Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

MAALISMUSSUKAT-06 UUTEEN VIIKKOON (ma-ti)

Kommentit (33)

Vierailija
21/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moi! Olen vaan tähän asti lukenut viestejä, ei ole saanut aika itse kirjoittaa. Meidän poika syntyi 15.03, synnytys meni yllätävän helposti. Menin taksilla (mies työmatkalla) sairaalan klo 1500 ja olin silloin jo 9cm auki (aika epätavallista ensisynnyt.), ei enää ehditty kivunlievitystä... Mies saapui klo 1600 ja poitsu syntyi 1620, imukupilla vähän autettiin.

Arki on loppujen lopuksi ruvennut sujumaan. Vaikka tuntuu että en kerkee tekemään mitään. Poika kasvaa hirvea vauhtia, nyte 2kk ikäisenä 13cm pidempi ja 2600gr painavampi kun syntyessä, ja vaan rintamaidolla mennään. Päivällä syö 1-2 tunnin välin, mutta illalla nukkumaan 2130-2200, herää 03-04 ja syö 5min, sitten herää 06-07. Niin, että en voi valittaa! On ollut parina iltana tissiraivareitä, mikä aika rasittava. Rela tipat pojalla käytössä ja itsekin otan maitohappobakteeri-kapseleitä.

Suruvalittelut Monkeylle koiran menetyksestä, meillä 2,5vuotias noutaja-tyttö. On meille ihan kun toinen lapsi.

Ja anteeksi kirjoitusvirheet, olen kotoisin Virosta...

Vierailija
22/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Tänään on ollut tosi rasittava päivä. Nukuin huonosti viimeyön, tyttökin söi kaksi kertaa ja toisen syötön jälkeen en saanutkaan enää kunnolla unenpäästä kiinni.



Aamupäivä meni ihan kohtalaisesti kolmen pienimmän kanssa, vaikkakin ulkoilu jäi lyhyeen kaamean rae/sadekuuron takia.

Sitten tuli esikoinen koulusta ja siitä lähtien on kaksi isointa olleet tukkanuottasilla koko ajan. Pikkuneiti riekkuu vaunuissa ja kolmonenkin heräsi jo kerran kesken unien noiden jullikoiden pitämään meteliin...argh....



Kohta pitää lähteä katsastamaan uutta varteenotettavaa asuntoa eikä sekää oikein iske tällä hetkellä. Siivotakkin pitäisi kun huomenna on tulossa immeinen antamaan hinta-arviota tästä meidän nykyisestä talosta. Eli jos kaikki menee nappiin niin loppukesästä olisi meillä sitten muuttourakka edessä (arvatkaa kuin innostunut olen asiasta tämän revohkan kanssa......



Onneksi pääsen illalla jumpalle tuulettamaan aivojani. Lenkille ei tee mieli kun lämpömittari näyttää jotain +6 astetta ja mereltä tuulee tosi kylmästi.



Meidän neiti tekee myös kakat noin joka kolmas päivä, musta ihan normaalia. Sen kyllä olen huomannut, että kakkapäivänä tyttö nukkuu jotenkin levottomammin, olisiko sitten vähän mahakipristyksiä ton tulostuksen jälkeen.



Viihteellä ei ole vielä tullut käytyä, ei ole tehnyt kyllä mielikään (vielä). Tanssimisesta kyllä tykkään ja terassilla on mukava istuskella joten kesällä varmaan tulee mentyä sitten useamminkin varsinkin mummolareissujen yhteydessä kun on lapsille luotettavat hoitajat tai ylipäätään hoitajat jotka pärjäävät näiden neljän kanssa:).



Hain just kolmosen päikkäreiltä joten täytyy lähteä virittelemään lapsille välipalaa



Monkeylle jaksamista, tiedän omasta kokemuksesta kuin tärkeitä/rakkaita noi karvaiset kaverit ovat.



Pienille (myös omalleni) runsaasti unihiekkaa silmiin, äideille toivottelen pitkää pinnaa ja mukavaa päivänjatkoa



Maisa ja huonosti käyttäytyvät miehet kera pikkusiskon 8+viikkoa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Tuli mieleeni, että oletko kokeillut kapalointia? Mä olen meidän tyttöä (tänään 2kk) nukuttanut kapalossa öisin koko ajan. Aloitin ihan vahingossa, mutta nyt uskon sen rauhoittavan yöhulinat. Kas, kun tytsi tuppaa huitomaan käsillään niin kovasti, että se häiritsee kevyempää univaihetta ja lopulta siis herää siihen. Kapalo estää huitomisen ja rauhoittaa muutenkin. Reilu viikko takaperin päiväunet menivät yhtäkkiä katkonaisiksi ja olin jo aivan epätoivoinen kunnes hoksasin kokeilla kapalointia myös päiväunille. Ja katso, uni alkoi maistua jälleen paremmin :) Tosin havaintojeni mukaan myös hattu ärsyttää häntä. Jos yritän nukuttaa hattu päässä seuraa vain kitinää ja kun hatun ottaa pois nukkuu kuin unelma. Olen siis nukuttanut kapalossa ja ilman hattua. Vähän tuo hatuttomuus arveluttaa, mutta ihan on ollut lämmin sisään tullessa ja onneksi on kesä tulossa. Toivottavasti syksyyn mennessä pääsee yli hattukammostaan...



Netistä ostin sellaisen kapalovaatteen (kiitokset Monkeylle vinkistä :) ja siinä kehuttiin kapaloinnin auttavan lähes vaivaan kuin vaivaan :) Soveltuu 0-14kk ikäisille vauvoille eli meidän vauvat alkavat olla jo vähän vanhoja, mutta jos vain vauvalle sopii nukkua kapalossa vanhempanakin, ei siitä esitteen mukaan ole mitään haittaa.



Meillä rytmit menevät tällä hetkellä siten, että nukkumaan illalla mennään 20-21. Syömään öisin herätään n. 03 ja 05, aamu alkaa vaihtelevasti 7-8. Kähinää esiintyy 05 ruokailun jälkeen, mutta kapaloinnin ansiosta (näin uskon) on rauhoittunut jatkamaan uniaan. Ekat päikkärit reilun tunnin päästä heräämisestä ja nyt on siis nukkunut keskimäärin kolmen tunnin unia. Sitten ollaan hereillä 1-2 tuntia, jonka jälkeen ip-unet 1.5-3 tuntia. Pitempien ip-unien jälkeen ilta menee aika mukavasti, mutta jos jäävät lyhyiksi seuraa kanniskelua ja kitinää. Tissimaitoa tyttö on vain saanut...



Ja siitä puhe mistä puute, kutsu käy...



T. MaalisPapu + typy 2kk

Vierailija
24/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on 2 vaakaa ja toinen näyttää 300g tarkkuudella ja toinen 100g tarkkuudella. Oliskohan siitä teilläkin kysymys et vaaka ei vaan oo niin tarkka? Mun mielestä normaalia jopa melkein 10 pvä tauko kakkaamisessa.. tai niin oon kuullu. En sit tiedä jos aina pitkään on aina 5 pvä välejä. Kannattaa varmaan kysyä neuvolasta.

Vierailija
25/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Ensinnäkin vaakojen kalibroinnissa saattaa olla eroja, joten ehkä siihen henkilövaa' an lukemaan kannattaa suhtautua kriittisesti? Toiseksi, jos vaavi on muuten tyytyväinen ja virkeä hereillä ollessaan (meillä ainakin vain tunnista max. kahteen yhtä jaksoisesti), niin luulisi kaiken olevan ok.



Meillä kahden edellisen haasteet ruokailun kanssa alkoivat tosin vasta kiinteiden myötä, mutta pakko oli vain opetella luottamaan siihen, että vauva/lapsi syö kun hänellä on nälkä. Myönnän, ei ihan samalla lailla voi ajatella imetyksen kanssa, mutta samoilla linjoilla?



Mutta nyt lähden syöttämään typyä!



T. MaalisPapu

Vierailija
26/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Nyt meilläkin hymyillään! Viime viikolla Tilli alkoi vähän epävarmasti vääntämään kasvojaan hymyyn, ja mietiskelin onko kyse nyt oikeista hymyistä vaiko vatsavaivoista... Viikonloppuna hymyt kuitenkin levenivät ja olivat ihan selvästi suunnattu minulle - voi tätä riemua! Sittemmin neiti on suonut hymynsä myös isälle, jokaiselle vaipan vaihtajalle, muutamalle kivalle lelulle ja kastejuhlaan hankitulle nätille mekolle (taitaa tulla turhamainen neiti ;)...



Ostin viime viikolla meille kantorepun kun mies oli aikansa kitissyt liinan hankaluudesta. Yllättäen Tilli tuntuukin tykkäävän tästä repusta ihan hirveästi enemmän kuin liinasta - nytkin nukkuu repussa niin tyytyväisenä. Muuten mukava juttu, mutta minulla tulee kyllä selkä ja hartiat tässä kipeäksi, ei ole reppu ollenkaan yhtä ergonominen systeemi kuin liina. Harmi ettei äidin ja vauvan mieltymykset mene yhteen... ;)



Kärsin täällä kummasta vaivasta: rinnat ovat yllättäen alkaneet pakkautumaan aivan pinkeiksi jokaisen syötön välissä. Tilli syö ihan normaalisti, mutta joutuu nyt kyllä tekemään melkoisia syömisurakoita kun rinnat vaan suihkuttavat ja tyttö nielee minkä ehtii... Ihme touhua.



PASSIN HANKKINEET: miten passin hankinta on onnistunut? Olemme lähdössä Viroon kesäkuussa, ja tämä passihomma on aiheuttanut minulle päänvaivaa... Voiko näin pieni jo saada 10 vuoden passin, kun periaatteessa passikuvasta pitäisi tunnistaa sitten 10-vuotiaanakin? Ja miten se kuvan ottaminen ylipäätään onnistuu? Missä CADDIE kävitte kuvan ottamassa? Ja pitääkö molempien vanhempien olla mukana hakemusta tekemässä (vauvahan pitää ainakin olla)? Tilliä kun ei ole vielä kastettukaan, meidän pitää vissiin viedä nimitiedot ensin väestörekisteriin. Tietääkö kukaan kuinka kauan siellä homma seisoo, vai voikohan heti samoin tein lähteä hakemaan passia kun on paperin maistraattiin vienyt?



Tälaattisia meillä mielessä - ja nimikin edelleen hakusessa. Nyt lähden päivänokosille (jos Tilli sen minulle suo). Jaksuja MONKEYlle rakkaan ystävän johdosta. Ja PINJAlle myös sen hurjan niskakivun kanssa!



Suhni

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikka saisin tässä muutaman rivin näppäiltyä.

En tosiaan oo tänne eksyny sen jälkeen ku poitsun syntymästä kävin ilmotteleen. Eli tovi jos toinenkin on tässä vierähtänyt.. ;)



Ihan vaan muistin virkistämiseksi hippusen tietoja, elikkäs meille synty 17.3.06 pieni maalispoju 3775g 51cm . Nykyisin ukkeli on kavanu seuraavanlaisiin mittoihin (otettu pe 12.5.) 5720g ja 58.4cm, täys imetyksellä mennään, tosin pullosta syö tarvittaessa, jonku verran on tuonne pakkaseen maitoa kertyny, vaan saa nähä saadaanko niitä käytettyä kaikkia.

Ennestään meillä on 2,5.vuotias poika, joka nytten lötköttää mun sylissä niin että meinaa tää kirjottaminen olla hankalaa.

Ja nytten kuullostaa pikku rinssiki heräävän pihalla.



Myöhemmin lisää, häätyy mennä...



-Mie ja poitsut

Vierailija
28/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt kun näitä viihteellä kävijöitä ilmaantuu nii mä olin vappuna viihteellä, tuskin olisin muuten menny mut kaverin 30v bileet oli hyvä tekosyy mennä" grillaa" . Bileissä oli myös mun kaveri joka sai helmikuussa vauva. Poitsu oli vappuna tasan kuukauden, mun vanhemmat tuli hoitaa poitsuu ja koiria ja hienosti meni korvikkeilla pullosta sen aikaa. Lypsyoperaatio kun ei onnistunutkaan odotetusti. Tietty oli pakko tehdä tarkastus soitto miten menee. Poika huusi taustalla, äiti sano että hyvin menee ja tule sit ku tulet ja sit kuulu tuut tuut tuut. Aamulla poitsu oli niin innoissaan että tissi tuli, ja voi sitä ihmetystä ku saikin pullon suuhun. Olin tyhjentäny rintoja illalla ja ennen nukkumaanmenoaki ja lyhyiden yöunien jälkeen silti kevyesti lypsin 4 desii, olipas aika hinkit. Vaikka lähes vuoden tauon jälkeen oli kivaa hetki tuulettua nii ei se enää ole semmosta ku vielä villinä sinkkuna viimekesänä, olin kotona jo yhden jälkeen. Mutta oli kivaa hetki olla jotain muutaki ku kaiken maailman eritteissä oleva tissi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

me otetiin passikuvat turvakaukalossa, poika oli 7viikkoa silloin. kaukalo vuorattiin valkoisella liinalla. oli aikamoinen homma se kuvaaminen, onneksi oli kiva kuvaaja ja noin 20min kuluttua oli meillä ne kuvat...poliisilaitoksella pitää olla lapsi mukaana, otettiin 10vuoden passi ja vauvakuvalla se voimassa sitten. 10vuoden passeja saa vielä kesän asti, joten kannatta hakea nyte, ne myös halvempia, 40euroa.meidän pojalla maistraatissa annettu nimi, Kela kortti poliisilaitoksella sitten katsoivat.

Vierailija
30/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän vaaka näyttää 100g tarkkuudella, punnitsin niin, että ensin itseni ja sitten vauva sylissä. Ennen viime neuvolaa tein samoin, paino näytti 5,5kg ja neuvolassa vauva painoi 5,445kg. No, ensi neuvolakäynti on parin viikon päästä, ehkä siellä sitten selviää...



Joo, ei se baarissa käyminen ole enää ollenkaan sama kuin ennen lasta, mulla oli hirveä ikävä tyttöä. Oli ihana tulla kotiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

[color=Indianred]Ihan ensimmäiseksi isot KIITOKSET lohdutuksesta ja myötäelämisestä. Tänään ollut jo parempi päivä, mutta torstaina ahdistaa mennä kotiin käymään, kun ei koira olekaan ovella vastassa pehmopossu suussa :,( Meijän neiti on aivan älyttömän ihana, kun miettii koiraa. Tänään katseli taivaalle ja sanoi " Katselen ja juttelen Lotalle!" Siinä taas äidin silmät kastuivat.



TERVETULOA joukkoon [b]kewa[/b]!



Meillä siis torstaina papin tapaaminen ristiäisistä. Pidetään RISTIÄISET mun vanhempien luona, joten siksi siellä tavataan. Nimi onneksi päätetty. Tarjottavat tehdään ensi viikolla. Mun serkku, josta tulee Väpän sylikummi on luvannut tehdä makeat tarjottavat ja sehän sopii, kun en mikään kokkikolmonen ole :) Anoppi lupasi tehdä ja kustantaa toisen voileipäkakun, joten itse pitää vaan toinen väsätä.



Tänään olin JÄLKITARKASTUKSESSA ja kaikki ok. En osannut ehkäisystä vielä päättää, joten otin varmuudeksi reseptin minipillereihin. Aamulla kotivaaka näytti, että enää olisi 4kg jäljellä PAINOA lähtöpainoon... mieli piristyi kummasti!



Meillä PAIVÄRYTMI suunnilleen seuraava: Heräillään 7-8 aikaan, siitä tunnin päästä puolen tunnin unet ja sen jälkeen kitistään melkein kymmeneen asti, kun lähdetään ulkoilemaan. Nukkuu ulkona 12-13 asti ja sitten syö ja jää seurustelemaan. Sellasia tunnin pätkiä jaksaa valvoskella ja sitten taas unille. Joskus nukkuu vaan puolen tunnin pätkiä ja sen jälkeen onkin kitisevä tapaus. Yleensä nukkuu sellasia kahden tunnin unia pari, jopa kolme kertaa päivässä. Yöunille nukahtaa kahdeksan aikaan sitteriin normaalisti, josta sitten herää kymmenen maissa syömään ja sen jälkeen jää omaan sänkyynsä hakemaan unta ja nukahtaakin siinä puolen tunnin sisällä. Yöllä poika syö 1-2 aikaan ja sitten seuraavan kerran 4-5 aikaan.



Meillä nyt vyöhyketerapian jälkeen tullut joka päivä yhdet tai kahdet KAKAT ja sitä riittää. Eilen aamullakin tuli selästä jo yli.



Meillä täällä ihana rauha; Väpä nukkuu sitterissään, neiti on mun tädin luona yökylässä ja hoitokoirakin rauhassa makoilee. Jospa menis oikein suihkun kautta sohvalle löhöilemään...



Nähdään huomenna TAPAAMISESSA!

-Monkey ja Väpä 8+vkoa-

Vierailija
32/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen taas jonkin aikaa vain taustalta seuraillut keskustelua. Millään en ole saanut aikaiseksi itse kirjoittaa kuulumisia.



Meillä on päivät alkaneet mennä aikalailla samaa rataa; aamulla ylös n.08-09 (poju " nousis" mielellään jo 06 maissa, mutta yleensä saan vielä nukahtamaan), 10-11 pikku torkut ja n.klo 12 lähdetään ulos, jolloin on päivän ainoat kunnon unet (4-5h). Poju heräilee siis puoli5 maissa ja siitä sitten seurustellaan ja välillä kitistään. Yöunille nukahtaa 20.30-21.30. Tankkausta kerran 03 ja 05 välillä. Silloin otan samalla pinniksestä viereen ja siinä nukkuu sitten aamun asti. Aamuisin onkin yleensä ahdasta, kun esikoinenkin kömpii samaan sänkyyn. :)



Mulle iski pääsiäisen aikaan rintatulehdus, joka onneksi meni helpolla ohi, kun heti hoksasin mistä on kyse ja sain lääkkeet saman tien. Nyt sitten viime lauantaina nousi taas korkea kuume ja Äitienpäiväkin meni sairastaessa. :( Onneksi ei kuitenkaan rintatulehdus uusinut, kuten pelkäsin. " Ihanaa" Äitienpäivää ei yhtään parantanut se, että mua ei muistettu mitenkään. :( Hieman meinas tippa tulla linssiin, mutta olin niin nuutunut muutenkin, etten jaksanut sillon välittää, mutta nyt jälkikäteen harmittaa...Mies sanoo, ettei osaa ostaa lahjoa tms. Mutta onko liikaa vaadittu, että edes kortin/kukan tai jotain...Onko tämä ihan naurettavaa kitinää?

Viime aikoina muutenkin ottanut kaikki asiat päähän...ärsyttää, kun minä joudun aina hoitamaan lasten kanssa kaikki ikävät asiat; jos vauva huutaa-->äiti hoitaa, jos tyttö kiukkuaa-->äiti on kärsivällinen...(valitusta, anteeksi)

Vieläköhän nämä tunteet ovat synnytykseen ja vauva-aikaan liittyviä vaiko vain yleistä v***sta?

(olipa hyvä vähän purkaa)





pixi & Kosti 11vko

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/33 |
16.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nytpä minäkin uskaltaudun mukaan kirjoitteluun. Olen käynyt välillä lukemassa näitä palstan viestejä mutta oma kirjautuminen on aina jäänyt. Heti kuitenkin suuri kiitos kaikille tänne kirjoittaneille. Hyvä, että muut ovat olleet minua rohkeampia, monesta viestistä ja vinkistä on ollut apua. Tähän ketjuun taisi olla jo kolme ensikertalaista " ilmoittauneena" , joten rohkaistunpa minäkin vielä mukaan. Meille syntyi esikoinen, tyttö, maaliskuun puolivälissä Jorvin ruuhkissa.



Inkku30 - viestisi sai minut viimein rekisteröitymään, kun tuntuu, että nyt olisi itselläkin pientä henkistä helpotusta annettavana. Kirjoitit vauvan niskassa olevista pienistä pahkuroista. Mulla ei ole vastausta siihen, että mitä ne tarkalleen ovat mutta meidän vaavilla on ihan samanlaisia ja just samoissa paikoissa, kuin kuvasit. Mulle on selvinnyt niistä sen verran, että ovat imusolmukkeita, jotka vauvoilla voivat näin turvota - paukamia kuulemma tulee ja menee (meillä ollut nyt puolitoista viikkoa). Mulle sanottiin, että niitä ei saisi ropeltaa, ei tarvi rasvata tms. Samoin mulle sanottiin, että jos suurenevat, niin sitten lääkäriin mutta että toisaalta jatkuvasti ei tarvitse seurata. Voivat liittyä esim. flunssaan (jos vaikka äidillä on ollut). Vaikka itse huolestun tämän esikoisen kanssa ihan kaikesta, niin päätin, että tästä asiasta en nyt enää ole niin huolissani, vilkaisen vain välillä miltä paukamat näyttävät. Myös tuo sinun havaintosi helpottaa minunkin huolta. Itsellänikin kaikenlaisia kauheuksia tuli paukamista mieleen. Eli elä sinäkään turhaa huolestu, luotetaan siihen, että ne häviävät.