Mistä tunnistaa pettämiseen taipuvaisen ihmisen?
Jos siis tapaillaan ja olisi tarkoitus ns. syventää suhdetta, niin mistä sitä huomaa, ettei toinen vedätä sinua 6-0? Millaisia merkkejä epärehellisestä ihmisestä? Jos on paljon exiä ja säätöjä, niin vaikuttaako se?
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina ihmetyttää nämä ihmiset, joiden mielestä sinkkuna harrastettu irtoseksi tarkoittaa automaattisesti pettämistä. Minulle on täysin vieras ajatus, ettei rehellisyys merkitsisi itsessään mitään vaan ainoa pettämistä rajoittava tekijä olisi matala libido. Ehkä teillä sitten menee näin päin, että lupauksilla pyyhitään peppua ja tekemisiä ohjaa pelkästään olosuhteet ja hetkelliset halut. Minä etsin nimenomaan kumppania jolla on sekä terveet seksihalut että terve henkinen selkäranka. Ilman jälkimmäistä ei minusta luottamisessa ole mitään järkeä, vaikka kumppani olisi millainen kävelevä pakastin. Mutta kukin toki tyylillään.
Ehkä tässä on iso ero miesten ja naisten välillä.
Paljon irtosuhteita sinkkuna harrastava mies ehkä pettää suhteessakin, jos on tottunut tyydyttämään itsensä vaihtuviin naisiin.
Jos taas paljon irtosuhteita harrastanut nainen löytää miehen, joka on hyvä sängyssä, hän luultavasti on tyytyväinen sen miehen kanssa. Sellaiset naiset nimittäin tietävät, että 98% miehistä on todella surkeita ja huonoja sängyssä ja he tietävät, että harvoin saa tyydytystä irtosuhteessa niin p@skojen miesten kanssa.
Näin ainakin minun kohdallani. Pysähdyin siihen mieheen ja sitouduin, joka oli selvästi ihan huippu rakastajana. Miksi ihmeessä riskeeraisin sen parhaan niiden sängyssä surkeiden muiden miesten vuoksi? Tätä miehet eivät tajua, kun he eivät pysty ymmärtämään, mitrn ala-arvoisen huonoa seksi on useimpien miesten kanssa naisen näkökulmasta.
Sinä siis hampaat irvessä puoliväkisin harrastat păskaa irtóseksiä? No olet siis ollut jonkinlainen hyväntekijä. "Ei tämä kivaa ole, mutta hyväntekeväisyyden nimissä"..
Lisäksi vahvistat laasàsen ja meidän "úlien" oppeja, joskin pessimistisemmin. Vain 2% on sinusta alfoja ja 98% ei. Pitäisikö tämän jotenkin rohkaista tai lisätä luottamusta kúllíkāruśelliveteraaniin? Ja mistä kaikille naisille riittää tuo 2% mies?
Mutta ollaan siis samaa mieltä ja tämä oli hyvä kädenojennus tăsoteorialle naisen näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina ihmetyttää nämä ihmiset, joiden mielestä sinkkuna harrastettu irtoseksi tarkoittaa automaattisesti pettämistä. Minulle on täysin vieras ajatus, ettei rehellisyys merkitsisi itsessään mitään vaan ainoa pettämistä rajoittava tekijä olisi matala libido. Ehkä teillä sitten menee näin päin, että lupauksilla pyyhitään peppua ja tekemisiä ohjaa pelkästään olosuhteet ja hetkelliset halut. Minä etsin nimenomaan kumppania jolla on sekä terveet seksihalut että terve henkinen selkäranka. Ilman jälkimmäistä ei minusta luottamisessa ole mitään järkeä, vaikka kumppani olisi millainen kävelevä pakastin. Mutta kukin toki tyylillään.
Ehkä tässä on iso ero miesten ja naisten välillä.
Paljon irtosuhteita sinkkuna harrastava mies ehkä pettää suhteessakin, jos on tottunut tyydyttämään itsensä vaihtuviin naisiin.
Jos taas paljon irtosuhteita harrastanut nainen löytää miehen, joka on hyvä sängyssä, hän luultavasti on tyytyväinen sen miehen kanssa. Sellaiset naiset nimittäin tietävät, että 98% miehistä on todella surkeita ja huonoja sängyssä ja he tietävät, että harvoin saa tyydytystä irtosuhteessa niin p@skojen miesten kanssa.
Näin ainakin minun kohdallani. Pysähdyin siihen mieheen ja sitouduin, joka oli selvästi ihan huippu rakastajana. Miksi ihmeessä riskeeraisin sen parhaan niiden sängyssä surkeiden muiden miesten vuoksi? Tätä miehet eivät tajua, kun he eivät pysty ymmärtämään, mitrn ala-arvoisen huonoa seksi on useimpien miesten kanssa naisen näkökulmasta.
Tämä on totta. Kun kerrankin saa kunnolla, niin ei siitä todellakaan luovu. Ja se, että tietää mikä on sitä _oikeasti_ kunnollista itselle, niin se edellyttää useita aiempia kumppaneita. Ei sitä omaa makua saa selville muuten. N
Omaa makuaan voi hakea vaikka vielä parisuhteessakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina ihmetyttää nämä ihmiset, joiden mielestä sinkkuna harrastettu irtoseksi tarkoittaa automaattisesti pettämistä. Minulle on täysin vieras ajatus, ettei rehellisyys merkitsisi itsessään mitään vaan ainoa pettämistä rajoittava tekijä olisi matala libido. Ehkä teillä sitten menee näin päin, että lupauksilla pyyhitään peppua ja tekemisiä ohjaa pelkästään olosuhteet ja hetkelliset halut. Minä etsin nimenomaan kumppania jolla on sekä terveet seksihalut että terve henkinen selkäranka. Ilman jälkimmäistä ei minusta luottamisessa ole mitään järkeä, vaikka kumppani olisi millainen kävelevä pakastin. Mutta kukin toki tyylillään.
Ehkä tässä on iso ero miesten ja naisten välillä.
Paljon irtosuhteita sinkkuna harrastava mies ehkä pettää suhteessakin, jos on tottunut tyydyttämään itsensä vaihtuviin naisiin.
Jos taas paljon irtosuhteita harrastanut nainen löytää miehen, joka on hyvä sängyssä, hän luultavasti on tyytyväinen sen miehen kanssa. Sellaiset naiset nimittäin tietävät, että 98% miehistä on todella surkeita ja huonoja sängyssä ja he tietävät, että harvoin saa tyydytystä irtosuhteessa niin p@skojen miesten kanssa.
Näin ainakin minun kohdallani. Pysähdyin siihen mieheen ja sitouduin, joka oli selvästi ihan huippu rakastajana. Miksi ihmeessä riskeeraisin sen parhaan niiden sängyssä surkeiden muiden miesten vuoksi? Tätä miehet eivät tajua, kun he eivät pysty ymmärtämään, mitrn ala-arvoisen huonoa seksi on useimpien miesten kanssa naisen näkökulmasta.
Tämä on mielestäni paras selitys sille sukupuolten väliselle erolle suhtautumisessa aiempiin seksikumppaneihin. Naiset osaavat vertailla ja arvostavat miehessä (köyyännössä väkisinkin kokemuksesta opittuja) rakastajantaitoja.
Miehet taas tietävät, että naiset osaavat vertailla ja pelkäävät sitä omalla kohdallaan...
Mutta miksi tämä on vasta naisen kertomana paras selitys? Tätähän me "ulitkin" ollaan sanottu.
Kukapa ei pelkäisi vertailua kun suurinosa kuuluu siihen 98% jotka ovat paskojà?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina ihmetyttää nämä ihmiset, joiden mielestä sinkkuna harrastettu irtoseksi tarkoittaa automaattisesti pettämistä. Minulle on täysin vieras ajatus, ettei rehellisyys merkitsisi itsessään mitään vaan ainoa pettämistä rajoittava tekijä olisi matala libido. Ehkä teillä sitten menee näin päin, että lupauksilla pyyhitään peppua ja tekemisiä ohjaa pelkästään olosuhteet ja hetkelliset halut. Minä etsin nimenomaan kumppania jolla on sekä terveet seksihalut että terve henkinen selkäranka. Ilman jälkimmäistä ei minusta luottamisessa ole mitään järkeä, vaikka kumppani olisi millainen kävelevä pakastin. Mutta kukin toki tyylillään.
Ehkä tässä on iso ero miesten ja naisten välillä.
Paljon irtosuhteita sinkkuna harrastava mies ehkä pettää suhteessakin, jos on tottunut tyydyttämään itsensä vaihtuviin naisiin.
Jos taas paljon irtosuhteita harrastanut nainen löytää miehen, joka on hyvä sängyssä, hän luultavasti on tyytyväinen sen miehen kanssa. Sellaiset naiset nimittäin tietävät, että 98% miehistä on todella surkeita ja huonoja sängyssä ja he tietävät, että harvoin saa tyydytystä irtosuhteessa niin p@skojen miesten kanssa.
Näin ainakin minun kohdallani. Pysähdyin siihen mieheen ja sitouduin, joka oli selvästi ihan huippu rakastajana. Miksi ihmeessä riskeeraisin sen parhaan niiden sängyssä surkeiden muiden miesten vuoksi? Tätä miehet eivät tajua, kun he eivät pysty ymmärtämään, mitrn ala-arvoisen huonoa seksi on useimpien miesten kanssa naisen näkökulmasta.
Tämä on totta. Kun kerrankin saa kunnolla, niin ei siitä todellakaan luovu. Ja se, että tietää mikä on sitä _oikeasti_ kunnollista itselle, niin se edellyttää useita aiempia kumppaneita. Ei sitä omaa makua saa selville muuten. N
Omaa makuaan voi hakea vaikka vielä parisuhteessakin?
Aika heppoisia on varmaan parisuhteet jos niissä vielä haetaan sitä "omaa makua". Eikö se ole järkevämpää ensin selvittää että millainen olisi sulle mahdollisimman sopiva kumppani ja sitten vasta sitoutua, eikä lähteä testaamaan jokaisen kanssa erikseen parisuhdetta. Sitä vartenhan tapailu on että kokeillaan ja sitten jos passaa niin sitten siihen parisuhteeseen eikä toisinpäin? Mahtaa olla lyhyisiä parisuhteita jos ne on sitä että kokeillaan että sopisko tämä ehkä mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet exät ja säädöt on varma merkki että jotain tulee tapahtumaan. Olisin varpaillani muutaman ensimmäisen vuoden.
Minulla on exiä ja säätöjä (en kyllä tiedä mikä on paljon), mutta ikinä en ole ketään pettänyt.
Kannattaa siis seurata käytöstä miten kohtelee entisiään. Jos kaikki exät on jotain sekopää hulluja muka, niin kannattaa olla varuillaan. Samoin, jos niiden kanssa on jatkuvasti tekemisissä, niin ei lupaa hyvää.
Sä et ole pettänyt, mutta onko sua petetty?
Kerran on petetty. Olen vain sitä mieltä, että joku exien ja säätöjen määrä ei välttämättä kerro sitä, että onko ihminen luotettava vai ei. Toki, jos tapana on vaihtaa ihmisiä, kuin sukkia, niin se kertoo kyllä jo jostain.
Minusta useiden exien ja säätöjen määrä kertoo ehdottomasti ihmisen kevytkenkäisyydestä, kyvyttömyydestä parisuhteeseen tai pakonomaisesta tarpeesta lentää kukasta kukkaan. Ei normaali ihminen aloita parisuhdetta jos ei oikeasti meinaa siihen sitoutua, että "Hei, mä vaan nyt testaan tulisko tästä jotain...6kk meni ja Hei! Ei tästä mitään tuu, erotaan.". Eroja tulee ja se on ihan normaalia, ihmiset muuttuu pitkässä suhteessa tai niistä selviää ajansaatossa asioita joita ei voinut alussa tietää tai huomata, se on normaalia, mutta monet exät ja säädöt ei.
Tämä on mun mielestä ihan älytöntä. Mulla on useita säätöjä ja paljon yhden illan juttuja, mutta parisuhteita takana vain kaksi ja molemmat niistä vakavia. Ei se säätöjen ja entisten määrä kerro mistään mitään. Minä en ikinä aloittaisi parisuhdetta jos en olisi ihan täysin varma ja valmis sitoutumaan eikä mun mieskään aloittaisi ja hänellä on varmasti ihan yhtä paljon säätöjä takana kuin mullakin.
Mulle ei tulisi mieleenkään epäillä kumppania tollasten asioiden perusteella, pidän sitä todella epäreiluna että epäilisin pelkän menneisyyden vuoksi kun meillä kaikilla sellainen on. Itsensä voi tottakai jatkuvilla epäilyksillä ajaa hulluuden partaalle mutta kannattaako se. Ihan jokainen ihminen voi pettää. Ainoa mistä mulla hälytyskellot soisi olisi se että mies olisi pettänyt entisissä parisuhteissa, mutta sekään ei automaattisesti tarkoita että se sua pettäis. Sekin on kuitenkin ihan omissa päätettävissä että alkaako ylipäätään seurustelemaan ihmisen kanssa jonka tietää pettäneen muitakin.
Satojako vai kuinka paljon? Luulisi että sinua ei joku pettäminen haittaisi kun suhtaudut seksiin kättelyäkin mutkattomammin. Miksi sen merkitys muka niin paljon muuttuisi?
Miksi oletat että niitä on satoja tai että suhtautuisin seksiin kättelyä mutkattomammin? En minä nyt ihan jokaisen kanssa kuitenkaan sänkyyn hyppää. Kun puhun "säädöistä" niin se sisältää myös entiset tapailukumppanit. Seurustelu on kuitenkin sen verran vakava asia mulle että siihen en herkästi lähde ja jos lähden niin silloin mulla on tarkotus siinä olla loppuikäni jos sellainen onni suodaan. Miksi ihmeessä suhtautuisin parisuhteeseen samalla tavalla kuin johonkin merkityksettömään tapailuun? Tottakai parisuhteen merkitys on suurempi ja mulle mun parisuhde on mun elämän tärkein asia, ei sitä muuta se että onko mulla nuorempana sinkkuna ollut 2 vai 12 seksikumppania.
Jos sulla on 12 kumppania vai?, niin nykyään olet käytännössä " neitsyt".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina ihmetyttää nämä ihmiset, joiden mielestä sinkkuna harrastettu irtoseksi tarkoittaa automaattisesti pettämistä. Minulle on täysin vieras ajatus, ettei rehellisyys merkitsisi itsessään mitään vaan ainoa pettämistä rajoittava tekijä olisi matala libido. Ehkä teillä sitten menee näin päin, että lupauksilla pyyhitään peppua ja tekemisiä ohjaa pelkästään olosuhteet ja hetkelliset halut. Minä etsin nimenomaan kumppania jolla on sekä terveet seksihalut että terve henkinen selkäranka. Ilman jälkimmäistä ei minusta luottamisessa ole mitään järkeä, vaikka kumppani olisi millainen kävelevä pakastin. Mutta kukin toki tyylillään.
Ehkä tässä on iso ero miesten ja naisten välillä.
Paljon irtosuhteita sinkkuna harrastava mies ehkä pettää suhteessakin, jos on tottunut tyydyttämään itsensä vaihtuviin naisiin.
Jos taas paljon irtosuhteita harrastanut nainen löytää miehen, joka on hyvä sängyssä, hän luultavasti on tyytyväinen sen miehen kanssa. Sellaiset naiset nimittäin tietävät, että 98% miehistä on todella surkeita ja huonoja sängyssä ja he tietävät, että harvoin saa tyydytystä irtosuhteessa niin p@skojen miesten kanssa.
Näin ainakin minun kohdallani. Pysähdyin siihen mieheen ja sitouduin, joka oli selvästi ihan huippu rakastajana. Miksi ihmeessä riskeeraisin sen parhaan niiden sängyssä surkeiden muiden miesten vuoksi? Tätä miehet eivät tajua, kun he eivät pysty ymmärtämään, mitrn ala-arvoisen huonoa seksi on useimpien miesten kanssa naisen näkökulmasta.
Tämä on totta. Kun kerrankin saa kunnolla, niin ei siitä todellakaan luovu. Ja se, että tietää mikä on sitä _oikeasti_ kunnollista itselle, niin se edellyttää useita aiempia kumppaneita. Ei sitä omaa makua saa selville muuten. N
Omaa makuaan voi hakea vaikka vielä parisuhteessakin?
Aika heppoisia on varmaan parisuhteet jos niissä vielä haetaan sitä "omaa makua". Eikö se ole järkevämpää ensin selvittää että millainen olisi sulle mahdollisimman sopiva kumppani ja sitten vasta sitoutua, eikä lähteä testaamaan jokaisen kanssa erikseen parisuhdetta. Sitä vartenhan tapailu on että kokeillaan ja sitten jos passaa niin sitten siihen parisuhteeseen eikä toisinpäin? Mahtaa olla lyhyisiä parisuhteita jos ne on sitä että kokeillaan että sopisko tämä ehkä mulle.
Kuinka paljon pitää kokeilla ja mistä tietää, että nurkan takana on vielä sopivampi? On se parisuhde silloinkin aika heppoisa kun on se herra 104. Tosi uniikki suhde. Oikein vuosisadan rakkaustarina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina ihmetyttää nämä ihmiset, joiden mielestä sinkkuna harrastettu irtoseksi tarkoittaa automaattisesti pettämistä. Minulle on täysin vieras ajatus, ettei rehellisyys merkitsisi itsessään mitään vaan ainoa pettämistä rajoittava tekijä olisi matala libido. Ehkä teillä sitten menee näin päin, että lupauksilla pyyhitään peppua ja tekemisiä ohjaa pelkästään olosuhteet ja hetkelliset halut. Minä etsin nimenomaan kumppania jolla on sekä terveet seksihalut että terve henkinen selkäranka. Ilman jälkimmäistä ei minusta luottamisessa ole mitään järkeä, vaikka kumppani olisi millainen kävelevä pakastin. Mutta kukin toki tyylillään.
Ehkä tässä on iso ero miesten ja naisten välillä.
Paljon irtosuhteita sinkkuna harrastava mies ehkä pettää suhteessakin, jos on tottunut tyydyttämään itsensä vaihtuviin naisiin.
Jos taas paljon irtosuhteita harrastanut nainen löytää miehen, joka on hyvä sängyssä, hän luultavasti on tyytyväinen sen miehen kanssa. Sellaiset naiset nimittäin tietävät, että 98% miehistä on todella surkeita ja huonoja sängyssä ja he tietävät, että harvoin saa tyydytystä irtosuhteessa niin p@skojen miesten kanssa.
Näin ainakin minun kohdallani. Pysähdyin siihen mieheen ja sitouduin, joka oli selvästi ihan huippu rakastajana. Miksi ihmeessä riskeeraisin sen parhaan niiden sängyssä surkeiden muiden miesten vuoksi? Tätä miehet eivät tajua, kun he eivät pysty ymmärtämään, mitrn ala-arvoisen huonoa seksi on useimpien miesten kanssa naisen näkökulmasta.
Sinä siis hampaat irvessä puoliväkisin harrastat păskaa irtóseksiä? No olet siis ollut jonkinlainen hyväntekijä. "Ei tämä kivaa ole, mutta hyväntekeväisyyden nimissä"..
Lisäksi vahvistat laasàsen ja meidän "úlien" oppeja, joskin pessimistisemmin. Vain 2% on sinusta alfoja ja 98% ei. Pitäisikö tämän jotenkin rohkaista tai lisätä luottamusta kúllíkāruśelliveteraaniin? Ja mistä kaikille naisille riittää tuo 2% mies?
Mutta ollaan siis samaa mieltä ja tämä oli hyvä kädenojennus tăsoteorialle naisen näkökulmasta.
Kieltämättä itse uli-völlerkin, monissa tämän aiheen keskusteluissa ollut veteraani tervehtii ilolla näin hyvää syöttöä lapaan. Tämä on sitä tasotəoriaa naiset! On vain pieni määrä miehiä, jotka naisia sytyttää ja tyydyttää oikeasti. Tämä nainen arvioi sen 2% ja tykkäyksistä päätellen muut ovat samaa mieltä. Ei 98%:lla miehistä ole mitään syytä olettaa, että juuri hän oli se johon "pysähdytään".
Vierailija kirjoitti:
Se pettää, joka on pettänyt sinun kanssasi jotakuta muuta ja vaihtanut lennossa sinuun. Älkää, toiset naiset/miehet, olko naiiveja ja ylimielisiä ja kuvitelko olevanne joku poikkeus. Harvoin olette.
Tämä! Miksi nimenomaan naiset eivät ymmärrä tätä? Miksi pettävä mies muuttuisi juuri sinun kanssasi uskolliseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina ihmetyttää nämä ihmiset, joiden mielestä sinkkuna harrastettu irtoseksi tarkoittaa automaattisesti pettämistä. Minulle on täysin vieras ajatus, ettei rehellisyys merkitsisi itsessään mitään vaan ainoa pettämistä rajoittava tekijä olisi matala libido. Ehkä teillä sitten menee näin päin, että lupauksilla pyyhitään peppua ja tekemisiä ohjaa pelkästään olosuhteet ja hetkelliset halut. Minä etsin nimenomaan kumppania jolla on sekä terveet seksihalut että terve henkinen selkäranka. Ilman jälkimmäistä ei minusta luottamisessa ole mitään järkeä, vaikka kumppani olisi millainen kävelevä pakastin. Mutta kukin toki tyylillään.
Ehkä tässä on iso ero miesten ja naisten välillä.
Paljon irtosuhteita sinkkuna harrastava mies ehkä pettää suhteessakin, jos on tottunut tyydyttämään itsensä vaihtuviin naisiin.
Jos taas paljon irtosuhteita harrastanut nainen löytää miehen, joka on hyvä sängyssä, hän luultavasti on tyytyväinen sen miehen kanssa. Sellaiset naiset nimittäin tietävät, että 98% miehistä on todella surkeita ja huonoja sängyssä ja he tietävät, että harvoin saa tyydytystä irtosuhteessa niin p@skojen miesten kanssa.
Näin ainakin minun kohdallani. Pysähdyin siihen mieheen ja sitouduin, joka oli selvästi ihan huippu rakastajana. Miksi ihmeessä riskeeraisin sen parhaan niiden sängyssä surkeiden muiden miesten vuoksi? Tätä miehet eivät tajua, kun he eivät pysty ymmärtämään, mitrn ala-arvoisen huonoa seksi on useimpien miesten kanssa naisen näkökulmasta.
Tämä on totta. Kun kerrankin saa kunnolla, niin ei siitä todellakaan luovu. Ja se, että tietää mikä on sitä _oikeasti_ kunnollista itselle, niin se edellyttää useita aiempia kumppaneita. Ei sitä omaa makua saa selville muuten. N
Omaa makuaan voi hakea vaikka vielä parisuhteessakin?
Aika heppoisia on varmaan parisuhteet jos niissä vielä haetaan sitä "omaa makua". Eikö se ole järkevämpää ensin selvittää että millainen olisi sulle mahdollisimman sopiva kumppani ja sitten vasta sitoutua, eikä lähteä testaamaan jokaisen kanssa erikseen parisuhdetta. Sitä vartenhan tapailu on että kokeillaan ja sitten jos passaa niin sitten siihen parisuhteeseen eikä toisinpäin? Mahtaa olla lyhyisiä parisuhteita jos ne on sitä että kokeillaan että sopisko tämä ehkä mulle.
Kuinka paljon pitää kokeilla ja mistä tietää, että nurkan takana on vielä sopivampi? On se parisuhde silloinkin aika heppoisa kun on se herra 104. Tosi uniikki suhde. Oikein vuosisadan rakkaustarina.
Mistä ihmeestä jatkuvasti tuo kolminumeroinen luku revitään? Jos jollakin on enemmän kuin muutama säätö/kokeilu/seksikumppani ollut niin ei se automaattisesti tarkoita että niitä ihan noin montaa kuitenkaan on. Mun mielestä on kyllä enemmän varma merkki siitä että parisuhde ei ole pysyvä jos se toinen vasta pohtii että mikähän mulle sopis. Sellaisen kanssa voi jopa saada pidempiaikaisen suhteen joka tietää mitä haluaa ja jos itse tietää mitä haluaa, se kun se entisten kumppaneiden määrä ei sitä määritä että kuinka suuret tunteet siinä on pelissä. Että kyllä, oikein vuosisadan rakkaustarinoitakin voi näistä syntyä kun molemmat ovat varmoja asiasta ja tietävät että enää ei tarvitse kokeilla vaan tää on nyt tässä.
Pahimmilla miespuoleisilla pettäjillä, jotka tunnen,
- on ollut valtavasti irtosuhteita
- ovat hyvännäköisiä ja "hyvin varusteltuja" .
- ovat jatkuvasti ns. haku päällä, jopa kaupan kassajonossa haetaan aina katsekontaktia naisiin, katsotaan naisten perään ja vaikka tapailisivat jo jotain naista, niin aina voi baarissa metsästää varalle lisää naisten puhelinnumeroita
- on ollut myös useita seksisuhteita (jopa varattujen) työkavereiden kanssa
- ovat valehtelijoita, mutta osaavat esittää oikein mukavaa ja kunnollista miestä
- omaavat erityisen hyvät puhelahjat
- hiukan naisia väheksyvä asenne pinnan alla, joka välillä pulpahtaa esiin
- puhuvat kovin vähän muille omasta elämästään (tämän oletan johtuvan siitä, että on vaikea pysyä selvillä mitä on kellekin valehdellut)
- saattavat kertoa nyyhkytarinaa, jotta saavat naisten sympatiat puolelleen suhteen alussa
- kertovat, että he ovat aina lopettaneet suhteensa, (todellisuudessa tilanne on se, että naiset ovat antaneet palautetta huonosta käytöksestä ja sitten miehet on ollut pakko lopettaa suhde, kun näyttää siltä, ettei valehtelu enää uppoa naiseen samalla tavalla kuin ennen)
- eivät kunnioita toisten parisuhteita tai avioliittoja, aina voi yrittää myös varattua
- kaveripiiri, jossa ei tuomita touhua ja vähän salaa ihaillaan "kaveria, joka aina pääsee panemaan"
Tässä muutama huomio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina ihmetyttää nämä ihmiset, joiden mielestä sinkkuna harrastettu irtoseksi tarkoittaa automaattisesti pettämistä. Minulle on täysin vieras ajatus, ettei rehellisyys merkitsisi itsessään mitään vaan ainoa pettämistä rajoittava tekijä olisi matala libido. Ehkä teillä sitten menee näin päin, että lupauksilla pyyhitään peppua ja tekemisiä ohjaa pelkästään olosuhteet ja hetkelliset halut. Minä etsin nimenomaan kumppania jolla on sekä terveet seksihalut että terve henkinen selkäranka. Ilman jälkimmäistä ei minusta luottamisessa ole mitään järkeä, vaikka kumppani olisi millainen kävelevä pakastin. Mutta kukin toki tyylillään.
Ehkä tässä on iso ero miesten ja naisten välillä.
Paljon irtosuhteita sinkkuna harrastava mies ehkä pettää suhteessakin, jos on tottunut tyydyttämään itsensä vaihtuviin naisiin.
Jos taas paljon irtosuhteita harrastanut nainen löytää miehen, joka on hyvä sängyssä, hän luultavasti on tyytyväinen sen miehen kanssa. Sellaiset naiset nimittäin tietävät, että 98% miehistä on todella surkeita ja huonoja sängyssä ja he tietävät, että harvoin saa tyydytystä irtosuhteessa niin p@skojen miesten kanssa.
Näin ainakin minun kohdallani. Pysähdyin siihen mieheen ja sitouduin, joka oli selvästi ihan huippu rakastajana. Miksi ihmeessä riskeeraisin sen parhaan niiden sängyssä surkeiden muiden miesten vuoksi? Tätä miehet eivät tajua, kun he eivät pysty ymmärtämään, mitrn ala-arvoisen huonoa seksi on useimpien miesten kanssa naisen näkökulmasta.
Tämä on totta. Kun kerrankin saa kunnolla, niin ei siitä todellakaan luovu. Ja se, että tietää mikä on sitä _oikeasti_ kunnollista itselle, niin se edellyttää useita aiempia kumppaneita. Ei sitä omaa makua saa selville muuten. N
Omaa makuaan voi hakea vaikka vielä parisuhteessakin?
Aika heppoisia on varmaan parisuhteet jos niissä vielä haetaan sitä "omaa makua". Eikö se ole järkevämpää ensin selvittää että millainen olisi sulle mahdollisimman sopiva kumppani ja sitten vasta sitoutua, eikä lähteä testaamaan jokaisen kanssa erikseen parisuhdetta. Sitä vartenhan tapailu on että kokeillaan ja sitten jos passaa niin sitten siihen parisuhteeseen eikä toisinpäin? Mahtaa olla lyhyisiä parisuhteita jos ne on sitä että kokeillaan että sopisko tämä ehkä mulle.
Kuinka paljon pitää kokeilla ja mistä tietää, että nurkan takana on vielä sopivampi? On se parisuhde silloinkin aika heppoisa kun on se herra 104. Tosi uniikki suhde. Oikein vuosisadan rakkaustarina.
Mistä ihmeestä jatkuvasti tuo kolminumeroinen luku revitään? Jos jollakin on enemmän kuin muutama säätö/kokeilu/seksikumppani ollut niin ei se automaattisesti tarkoita että niitä ihan noin montaa kuitenkaan on. Mun mielestä on kyllä enemmän varma merkki siitä että parisuhde ei ole pysyvä jos se toinen vasta pohtii että mikähän mulle sopis. Sellaisen kanssa voi jopa saada pidempiaikaisen suhteen joka tietää mitä haluaa ja jos itse tietää mitä haluaa, se kun se entisten kumppaneiden määrä ei sitä määritä että kuinka suuret tunteet siinä on pelissä. Että kyllä, oikein vuosisadan rakkaustarinoitakin voi näistä syntyä kun molemmat ovat varmoja asiasta ja tietävät että enää ei tarvitse kokeilla vaan tää on nyt tässä.
No herra# 85 sitten. Ei tuossa mittakaavassa ole iso ero. Tuossa ajatausmallissa kummallakin täytyy olla kymmeniä ellei satoja eri partnereita. Miehille jotka ei kuulu siihen 2% se ei ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Pahimmilla miespuoleisilla pettäjillä, jotka tunnen,
- on ollut valtavasti irtosuhteita
- ovat hyvännäköisiä ja "hyvin varusteltuja" .
- ovat jatkuvasti ns. haku päällä, jopa kaupan kassajonossa haetaan aina katsekontaktia naisiin, katsotaan naisten perään ja vaikka tapailisivat jo jotain naista, niin aina voi baarissa metsästää varalle lisää naisten puhelinnumeroita
- on ollut myös useita seksisuhteita (jopa varattujen) työkavereiden kanssa
- ovat valehtelijoita, mutta osaavat esittää oikein mukavaa ja kunnollista miestä
- omaavat erityisen hyvät puhelahjat
- hiukan naisia väheksyvä asenne pinnan alla, joka välillä pulpahtaa esiin
- puhuvat kovin vähän muille omasta elämästään (tämän oletan johtuvan siitä, että on vaikea pysyä selvillä mitä on kellekin valehdellut)
- saattavat kertoa nyyhkytarinaa, jotta saavat naisten sympatiat puolelleen suhteen alussa
- kertovat, että he ovat aina lopettaneet suhteensa, (todellisuudessa tilanne on se, että naiset ovat antaneet palautetta huonosta käytöksestä ja sitten miehet on ollut pakko lopettaa suhde, kun näyttää siltä, ettei valehtelu enää uppoa naiseen samalla tavalla kuin ennen)
- eivät kunnioita toisten parisuhteita tai avioliittoja, aina voi yrittää myös varattua
- kaveripiiri, jossa ei tuomita touhua ja vähän salaa ihaillaan "kaveria, joka aina pääsee panemaan"Tässä muutama huomio.
Kuvailet erittäin tarkkanäköisesti kaveripiirini alfaa. Tosin hänen ein tarvitse kertoa nyyhkytarinoita. On sellainen mies, että naiset hieman vihaavatkin häntä. Ehkä siksi kun eivät voi vastustaa tätä. On se uskomatonta, että jollakin on sellainen lahja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina ihmetyttää nämä ihmiset, joiden mielestä sinkkuna harrastettu irtoseksi tarkoittaa automaattisesti pettämistä. Minulle on täysin vieras ajatus, ettei rehellisyys merkitsisi itsessään mitään vaan ainoa pettämistä rajoittava tekijä olisi matala libido. Ehkä teillä sitten menee näin päin, että lupauksilla pyyhitään peppua ja tekemisiä ohjaa pelkästään olosuhteet ja hetkelliset halut. Minä etsin nimenomaan kumppania jolla on sekä terveet seksihalut että terve henkinen selkäranka. Ilman jälkimmäistä ei minusta luottamisessa ole mitään järkeä, vaikka kumppani olisi millainen kävelevä pakastin. Mutta kukin toki tyylillään.
Ehkä tässä on iso ero miesten ja naisten välillä.
Paljon irtosuhteita sinkkuna harrastava mies ehkä pettää suhteessakin, jos on tottunut tyydyttämään itsensä vaihtuviin naisiin.
Jos taas paljon irtosuhteita harrastanut nainen löytää miehen, joka on hyvä sängyssä, hän luultavasti on tyytyväinen sen miehen kanssa. Sellaiset naiset nimittäin tietävät, että 98% miehistä on todella surkeita ja huonoja sängyssä ja he tietävät, että harvoin saa tyydytystä irtosuhteessa niin p@skojen miesten kanssa.
Näin ainakin minun kohdallani. Pysähdyin siihen mieheen ja sitouduin, joka oli selvästi ihan huippu rakastajana. Miksi ihmeessä riskeeraisin sen parhaan niiden sängyssä surkeiden muiden miesten vuoksi? Tätä miehet eivät tajua, kun he eivät pysty ymmärtämään, mitrn ala-arvoisen huonoa seksi on useimpien miesten kanssa naisen näkökulmasta.
Tämä on totta. Kun kerrankin saa kunnolla, niin ei siitä todellakaan luovu. Ja se, että tietää mikä on sitä _oikeasti_ kunnollista itselle, niin se edellyttää useita aiempia kumppaneita. Ei sitä omaa makua saa selville muuten. N
Omaa makuaan voi hakea vaikka vielä parisuhteessakin?
Aika heppoisia on varmaan parisuhteet jos niissä vielä haetaan sitä "omaa makua". Eikö se ole järkevämpää ensin selvittää että millainen olisi sulle mahdollisimman sopiva kumppani ja sitten vasta sitoutua, eikä lähteä testaamaan jokaisen kanssa erikseen parisuhdetta. Sitä vartenhan tapailu on että kokeillaan ja sitten jos passaa niin sitten siihen parisuhteeseen eikä toisinpäin? Mahtaa olla lyhyisiä parisuhteita jos ne on sitä että kokeillaan että sopisko tämä ehkä mulle.
Kuinka paljon pitää kokeilla ja mistä tietää, että nurkan takana on vielä sopivampi? On se parisuhde silloinkin aika heppoisa kun on se herra 104. Tosi uniikki suhde. Oikein vuosisadan rakkaustarina.
Mistä ihmeestä jatkuvasti tuo kolminumeroinen luku revitään? Jos jollakin on enemmän kuin muutama säätö/kokeilu/seksikumppani ollut niin ei se automaattisesti tarkoita että niitä ihan noin montaa kuitenkaan on. Mun mielestä on kyllä enemmän varma merkki siitä että parisuhde ei ole pysyvä jos se toinen vasta pohtii että mikähän mulle sopis. Sellaisen kanssa voi jopa saada pidempiaikaisen suhteen joka tietää mitä haluaa ja jos itse tietää mitä haluaa, se kun se entisten kumppaneiden määrä ei sitä määritä että kuinka suuret tunteet siinä on pelissä. Että kyllä, oikein vuosisadan rakkaustarinoitakin voi näistä syntyä kun molemmat ovat varmoja asiasta ja tietävät että enää ei tarvitse kokeilla vaan tää on nyt tässä.
No herra# 85 sitten. Ei tuossa mittakaavassa ole iso ero. Tuossa ajatausmallissa kummallakin täytyy olla kymmeniä ellei satoja eri partnereita. Miehille jotka ei kuulu siihen 2% se ei ole mahdollista.
Millä perusteella niitä tuossa ajatusmallissa täytyy olla niin paljon? On muuten aika iso ero sillä että onko kymmeniä vai satoja. Väitätkö esimerkiksi että 20 ja 200 väli ei ole iso ero? Jos se ero ei ole iso, niin mitä väliä sillä sitten sulle on että onko niitä kumppaneita kymmeniä vai satoja? Ihmeellinen logiikka sulla. Miten muutenkaan on parempi tapa että hypätään nopeasti parisuhteeseen? Onko pätkäparisuhteet parempia ja herättää enemmän luottamusta parisuhteen tulevaisuuteen kun se että ei seurustella ennenkuin ollaan varmoja asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet exät ja säädöt on varma merkki että jotain tulee tapahtumaan. Olisin varpaillani muutaman ensimmäisen vuoden.
Minulla on exiä ja säätöjä (en kyllä tiedä mikä on paljon), mutta ikinä en ole ketään pettänyt.
Kannattaa siis seurata käytöstä miten kohtelee entisiään. Jos kaikki exät on jotain sekopää hulluja muka, niin kannattaa olla varuillaan. Samoin, jos niiden kanssa on jatkuvasti tekemisissä, niin ei lupaa hyvää.
Sä et ole pettänyt, mutta onko sua petetty?
Kerran on petetty. Olen vain sitä mieltä, että joku exien ja säätöjen määrä ei välttämättä kerro sitä, että onko ihminen luotettava vai ei. Toki, jos tapana on vaihtaa ihmisiä, kuin sukkia, niin se kertoo kyllä jo jostain.
Minusta useiden exien ja säätöjen määrä kertoo ehdottomasti ihmisen kevytkenkäisyydestä, kyvyttömyydestä parisuhteeseen tai pakonomaisesta tarpeesta lentää kukasta kukkaan. Ei normaali ihminen aloita parisuhdetta jos ei oikeasti meinaa siihen sitoutua, että "Hei, mä vaan nyt testaan tulisko tästä jotain...6kk meni ja Hei! Ei tästä mitään tuu, erotaan.". Eroja tulee ja se on ihan normaalia, ihmiset muuttuu pitkässä suhteessa tai niistä selviää ajansaatossa asioita joita ei voinut alussa tietää tai huomata, se on normaalia, mutta monet exät ja säädöt ei.
Tämä on mun mielestä ihan älytöntä. Mulla on useita säätöjä ja paljon yhden illan juttuja, mutta parisuhteita takana vain kaksi ja molemmat niistä vakavia. Ei se säätöjen ja entisten määrä kerro mistään mitään. Minä en ikinä aloittaisi parisuhdetta jos en olisi ihan täysin varma ja valmis sitoutumaan eikä mun mieskään aloittaisi ja hänellä on varmasti ihan yhtä paljon säätöjä takana kuin mullakin.
Mulle ei tulisi mieleenkään epäillä kumppania tollasten asioiden perusteella, pidän sitä todella epäreiluna että epäilisin pelkän menneisyyden vuoksi kun meillä kaikilla sellainen on. Itsensä voi tottakai jatkuvilla epäilyksillä ajaa hulluuden partaalle mutta kannattaako se. Ihan jokainen ihminen voi pettää. Ainoa mistä mulla hälytyskellot soisi olisi se että mies olisi pettänyt entisissä parisuhteissa, mutta sekään ei automaattisesti tarkoita että se sua pettäis. Sekin on kuitenkin ihan omissa päätettävissä että alkaako ylipäätään seurustelemaan ihmisen kanssa jonka tietää pettäneen muitakin.
No vaikka olet parin viikkoa jaksanut olla "uskollinen", niin ei se vielä kesää tee ja periaatteessakin olet niin horahtava, että saa olla joku aisankannataja, joka alkaa satojen miesten napalangoksi. Miksi se parisuhde muuttaisi ihmistä kuon taikaiskusta, niin paljon?
taas täällä joku beta-äijä itkemässä ku ite ei saa naista ja alkaa horottelemaan heti ku muija ei oo tarpeeks neitseellinen. olisko peiliin kattomisen paikka ja opettelisit peittämään karsean asentees paremmin niin saattasit saaha sinäki joskus itelles edes jonku eukon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina ihmetyttää nämä ihmiset, joiden mielestä sinkkuna harrastettu irtoseksi tarkoittaa automaattisesti pettämistä. Minulle on täysin vieras ajatus, ettei rehellisyys merkitsisi itsessään mitään vaan ainoa pettämistä rajoittava tekijä olisi matala libido. Ehkä teillä sitten menee näin päin, että lupauksilla pyyhitään peppua ja tekemisiä ohjaa pelkästään olosuhteet ja hetkelliset halut. Minä etsin nimenomaan kumppania jolla on sekä terveet seksihalut että terve henkinen selkäranka. Ilman jälkimmäistä ei minusta luottamisessa ole mitään järkeä, vaikka kumppani olisi millainen kävelevä pakastin. Mutta kukin toki tyylillään.
Ei automaattisesti, mutta hyvä ennusmerkki se on. Mutta vaikka se ei sitä ennustaisikaan , niin ei se muutenkaan ole houkuttelevin vaihtoehto parisuhteeseen.
Saahan sitä jokainen rauhassa etsiä kaltaistaan kumppania, sitä täällä tuskin kukaan kieltääkään. Mutta tässä ketjussa oli nimenomaan kyse pettämisestä. Jos olet tuota mieltä, niin voiko avata tuota ajatusta vähän lisää, pohjautuuko se omaan arvomaailmaasi? Sinulle lupaus ja toisen ihmisen kunnioittaminen ei ole minkään arvoinen syy tehdä tai jättää tekemättä jotain, joten oletat ettei se voi olla sitä kenellekään muulle?
Se on varoitusmerkki jos toisella on aina kova kiire ja hän ei ehdi sinne, tänne eikä tuonne.
Ei pysty olemaan avoin. Kiemurtelee kun yrität jutella.
Se pettää johon sinä luotat.
Ei sitä voi mistään tietää minkälainen on pettäjä luonteeltaan. Tietty jos on eksiä paljon ja suht lyhyistä suhteista niin jotain on mennyt pieleen. Mut toisaalta kyllä ne eksät on varmaan asiasta kaupungilla kertoneet, eli mainetta on kertynyt.