Esimerkkejä asioista, joita yli 70-vuotiaan on vaikea ymmärtää
Ajattelin aloittaa tällaisen ketjun, kun taas kerran kävin saman keskustelun isovanhempien kanssa.
Mummo ja pappa kysyivät jälleen meinaanko joskus käydä loppuun lukion, jonka jätin kesken ollessani 19-vuotias. Olen yli kolmekymppinen, mulla on hyvä työ ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Olen selittänyt kymmeniä kertoja, ettei siinä olisi enää mitään järkeä ja joka kerta ovat yhtä pettyneitä. Seuraavalla tapaamisella asiaan taas palataan. :D Mitään muistisairautta ei heillä ole, vaan persoonaan liittyvä tapa toistaa kysymys, jos vastaus ei edellisellä kerralla miellyttänyt. Isovanhemmat eivät juuri arvosta koulutustani, heille ylioppilaaksi pääseminen on ainut kehumisen arvoinen suoritus.
Kohtaavatko muut vastaavia tilanteita, joissa maailman muutos ei vain mene vanhemman sukupolven kaaliin?
Kommentit (224)
Vierailija kirjoitti:
Että voidaan asua myös avoliitossa, lasten synnyttyäkin. Että kaikki eivät halua ok-taloon asumaan. Että laskut voi maksaa netissä, ei tarvitse rämpia pankkiin.
Tuttava ei koskaan mennyt toisen kerran naimisiin vaan eli avoliitossa vaikka sai vielä kolme lasta. Osaa käyttää hyvin tietokonetta, itse asiassa hänellä on omat nettisivut, johon kirjoitta elämänkokemuksiaan. Tällä hetkellä hänellä on tapailusuhde kolmannen miehen kanssa. Ei halua miehen muuttavan hänen asuntoonsa. Tuttava on todella skarppi, lukee paljon ja tietää asioista ihan hirveästi. Kirjoittaa paljon mielipidesivuille ajatuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Että räppi on laulamista, että hattu päässä saa olla sisätiloissa, että aurinkolaseja käytetään myös yöllä, että minihameiset naiset eivät ole ilotyttöjä, että lainaa voi ottaa vaikka uutta sohvaa varten, että miehet voivat meikata ja että kaikkien unelma ei ole omakotitalo ja säästötili. Noi tuli ekaksi mieleen.
Voi kuule. Nuo 70- vuotiaat käyttivät nuoruudessaan minihameita yleisesti.
Katsomassa vähän 60- luvun kuvia .
Vierailija kirjoitti:
Räppi ei ole laulamista. Ei tartte mennä nuotilleen yhtään. M50
Ei laulamista, vaan rytmistä runoutta. Mutta jos räppärillä ei yhtään ole nuottikorvaa, niin pahalta kuulostaa!
Monella on kyllä vanhahtava käsitys nykypäivän 70-vuotiaista.
Vierailija kirjoitti:
Monella on kyllä vanhahtava käsitys nykypäivän 70-vuotiaista.
Jep. Tuntuu että tässä käsitellään lähinnä 90-vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Eivät ymmärrä esim sitä että kaikille ei töitä ole kun heidän nuoruudessaan töitä riitti aina.
Höpöhöpö, kaikki 70-vuotiaat olivat työiässä 90-luvun laman aikana ja moni ei sen jälkeen ole saaneet mitään töitä jouduttuaan irtisanotuksi parhaasa työiässä.
Vanhemmillai sujuu tietokoneiden ja älypuhelinten käyttö, mutteivat millään ymmärrä miksei 14v saa hakea 6v pikkuveikkaa eskarista .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Räppi ei ole laulamista. Ei tartte mennä nuotilleen yhtään. M50
Ei laulamista, vaan rytmistä runoutta. Mutta jos räppärillä ei yhtään ole nuottikorvaa, niin pahalta kuulostaa!
Siirryin pelkästään klassiseen musiikkiin ja jazziin, kiitoksia kaikille räp-artisteille.
No, jokuhan noista narkkareista sanoikin, että pitää olla pilvessä, niin kuulostaa hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmillai sujuu tietokoneiden ja älypuhelinten käyttö, mutteivat millään ymmärrä miksei 14v saa hakea 6v pikkuveikkaa eskarista .
No en kyllä ymmärrä minäkään.
T. 24v
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmillai sujuu tietokoneiden ja älypuhelinten käyttö, mutteivat millään ymmärrä miksei 14v saa hakea 6v pikkuveikkaa eskarista .
Saa hakea, mutta siitä pitää olla sovittu vanhempien kanssa. Ja veljen pitää olla mukana, kun asiasta sovitaan ja laitetaan mustaa valkoiselle. Ja usein vanhemmat soittavat, etteivät ehdi hakemaan ja isoveli tulee.
Vierailija kirjoitti:
Olen 71 vuotias ja ymmärrän hyvin nuo tilanteet. Oisko niin ettei ole ymmörtämisestä kysymys, vaan etäänlaisesta pysähtymisestä totuttuihin ympyröihin, kuin uriin juuttumista. Ei lueta ja tvsta katsotaan aamusta iltaan sarjoja joihin ei tarvitse ajatuksia käyttää, eräänlaiseen turvallisuudentunteeseen jäämistä. Näin keskustelukin toistuu samana päivästä toiseen. Itsevalittua onnea sekin?
Mun sukulaiset kattoo tarkkaavaisuusoireiden kaikki uutisis tvssä, lukevat lehdet.Kuitenkin täysin ulalla nuorten vaikeuksista saada töitä ja asuntoa.Täällä ruotsissa pula molemmista.Lapsenlapsia on,mutta kun ei kiinnosta jutella eikä kuunella.
Välillä kehua räpöstelevät kuinka erityisiä olivat/ovat kun kaikki onnistu ja meni nappiin tosta vaan.Ruotsissa hirveä työvoimapula ja asuntoja ruvettiin rakentaan sopivasti 60 luvulla. Kuitenkin kaikki siis onnistuminen johtu täysin omasta erinomaisuudesta, ei vallitsevasta ajasta. Esm.ihan erikoulutus vaatimukset tänäpäivänä apen aikoinaan tekemään työhön.Ymmärrän täysin että on hyvät itsetunnot ja itserakkaus päässyt kukoistamaan kun on kasvattu siihen näkemykseen että kaikki hyvä elämässä johtuu täysin omasta erinomaisuudesta. Ymmärrän myös hyvin miksi mt.ongelmat nuorten parissa lisääntyvät, ei ole töitä varsinkin vaki,et saa asuntoa,opiskelupaikkoihin ei niin vaan päästä,lista on pitkä.Sitten vielä tämä syyllistäminen näiltä vanhemmilta sukupolvilta,tyyliin kaikki jotka haluu tehdä töitä kyllä saavat töitä.
60 luvulla vapaa rakkaus. Seksi alkoi vapautumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 71 vuotias ja ymmärrän hyvin nuo tilanteet. Oisko niin ettei ole ymmörtämisestä kysymys, vaan etäänlaisesta pysähtymisestä totuttuihin ympyröihin, kuin uriin juuttumista. Ei lueta ja tvsta katsotaan aamusta iltaan sarjoja joihin ei tarvitse ajatuksia käyttää, eräänlaiseen turvallisuudentunteeseen jäämistä. Näin keskustelukin toistuu samana päivästä toiseen. Itsevalittua onnea sekin?
Mun sukulaiset kattoo tarkkaavaisuusoireiden kaikki uutisis tvssä, lukevat lehdet.Kuitenkin täysin ulalla nuorten vaikeuksista saada töitä ja asuntoa.Täällä ruotsissa pula molemmista.Lapsenlapsia on,mutta kun ei kiinnosta jutella eikä kuunella.
Välillä kehua räpöstelevät kuinka erityisiä olivat/ovat kun kaikki onnistu ja meni nappiin tosta vaan.Ruotsissa hirveä työvoimapula ja asuntoja ruvettiin rakentaan sopivasti 60 luvulla. Kuitenkin kaikki siis onnistuminen johtu täysin omasta erinomaisuudesta, ei vallitsevasta ajasta. Esm.ihan erikoulutus vaatimukset tänäpäivänä apen aikoinaan tekemään työhön.Ymmärrän täysin että on hyvät itsetunnot ja itserakkaus päässyt kukoistamaan kun on kasvattu siihen näkemykseen että kaikki hyvä elämässä johtuu täysin omasta erinomaisuudesta. Ymmärrän myös hyvin miksi mt.ongelmat nuorten parissa lisääntyvät, ei ole töitä varsinkin vaki,et saa asuntoa,opiskelupaikkoihin ei niin vaan päästä,lista on pitkä.Sitten vielä tämä syyllistäminen näiltä vanhemmilta sukupolvilta,tyyliin kaikki jotka haluu tehdä töitä kyllä saavat töitä.
Jatkan vielä aiheesta.
Heräävät useimmiten todellisuuteen vasta kun joutuvat hoitokoteihin,missä sitten ollaakin vaan yksi muiden joukossa hoitoa saamassa. Hoidon laadusta napistaan,liian vähä hoitsuja ,liian vähän huomiota.Vielä kun oltiin terveitä niin ei kyllä tohon yhtään energiaa pistetty.
70-vuotiaat eivät ole mikään yleistettävissä oleva porukka, vaan tuohon ikäryhmään mahtuu niin tosi nuorekkaita kuin raihnaisia vanhuksiakin. Oman perhepiirini 70-vuotiaiden kanssa ylivoimaisesti vaikein asia on suhde tavaraan: se, että asunto tupaten täynnä tavaraa ei enää kerro vauraudesta vaan elämänhallinnan puutteesta ja epäsiisteydestä.
Vierailija kirjoitti:
Puhelinmyyjät, ei semmosia hanttanpuleja ja huijareita ennenvanhaan ollut.
Mummoikäisenä tykkäisin että sanottaisiin heti: aion siis kaupata jotain, en tahdo tuhlata muidenkaan aikaa.
Tuntuu, että 50-vuotias anoppi on tuo yli 70-vuotias, kun ei vaan käsitä. Ei käsitä, miksen hanki ajokorttia, vaikka aina hänelle selitän uudestaan ja uudestaan, etten pysty hankkimaan, näköni on liian huono vaikka lasit onkin ja minulla on hahmotushäiriö, en hahmota kaistoja.
Ei ymmärrä, miksi ei saanut antaa viikon ikäiselle vauvalle täytekakkua, miksi kielsimme antamasta alle vuoden ikäiselle sokeria, miksi lapsella on atooppinen iho jota pitää rasvata, miksi lapsella on allergia, miksi lapsi pelkää hänen isoa kouluttamatonta rakkiaan, miksi ei saa pitää väkisin lapsesta kiinni, joka ei halua että häneen kosketaan jne. Lista on ihan loputon, aina pitää uudestaan ja uudestaan selittää samat asiat hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että 50-vuotias anoppi on tuo yli 70-vuotias, kun ei vaan käsitä. Ei käsitä, miksen hanki ajokorttia, vaikka aina hänelle selitän uudestaan ja uudestaan, etten pysty hankkimaan, näköni on liian huono vaikka lasit onkin ja minulla on hahmotushäiriö, en hahmota kaistoja.
Ei ymmärrä, miksi ei saanut antaa viikon ikäiselle vauvalle täytekakkua, miksi kielsimme antamasta alle vuoden ikäiselle sokeria, miksi lapsella on atooppinen iho jota pitää rasvata, miksi lapsella on allergia, miksi lapsi pelkää hänen isoa kouluttamatonta rakkiaan, miksi ei saa pitää väkisin lapsesta kiinni, joka ei halua että häneen kosketaan jne. Lista on ihan loputon, aina pitää uudestaan ja uudestaan selittää samat asiat hänelle.
Anoppini on syntynyt 1969. En millään usko, että hän olisi tuputtanut täytekakkua viikon ikäiselle vauvalle. Jotain rotia näihin juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Eivät ymmärrä esim sitä että kaikille ei töitä ole kun heidän nuoruudessaan töitä riitti aina.
Jos näin on, niin asialle pitää tehdä jotakin. Kekkosen aikana maahan julistettiin poikkeustila kun työttömien määrä nousi 70.000 henkeen. Nyt ainakin 10 viimeistä hallitustamme ovat lähinnä olleet huolissaan maatamme uhkaavasta työvoimapulasta kun työvoimareservi on vain 400.000 henkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmillai sujuu tietokoneiden ja älypuhelinten käyttö, mutteivat millään ymmärrä miksei 14v saa hakea 6v pikkuveikkaa eskarista .
Saa hakea, mutta siitä pitää olla sovittu vanhempien kanssa. Ja veljen pitää olla mukana, kun asiasta sovitaan ja laitetaan mustaa valkoiselle. Ja usein vanhemmat soittavat, etteivät ehdi hakemaan ja isoveli tulee.
Täällä ei ainakaan saa hakea ala-ikäinen ! Paitsi jos lapsen äiti tai isä niin sitten :D
Puhelinmyyjät, ei semmosia hanttanpuleja ja huijareita ennenvanhaan ollut.