Lue keskustelun säännöt.
Miten voi olla niin köyhiä perheitä että jo 10€ ylimääräinen meno sekoittaa pakan täysin? Kuten Marian, 38, perhe
19.01.2019 |
Itse olen pitänyt meidän perhettä köyhänä mutta todellisesta köyhyydestä en ole sitten tiennyt vielä mitään. 😲
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/koyha-aiti-maria-38…
Kommentit (577)
Vierailija kirjoitti:
Tänä aamuna kaupan kassajonossa oli arviolta n. 35-40v nainen lapsen kanssa. Tarkistutti kauheen kasan lotto, keno ym kuponkeja ja arpoja, sekä osti maidon, -30% eineslihapullat ja kalapuikkoja. Osti kasan uusia kuponkeja ja useamman arvan ja samalla voivotteli että kun voittais jotain niin tulis köyhän elämään helpotusta. Ostokset pakattuaan meni pelikoneelle. Tässä tapauksessa peliriippuvuus on syynä siihen naisen puhumaan köyhyyteen. Siinä kun nainen voivotteli köyhyyttään teki mieli sanoa ettei kovin köyhä voi olla kun on varaa laittaa 50e arpoihin ja kenoon (50e siis sen summan päälle mitä voitti tarkistuttamistaan arvoista).
Veikkaan, että tämä nainen ei edes tajua, mihin rahat katoavat. Sinä sivustakatsojana arvioit, että hän laittoi 50 e arpoihin ja sitten siirtyi vielä pelikoneelle jatkamaan. Luultavasti hän itse arvioisi pelaamisen käytetyn rahan pienemmäksi ja pitää pelaamistaan harmittomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo. Tää on just tätä narinaa. Läheltä seuraan, miten ystäväni JOKA kuukausi kirjaimellisesti itkee minulle, että mitä hän tekee, kun tuli 20 € sähkölasku tms. ja tilillä on rahaa juuri sen verran että nipinnapin saa ruoat kunnes palkka tulee.
Uskon kyllä että rahat lopussa. Ja kuulemma elää nuukasti. Mutta miksi ei koskaan viisastu??
Eikö tajua, että kun se palkka tulee, silloin palkkapäivänäkään EI eletä leveästi! Ystävä ostelee tällöin uusia vaatteita itselleen (ja tyttärelle TIETENKIN annettava 150 € shoppailurahaa että pääsee taas ostoskeskukseen kavereiden kanssa). Kotiin ostetaan sisustuskrääsää, "halvalla ja vähän vaan" eli pieni koristepeili, eteiseen uus matto, uusi hauska avaimenperä, viherkasvi, kappas uusia siivousvälineitä ja ekologisia pesuaineita (selitetään että nää on järkeviä ostoksia.. ...niin onkohan vaan, kun kaapeissa kotona siivousaineita varmaan viideksi vuodeksi eteenpäin...) ja itelle uudet kivat hanskat... yhtään ei huomata että näihin meni satanen. SATANEN. Sillä jo kuun lopussa kummasti maksais sen kahenkympin sähkölaskun. Ja vielä 80 € jäis muihin yllättäviin.
Ihmiset ei vaan noteeraa eikä tajua, että ne pienet ostokset "joihin ei mee kuin pari euroa" kerryttävät ISON summan kuukaudessa. Vuodesta tai viidestä vuodesta puhumattakaan.
Tämä on niin totta! Eräs tuttu tuhlaa myös palkkapäivänä rahaa ties mihin. Ostaa vaatteensa uusina ja syö ulkona 3-4 kertaa kuukaudessa. Silti on mukamas köyhä. Ei köyhät osta vaatteita uusina, eikä käytettynäkään joka kuussa. Eikä köyhä syö ravintoloissa, vaan laskee tuleeko hernekeitto halvemmaksi kuin kasvissosekeitto.
Tuossa jutussa oli monta omituista kohtaa. Ensinnäkin, jos mies on sairaslomalla, on hänelläkin tuloja. Ja jos ei ole, niin sittenhän perhe saa toimeentulotukea. Sillä elää jo leveästi. Vai eivätkö vain ole tajunneet hakea sitä tukea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli sulaneet marjat roskikseen, voi uusavuttomuus.
Sanos muuta, ongelmana taitaakin olla todellisuudessa maalaisjärjen puute. Ja ei ne tulot, vaan ne menot. Olen itsekin elänyt köyhänä ja edelleenkin olemme semmoista alempaa keskiluokkaa tulojen puolesta, mutta silti ei ole koskaan ollut niin, että 10 euron poikkeama kuukausittaisista kuluista aiheuttaisi kaaoksen. Ne joilla on noin tiukkaa tai maksuhäiriöitä yms. on yleensä havaittavissa ongelmia ostotavoissa.
Mun ongelma on vuosikausia kestänyt pitkäaikaissairaus, ei ongelmia ostotavoissa.
Tavallaan en kyllä ymmärrä. Minimitoimeentulo riittää niihin kiiveihin ja köyhimmät voi hakea sossusta harrastusrahaa lapsille. Toisaalta tiedostan eläväni jonkinlaisessa kuplassa, koska olen mielestäni aika persaukinen, mutta toisaalta en juurikaan joudu kieltäytymään mistään pienemmästä. Esim. tänään mentiin Cittariin hakemaan "vähän ruokaa" ja hups, 156 Euroa meni. En venyttele viimeistä penniä koskaan ja voin hyvin käyttää satasen tai kaksi ex tempore.
Keksitty juttu. Kukaan oikeasti köyhä ei laittaisi sulaneita marjoja roskiin. Vai ruuanlaitosta mitään tietämätön toimittaja kirjoittaa noin, köyhä osaa käyttää ne marjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Tää on just tätä narinaa. Läheltä seuraan, miten ystäväni JOKA kuukausi kirjaimellisesti itkee minulle, että mitä hän tekee, kun tuli 20 € sähkölasku tms. ja tilillä on rahaa juuri sen verran että nipinnapin saa ruoat kunnes palkka tulee.
Uskon kyllä että rahat lopussa. Ja kuulemma elää nuukasti. Mutta miksi ei koskaan viisastu??
Eikö tajua, että kun se palkka tulee, silloin palkkapäivänäkään EI eletä leveästi! Ystävä ostelee tällöin uusia vaatteita itselleen (ja tyttärelle TIETENKIN annettava 150 € shoppailurahaa että pääsee taas ostoskeskukseen kavereiden kanssa). Kotiin ostetaan sisustuskrääsää, "halvalla ja vähän vaan" eli pieni koristepeili, eteiseen uus matto, uusi hauska avaimenperä, viherkasvi, kappas uusia siivousvälineitä ja ekologisia pesuaineita (selitetään että nää on järkeviä ostoksia.. ...niin onkohan vaan, kun kaapeissa kotona siivousaineita varmaan viideksi vuodeksi eteenpäin...) ja itelle uudet kivat hanskat... yhtään ei huomata että näihin meni satanen. SATANEN. Sillä jo kuun lopussa kummasti maksais sen kahenkympin sähkölaskun. Ja vielä 80 € jäis muihin yllättäviin.
Ihmiset ei vaan noteeraa eikä tajua, että ne pienet ostokset "joihin ei mee kuin pari euroa" kerryttävät ISON summan kuukaudessa. Vuodesta tai viidestä vuodesta puhumattakaan.
Tämä on niin totta! Eräs tuttu tuhlaa myös palkkapäivänä rahaa ties mihin. Ostaa vaatteensa uusina ja syö ulkona 3-4 kertaa kuukaudessa. Silti on mukamas köyhä. Ei köyhät osta vaatteita uusina, eikä käytettynäkään joka kuussa. Eikä köyhä syö ravintoloissa, vaan laskee tuleeko hernekeitto halvemmaksi kuin kasvissosekeitto.
Tuossa jutussa oli monta omituista kohtaa. Ensinnäkin, jos mies on sairaslomalla, on hänelläkin tuloja. Ja jos ei ole, niin sittenhän perhe saa toimeentulotukea. Sillä elää jo leveästi. Vai eivätkö vain ole tajunneet hakea sitä tukea?
Minä olen köyhä, ostan välillä vaatteita uusina ja syön ulkona. Enkä normaalistikaan elä pelkällä hernekeitolla.
Vuokran jälkeen jää 350e/kk. Siitä siis laskut, ruuat, hygieniatarvikkeet, ym.
En polta enkä juo, en ostele herkkuja tai muuta turhaa. Terveellistä kotiruokaa teen aina, johon tuokin summa riittää. Jos ei satu sille kuulle sähkölaskua, niin saatan tuhlata parikymppiä ulkona syömiseen tai uuteen paitaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin vapaaehtoisesti hankkinut kaksi lasta, vaikka ammatti on koulunkäynninohjaaja.
No tuo on kyllä huono pointti. Jos vakituisessa palkkatyössä käyvillä ei ole varaa kahteen lapseen, yhteiskunnassa on jotakin pahasti pielessä.
Suomen kohdalla syy on hyvin pitkälti verotuksen painopisteen siirto ansiotuloverosta välillisiin veroihin. Peruselinkustannukset ovat järkyttäviä. Jos sattuu elämään vielä pk-seudulla, on ihan maaorjan asemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan en kyllä ymmärrä. Minimitoimeentulo riittää niihin kiiveihin ja köyhimmät voi hakea sossusta harrastusrahaa lapsille. Toisaalta tiedostan eläväni jonkinlaisessa kuplassa, koska olen mielestäni aika persaukinen, mutta toisaalta en juurikaan joudu kieltäytymään mistään pienemmästä. Esim. tänään mentiin Cittariin hakemaan "vähän ruokaa" ja hups, 156 Euroa meni. En venyttele viimeistä penniä koskaan ja voin hyvin käyttää satasen tai kaksi ex tempore.
Minunkin palkkani on huonompi kuin monella persaukisella kaverillani, jotka aina loppukuusta joutuvat lainailemaan rahaa pystyäkseen syömään. Olen mielestäni melko huoleton ostelija, seuraan mielitekojani vähän liiaksikin enkä laske, miten rahaa kuluu. Silti rahaa jää joka kuukausi säästöön. Olisi jännää kyllä päästä vertaamaan, että mihin jotkut saavat rahansa samaan aikaan tungettua, vaikka puhuvat elävänsä ihan köyhistelemällä. Yksin asuvia lapsettomia ollaan kaikki.
Kukaan työssäkäyvä ei ole köyhä. Ärsyttää, että työssä olevat valittavat.
Köyhä on minieläkkeellä oleva tai pitkäaikaistyötön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Toinen lapsista oli unohtanut illalla pakastimen oven auki ja kaikki oli sulanut: tarjousleivät, marjat, kalapuikot ja jäätelöt.
Ei hemmetti... Kaikki muu olisi ollut parikin päivää syötävissä tuon jälkeen paitsi jäätelö. Kalapuikotkin kun olisi heti aamulla paistanut kunnolla. Mutta nää on näitä, jotka vinkuu kaikesta.
T. työtön
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan en kyllä ymmärrä. Minimitoimeentulo riittää niihin kiiveihin ja köyhimmät voi hakea sossusta harrastusrahaa lapsille. Toisaalta tiedostan eläväni jonkinlaisessa kuplassa, koska olen mielestäni aika persaukinen, mutta toisaalta en juurikaan joudu kieltäytymään mistään pienemmästä. Esim. tänään mentiin Cittariin hakemaan "vähän ruokaa" ja hups, 156 Euroa meni. En venyttele viimeistä penniä koskaan ja voin hyvin käyttää satasen tai kaksi ex tempore.
Miten voit kokea olevasi persaukinen, jos sinulla on 156€ rahaa? Elät todella kuplassa. Monille tuossa olisi 2-3 kuukauden ruokarahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan työssäkäyvä ei ole köyhä. Ärsyttää, että työssä olevat valittavat.
Köyhä on minieläkkeellä oleva tai pitkäaikaistyötön.
Minimieläke on Suomessa 775,27€. Eli ihan hyvä summa. Siihen saa asumistuen päälle. Eli ei eläkeläinen ole köyhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin vapaaehtoisesti hankkinut kaksi lasta, vaikka ammatti on koulunkäynninohjaaja.
Miksi ei?
Meitäkin oli kolme 5 vuoden sisällä syntynyttä lasta, äiti oli laitoskeittiössä töissä. Eli siis palkka ei päätä huimannut.Minulle neuvottiin jo nuorena, että kouluttaudu hyvin, hanki työ. Niin kauan kuin on huonot tulot, ei pidä hankkia uusia suita ruokittavaksi. Olen noudattanut neuvoa eikä ole kaduttanut.
Toivottavasti saat pitää työpaikkasi etkä sairastu vakavasti sitten kun olet ne lapset saanut.
Onhan siinä sitten ansiosidonnaisiin työttömyyskorvaukseen, sairas- ja äitiyspäivårahoihin ja eläkkeeseen pohjaa.... Ja kun heti tilanteen osuessa alkaa himmata menoja, niin ei tarvitse pakolla luopua myöhemmin.
Niinhän sitä luulisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mulla työttömänä tili on 600 e. Siitä menee vanhan opintolainan maksuun yli 130 e/kk. Saan asumistukea ja asunto ja vuokra on pieni, mutta omavastuu on melkein 200 e. No tästähän voi jo laskea, mitä jää käteen. Lisäksi 1 lapsilisä ja minimielatusapu yhteensä 300 e. Onneksi lapsen kukuihin saadaan siis enemmän kuin muuhun. Pärjätään, mutta pieninkin ylimääräinen kulu esim. yksikin terveyskeskusmaksu on liikaa.
Lapsen luokalla on tapana järjestää synttäreitä koko luokalle, joten kutsuja tulee noin 25/vuosi. Synttärit on ilo lapselle, mutta voi olla todellakin murhe äidille.
En käy koskaan kampaajalla, kosmetologilla, hierojalla tms. En meikkaa, en juo enkä polta, en tilaa lehtiä. En osta uusia vaatteita, ei ole autoa, lemmikkejä eikä lomamatkoja jne. Ei ole myöskään tukiverkkoja. Käyn töissä, kun saan vain jonkun homman. Se on suuri helpotus, mutta aina vain keikka tai pätkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan en kyllä ymmärrä. Minimitoimeentulo riittää niihin kiiveihin ja köyhimmät voi hakea sossusta harrastusrahaa lapsille. Toisaalta tiedostan eläväni jonkinlaisessa kuplassa, koska olen mielestäni aika persaukinen, mutta toisaalta en juurikaan joudu kieltäytymään mistään pienemmästä. Esim. tänään mentiin Cittariin hakemaan "vähän ruokaa" ja hups, 156 Euroa meni. En venyttele viimeistä penniä koskaan ja voin hyvin käyttää satasen tai kaksi ex tempore.
Miten voit kokea olevasi persaukinen, jos sinulla on 156€ rahaa? Elät todella kuplassa. Monille tuossa olisi 2-3 kuukauden ruokarahat.
Ei taida useimmat köyhätkään selvitä kolmea kuukautta 156 euron ruokarahoilla.
Tai toki sitä jokainen varmaan pystyy, jos haluaa hyvin yksipuolisesti ja ravinneköyhästi syödä.
Jos ei ole satasta ruokaan laittaa kuukaudessa, niin pitäisi karsia sitten muista asioista. Toimeentulotuen perusosa on kuitenkin yksin asuvalle 497e/kk.
(Todellisuudessa noin paljonhan ei saa, jos asunto Kelan mielestä liian kallis. Mutta tämäkin on niitä valintoja).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Tää on just tätä narinaa. Läheltä seuraan, miten ystäväni JOKA kuukausi kirjaimellisesti itkee minulle, että mitä hän tekee, kun tuli 20 € sähkölasku tms. ja tilillä on rahaa juuri sen verran että nipinnapin saa ruoat kunnes palkka tulee.
Uskon kyllä että rahat lopussa. Ja kuulemma elää nuukasti. Mutta miksi ei koskaan viisastu??
Eikö tajua, että kun se palkka tulee, silloin palkkapäivänäkään EI eletä leveästi! Ystävä ostelee tällöin uusia vaatteita itselleen (ja tyttärelle TIETENKIN annettava 150 € shoppailurahaa että pääsee taas ostoskeskukseen kavereiden kanssa). Kotiin ostetaan sisustuskrääsää, "halvalla ja vähän vaan" eli pieni koristepeili, eteiseen uus matto, uusi hauska avaimenperä, viherkasvi, kappas uusia siivousvälineitä ja ekologisia pesuaineita (selitetään että nää on järkeviä ostoksia.. ...niin onkohan vaan, kun kaapeissa kotona siivousaineita varmaan viideksi vuodeksi eteenpäin...) ja itelle uudet kivat hanskat... yhtään ei huomata että näihin meni satanen. SATANEN. Sillä jo kuun lopussa kummasti maksais sen kahenkympin sähkölaskun. Ja vielä 80 € jäis muihin yllättäviin.
Ihmiset ei vaan noteeraa eikä tajua, että ne pienet ostokset "joihin ei mee kuin pari euroa" kerryttävät ISON summan kuukaudessa. Vuodesta tai viidestä vuodesta puhumattakaan.
Olin tulossa kertomaan omasta ystävästäni, mutta kertomuksesi kulutuskäyttäytymisestä palkkapäivänä liippaa niin lähelle täydellistä kiteytystä, että ei tarvitsekaan. En ole niin pitkään aikaan hemmotellut itseäni, että ansaitsen tämän. Eikä muistu lainkaan mieleen, että sama tilanne kävi edellisessä kuussa ja että mitä siitä seurasi.
Sähkölaskun maksamistakin venytetään siihen saakka, että seuraavan huomautuksen jälkeen katkeaa sähköt ja sama juttu puhelimen kanssa. Sitten kun se tapahtuu, itketään sitä, kuinka kallista on kytkeä sähköt takaisin päälle samana päivänä.
Niinpä.
Suuri osa suomalaisesta köyhyydestä on seurausta huonosta taloudenpidosta, ei niinkään toivottoman pienistä tuloista/ tuista. Se, ettei köyhällä yksinkertaisesti ole varaa törsätä ja hemmotella itseään samalla tavalla kuin rikkaammilla, on ikävä tosiasia. Ellei sitä usko, käy juuri kuvailemallasi tavalla joka kuukausi.
Mä näen punaista aina kun perheellinen ihminen perustelee omaa kampaamökäyntiä/hiusvärin tai röökiaskin ostoa/parin alkoholiannoksen ostamista tms rahankäyttöä itseensä tällä että no kun elämä on niin rankkaa, pitää saada jotain hemmottelua että jaksaa. Sivulauseessa sitten itketään kuinka lapsen kengät on liian pienet/rikki, ei ole keliin sopivia vaatteita lapselle rahaa ostaa... Että on oikeasti itsekkyys huipussaan. Eikö sen hyvän mielen saisi siitä että näkee kuinka lapsi ulkona juoksee niillä sopivilla kengillään?
En nyt tarkoita sitä että vanhemman pitää tyyliin olla syömättä että lapsi pääsee vaikka johonkin kalliimpaan harrastukseen vaan ihan sitä että kyllä ainakin itsellä ne lasten perustarpeet menee omien tarpeiden edelle ja omista jutuista karsitaan että lapsi on esim. asianmukaisesti vaatetettu.
Miksi minua alapeukutetaan, koska lapsen harrastus tekee meistä köyhiä? Lapsen etu menee edelle, mutta sekään ei ole hyvä?
No eihän se harrastus varsinaisesti teistä mitään köyhiä tee vaan päätätte käyttää rahaa harrastukseen niin paljon ettei sitä ilmeisesti juuri muuhun liikene. Mikäs siinä, jos tahtoo näin toimia mutta sitten on kyllä myös turha valittaa rahan puutetta jos se harrastus on niin tärkeä.
Lisäksi pitää oikeasti olla todella hyvät perusteet että kaikki rahat sinne harrastukseen upotetaan (lapsella ongelmia, joita harrastus helpottaa, harrastuksen kautta mahdollinen tuleva ammatti tms). Lapsi kun tarvitsee myös kunnon ruokaa, talousasioista jatkuvasti stressaamattomat vanhemmat, muutakin välinettä ja vaatetta kuin vaan harrastukseen liittyvät. Jos muusta, siitä "peruselämästä" joudutaan tinkimään jatkuvasti sen harrastuksen kalleuden vuoksi niin onko tuokaan nyt järkevää?
Nuo järjettömän suuret harrastuskulut ja niiden aiheuttama "köyhyys" on aika samaa luokkaa kun se rahan muukin ajattelematon käyttö. Ei sitä lasta kauaa ne ratsastustunnit lämmitä jos perheen vuokrakämppä lähtee alta kun vuokrarahat on käytetty ratsastustunteihin...
Itse elin 5,5 vuotta yliopisto-opiskelujen aikana niin, että vuokran ja laskujen jälkeen jäi 60-80 euroa kuukaudessa. Yritin saada töitä, mutta sain vain kesäaikana. Elin hyvin 60-80 eurolla koko kuukauden. Valmustuin 2016, eli ei mikään 1950-luvun tarina. Vaikea ymmärtää näitä "vuokran ja laskujen jälkeen jää vain 500 euroa! -ihmisiä. Nyt saan palkkaa opettajana käteen 1890 euroa kuukaudessa. Vuokran ja laskujen jälkeen jää käteen 800 euroa, mutta saan säästöön ainakin 500 euroa kuukaudessa. Asun nyt Helsingissä, kun opettajien työtilanne on huono, mutta kunhan työkokemusta tulee, muutan pieneen kaupunkiin jonnekin, sillä silloin säästää Vuokatissa paljon. Elämää pitää suunnitella.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut sekä vakavarainen että pienituloinen. Toki olen lapseton, mutta en kyllä silti samaistu yhtään noihin.
Ihan ensinnäkin, shampoo... kun käteen jäi 1500e pakollisten jälkeen ostin silti shampoot ja saippuat lidlistä. Ei tullut mieleenkään että tätä pitäisi hävetä. Jos se 50senttiä kalliimpi shampoo on oikeasti niin iso juttu että tuntuu hemmottelulta, niin keräisi vaikka pari pulloa kauppamatkalta. Kyllä on ihmisellä ongelmat.
Ja mitä helvettiä, koko pakastimellinen ruokaa roskiin??? Oikein suututtaa ajatella, kyllä noista olisi voinut pelastaa suuren osan pienellä vaivannäöllä. Esim. marjat kiisseliksi, leivistä krutonkeja tai köyhiä ritareita..... Uusavuttomuus vahva tässäkin kohtaa.
Nuo lasten lahja/harrastusasiat kyllä ymmärrän hyvin.
"Hävettää ostaa kirpparilta". Ei tsiisus.... totta helvetissä kannattaa katsoa ensin olisiko fb/kivijalkakirpparilla halvempia, 50e on pienituloisellekkin iso säästö! Tää alkoi oikeasti ärsyttämään. Jos vaatteet ja kengät ovat ehjiä ja hyväkuntoisia, ketä kiinnostaa? Kyllähän suvussakin kierrätetään lastenvaatteita.
Kiivit kalliita.... huoh. Niitähän on välillä 500g/1e hinnoissa isoissa kaupoissa. Seuraisi tarjouksia.
Lopputulos: naisella on ihmeellinen käsitys siitä mitä keski/hyvätuloisen elämä on. Melkein kaikissa perheissä luetaan tarjouslehtiset, ostetaan vaatteita ja huonekaluja käytettynä, pidetään pakastimentyhjennyspäiviä ja ostetaan markettien omien merkkien hygieniatuotteita. Lisäksi noihin "pakollisiin" menee erikoisen paljon jos käteen jää vain parisataa.
Haluaisin olla empaattisempi häntä kohtaan mutta en oikein pysty.
1500€ käteen pakolliseen menojen jälkeen? Onpa tiukkaa. Jaxuhali.
Säästää vuokrassa paljon, ei Vuokatissa. Kiva autocorrect.
Ilmeisesti hän ei sitten itsekään myy lasten pieneksi jääneitä vaatteita eteenpäin, kun asenne kirppareita kohtaan on tuo?
Lasten kaverilahjojen kohdalla mietin myös, että jos jonain kuukautena synttäreitä on useammat, niin luulisi, että on myös kuukausia, jolloin synttäreitä ei ole ollenkaan.