Miehen puhelin jäi kotiin... ja nyt heräsi epäilykset...

tsemppiä!

Vierailija:

hommaa, mutta jotenkin se humalaisessa mielessäni tuntui silloin niin absurdilta, että annoin mennä vaan. Muistan vielä ajatelleeni, että kylläpä miehen aina niin sovinnainen ja olevinaan muita parempi ja kovasti juoruileva äiti hämmästyisi, jos tietäisi mitä poikansa nyt tekee. Eli olin siis aivan ääliö. Mutta niin siinä vaan kävi, että tulin siitä yhdestä kerrasta raskaaksi. Eipä paljon naurattanut enää. Mies ei ole vieläkään kertonut asiasta vaimolleen, vaikka lapsi on jo 6 v.

Seuraavan kerran harrastinkin sitten seksiä 4 vuotta myöhemmin. Olin työpaikan risteilyllä ja täysin sattumalta ajauduin kahdestaan yhden ikäiseni työkaverimiehen kanssa, kun seurueessamme ollut mies lähtikin yllättäen omille teilleen (homobaariin). Niin sitten juttelimme ja oli oikein kiva ilta, en tosiaankaan ajatellut mitään sen kummempaa, juttelimme nimittäin jopa siitä, kuinka mukava miehen tyttöystävä on jne. en tuntenut miestä etukäteen ollenkaan. Lopulta mies suuteli minua ja olin aivan ihmeissäni ja sanoin vielä, että eihän tässä ole mitään järkeä kun sinä seurustelet. No, me sitten pussailimme sen yön, ei muuta, mutta kuitenkin. Sen jälkeen tapasimme tietenkin töissä ja mies kävi luonani juttelemassa tapahtuneesta - päätti erota tyttöystävästään ja kertoi tälle siitä heti, ei tosin halunnut kertoa minusta, koska arveli sen olevan vaan loukkaavaa. Lopulta kertoi sitten minustakin. Olivat juuri tuon työmatkan aikana muutenkin " erossa" tarkoituksenaan miettiä jatkavatko vielä suhdettaan vai eivät, mitään päätöstä ei ollut tehty. Me emme myöskään harrastaneet seksiä ennen kuin heidän eronsa oli selvä. Silti kannan jatkuvasti painavaa toisen naisen taakkaa, tunnen oloni vastuuttomaksi, selkärangattomaksi ja kamalaksi. Nyt olen seurustellut 3 vuotta ja vieläkin on vaikea kohdata miehen entinen tyttöystävä - he ovat edelleen ystäviä. Todella syyllinen olo.

mä olin ainakin 3 viikkoa aivan tyyni, kylmän rauhallinen, olin jossain shokkitilassa, jotenkin koko ajan tiesin mitä mies on tekemässä, mutta sitten taas ei millään halunnut uskoa sitä.



Sitten kun koko asia lävähti täysillä mieleen niin en pystynyt kuin itkemään.



Minä huomasin ensimmäiset muutokset miehessä siinä kuinka suuteli, mies nimittäin muutti suutelutapaa erilaiseksi, ja mietin sitä ensin ainakin viikon kaksi ja sitten aloin epäillä eri juttuja ja menoja, minunkin mies on aina ollut kavereilla auttamassa monissa hommissa, hiomassa lattioita/portaita, niissä kestikin yllättävän kauan, monena viikkona piti mennä Jonnelle ja Marille hiomaan portaita ja lattioita.



Sitten käytiin luistelemassa joka perjantai, kumma vaan kun kukaan ei ollut nähnyt kentällä, juu luisteltiin ja luisteltiin.



Sitä tätä ja tuota kaveria auteltiin, kumma vaan että aina mentiin sen naisen taloon auttamaan niitä kavereita.



Meillä on menossa sellainen koe aika, jonka aikana katsotaan tuleeko tästä enään mitään, minun on hyvin vaikea luottaa mihinkään mitä mieheni sanoo ja anteeksi antaminen on vieläkin kesken.



Muutenkin kun ex-mieheni petti minua ja en mennyt nykyisen miehen kanssa naimisiin ennen kuin hän näytti että häneen voi luottaa, ja sitten tekee kuitenkin näin, vaikka tietää kuinka vaikeaa minulla on ollut yleensäkin luottaa miehiin.

TYHMÄ TAI LAISKA OLET JOS ET LÄHDE TOIMIMATTOMASTA SUHTEESTA!

meillä on liikaa taloudellisia virityksiä, niiden purkamiseen ja uudelleen järjestelyyn menee kovasti vaivaa ja aikaa, ja ne on sidottu EU-määräyksiin, vielä 5 vuodeksi.

paremmin pärjäät yksin

Yö meni lähinnä pyöriessä, ja miettiessä niitä " msitä olisin voinut arvata" syitä. Koska oikeasti en ole huomannut miehessä mitään poikkeavaa, seksiä on ollut ihan samanlailla kun aina ennenkin ja ihan samanlaista se on ollut koko ajan.



En tiedä mikä tunteissani on vikana, mutta olen lähinnä pohtinut näitä erilaisia järjestelyitä eron sattuessa. Laskenut rahatilannetta ja pohtinut tarvitseeko minun muuttaa, vai voinko rahallisesti jäädä nykyiseen asuntoon lasten kanssa. Toisaaltaan voisi olla mukavampaa aloittaa puhtaalta pöydältä uudessa kodissa... Olen miettinyt elatusmaksujuttuja ym. tuki asioita. Mutta sitä minä pelkään, että miten voin päästää lapset miehen luokse? Kun eipä se ole osallistunut lasten hoitoon oikeastaan ollenkaan? Yötä ei ole yksin ollut lasten kanssa kun kerran ja silloinkin oli yöllä hälyttänyt äitini paikalle kun ei pärjännyt nuoremman kanssa. Menettää hermonsa ihan pikku jutuista, ja hermostuessaan taantuu itsekkin aivan lapsen tasoiseksi. jotenkin tämä on nyt se asia jota eniten pelkään ja pohdin...



-ap-

Usealla tuttavalla tai tutuntutulla on käynyt juuri samoin. Itselle ei onneksi vielä, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Koita ystävä rakas kerätä voimia ja pyydä niin paljon lähipiiristä apuja kuin vain voit, myös ammattiapu voisi olla paikallaan. Täältä voit myös hakea vertaistukea, mutta ethän välitä provohuutelijoista. Yritä jaksaa pitää puolesi. Lohdutuksen sanoiksi kerron, että eipä taida mies tietää mitä menettää (= perhe, lapset ja heidän kunnioituksensa isää kohtaan). Monesti käy myös niin, että routa se possun kotia ajaa tai ainakin yrittää... Voimahali!

lupa olla surullinen ja pettynyt - mutta myös lupa olla iloinen silloin kun siltä tuntuu. Käytännön asioita miettimällä pääset ainakin eteenpäin - eikä kannata miettiä mitkä ajatukset on oikeita ja mitkä vääriä, ne on sun tunteita ja sulla on niihin oikeus.



Vakiintuminen näyttää olevan monille miehille liikaa, eivät osaa arvostaa perhettä ja arkea tarpeeksi, vaan tarvitsevat jotain todisteita elinvoimaisuudestaan hakeutumalla suhteisiin, tekemällä liikaa töitä, harrastamalla valtavasti jne. Pettäminen on varmaan tyhmin tapa, mutta ei missään nimessä sun vika. Koita jaksaa ja jos et jaksaa, muista levätä.

miten ne toiset naiset voi huolia tuollaisen miehen, joka edellisenä iltana panee omaa muijaansa ja seuraavana päivänä kakkosnaistaan?



En koskisi pitkällä tikullakaan. Soittaisin varmaan sille muijalle ja kertoisin, että tiedätkö miten ihanasti pertti mua edellisenä iltana pani ja tuli sitten pesemättömänä sua panemaan seuraavana päivänä? Eiks oo ihanaa että me molemmat on saatu yhtä aikaa pertin munaa?? Onks kiva maata sen kanssa?



Vaikka eihän ne kakkoset usko sitä kuitenkaan siitä " ihanasta" miehestään,joka lopulta jätti vaimonsa just mun takia...eihän niillä oo seksiä sen vaimon kanssa ollu, kun niiden liitto on muutenkin mennyt jo huonosti.....no onnee vaan uudelle parisuhteelle. Pertin selityksethän uppoaa uuteen kuin kuuma veitsi voihin.



Laitapa tapaamisoikeuksiin, että ottaa joka viikonloppu lapset luokseen. Soittelet myös vähän väliä että nyt täällä tarvittaisi sitä ja tätä ja viet lapsia sinne iskälle hoitoon ihan kutsumatta. " Kato pertti kun lapsista ei pääse eroon" Hyvä vaan, että totuus paljastui ja pääset illotuksesta eroon. Mutta tee entisen elämä hankalaksi ja nauti omasta uudestasi....

aamullakin saatettiin rakastella ja mies lähti sitten korjaan villen autoa, sinne naisen asunnolle.



Tai mies kävi ruokkiksella kotona ja me rakasteltiin ja mies meni työpäivän jälkeen Ekin, peräkärryä hitsaan, kaikki arvaakin varmaan minne.

... nimenomaan se miehen " kylmänvarma" kaksoiselämä on saanut minut vakuuttuneeksi, että voi elää pitkällekin ilman että kukaan aavistaa mitään.



Kaverin mies on ollut " uraohjus" ja tehnyt pitkää työpäivää aina. Työmatkoja on ollut jonkin verran ja sitä kautta poissaoloja kotoa. Pidemmän päälle nämä kotimaan työmatkat osoittautuivatkin osittain matkoiksi Espooseen, ei sen pidemmälle. Tai jopa niin että kun mies oli työmatkalla Lontoossa, oli hän Lontoossa oikeasti, mutta ei työasioissa vaan toisen naisen kanssa!! Ihan pokerina soitti illalla ennen päivälliselle lähtöä heiheit vaimolle ja lapsilleen...



Seksi oli kotonakin intohimoista, jälkeenpäin tosin kaveri huomasi että kun mies oli tullut kotiin myöhään, halusi hän välttämättä mennä suihkun kautta sänkyyn = tuli suoraan toisesta sängystä...



Kaksoiselämää jatkui kaikenkaikkiaan 3 vuotta, välillä paljastui ja sanoi lopettavansa suhteen, vaan ei tietenkään sitä tehnyt.

Minunkin mies syytti minua siitä kun JOU_TUI pettämään



En kuulema huomionut tarpeeksi, enkä hellinyt, niin piti mennä muualta hakemaan hellyyttä, kysäisinpä että eikö tullut mieleen mainita asiasta minulle, et oiskohan tuota pääsyt samalla vaivalla siinä hellyyden hakemisessa, kun olisi mulle maininnut asiasta.



Ku sille tätiliinille piti myös soitella ja kirjoitella, useita kertoja päivässä. ja puhua mukavia, kultu sitä ja tätä

tuomisensa tulee yllätyksenä tai epäsopivaan aikaan. Moiseen katkeraan peliin ei kannata lapsia sotkea eikä siitä tule hyvä mieli itsellekään.



Vaikka ero on katkera ja mieli todella petetty ja varmasti paljon alhaisia ajatuksia pyörii mielessä, pitäisi kuitenkin löytää voimia jättää lapset aikuisten riitojen ulkopuolelle. On kuitenkin heidän etunsa, että voivat ylläpitää suhdetta isäänsä ja jos tämä uusi nainen nyt sitten sattuukin osoittautumaan pysyvämmäksi laatuaan, että heidänkin välinsä toimisivat mahdollisimman hyvin. Se vaatii paljon ja on varmasti vaikeaa.



Se on kuitenkin hyvä muistaa, että ainoa joka on pettänyt on se mies. Toinen nainen on ollut vapaa, eikä mitenkään vastuussa miehen tekemisistä.

Kyllä on jotenkin katkera olo, mutta toisaaltaan helpottunut...

Tekisi mieli soittaa sille naikkoselle ja kertoa millaisen miehen on itselleen ottanut... Eipä aikaakaan kun kohta naikkonen saa kerätä ympäri huusholliaan likaisia sukkia sieltä täältä, ja vastailla kysymyksiin " missä vitussa mun jakoavain on" . Mies on todellisuudessa kuitenkin aika nahjus, tästä olen valitellut. Kaikki asiat jää puoli tiehen, ei viitsi ei jaksa. Lautaset jää pöytään ja pyykit ympäri huushollia. Eikä kalloon mene että niille öljyisille käsille on ne " kakkospyyhkeet" eikä ne ns. hyvät pyyhkeet.

Rahaa ei osaa käsitellä " kyllä ton laskun kerkiää myöhemminkin maksamaan" ja kas jää kokonaan maksamatta ja minä sitten olen hoitanut laskut ajan tasalle, ja saanut ininät " mihin hittoon mun tili on mennyt" .



Huh huh, pääsinpäs eroon siitä...



-ap-

perheestä, silloin voi vapaa nainen sanoa varatulle miehelle että mene kotiisi.



Kyllä se kakkonenkin joutaa kantaan vastuun siitä että aloittaa suhteen varatun miehen kanssa.

että lapset ei tästä saa kärsiä, enkä missään vaiheessa aio sanoa yhtään pahaa sanaa heidän isästään heidän kuulleen. He ovat syyttömiä, eivätkä ymmärrä tästä tilanteesta yhtään mitään. Heidän ei tarvitse tietää mikä p*ska isä on, hän on kuitenkin lasten isä ja ainut isä...



-ap-



*joka itse on avioero perheestä*

aina niinkauan, kun pysyy kakkosena, ja sen luona voi käydä ja lähteä kun huvittaa. Kakkonen on aina edustavimmillaan, pirteä ja ihana, niin kauan kun on kakkonen.



Vaimo kotna on se lastenvahti, pyykinpesijä, kokki, kulahtanut vanha eukko, niin kauan, kun on se kakkonen.



Kun arki astuu kuvioihin uuden uuden ihanstuksen kanssa, ja herää aamulla siihen " uuden elämän rakkauden" pahanhajuiseen hengitykseen ja katsoo pullistelevia silmäpusseja, saattaa se tylsä ja kulahtanut vaimo, lapset ja entinen arki vaikuttamaankin taas niin ihanalta..

Tosin mies otti ja lähti perheensä luota sen jälkeen kun oltiin tavattu 2kertaa. Nyt ollaan oltu jo kauan yhdessä ja ihastuminen muuttui rakkaudeksi eli joskus se kakkosnainen voi oikeasti olla se oikea.

ovat olleet yhdessä 45 vuotta, ja silti minulla on yksi avioero takana, ja toinen harkinnassa.



Eka mies oli uskoton, valehteleva, vakivaltainen, vainoharhainen, tuhlari, alkoholisti sai meidän 5 vuoden liiton aikana kotiin 1 lapsen ja maailmalle 3.



Tää toinen on kiltti, avulias, rauhallinen, ja luulin rehellinen ja uskollinen mutta metsäänpä meni, uskoton on hänkin.



Kai mä teen vaan huonoja valintoja