Onko mielestänne reilua, että yksikin nuoruuden hölmöily voi määritellä koko loppuelämän?

Kyllä on! Kannattaisi siinä nuoruusuhoinnossaankin vaan oppia ensin itsehillintää ja tutkia ennen kuin hutkii! Hyysäämällä jo pienestä asti ja lässyttämällä ap:n tavoin tulee vain vastuuttomia hölmöläisiä seliselityksineen ja tekosyineen. 

Säännöt oli ilmeisesti selvillä jo ennen kuin hyppäsi kännissä rattiin. Keille kaikille pitäsi tehdä poikkeuksia?

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni lapsi sai 18-vuotiaana tuomion törkeästä rattijuopumuksesta. Tapauksesta on kulunut jo lähes kymmenen vuotta aikaa, ja kyseistä törttöilyä lukuun ottamatta poika on elänyt oikein kunnollista ja säntillistä elämää. Olisi kovasti halunnut poliisikouluun, mutta ei pääse. Hyvät paperit lukiosta, armeija käytynä ja niin edelleen. Tuon ainoan törttöilyn jälkeen ei ole saanut edes ylinopeussakkoja. Nykyään on absolutistikin. En todellakaan puolustele tekemisiään, olin vedellä pitkin korvia kun kuulin törttöilystään. Silti, mielestäni on kohtuutonta, että hän ei saa edes mahdollisuutta.

Mitäs hän sitten päätyi opiskelemaan kun ei poliisikouluun kelvannut? Ikää hänellä on siis about 27 vuotta, niin kai siihen ikään mennessä on jo joku koulu käytynä tai töitä ehtinyt tehdä?

Jos olisi tappanut jonkun kännissä kaahaamalla (TÖRKEÄ RATTIJUOPUMUS!), niin sitä ei sitten muuttaisi edes nykyinen absolutisminsa.

Tehty on tehty, eikä tekemättömäksi saa, ikinä. Hyvä tuuri sentään, jollei pahasti käynyt.

Poliisihaaveet romuttamolle on ihan sopiva hinta noin typerälle törttöilylle, kun 18v täysi-ikäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä voisi olla vaikka rikkoontunut kortsu, nainen raskaaksi, nainen muuttaa toiselle puolelle suomea ja sinä maksat. Oikeuksia sopii odotella.

Jos oikeasti haluaisit  olla mukana lapsesi elämässä, niin ei se välimatka mikään este ole, vaatii vain vähän enemmän vaivannäköä. Ja voisithan itsekin etsiä töitä jostain lähempänä lastasi. Mutta kun ei oikeasti kiinnosta muu kuin netissä parkuminen ja uhriutuminen.

Nainen voi käytännössä evätä miehen osallistumisen lapsen elämään vuosiksi lapsen syntymästä. Eli nuoruuden panosta, saat muuttaa toiselle paikkakunnalle, maksaa elatusmaksuja lapsesta jota et saa tavata kuin valvotuissa olosuhteissa ennen kuin hän täyttää jotakin viisi. Ei tässä ole uhriutumista vain faktoja oikeuksista. Minä kasvatan omia lapsiani ja siksi olenkin perehtynyt isän oikeuksiin jotka valitettavasti eivät vieläkään ole lähelläkään tasa-arvoa.

Hankintakyky ja vastuu missä? Liittyy aloitukseen miten?

Jos jokin asia määrittelee loppuelämän, kyseessä ei ole "hölmöily".

Eräs ystäväni käytti muistaakseni samaa sanaa, kun kertoi jokun sukulaispoikansa kännissä ajelusta. Tämä poika tappoi 16-vuotiaan tytön sillä reissulla.

Täysin kunnollinen ihminen ei myöskään äkkiä vain hyppää kännissä rattiin. Tuossa oli kyse vain siitä yhdestä "hölmöilystä" josta jäi kiinni. Ihan varmasti on paljon muutakin mikä ei vain tule ilmi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni lapsi sai 18-vuotiaana tuomion törkeästä rattijuopumuksesta. Tapauksesta on kulunut jo lähes kymmenen vuotta aikaa, ja kyseistä törttöilyä lukuun ottamatta poika on elänyt oikein kunnollista ja säntillistä elämää. Olisi kovasti halunnut poliisikouluun, mutta ei pääse. Hyvät paperit lukiosta, armeija käytynä ja niin edelleen. Tuon ainoan törttöilyn jälkeen ei ole saanut edes ylinopeussakkoja. Nykyään on absolutistikin. En todellakaan puolustele tekemisiään, olin vedellä pitkin korvia kun kuulin törttöilystään. Silti, mielestäni on kohtuutonta, että hän ei saa edes mahdollisuutta.

Mitäs hän sitten päätyi opiskelemaan kun ei poliisikouluun kelvannut? Ikää hänellä on siis about 27 vuotta, niin kai siihen ikään mennessä on jo joku koulu käytynä tai töitä ehtinyt tehdä?

Onko sillä jotakin väliä kysymyksen kannalta? Alaa voi vaihtaa vielä vanhempanakin. Sillä mitä on opiskellut ei liene merkitystä, jos 27-vuotiaana toteaa, että entinen ala ei nappaa yhtään ja poliisin työ olis se omalta kuulostava homma.

Kuulostaa oudolta jos tuollainen 10-vuoden takainen pikku rike torppaa mahdollisuudet päästä poliisikouluun. Rattiksesta tuleva tuomiokin taitaa olla jotakin pari kuukautta ehdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä voisi olla vaikka rikkoontunut kortsu, nainen raskaaksi, nainen muuttaa toiselle puolelle suomea ja sinä maksat. Oikeuksia sopii odotella.

Jos oikeasti haluaisit  olla mukana lapsesi elämässä, niin ei se välimatka mikään este ole, vaatii vain vähän enemmän vaivannäköä. Ja voisithan itsekin etsiä töitä jostain lähempänä lastasi. Mutta kun ei oikeasti kiinnosta muu kuin netissä parkuminen ja uhriutuminen.

Nainen voi käytännössä evätä miehen osallistumisen lapsen elämään vuosiksi lapsen syntymästä. Eli nuoruuden panosta, saat muuttaa toiselle paikkakunnalle, maksaa elatusmaksuja lapsesta jota et saa tavata kuin valvotuissa olosuhteissa ennen kuin hän täyttää jotakin viisi. Ei tässä ole uhriutumista vain faktoja oikeuksista. Minä kasvatan omia lapsiani ja siksi olenkin perehtynyt isän oikeuksiin jotka valitettavasti eivät vieläkään ole lähelläkään tasa-arvoa.

En ole kuullutkaan tuosta 5 vuoden säännöstä. Linkkiä?

Ei ole linjassa sen kanssa, että poliiseja ei näemmä saada erotetuksi millään. Poliisi kun pahoinpitelee vaikka portsarin niin ei eroteta, poliisi kun diilaa hormoneja niin ei eroteta, poliisi kun sitä ja poliisi kun tätä niin ei eroteta; virka säilyy.

Mutta auta armias, olet joskus teininä alkoholin (laillinen päihde) sumentamana erehtynyt auton rattiin. Kukaan ei kuollut (onneksi). Ei mahiksia enää koskaan, sori!

V M P.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä voisi olla vaikka rikkoontunut kortsu, nainen raskaaksi, nainen muuttaa toiselle puolelle suomea ja sinä maksat. Oikeuksia sopii odotella.

Jos oikeasti haluaisit  olla mukana lapsesi elämässä, niin ei se välimatka mikään este ole, vaatii vain vähän enemmän vaivannäköä. Ja voisithan itsekin etsiä töitä jostain lähempänä lastasi. Mutta kun ei oikeasti kiinnosta muu kuin netissä parkuminen ja uhriutuminen.

Nainen voi käytännössä evätä miehen osallistumisen lapsen elämään vuosiksi lapsen syntymästä. Eli nuoruuden panosta, saat muuttaa toiselle paikkakunnalle, maksaa elatusmaksuja lapsesta jota et saa tavata kuin valvotuissa olosuhteissa ennen kuin hän täyttää jotakin viisi. Ei tässä ole uhriutumista vain faktoja oikeuksista. Minä kasvatan omia lapsiani ja siksi olenkin perehtynyt isän oikeuksiin jotka valitettavasti eivät vieläkään ole lähelläkään tasa-arvoa.

Hankintakyky ja vastuu missä? Liittyy aloitukseen miten?

Esitin miten pienellä nuoruuden vahingolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Sinulla on ajo-oikeus ja kuljettajana vastuu ajokunnostasi, ja se on tuomittavaa jos et siitä piittaa ja ajat jonkun päälle. Elämässä voit myös joutua kärsimään ilman oikeuksia, ja se ei ole reilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni lapsi sai 18-vuotiaana tuomion törkeästä rattijuopumuksesta. Tapauksesta on kulunut jo lähes kymmenen vuotta aikaa, ja kyseistä törttöilyä lukuun ottamatta poika on elänyt oikein kunnollista ja säntillistä elämää. Olisi kovasti halunnut poliisikouluun, mutta ei pääse. Hyvät paperit lukiosta, armeija käytynä ja niin edelleen. Tuon ainoan törttöilyn jälkeen ei ole saanut edes ylinopeussakkoja. Nykyään on absolutistikin. En todellakaan puolustele tekemisiään, olin vedellä pitkin korvia kun kuulin törttöilystään. Silti, mielestäni on kohtuutonta, että hän ei saa edes mahdollisuutta.

Mitäs hän sitten päätyi opiskelemaan kun ei poliisikouluun kelvannut? Ikää hänellä on siis about 27 vuotta, niin kai siihen ikään mennessä on jo joku koulu käytynä tai töitä ehtinyt tehdä?

Onko sillä jotakin väliä kysymyksen kannalta? Alaa voi vaihtaa vielä vanhempanakin. Sillä mitä on opiskellut ei liene merkitystä, jos 27-vuotiaana toteaa, että entinen ala ei nappaa yhtään ja poliisin työ olis se omalta kuulostava homma.

Lässynlää! Mutku mä haluun yhyy ei nappaa mikään muu rutirutivalivali. Se omalta kuulostaminen ei auta, ellei rahkeet riitä. Kaikista ei vain ole kaikkiin hommiin. Denialismissa piehtaroiminen siten turhaa.

Jos ajat et ota, jos otat et aja! Helppo ja täysin asianmukainen karsinta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä voisi olla vaikka rikkoontunut kortsu, nainen raskaaksi, nainen muuttaa toiselle puolelle suomea ja sinä maksat. Oikeuksia sopii odotella.

Jos oikeasti haluaisit  olla mukana lapsesi elämässä, niin ei se välimatka mikään este ole, vaatii vain vähän enemmän vaivannäköä. Ja voisithan itsekin etsiä töitä jostain lähempänä lastasi. Mutta kun ei oikeasti kiinnosta muu kuin netissä parkuminen ja uhriutuminen.

Nainen voi käytännössä evätä miehen osallistumisen lapsen elämään vuosiksi lapsen syntymästä. Eli nuoruuden panosta, saat muuttaa toiselle paikkakunnalle, maksaa elatusmaksuja lapsesta jota et saa tavata kuin valvotuissa olosuhteissa ennen kuin hän täyttää jotakin viisi. Ei tässä ole uhriutumista vain faktoja oikeuksista. Minä kasvatan omia lapsiani ja siksi olenkin perehtynyt isän oikeuksiin jotka valitettavasti eivät vieläkään ole lähelläkään tasa-arvoa.

Hankintakyky ja vastuu missä? Liittyy aloitukseen miten?

Esitin miten pienellä nuoruuden vahingolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Sinulla on ajo-oikeus ja kuljettajana vastuu ajokunnostasi, ja se on tuomittavaa jos et siitä piittaa ja ajat jonkun päälle. Elämässä voit myös joutua kärsimään ilman oikeuksia, ja se ei ole reilua.

Pitämällä pippelisi visusti housuissasi voit kuitenkin melko suurella todennäköisyydellä välttyä VAHINGOSSA saattamasta ketään raskaaksi. Elämä on valintoja ja niistä seuraavaa vastuuta.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole linjassa sen kanssa, että poliiseja ei näemmä saada erotetuksi millään. Poliisi kun pahoinpitelee vaikka portsarin niin ei eroteta, poliisi kun diilaa hormoneja niin ei eroteta, poliisi kun sitä ja poliisi kun tätä niin ei eroteta; virka säilyy.

Mutta auta armias, olet joskus teininä alkoholin (laillinen päihde) sumentamana erehtynyt auton rattiin. Kukaan ei kuollut (onneksi). Ei mahiksia enää koskaan, sori!

V M P.

Alkoholi on laillinen päihde, mutta sen vaikutuksen alaisena ja sumentamana ei kuitenkaan ole laillista ajaa autoa. (Seuraavalla kerralla tuuri voi päättyä). Mikäli tämä on ylivoimaista ymmärtää ja noudattaa, niin kannattaisi olla juomatta ja/tai ajamatta.

Taidan olla vähän tyhmä. Kuvittelin, että palstailijoilla voisi olla viisaitakin mielipiteitä. Mutta vaikea on kauhalla vaatia kun on sormustimella annettu. Mammojen keskimääräinen äo lienee 85 kieppeillä?

Onhan se ainakin johdonmukaista. Virkanimitys perusteita on kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto. Minusta olisi väärin jos rikoksesta tuomittu otettaisiin poliisiopistoon. Rangaistuksen suorittaminen ei tee kenestäkään nuhteetonta. Teoilla on muitakin seurauksia kuin rangaistus. Maine menee. Se voi vaikuttaa koko elämän ajan.

Minä sain nuorempana tuomion huumeiden hallussapidosta. Olin hakenut sillä huomiota ongelmiini (sekä huumeiden hankkimisella että kiinni jäämisellä), mutta eipä se paljoa auttanut. Tiedostin kuitenkin että tuollainen tuomio voi vaikuttaa tulevaisuuden työllisyys mahdollisuuksiin enkä enää uskaltanut haaveilla työllistymisestä. Sitä jotenkin menetti luottamuksen itseensäkin kun tajusi että aina voidaan nostaa tuo asia esiin menneisyydestä ja vedota siihen. Joten olen sitten työtön siihen asti kunnes olen asian psyykkisesti käsitellyt. Nyt on takana 6 vuotta asian käsittelyä, mutta en ole vieläkään kyennyt sisäistämään sitä että en ole enää samassa asemassa kuin ennen tuomiota ja että moneen työhön minulla ei ole enää asiaa. Huumeongelmaahan minulla ei ole koskaan ollut, se oli vain huomion etsimistä. Minulle on kuitenkin loogista että asiat ovat niinkuin, että "törttöilystä" on rangaistus, mutta halusin vain tuoda esiin näkökulman täältä toiseltakin puolelta. Siinä muuttuu oma yhteiskunnallinen identiteettikin kun tiedostaa että ei olekaan enää samalla viivalla muiden kanssa. On yhtäkkiä tavallista ja normaalia ihmistä alemmalla portaalla.

En kestä näitä oma valinta urpoja. 

Tartuin tuohon "kaverin lapsi" ja kuitenkin kirjoitit "olin vedellä pitkin korvia". Olikohan kuitenkin oma poika? Ei nuin kirjoiteta kaverin lapsesta. Anteeksi oli pakko päästä sanomaan.:D

Suhteellisen vahallahan poika on paassyt. Ystani poikaystava aikoinaan kuoli onnettomuudessa kun oli humalaisen kaverin kyydissa. Ei sekaan poika saanut toista mahdollisuutta vaikkei edes itse ajanut.