kasvanut siihen että toisista välitetään aidosti ja huomioidaan arjessa. En koe sitä alistumiseksi jos keitän kahvia kahdelle ihmiselle pelkästään itseni sijasta tai teen voileivän samalla kun itseni. Tuo kuulostaa tosi tyhmältä mutta tiedän että niinkin toimitaan. Tykkään huomioida pienillä lahjoilla ja teoilla. Jos toinen on vaikka kuumeessa niin kyllä mä pysyn lähistöllä ja huolehdin enkä totea et "ilmota kun oot parantunut et voit miellyttää mua". En edes osaa ajatella vaan omaa persettäni koska se on myös multa pois jos toinen voi parisuhteessa huonosti. Suhteessa mun mielestä kummankin vointi on kummankin vastuulla.
Tietenkin voi ajatella vaan "minä minä minä ja mun halut ja tarpeet" mutta siihen ei tarvitse sitouttaa toista ihmistä, voi kevytsuhteilla tai olla sinkkuna.
En ymmärtänyt aloitusta. Eihän parisuhde ole sellainen että puoliso käskee toista mielyttämään itseään. Suhteeseen ruvetaan ihmisen kanssa joka jo valmiiksi miellyttää.
Siivoan ja teen ruokaa omasta tahdostani, en ajattele "nyt mies tykkää kun koti on siisti". Haluan itse puhtaan asuinympäristön ja pidän siivoamisesta. Joitakin asioita suostun tekemään puhtaasti miellyttämisen vuoksi. Esim kun kiharran hiukseni mies koko päivän on ihastuksissaan. Tuntuu minustakin hyvältä että mies joskus haluaa miellyttää minua, ottaa minut huomioon erityisellä tavalla. En tekisi miellyttämisen vuoksi inhottavia asioita. Ja pyydän miestäkin aina harkitsemaan jaksaako hän oikeasti vaivautua, silloin monesti toteaa ettei kyllä jaksaisi tällä kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä Aspergeria.
En ole aspergeri vaan täysin terve!
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, enpä ole ikinä ajatellut että voi olla noinkin kylmä ja etäinen katsanta parisuhteessa olemiseen :O
Mun vanhemmat oli kummatkin todella huomaavaisia, avuliaita ja lämpimiä ihmisiä. Olen kasvanut siihen että toisista välitetään aidosti ja huomioidaan arjessa. En koe sitä alistumiseksi jos keitän kahvia kahdelle ihmiselle pelkästään itseni sijasta tai teen voileivän samalla kun itseni. Tuo kuulostaa tosi tyhmältä mutta tiedän että niinkin toimitaan. Tykkään huomioida pienillä lahjoilla ja teoilla. Jos toinen on vaikka kuumeessa niin kyllä mä pysyn lähistöllä ja huolehdin enkä totea et "ilmota kun oot parantunut et voit miellyttää mua". En edes osaa ajatella vaan omaa persettäni koska se on myös multa pois jos toinen voi parisuhteessa huonosti. Suhteessa mun mielestä kummankin vointi on kummankin vastuulla.
Tietenkin voi ajatella vaan "minä minä minä ja mun halut ja tarpeet" mutta siihen ei tarvitse sitouttaa toista ihmistä, voi kevytsuhteilla tai olla sinkkuna.
Huh huh kun oot tietämätön! Tuo mitä kirjoitit ei ole alistumista eikä alistuvaa miellyttämistä!
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt aloitusta. Eihän parisuhde ole sellainen että puoliso käskee toista mielyttämään itseään. Suhteeseen ruvetaan ihmisen kanssa joka jo valmiiksi miellyttää.
Siivoan ja teen ruokaa omasta tahdostani, en ajattele "nyt mies tykkää kun koti on siisti". Haluan itse puhtaan asuinympäristön ja pidän siivoamisesta. Joitakin asioita suostun tekemään puhtaasti miellyttämisen vuoksi. Esim kun kiharran hiukseni mies koko päivän on ihastuksissaan. Tuntuu minustakin hyvältä että mies joskus haluaa miellyttää minua, ottaa minut huomioon erityisellä tavalla. En tekisi miellyttämisen vuoksi inhottavia asioita. Ja pyydän miestäkin aina harkitsemaan jaksaako hän oikeasti vaivautua, silloin monesti toteaa ettei kyllä jaksaisi tällä kertaa.
En tekisi miellyttämisen vuoksi inhottavia asioita. Ja pyydän miestäkin aina harkitsemaan jaksaako hän oikeasti vaivautua, silloin monesti toteaa ettei kyllä jaksaisi tällä kertaa. Tätä juuri tarkoitan etten tee miehen vuoksi inhottavia asioita enkä miellytä!
Nuori nainen kyselee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä Aspergeria.
En ole aspergeri vaan täysin terve!
Mutta kuitenkin sinkku?
Mies soittaa ja sanoo että töissä menee himpun pidempään, ja pyytää sinua käymään ruokakaupassa koska haluaisi päästä töistä heti kotiin tekemään ruokaa (kyllä, mies tekee ruokaa). No sinä olit ajatellut mennä töistä suoraan kuntosalille etkä ruokakauppaan, ja nyt suunnitelma menikin plörinäksi koska ruokakaupasta ruuat pitää saada jääkaappiin, ja sali on taas aivan toisella suunnalla. Alistuitko vai miellytitkö?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Onko järkeä olla parisuhteessa jos et halua osoittaa rakkautta toiseen millään tavalla? Kannattaa jatkaa sillä tinderlinjalla mielummin tai ruveta lesboksi jos oksettaa. Kuulostat joltain tunteettomalta terminaattorilta.
Parisuhde se lesbosuhdekin tietääkseni on aivan samalla tavalla kuin parisuhde miehen ja naisen välillä (?). Samalla tavalla siinäkin tarvitsee se rakkaus osoittaa. Tietääkseni.
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi vaikka tavallinen suomalainen parisuhde? Juu nou, ei ole sattumaa että suurin osa avioliitoista päätyy eroon.
Millä lailla "suomalaisuus" liittyy onnellisuuteen parisuhteessa?
Osoittavatko tilastot, että suomalaisissa parisuhteissa ollaan onnellisimpia, riidellään vähemmän, kärsitään vähemmän vaikkapa lieveilmiöistä kuten alkoholismista ja väkivaltaisuudesta ja myös erotaan vähemmän?
Alue: Aihe vapaa
Kun menimme naimisiin, pappi kehotti meitä kilpailemaan toinen toisemme palvelemisessa. Molempia.
Minulle tuottaa iloa, kun mieheni keittää minulle kahvit aamulla, kattaa aamupalan ja kysyy, haluanko jo toisen kupillisen. Hän tietää miten paljon pidän siististä kodista ja kukista, ja siksi hän imuroi perjantaisin ja ostaa tulppaanikimpun samalla kun tekee ruokaostokset. Minusta se ei ole alistumista vaan rakkauden osoittamista.
Itse haluan vastaavasti ilahduttaa häntä asioilla, joista hän pitää. En koe alistuvani vaan eläväni hyvää elämää.