Esimerkkejä asioista, joita yli 70-vuotiaan on vaikea ymmärtää
Ajattelin aloittaa tällaisen ketjun, kun taas kerran kävin saman keskustelun isovanhempien kanssa.
Mummo ja pappa kysyivät jälleen meinaanko joskus käydä loppuun lukion, jonka jätin kesken ollessani 19-vuotias. Olen yli kolmekymppinen, mulla on hyvä työ ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Olen selittänyt kymmeniä kertoja, ettei siinä olisi enää mitään järkeä ja joka kerta ovat yhtä pettyneitä. Seuraavalla tapaamisella asiaan taas palataan. :D Mitään muistisairautta ei heillä ole, vaan persoonaan liittyvä tapa toistaa kysymys, jos vastaus ei edellisellä kerralla miellyttänyt. Isovanhemmat eivät juuri arvosta koulutustani, heille ylioppilaaksi pääseminen on ainut kehumisen arvoinen suoritus.
Kohtaavatko muut vastaavia tilanteita, joissa maailman muutos ei vain mene vanhemman sukupolven kaaliin?
Kommentit (224)
Eiköhän näistä arveluista monet päde nuorempiinkin.
Tulee aika jolloin tämä nuoriso on ymmällä, kun ajatus kulkee vain näpyttämällä jotain laitetta. Ei osata edes keskustella enää.
Japanilaiset ovat tehokkaita ja jo pienet asiat tuovat heille iloa, tarkoitan niitä, jotka elävät todella vanhoiksi.
He tekevät ns. työtä käsillään ja liikkuvat jaloillaan. Ehkä tietokone kuuluu osittain asiaan, mutta pääsääntöisesti ihmiset vielä liikkuvat.
Olisi hyvä muistaa millainen omasta sukupolvesta saattaa tulla.
Ei mun isovanhemmilla ole oikein paljastunut sellaisia etteivät kykenisi ymmärtämään ja hyväksymään jotain asiaa nykypäivässä... Kaipa ovat jo niin vanhoja ja paljon nähneitä että monen moista juttua on jo maailmassa muuttunut siitä kun he nuoria olivat, ovat kasi/ysikymppisiä jo. Ainakaan en keksi mitään sellaista mitä olisivat hämmästelleet negatiivisessa mielessä - toki voi olla etteivät näistä mahollisista päiviteltävistä jutuista ole sanoneet ääneen vaan päivitelleet itekseen.
Eivät osaa käyttää nettiä tms, mutta eivät ole niitä kuitenkaan negatiivisesti ihmetelleetkään. Ukki esimerkiksi vain kovasti mielissään vaan kun lapsensa kännykällä saanut videopuheluita joissa näkyy lapsenlapsenlapsia, kun asuu niin kaukana ettei heitä muuten juuri näe.
Tuntuvat vaan iloitsevan kun jotain uusista nykyaikasista asioista heille kertoo, vaikka muistisairaina eivät enää niitä opi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olit 19v, kun jätit lukion kesken ja menit sitten ammattikouluun? Saatuasi sieltä todistuksen 22v iässä menit ammattikorkeaan ja edelleen suoritit ylemmän AMK-tutkinnon.
Miksi ihmeessä näin? Mikset ottanut lukion päättötodistusta?En ole ap, mutta minusta on loistava veto vaihtaa sellaiseen kouluun, joka ei ole pakkopullaa varsinkin kun se johti vielä jatkokoulutukseen ja valmistumiseen siitäkin. En ymmärrä tätä lukion hypetystä tänä päivänä.
Ylioppilas -85
Hehe, minä kävin ensin lukion, sitten amiksen (joka oli aivan väärä paikka, mutta eipä siinä mennyt kuin toista vuotta), ammattikorkean ja lopulta päädyin yliopistoon :D Ei mennyt hukkaan, koska amk+yliopisto-combo on osoittaunut todella toimivaksi kun alat sopivat niin loistavasti yhteen. Amisammatilla sai taas elätettyä itseään silloin kun amk- alan töitä ei voinut vielä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Työelämä - yt:t tai niiden ainainen uhka, lomautukset, määräaikaiset työsuhteet, vakituisen työn saamisen vaikeus, irtisanotuksi joutuminen huolimatta siitä että olet hoitanut työsi hyvin, jatkuva tavoitettavissa olemisen vaatimus, korkeakoulututkinnosta huolimatta vaikeudet löytää työtä.
Tiesitkö, että suurin osa suomalaisista ei elä tuollaista elämää! Valitsit Helsingin, sait sen,maalla olisi elämä jelpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Eivät ymmärrä sitä että nykyään lapsille annetaan nimiä jotka heidän lapsuudessaan olivat mummo- ja vaarinimiä.
Voi silti olla että minusta tulee vielä samanlainen ymmärtämätön jos lapsenlapseni antavat omille lapsilleen uusia trendinimiä kuten Pirkko tai Jorma.
Täh? he itse antoivat omille lapsilleen ns. mummonimiä vieläpä täysin tietoisesti. Miksi he nyt ihmettelisivät samaa?
7-kymppiset ovat ihania! Heillä on ja on ollut oikea elämä, ei pelkkää virtuaalia. Osaavat kyllä käyttää laitteita, mutta eivät ole niiden orjia. Eivät vieroksu työtä. Monet heistä matkustelevat paljon. Ovat nuorekkaita, mutta omaavat iän mukanaan tuomaa elämänviisautta.
Rakastan ja arvostan rakkaita isovanhempiani yli kaiken!
Eipä tule mieleen mitään... Mummoni on syntynyt vuonna 1940 ja käyttää sujuvasti tietokonetta ja älypuhelinta. Hän päivittelee mm. instagram stooreja aktiivisesti. Mummo on myös yksi suvaitsevaisemmista ihmisistä, jonka tiedän mitä tulee esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin.
Toksinen maskuliinisuus, patriarkaalinen sorto.
Esimerkiksi sotaveteraanien ja -invalidien on varmaan vaikea ymmärtää näitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämä - yt:t tai niiden ainainen uhka, lomautukset, määräaikaiset työsuhteet, vakituisen työn saamisen vaikeus, irtisanotuksi joutuminen huolimatta siitä että olet hoitanut työsi hyvin, jatkuva tavoitettavissa olemisen vaatimus, korkeakoulututkinnosta huolimatta vaikeudet löytää työtä.
Oi kyllä! Ja se jatkuva papatus kuinka hekin joutuivat lainaa ottamaan opiskellessa ja nykynuoret on niin lellittyjä kun vaan valittavat kuinka pitäisi rahaa saada ilmaiseksi. No, näillä vanhuksilla olikin varmat työpaikat joilla maksaa ne velat pois...
Et taida olla kovin hyvin perillä tämän yhteiskunnan kehityksestä viimeisen sadan vuoden aikana? Tutustu joskus kun on aikaa, niin ymmärrät miksi papattavat. Totuuden kertominen ei kylläkään ole mielestäni papattamista.
Oho... melkolailla pihalla ovat ihmiset 70-vuotiaiden ajatusmaailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät ymmärrä esim sitä että kaikille ei töitä ole kun heidän nuoruudessaan töitä riitti aina.
...ja ettei niitä töitä enää haeta sanomalla reippaasti pomolle päivää hattu kourassa.
Näitä löytyy edelleen kaikenikäisistä. Jotkut eivät vain tiedä, että tietyille aloille ei pääse edes alueelle ilman asianmukaista kulkulupaa ja sovittua käyntiaikaa. Minun työpaikalleni pääsee, mutta pomo on paikalla 50 % työajasta ja ohje on käännyttää kaikki tekemään hakemus sähköpostilla.
Sitä minä vaan, että miten ne 30-kymppiset naiset on niin väsyneitä, osaamattomia, naiveja ja puolet niistä kärsii mt-ongelmista?
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin aloittaa tällaisen ketjun, kun taas kerran kävin saman keskustelun isovanhempien kanssa.
Mummo ja pappa kysyivät jälleen meinaanko joskus käydä loppuun lukion, jonka jätin kesken ollessani 19-vuotias. Olen yli kolmekymppinen, mulla on hyvä työ ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Olen selittänyt kymmeniä kertoja, ettei siinä olisi enää mitään järkeä ja joka kerta ovat yhtä pettyneitä. Seuraavalla tapaamisella asiaan taas palataan. :D Mitään muistisairautta ei heillä ole, vaan persoonaan liittyvä tapa toistaa kysymys, jos vastaus ei edellisellä kerralla miellyttänyt. Isovanhemmat eivät juuri arvosta koulutustani, heille ylioppilaaksi pääseminen on ainut kehumisen arvoinen suoritus.
Kohtaavatko muut vastaavia tilanteita, joissa maailman muutos ei vain mene vanhemman sukupolven kaaliin?
Ihmiset arvostavat hyvin erilaisia asioita. En usko, että kyse on iästä.
Juttelin miehen kanssa, joka ei päässyt yhdistelmätutkinnosta läpi matematiikan vuoksi. Myöhemmin hän opiskeli kauppakorkeassa ja toimii nykyisin johtajana.
Kerro isovanhemmillesi, ettet pysty tai kykene suorittamaan ylioppilastutkintoa. Kyselyt loppuvat siihen. :D
Vierailija kirjoitti:
Sitä minä vaan, että miten ne 30-kymppiset naiset on niin väsyneitä, osaamattomia, naiveja ja puolet niistä kärsii mt-ongelmista?
Vinkki:
- 300-vuotiaita ei ole
Toinen vinkki:
- naiiveja, hyvä alkoholisti
Kolmas vinkki:
- hakeudu ajoissa hoitoon äläkä syyllistä muita mt-ongelmistasi ja naisettomuudestasi
ajatelkaapa nyt oikeasti..60-luku toi tullessaan vapauden..tuli e-pillerit, vapaa seksi, hippiaate, protestoinnit vietnamia sun muita vastaan..opiskelijat näyttivät voimansa globaalisti.. tämän päivän 70-vuotiaat ovat nähneet ja kokeneet asioita joita nyt parilymppiset eivät voi edes kuvitella.. jos luullaan, että nyt seiskakymppiset eivät mistään mitään tajua niin pieleen menee..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että räppi on laulamista, että hattu päässä saa olla sisätiloissa, että aurinkolaseja käytetään myös yöllä, että minihameiset naiset eivät ole ilotyttöjä, että lainaa voi ottaa vaikka uutta sohvaa varten, että miehet voivat meikata ja että kaikkien unelma ei ole omakotitalo ja säästötili. Noi tuli ekaksi mieleen.
En mäkään ymmärrä sohvalainaa. Enkä oikeastaan myöskään aurinkolaseja yöllä ja pipoja sisällä.
39-v.
Haha, täsmälleen samat ajatukset - ja ikä. Mä en oikeastaan ymmärrä myöskään sitä, miksi pitäisi yrittää väkisin ymmärtää...Näin se vanhuus ilmeisesti alkaa, hiipimällä kuin varas yöllä, aurinkolasit päässä.
Että voidaan asua myös avoliitossa, lasten synnyttyäkin. Että kaikki eivät halua ok-taloon asumaan. Että laskut voi maksaa netissä, ei tarvitse rämpia pankkiin.
Äitini melkein 70 v ei millään ymmärrä mikä on ADHD ja miksi siihen syödään lääkkeitä, Epäilen että isälläkin on se, mutta eihän äidin kanssa voi keskustella aiheesta kun on pihalla kuin lumiukko.
Ja mieheni jäätyä työttömäksi isäni 72v ihmetteli suuresti miten töitä on muka niin vaikea saada, isän asenne oli juurikin että hattu kouraan ja pomon puheille.
Vierailija kirjoitti:
Että voidaan asua myös avoliitossa, lasten synnyttyäkin. Että kaikki eivät halua ok-taloon asumaan. Että laskut voi maksaa netissä, ei tarvitse rämpia pankkiin.
En millään jaksa uskoa, että 70v rämpisivät pankkiin eivätkä maksaisi laskujaan netissä. Taidat puhua ihan eri ikäisistä. Juuri nykyiset 70- vuotiaat mm. Jorma Ollilan ja kumppaneiden johdolla saivat aikaan Nokiat, Polarit ja muut. Heidän ikäluokka myös aloitti yhdessäasumisen ilman avioliittoa.
Ihmiset seisoo keskellä jalkakäytävä ja tuijottaa käteensä.