Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni ei saa ikinä perintöä ja miksi?
13.01.2019 |
Palstalla tuntuu olevan paljon tyyppejä, jotka perivät jopa kuusinumeroisia summia. Voi olla valetta ja osa onkin, mutta vain osa. Jotkut tosiaan saavat. Ei kukaan tai harva perittävän kuolemaa odottaa, mutta onhan se sellainen alitajuinen turva siellä taustalla, sitä tuskin kukaan kieltää.
Entä me, jotka emme saa mitään ja miksi näin? Kai meitäkin on, vai onko kaikkien omaiset niin vauraita, että jättävät perintöä? Itse en saanut senttiäkään, koska vanhempani olivat rappiojuoppoja. Muut perimyssuhteen sukulaiset on myös olleet sellaista köyhälistöä, että ei ole tullut koskaan sieltäkään. Asia ei ole merkinnyt minulle mitään, koska en ole muutenkaan saanut elämässäni mitään ilmaiseksi, mutta nyt, kun monien vanhemmat alkavat lähestyä vanhuutta, on osa kavereista vaivihkaa maininnut että "kai se sen keskustakolmio tulee minun murheekseni joskus" yms peiteltyä kehuskelua. Se on saanut itseni miettimään, että ei hemmetti olen todellakin köyhä. Tai no on minulla asuntolaina, mutta pankinhan se on ja vielä pitkään. Mitään säästöjä en ole pienestä palkasta onnistunut tekemään.
Mites muut köyhät ja kurjat? Onko teitä olemassa vai olenko Etelä-Suomen ainoa todellinen "perinnöttömäksi tehty"?
Kommentit (149)
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat tehneet keskinäisen testamentin ja kuulemma jäljellejäävä aikoo testamentata omaisuuden lapsenlapsille. Ilmeisesti vanhempani ovat sitä mieltä, että minä ja sisarukseni ansaitsevat olla se sukupolvi suvussamme, joka ainoana jää ilman perintöä. Omat ovat rahansa, onneksi itselläni on hyvät tulot ja itsemaksettu velaton asunto.
Voihan tuosta lakiosan vaatia, mutta eri asia kannattaako. Se kun on omilta lapsilta pois.
Hieman ihmettelen kuitenkin vanhempiesi ratkaisua, kun kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että hekin kuuluvat perineeseen sukupolveen. He nähtävästi katsovat oikeudekseen siirtää aiemmilta sukupolvilta saamansa omaisuuden teidän sukupolvenne ylitse ja minusta se on aika omavaltainen päätös.
Joskus varsin fiksu.
Jos vanha pappa elää 90v ja lapset on jo 60-70v niin turha kerryttää valtion perintöverokassaa tuplasti vaan antaa perintö suoraan niille n30v asunto ja opintovelkaisille lapsenlapsille.
Oma äitini antaa jokaiselle lapsenlapselleen (nyt 12-28v) kerran kolmessa vuodessa tuon sallitun verottoman maksimin ja onhan se toki omasta tulevasta perinnöstään pois - mutta en minä kyllä osaa muuta kuin olla iloinen lasteni puolesta, jotka sillä rahalla maksavat opintojansa/lastensa kuluja tai ihan vain helpottavat omaa elämäänsä. Mielestäni äitini on varsin fiksu (ja tasapuolinen) ja kukaan meistä kolmesta keski-ikäisestä lapsesta ei voi mitenkään sanoa tarvitsevansa / ansaitsevansa enemmän noita rahoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys oli, että kuka ei saa ikinä perintöä ja te puhutte jostain omakotitaloista?
Minä en saa oikeasti perintöä. Äidillä on lainaa, vuokravelkaa ja muita saatavia niin paljon ettei tule niistä koskaan selviämään. Isä on toimeentulotuella oleva varaton, ajoittain asunnotonkin juoppo. Että ei ole tulossa edes sitä omakotitaloa muuttotappiokunnasta vuokratontilla, on teillä kova osa kun sellaisia saatte.Näin ohiksena, se ei oikeasti ole mikään onnenpotku saada tuollainen omakotitalo. Sitä kun ei saa vuokrattua eikä varmaan helposti myytyäkään, jos alueella on vapaana myös omalla tontilla olevia taloja (kuten on todennäköistä, jos on kyse muuttotappiokunnasta). Silloin siitä "omaisuudesta" on pelkkiä kuluja, ellei sitten itse muuta ko. taloon asumaan. On tapauksia, joissa olisi paremmassa asemassa kun ei saisi yhtään mitään vs. tuollainen talo.
Voiko tuollaisesta vuokratontilla sijaitsevasta perintötalosta ilmoittaa luopuvansa?
Siis kuten perinnöstä normaalisti voi halutessaan kieltäytyä?
Voi, jos luopuu koko perinnöstä.
Toki sen perii sitten seuraava perillinen, eli kenties sinun lapsesi, jonka puolesta et enää voi siitä luopua.
Saan perinnön. Hoidan omaisuutta jonkin aikaa ja ehkä jotakin pientä sallin itselleni, ehkä en. Jätän perinnön lapsilleni. Sehän siinä on idea. Raatava pienituloinen suku. Tällä idealla on perintöä kartutettu ihan mittavaksi.
Vierailija kirjoitti:
En tule saamaan perintöä äidin kuollessa. Hän on nyt eläessään jo jakanut varallisuutensa verottajan huomaamatta sisaruksilleni ja heidän puolisoilleen ja lapsille. Kai se vähän vieläkin kirpaisee tulla täysin hylätyksi ja miten paljon vaivaa hän on tuon perimättömyyden eteen nähnyt. Oletan perinnön olleen kuusinumeroinen, mutta sitä ei siis enää ole vaan on jo jaettu rakkaiden kesken. Ja en todellakaan ala siitä ilmoittamaan minnekään saati riitelemään sisarusteni kanssa. Äitini päätös ja sillehän minä en mitään voi, ettei hän rakasta minua.
Sinulla on suuri sydän. Olet onnekas kun olet sellaisen jotenkin saanut / onnistunut itse kehittämään. Ymmärrät, mikä elämässä on tärkeää. Onnittelut sinulle!
En saa perintöä. Olen pyytänyt siirtämään sen suoraan täysi-ikäisille lapsilleni. Itse pärjään ilmankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmilla lähinnä kuusinumeroisia summia VELAKSI. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi. Iskän kuollessa oli tilillä sen verran, että sain ilmoituksen lehteen. Todellakin ärsyttää nää kermaperseet, joilla on koko elämänsä ollut asunnot ym ilman mitään omaa panostusta ja sitten myöhemmin vielä ne perinnöt. Ja sitä ennen työpaikat suhteilla, oli sitten kouluja käyty tai ei.
Valtaosa näistä kultalusikka pyllyssä syntyneistä on liberaaleja City-vihreitä jotka pilkkaavat ja ylenkatsovat köyhiä suomalaisia vaikka nämä köyhät eivät polttaisi tai päihteilisi.
Esimerkkejä näistä liberaaleista maailmanpelastajista on vaikka kuinka paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistäpä sitä kukaan perintönsä määrää voi tietää - saati kuka täältä ensin kupsahtaa...
Itse olen näin 50 ja risat -ikäisenä huomannut, että aika paljon tulee esim facessa ’tutustu testamenttilahjoittamiseen’ - mainoksia Unicefiltä/SPRrältä ymv. En tiedä sitten olemmeko me täti-ihmiset otollista maaperää (no epäilemättä olemme, ainakin se humanisti-osa meistä) mutta uskon että vaikka iso osa ymmärtää että Mr Richard Rich EX-US Navy Admiral onkin täyttä huijausta niin isompi osa kokee ’velvollisuudekseen’ olla valveutunut ja tehdä inhimillinen testamentti. (Jossa kätevästi voi lahjoittaa RAHAA ja jättää ne rintaperillisensä ’iloitsemaan’ siitä talonrähjästä, mistä ei ole kuin kuluja...)
Olen jo saanut perintöä, joten en voi sanoa, etten koskaan saisi mitään. Sen sijaan en yhtään osaa arvata, perinkö toiselta vanhemmaltani nolla euroa vai satoja tuhansia vai jotain siltä väliltä. Hän on katkaissut välinsä minuun, joten voi myös hoitaa omaisuutensa toisaalle.