Kuinka pettäminen paljastui?

Mies oli työreisussa kaupungissa jossa eräs minun ystävänainen asui. Olin jo jonkin aikaa nähnyt merkkejä miehen käytöksessä, että jotain on meneillään.

Tiesin missä hotellissa mies yöpyy ja pyysin ystävääni menemään illalla ko. hotellin baariin/yökerhoon. Ystävä oli sitten seurannut illan aikana miestä ja niinhön siinä kävi, että mies oli tanssinut jonkun naisen kanssa ja jatkot hotellihuoneessa. Ystävä kuvasi miehen ja naisen, lähetti kuvat minulle.

Otin sitten puhelun miehelle, kesti jonkin aikaa kunnes vastasi puhelimeen. Juttelin niitä näitä ja kysyin mitä tekee ja miksi ei heti vastannut, kun oli sopimus että puhelin on aina äänet päällä.

Mies selitteli ettei ollut kuullut ja sanoi vielä olleensa suihkussa. Kysyin että klo 00.30 suihkussa, miksi niin myöhään?

Ei ollut jaksanut aiemmin käydä.

Lopetin puhelun ja soitin ystävälle ko. hotelliin ja hän meni käymään miehen hotellihuoneen ovella. Mies avasi oven, pyyhe ympärillä. Ystävöni selitti etsivänsä naisystäväänsä joka oli lähtenyt yökerhosta, että onko täällä? No, mies pyysi naisen ovelle, johon ystäväni totesi että sori, taisin erehtyä. Kiinni jäi!

Oli miehellä selittämistä ja kiemurtelua kun tuli kotiin, valehteli edelleen suihkussa käynnistään ym, mutta minulla on kuvatodisteet sopivaan ajankohtaan valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimo tuli firman juhlista aamu-seisemän jälkeen kotiin kaula pureskeltuna.

Ei tarvinnut paljon selitellä, mutta lopulta annoin anteeksi ja elämä jatkui...

Tosin maksoin takaisin oikein korkojen kanssa pari vuotta tuon tapauksen jälkeen, kun itselläni oli toinen suhde lähes vuoden päivät, mutta ei se itse pettäminen ja sen salaaminen tosiaankaan mitään nautintoa ollut - päinvastoin.

Niin, ja elämä jatkuu yhdessäolon myötä edelleen...

No miten sä "maksoit korkojen kanssa" takaisin, kun ei vaimo saanut tietää salasuhteestasi? Ja eikös potut pottuina olisi sisältänyt yhden kertakäynnin ja sen kertomisen vaimolle, eli silloin ois puntit olleet tasan. Nyt vetelit korkojen kera, ja pitkään, käyttäen vaimon yhtä tekoa salasuhteesi tekosyynä pitkittyneeseen pettämiseen. Vielä rumempaa touhua. Onpas suhde melko merkillisellä pohjalla. Tulee varmaan kestämään. Kilpapettämistä tiedossa.

Olen eri, mutta ei minusta pettämisen jälkeen suhteessa ole enää samanlaista uskollisuusoletusta kuin aiemmin. Jos on mennyt pettämään, niin täytyy hyväksyä että toinen saattaa tehdä samoin, ja myös se että toisen tapa pettää saattaa olla erilainen kuin se oma tapa.

Valehtelemista en sen sijaan ymmärrä. Siinä mielessä tuo ei minusta ole reilu diili, että vain toinen tietää toisen uskottomuudesta. Luultavasti vaimon syyllisyydentuntokin helpottuisi jos tajuaisi että molemmat on käyneet vieraissa ja ollaan ikäänkuin "tasoissa". Se on minusta kohtuutonta, että mies pettää vuoden ajan päästäkseen tasoihin, mutta jättää silti toisen yksin elämään syyllisyyden kanssa. Jos haluaa leikkiä uhria ja marttyyria niin sitten ei tarvitse juosta vieraissakaan.

Omat pettämiset on mennyt aina tuolla kaavalla että toinen on pettänyt ensin, jonka jälkeen olen itse tehnyt omat ratkaisuni ja pettänyt itse, ja sitten vasta eronnut. Kyllä, minusta on tuntunut paremmalta niin että toinen on saanut samalla mitalla takaisin kuin itse on ensin antanut. Ja olen joka kerta lähtenyt suhteesta, en ole kenenkään kanssa jäänyt enää katselemaan sen jälkeen. 

En ole myöskään keskustellut enkä selvitellyt mitään enää sen jälkeen, en vaikka toinen olisi halunnut. Minun kirjoissani parisuhde päättyy valheteluun ja petturuuteen, enkä ole sen jälkeen mitään velkaa enää toiselle, enkä ainakaan mitään uskollisuutta.

Miksi alentua pettäjän tasolle??? Eikö ole parempi säilyttää oma itsekunnioitus ja arvokkuus, omat arvot ym? Siinähän lilluu tunnevammainen pettäjä omissa liemissään, kun sinä suoraselkäisenä tyynen rauhallisesti kävelet ulos uuteen elämääsi!

Nuo ovat sinun käsityksiäsi itsekunnioituksesta, arvoista sun muista. Minun käsitykseni on se ettei minun tarvitse piitata enää pätkääkään minua kaltoinkohdelleesta, eikä myöskään ajatella miltä HÄNESTÄ mahtaa tuntua. En kaipaa mitään tunnetta siitä että olen jotenkin suoraselkäinen petturin edessä. En myöskään alennu kenenkään tasolle, vaan parisuhde on irtisanottu sillä sekunnilla kun toinen on minulle valehdellut ja luottamukseni pettänyt. 

Hyvin sanottu ja vastaa minunkin ajatuksiani aika pitkälti (olen tuo, joka sanoi ymmärtävänsä kostopettämisen muttei valehtelua). Minun arvoihini kuuluu molemminpuolisen uskollisuuden tavoittelu, ei minulla ole sellaisia arvoja jotka kieltäisivät pettäjän pettämisen. Enkä näe tätä mitenkään itsekunnioituskysymyksenä.

Niin että silmä silmästä ja hammas hampaasta?

Kyllähän tämä on itsekunnioituskysymys.

Pettäjä olet sitten itsekin , vaikka toinen olisi tehnyt sen ensin.

Ei oikein ole kanttia pettänyttä syytellä tai halveksia , jos itse heti tekee samaa.

Toki , jos teet pettämisen jälkeen toiselle selväksi että tämä oli tässä, niin eihän se enää pettämistä olekaan vaikka virallisesti ei oltais vielä erottu.

Eli sinusta itsekunnioitus on sitä, että ihminen noudattaa juuri sinun arvojasi ja periaatteitasi (sen sijaan että noudattaisi omiaan)? Jaa, no siinä tapauksessa meillä on aika erilainen näkemys itsekunnioituksesta. Minusta se on sitä, että ihminen pysyy omille arvoilleen ja periaatteilleen uskollisena, eli pystyy edelleen kunnioittamaan itseään. Minä en näe em käytöksessä mitään ristiriitaa omien arvojeni ja ajatusteni kanssa, joten en minä menetä myöskään kunnioitusta itseeni jos toimisin noin. Jonkun muun kunnioituksen voin toki menettää, mutta sillä taas on vain rajallisesti tekemistä itsekunnioituksen kanssa.

Tällä ajatusmallilla kuka tahansa ja ihan sama minkälaisten tekojen jälkeen voi itseään kunnioittaa.

Kuulostaa lähinnä psykopaatilta.

Hyvin monenlaiset ihmiset voivat todella kunnioittaa itseään hyvin monenlaisten tekojen jälkeen. Se johtuu juuri siitä, että ihmiset heijastavat käytöksellään ja itsekunnioituksellaan omaa moraalikoodiaan, eivät sinun.

Jokaisen eri tavalla ajattelevan leimaaminen psykopaatiksi on minusta kyllä vähän lapsellista. Jos joku ei näe pikkulasten murhaamisessa mitään väärää, niin sellaista minäkin sanoisin helposti psykopaatiksi. Sen sijaan kostopettäminen on muutaman asteen harmaampaa aluetta. Psykopatia on kuitenkin ennen kaikkea empatian puutetta. Se, että uskottomuudella syvästi satutettu ihminen ei tunne empatiaa pettäjää kohtaan ei minun nähdäkseni ole mielisairaus vaan inhimillinen reaktio kipuun ja traumaan. Sinä voit toki olla toista mieltä, mutta minä epäilen, että suurin osa mielenterveysammattilaisista on kyllä psylopatian määritelmien suhteen lähempänä minun linjaani kuin sinun.

Mielenterveysammattilaiset ovat kyllä myös sitä mieltä, että omien traumojen ja kivun lievittäminen satuttamalla toista ei ole millään tavalla terveellistä tai tervehdyttävää.

Lisäksi iso osa maallikoita on sitä mieltä, että kaksi väärää ei tee yhtä oikeaa. Vielä suurempi osa maallikoista on sitä mieltä, että itsensä alentaminen toisen tasolle ei ole lopulta kovin hyvä taktiikka rakentaa omaa elämää pettämisen jälkeen terveelle, mielekkäälle pohjalle.

Kuten sulle on jo sanottu, ei kukaan ole alentamassa itseään mihinkään sillä että tekee itse omat ratkaisut, vaikka tietää että se ensin luottamuksen pettänyt puolisko ei siitä pitäisi. Jos haluat että sinua kohdellaan hyvin, niin joudut itse kohtelemaan myös muita hyvin. Et voi odottaa että sinua kunnioitetaan ja sinua kohtaan ollaan rehellisiä jos et sitä itse toiselle ole. Ei kukaan ole myöskään korjaamassa takaisin pettämisellä väärää oikeaksi, mistä ihmeestä ällainen ajatus edes kumpuaa? Omista traumoista ja pienisieluisuudesta? Kellään tuskin myöskään on "taktiikkana elämässä" tällainen, miten tuollainen voisi edes juolahtaa tervepäisen ihmisen mieleen?

Minun taktiikkani elämässä on pitää yllä omia, itse asettamiani standardeja, joihin kuuluu se, että en petä. Ihan sama, mitä siitä pitää luottamukseni pettäneet. 

En siis petä itseäni alentumalla pettäjän tasolle kostopettämään. Olen rehellinen itselleni ja arvoilleni silloinkin, kun toinen ei ole.

Pidän kostopettämistä nöyryyttävänä hätäratkaisuna helpottaa omaa oloa.

Ymmärrän täysin, mutta silti se on vain SINUN tapasi toimia sellaisilla tavoilla mitkä olet itse itsellesi (tai antanut muiden itsellesi) asettaa. 

Totta kai on vain minun tapani ja ihan itse valittu. Mutta nythän tarinaan lisättiinkin mielenterveydenalan ammattilaiset ja uskon, että he ovat kanssani samaa mieltä siitä, että kostopettäminen ei ole omankaan tulevaisuuden kannalta rakentavin toimintatapa. 

Tai näin ainakin julkisuudessa esiintyneet tutkimukset ovat antaneet ymmärtää.

Varmasti sinulle tulisikin tuollainen olo, ja tulevaisuutesi olisi pilalla jos toimisit sillä tavalla kuin joku toinen. Sellainen taas jonka mielestä niin makaa kuin petaa, sitä saa mitä tilaa, ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan on ihan eri linjoilla, eikä sellainen tarvitsekaan mitään mielenterveysammattilaisten apua, toisin kuin itse tarvitsisit.

Tämä. Minulle suhde joko on uskollinen tai ei ole. Ei ole sellaista vaihtoehtoa, että toinen käy ihan vähän vaan sutimassa muita mutta odottaa kumppanilta silti uskollisuutta. Se on yksinkertaisesti täysin absurdi ja kohtuuton oletus. Pettäjä irtisanoo yksipuolisesti uskollisuusodotuksen suhteesta, eikä ole millään muotoa oikeutettu yllättymään siitä että tämä irtisanominen koskee toistakin osapuolta.

Tämä kai riippuu siitä aiotaanko jatkaa yhdessä vai ei.

Jos asia hoidetaan ja keskustellaan ja yhdessä päätetään jatkaa, ei varmasti tilannetta auta käydä pettämässä että ikäänkuin päästäisiin tasoihin.

Eri juttu on sitten se että ero on tulossa tai vaihtoehtoisesti molemmat tietävät että nyt yksiavioisuutta ei enää suhteessa ole.

Valehtelu on kuitenkin myrkkyä.

Minusta yksiavioisuuden päättymisen uskottomuuteen pitäisi olla sen verran ilmeinen itsestäänselvyys, ettei sitä minusta tarvitse pettäjälle mitenkään erikseen mainostaa. Kai nyt ihminen itsekin tajuaa, ettei suhde ole uskollinen jos siinä petetään? Jos siis on suunnilleen normaalilla älykkyydellä varustettu.

Näinhän käytännössä ei kuitenkaan toimita.

Jos toinen pettää ja molemmat ovat halukkaita jatkamaan, sitä yleensä mennään parisuhdeterapiaan tai yritetään itse keskustelulla saada asiat jotenkin järjestykseen taas. Ei suhteesta automaattisesti tule avointa, vaan pyrkimys on palata entiseen malliin.

Toki jotkut saattavat sopia avoimesta suhteesta tässä vaiheessa, mutta uskon kyllä että ei yleensä.

Tämä , jos ei erota heti

Eihän tämä toimi jos toinen ilman muuta katsoo , että nyt minäkin " saan" pettää.

Jos on oikeaa yritystä jatkaa , ei siihen mitkään kostotoimet sovi

En jatkaisi suhdetta itse sen jälkeen jos minä olisin pettänyt toista, koska en todellakaan haluaisi olla suhteessa jossa minä olen pettänynt, mutta kieltänyt toista tekemättä samaa minulle. Se ei olisi ikinä enää tasavertainen suhde. No ehkä sen jälkeen jos se toinenkin kävisi pettämässä minua, mutta en pystyisi jäädä sitäkään odottelemaan. 

En kyllä ymmärrä miten näin voisi päästä käymään nykyisessä suhteessani, koska en näe mitään syytä kunnioittamaani, rakastamaani, ja minua hyvin kohtelevaa, elämäni tärkeintä ihmistä pettää yhtään millään tavalla. Olen myös ollut suhteessa joka olikin perustunut alusta asti minulle valehtelemiselle, (en vain tiennyt tätä pitkään aikaan) ja silloin kyllä sain hyvän mielen siitä etten torjunut erästä komeaa herrasmiestä, enkä ole ikinä koskaan tuntenut asiasta huonoa oloa millään tavoin, vaan pelkästään hyvät muistot jäi tuosta yöstä. 

Olen se jolle tuo edellinen vastasi ja minäkin näen tämän aika samoin. En ikinä voisi vaatia pettämältäni ihmiseltä uskollisuutta, minusta se on jollain niin perustavanlaatuisella tavalla itsekästä ja kohtuutonta että pitäisin sellaista vaatimusta suorastaan järjettömänä.

Ehkä eri juttu, jos olisi matalalibidoinen ihminen jolla ei olisi edes niitä houkutuksia. Mutta minä en ole eikä ole potentiaaliset kumppaninikaan. Minulle monogamia on ennen kaikkea kompromissi viettien ja mustasukkaisuuden välillä. Sopimus, että kumpikin pidättäytyy ulkopuolisista kumppaneista vastineeksi säästymiseltä puolison uskottomuuden aiheuttamalta mielipahalta. Se on diili jonka minä voin hyväksyä. Mutta jos kumppani pettää ja vaatii uskollisuutta, se tarkoittaa minulle sitä että hän haalii itselleen kaikki hyvät puolet ja jättää minulle ne huonot. Minua ei ole säästetty uskottomuuden tuskalta mutta silti pitäisi kieltäytyä - miksi? Kumppani taas haluaa edelleen säästyä minun syrjähyppyjeni aiheuttamalta surulta, vaikkei hän ole edes kieltäytynyt. Kuten sanoit, ei sellainen ole mikään tasavertainen suhde.

Vierailija kirjoitti:

Mies oli työreisussa kaupungissa jossa eräs minun ystävänainen asui. Olin jo jonkin aikaa nähnyt merkkejä miehen käytöksessä, että jotain on meneillään.

Tiesin missä hotellissa mies yöpyy ja pyysin ystävääni menemään illalla ko. hotellin baariin/yökerhoon. Ystävä oli sitten seurannut illan aikana miestä ja niinhön siinä kävi, että mies oli tanssinut jonkun naisen kanssa ja jatkot hotellihuoneessa. Ystävä kuvasi miehen ja naisen, lähetti kuvat minulle.

Otin sitten puhelun miehelle, kesti jonkin aikaa kunnes vastasi puhelimeen. Juttelin niitä näitä ja kysyin mitä tekee ja miksi ei heti vastannut, kun oli sopimus että puhelin on aina äänet päällä.

Mies selitteli ettei ollut kuullut ja sanoi vielä olleensa suihkussa. Kysyin että klo 00.30 suihkussa, miksi niin myöhään?

Ei ollut jaksanut aiemmin käydä.

Lopetin puhelun ja soitin ystävälle ko. hotelliin ja hän meni käymään miehen hotellihuoneen ovella. Mies avasi oven, pyyhe ympärillä. Ystävöni selitti etsivänsä naisystäväänsä joka oli lähtenyt yökerhosta, että onko täällä? No, mies pyysi naisen ovelle, johon ystäväni totesi että sori, taisin erehtyä. Kiinni jäi!

Oli miehellä selittämistä ja kiemurtelua kun tuli kotiin, valehteli edelleen suihkussa käynnistään ym, mutta minulla on kuvatodisteet sopivaan ajankohtaan valmiina.

Tarkoitat varmaan että soitit puhelun miehelle, etkä OTTANUT mitään puhelua.

Yhdelle tutulle soitti mies, joka kysyi, että tietääkö tämä, onko tutun exällä suhde hänen vaimoonsa. No ei tiennyt, mutta päättivät tavata ja jutella.

Yksi asia johti toiseen ja nämä pettämisen uhrit päätyivät aikanaan naimisiin. Petturisalapari taas lopetti seurustelunsa aika äkkiä.

exäkin kärähti kun luin sen puhelimen yöllä oli niin kehua ja sulaa voita vastapuolen jutut, koska ei nukuttanut aloin heitellä tekstaria sinnepäin ja sieltä tuli vähällä jallittelulla toinen kertoi mitä olivat theneet kun kyselin että muistatko silloin mitä tehtiin ja missä  niin kertoili ummet ja lammet jotka yhdistin puolisoni menoihin.   annoin anteeksi mutta peli ei loppunut joten äänestin jaloillani

Vierailija kirjoitti:

Ystävä kertoi vaimolleen pettäneensä.

Vaimo, nykyään ex, oli vihainen. Pääsin läheltä seuraamaan tilannetta. Olivat yli 10 vuotta yhdessä, kolme lasta, mies rakensi omakotitalon vaimon pyynnöstä. Kun talo oli valmis, lapset tehty, vaimo lihonut(en liioittele), oli vaimo tyytyväinen. Mies pyysi välillä seksiä, vaimo vastaisi aika usein: "hoida itse itsesi". No,mieshän hoisi :) Muutaman kuukauden seksipaaston jälkeen ravintolasta löytyi nainen, joka antoi huomiota ja sitä seksiä. Muutaman tapaamiskerran jälkeen mies jätti perheensä kertomalla asian itse vaimolleen. Pääsin kuuntelemaan molempia osapuolia.

Tuntuu ihmeelliseltä että miehen pettäminen tuli vaimolle yllätyksenä. Kyllä naisten olisi hyvä ymmärtää mistä pettäminen johtuu. Pienellä vastaan tulemisella vältyttäisiin turhilta eroilta ja pettämisiltä. Toisen huomioiminen ja myös fyysisen läheisyyden antaminen toiselle on kaiken A ja O. Kuka opettaisi nämä perusasiat naisille

Ja kuka opettaisi sellaisen perusasian miehille (sekä naisille) että aina voi ja pitää puhua?

Kulta, olen huomannut että olet lihonut. Voitaisko me keskustella? Onko meillä ongelma? Oletko tyytymätön meidän suhteeseen? Mä olen nyt kyllä huolissani. Meillä ei ole läheisyyttä eikä seksiä, ja se on ainakin minulle tärkeä asia. Etkö halua näitä enää kanssani? Mä en jaksa näin yksinäistä elämää enää. -Ja eiköhän tuosta voi kumppani jo päätellä loput?

Mutta: "Ai toi on tuollainen läski, kun selluliitti vaan höllyy, mä ainakin lähden tästä baariin. Ja onhan mulla oikeus siis pettää, koska antoi itsensä lihoa. Tällöinhän se on moraalisestikin ihan oikein. Mitäs mässäili"...sitten salassa katsellaan (ja petetään) miten tämän uuden baarituttavuuden kanssa alkaa mennä, kunnes jo voi ilmoittaakin, että se oli kuules tässä ja uusi suhde on valmiiksi pedattu...rehtiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävä kertoi vaimolleen pettäneensä.

Vaimo, nykyään ex, oli vihainen. Pääsin läheltä seuraamaan tilannetta. Olivat yli 10 vuotta yhdessä, kolme lasta, mies rakensi omakotitalon vaimon pyynnöstä. Kun talo oli valmis, lapset tehty, vaimo lihonut(en liioittele), oli vaimo tyytyväinen. Mies pyysi välillä seksiä, vaimo vastaisi aika usein: "hoida itse itsesi". No,mieshän hoisi :) Muutaman kuukauden seksipaaston jälkeen ravintolasta löytyi nainen, joka antoi huomiota ja sitä seksiä. Muutaman tapaamiskerran jälkeen mies jätti perheensä kertomalla asian itse vaimolleen. Pääsin kuuntelemaan molempia osapuolia.

Tuntuu ihmeelliseltä että miehen pettäminen tuli vaimolle yllätyksenä. Kyllä naisten olisi hyvä ymmärtää mistä pettäminen johtuu. Pienellä vastaan tulemisella vältyttäisiin turhilta eroilta ja pettämisiltä. Toisen huomioiminen ja myös fyysisen läheisyyden antaminen toiselle on kaiken A ja O. Kuka opettaisi nämä perusasiat naisille

Ja kuka opettaisi sellaisen perusasian miehille (sekä naisille) että aina voi ja pitää puhua?

Kulta, olen huomannut että olet lihonut. Voitaisko me keskustella? Onko meillä ongelma? Oletko tyytymätön meidän suhteeseen? Mä olen nyt kyllä huolissani. Meillä ei ole läheisyyttä eikä seksiä, ja se on ainakin minulle tärkeä asia. Etkö halua näitä enää kanssani? Mä en jaksa näin yksinäistä elämää enää. -Ja eiköhän tuosta voi kumppani jo päätellä loput?

Mutta: "Ai toi on tuollainen läski, kun selluliitti vaan höllyy, mä ainakin lähden tästä baariin. Ja onhan mulla oikeus siis pettää, koska antoi itsensä lihoa. Tällöinhän se on moraalisestikin ihan oikein. Mitäs mässäili"...sitten salassa katsellaan (ja petetään) miten tämän uuden baarituttavuuden kanssa alkaa mennä, kunnes jo voi ilmoittaakin, että se oli kuules tässä ja uusi suhde on valmiiksi pedattu...rehtiä?

Alapeukutin, koska mistä sinä päättelit ettei asioista oltu yritetty puhua ennen pettämistä? Sitäpaitsi, jos toinen tekee toistuvasti aloitteita jotka kumppani torjuu, niin onhan se nyt ihan ilmeistä ettei hänen tarpeensa täyty suhteessa. Jos seksi ei olisi hänelle tärkeää, niin ei hän tekisi niitä aloitteitakaan.

Paljastui siten, että lapset kertoivat, että isä oli hakemassa ex-aupairia lentokentältä kylään poissa ollessani. Ystävien ja sukulaisten sympatiat olivat minun puolellani, siksi kukaan ei ollut raaskinut kertoa minulle. Äitini oli luullut tyttöä joksikin sukulaiseksi joskus kaupungilla parin nähdessään, miehellä kun on iso suku. Anoppini otti kaiken irti pikku salaisuudesta, parin vuoden ajan. Kun järkytyin tilanteesta, hän haukkui minut "jotenkin sairaaksi" reaktiostani, ja kehotti hankkimaan uuden miehen. Tällaista nyt sattuu. Häntä harmitti vain tytön huonompi 'taso', ei ollut lukupäätä. Vieläkin, pahasti dementoituneena, yrittää kiusata minua nähneensä parin hiljattain jossain. Asialla vain ei ole mitään merkitystä enää. Vanha koulukiusaaja kuulemma ollut, anoppi...

uppp

Tilasin ecortin jotelliin niin oma muija pamahti ovelle

Vierailija kirjoitti:

Tilasin ecortin jotelliin niin oma muija pamahti ovelle

Muijasi oli töissä. Sinä olit pettämättä.

Oltiin mieskaverin kanssa sen luona saunassa kun huomasin komiat raapimisjäljet sen selässä. En saanut vastausta mistä tulleet. Saunan jälkeen menin terassille ja katselin ikkunasta kun ukko kiemurteli eteisessä peilin edessä yrittäen nähdä selkänsä.

Muutaman kerran se tuli työmatkalta eräältä paikkakunnalta ja tiesin paljonko siihen aikaa menee. Olikin paljon aikaisemmin luonani. Aloin sitten seuraamaan sen auton matkamittaria ja selvisi ajot ja myöhemmin sen hoidotkin joita oli enempi kuin yksi. Ja lähes naapurissani.

Vierailija kirjoitti:

Mies oli työreisussa kaupungissa jossa eräs minun ystävänainen asui. Olin jo jonkin aikaa nähnyt merkkejä miehen käytöksessä, että jotain on meneillään.

Tiesin missä hotellissa mies yöpyy ja pyysin ystävääni menemään illalla ko. hotellin baariin/yökerhoon. Ystävä oli sitten seurannut illan aikana miestä ja niinhön siinä kävi, että mies oli tanssinut jonkun naisen kanssa ja jatkot hotellihuoneessa. Ystävä kuvasi miehen ja naisen, lähetti kuvat minulle.

Otin sitten puhelun miehelle, kesti jonkin aikaa kunnes vastasi puhelimeen. Juttelin niitä näitä ja kysyin mitä tekee ja miksi ei heti vastannut, kun oli sopimus että puhelin on aina äänet päällä.

Mies selitteli ettei ollut kuullut ja sanoi vielä olleensa suihkussa. Kysyin että klo 00.30 suihkussa, miksi niin myöhään?

Ei ollut jaksanut aiemmin käydä.

Lopetin puhelun ja soitin ystävälle ko. hotelliin ja hän meni käymään miehen hotellihuoneen ovella. Mies avasi oven, pyyhe ympärillä. Ystävöni selitti etsivänsä naisystäväänsä joka oli lähtenyt yökerhosta, että onko täällä? No, mies pyysi naisen ovelle, johon ystäväni totesi että sori, taisin erehtyä. Kiinni jäi!

Oli miehellä selittämistä ja kiemurtelua kun tuli kotiin, valehteli edelleen suihkussa käynnistään ym, mutta minulla on kuvatodisteet sopivaan ajankohtaan valmiina.

Miten ystäväsi oli päässyt huoneen ovelle kun hissit toimii avain kortilla ja mistä tiesi mikä on oikea huone

Miehen asunnossa sen patjan alta löytyi kortsupaketin kuoret. Mies ei ollut himosiivooja joten uskoin että olivat vanhoja, ex-vaimonsa aikaisia.

Mies kävi säännöllisesti su-iltaisin samaan aikaan lenkillä, kun tuli kerran yli tunnin juoksulenkiltä sen näköisenä ettei ole nähnytkään juoksua, laittoi kännynsä pöydälle, kosketin kännyä ja oli tulikuuma eli pitkä puhelu ollut. Myöhemmin kun muista syistä jäi kiinni myönsi että soitteli exänsä kanssa aina siihen aikaan ja myönsi senkin että ex-rouva kävi pan*lla siellä säännöllisesti. Mies kertoi jopa rouvan orgasmit. Silloin tuli ukolle nopia lähtö.

Vierailija kirjoitti:

Tilasin ecortin jotelliin niin oma muija pamahti ovelle

Ai siis räjähti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies oli työreisussa kaupungissa jossa eräs minun ystävänainen asui. Olin jo jonkin aikaa nähnyt merkkejä miehen käytöksessä, että jotain on meneillään.

Tiesin missä hotellissa mies yöpyy ja pyysin ystävääni menemään illalla ko. hotellin baariin/yökerhoon. Ystävä oli sitten seurannut illan aikana miestä ja niinhön siinä kävi, että mies oli tanssinut jonkun naisen kanssa ja jatkot hotellihuoneessa. Ystävä kuvasi miehen ja naisen, lähetti kuvat minulle.

Otin sitten puhelun miehelle, kesti jonkin aikaa kunnes vastasi puhelimeen. Juttelin niitä näitä ja kysyin mitä tekee ja miksi ei heti vastannut, kun oli sopimus että puhelin on aina äänet päällä.

Mies selitteli ettei ollut kuullut ja sanoi vielä olleensa suihkussa. Kysyin että klo 00.30 suihkussa, miksi niin myöhään?

Ei ollut jaksanut aiemmin käydä.

Lopetin puhelun ja soitin ystävälle ko. hotelliin ja hän meni käymään miehen hotellihuoneen ovella. Mies avasi oven, pyyhe ympärillä. Ystävöni selitti etsivänsä naisystäväänsä joka oli lähtenyt yökerhosta, että onko täällä? No, mies pyysi naisen ovelle, johon ystäväni totesi että sori, taisin erehtyä. Kiinni jäi!

Oli miehellä selittämistä ja kiemurtelua kun tuli kotiin, valehteli edelleen suihkussa käynnistään ym, mutta minulla on kuvatodisteet sopivaan ajankohtaan valmiina.

Miten ystäväsi oli päässyt huoneen ovelle kun hissit toimii avain kortilla ja mistä tiesi mikä on oikea huone

Se lupasi portieerille pillua, jos saa käydä vähän vakoilemassa.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin mieskaverin kanssa sen luona saunassa kun huomasin komiat raapimisjäljet sen selässä. En saanut vastausta mistä tulleet. Saunan jälkeen menin terassille ja katselin ikkunasta kun ukko kiemurteli eteisessä peilin edessä yrittäen nähdä selkänsä.

Muutaman kerran se tuli työmatkalta eräältä paikkakunnalta ja tiesin paljonko siihen aikaa menee. Olikin paljon aikaisemmin luonani. Aloin sitten seuraamaan sen auton matkamittaria ja selvisi ajot ja myöhemmin sen hoidotkin joita oli enempi kuin yksi. Ja lähes naapurissani.

Anteeksi hieman ot, mutta olen huomannut nyt muutamana kertana kun olen autollamme ajanut kauppaan ja takaisin, että trippimittarissa on vain muutama km kun tulen takaisin kotiin, eli mies nollailee mittaria. Kyttääköhän hän minun kulkemisiani tuon avulla?

Vierailija kirjoitti:

Mies oli tyhmyyttään jättänyt kaksi viinilasia tiskialtaaseen töröttämään :D Tulin seuraavana päivänä kotiin ja ihmettelin, että juotko sä nykyään kahdesta lasista samaan aikaan. Olin soittanut hänelle samana aamuna ja hän kuulosti todella tukalan oloiselta ja halusi lopettaa puhelun nopeasti, joten ei ollut kovin vaikeaa sitten iltapäivällä kotiutuessani päätellä tapahtumien kulkua :D

Huh, mä juon useasti, otan vain uuden lasin uudelle juomalle yksinollessani koska laitan molemmat kuitenkin pesukoneeseen. Toisaalta en ole mies, en myöskään näkisi että puolisoni näin tekisi :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimo tuli firman juhlista aamu-seisemän jälkeen kotiin kaula pureskeltuna.

Ei tarvinnut paljon selitellä, mutta lopulta annoin anteeksi ja elämä jatkui...

Tosin maksoin takaisin oikein korkojen kanssa pari vuotta tuon tapauksen jälkeen, kun itselläni oli toinen suhde lähes vuoden päivät, mutta ei se itse pettäminen ja sen salaaminen tosiaankaan mitään nautintoa ollut - päinvastoin.

Niin, ja elämä jatkuu yhdessäolon myötä edelleen...

No miten sä "maksoit korkojen kanssa" takaisin, kun ei vaimo saanut tietää salasuhteestasi? Ja eikös potut pottuina olisi sisältänyt yhden kertakäynnin ja sen kertomisen vaimolle, eli silloin ois puntit olleet tasan. Nyt vetelit korkojen kera, ja pitkään, käyttäen vaimon yhtä tekoa salasuhteesi tekosyynä pitkittyneeseen pettämiseen. Vielä rumempaa touhua. Onpas suhde melko merkillisellä pohjalla. Tulee varmaan kestämään. Kilpapettämistä tiedossa.

Olen eri, mutta ei minusta pettämisen jälkeen suhteessa ole enää samanlaista uskollisuusoletusta kuin aiemmin. Jos on mennyt pettämään, niin täytyy hyväksyä että toinen saattaa tehdä samoin, ja myös se että toisen tapa pettää saattaa olla erilainen kuin se oma tapa.

Valehtelemista en sen sijaan ymmärrä. Siinä mielessä tuo ei minusta ole reilu diili, että vain toinen tietää toisen uskottomuudesta. Luultavasti vaimon syyllisyydentuntokin helpottuisi jos tajuaisi että molemmat on käyneet vieraissa ja ollaan ikäänkuin "tasoissa". Se on minusta kohtuutonta, että mies pettää vuoden ajan päästäkseen tasoihin, mutta jättää silti toisen yksin elämään syyllisyyden kanssa. Jos haluaa leikkiä uhria ja marttyyria niin sitten ei tarvitse juosta vieraissakaan.

Omat pettämiset on mennyt aina tuolla kaavalla että toinen on pettänyt ensin, jonka jälkeen olen itse tehnyt omat ratkaisuni ja pettänyt itse, ja sitten vasta eronnut. Kyllä, minusta on tuntunut paremmalta niin että toinen on saanut samalla mitalla takaisin kuin itse on ensin antanut. Ja olen joka kerta lähtenyt suhteesta, en ole kenenkään kanssa jäänyt enää katselemaan sen jälkeen. 

En ole myöskään keskustellut enkä selvitellyt mitään enää sen jälkeen, en vaikka toinen olisi halunnut. Minun kirjoissani parisuhde päättyy valheteluun ja petturuuteen, enkä ole sen jälkeen mitään velkaa enää toiselle, enkä ainakaan mitään uskollisuutta.

Miksi alentua pettäjän tasolle??? Eikö ole parempi säilyttää oma itsekunnioitus ja arvokkuus, omat arvot ym? Siinähän lilluu tunnevammainen pettäjä omissa liemissään, kun sinä suoraselkäisenä tyynen rauhallisesti kävelet ulos uuteen elämääsi!

Nuo ovat sinun käsityksiäsi itsekunnioituksesta, arvoista sun muista. Minun käsitykseni on se ettei minun tarvitse piitata enää pätkääkään minua kaltoinkohdelleesta, eikä myöskään ajatella miltä HÄNESTÄ mahtaa tuntua. En kaipaa mitään tunnetta siitä että olen jotenkin suoraselkäinen petturin edessä. En myöskään alennu kenenkään tasolle, vaan parisuhde on irtisanottu sillä sekunnilla kun toinen on minulle valehdellut ja luottamukseni pettänyt. 

Hyvin sanottu ja vastaa minunkin ajatuksiani aika pitkälti (olen tuo, joka sanoi ymmärtävänsä kostopettämisen muttei valehtelua). Minun arvoihini kuuluu molemminpuolisen uskollisuuden tavoittelu, ei minulla ole sellaisia arvoja jotka kieltäisivät pettäjän pettämisen. Enkä näe tätä mitenkään itsekunnioituskysymyksenä.

Niin että silmä silmästä ja hammas hampaasta?

Kyllähän tämä on itsekunnioituskysymys.

Pettäjä olet sitten itsekin , vaikka toinen olisi tehnyt sen ensin.

Ei oikein ole kanttia pettänyttä syytellä tai halveksia , jos itse heti tekee samaa.

Toki , jos teet pettämisen jälkeen toiselle selväksi että tämä oli tässä, niin eihän se enää pettämistä olekaan vaikka virallisesti ei oltais vielä erottu.

Eli sinusta itsekunnioitus on sitä, että ihminen noudattaa juuri sinun arvojasi ja periaatteitasi (sen sijaan että noudattaisi omiaan)? Jaa, no siinä tapauksessa meillä on aika erilainen näkemys itsekunnioituksesta. Minusta se on sitä, että ihminen pysyy omille arvoilleen ja periaatteilleen uskollisena, eli pystyy edelleen kunnioittamaan itseään. Minä en näe em käytöksessä mitään ristiriitaa omien arvojeni ja ajatusteni kanssa, joten en minä menetä myöskään kunnioitusta itseeni jos toimisin noin. Jonkun muun kunnioituksen voin toki menettää, mutta sillä taas on vain rajallisesti tekemistä itsekunnioituksen kanssa.

Tällä ajatusmallilla kuka tahansa ja ihan sama minkälaisten tekojen jälkeen voi itseään kunnioittaa.

Kuulostaa lähinnä psykopaatilta.

Hyvin monenlaiset ihmiset voivat todella kunnioittaa itseään hyvin monenlaisten tekojen jälkeen. Se johtuu juuri siitä, että ihmiset heijastavat käytöksellään ja itsekunnioituksellaan omaa moraalikoodiaan, eivät sinun.

Jokaisen eri tavalla ajattelevan leimaaminen psykopaatiksi on minusta kyllä vähän lapsellista. Jos joku ei näe pikkulasten murhaamisessa mitään väärää, niin sellaista minäkin sanoisin helposti psykopaatiksi. Sen sijaan kostopettäminen on muutaman asteen harmaampaa aluetta. Psykopatia on kuitenkin ennen kaikkea empatian puutetta. Se, että uskottomuudella syvästi satutettu ihminen ei tunne empatiaa pettäjää kohtaan ei minun nähdäkseni ole mielisairaus vaan inhimillinen reaktio kipuun ja traumaan. Sinä voit toki olla toista mieltä, mutta minä epäilen, että suurin osa mielenterveysammattilaisista on kyllä psylopatian määritelmien suhteen lähempänä minun linjaani kuin sinun.

Mielenterveysammattilaiset ovat kyllä myös sitä mieltä, että omien traumojen ja kivun lievittäminen satuttamalla toista ei ole millään tavalla terveellistä tai tervehdyttävää.

Lisäksi iso osa maallikoita on sitä mieltä, että kaksi väärää ei tee yhtä oikeaa. Vielä suurempi osa maallikoista on sitä mieltä, että itsensä alentaminen toisen tasolle ei ole lopulta kovin hyvä taktiikka rakentaa omaa elämää pettämisen jälkeen terveelle, mielekkäälle pohjalle.

Kuten sulle on jo sanottu, ei kukaan ole alentamassa itseään mihinkään sillä että tekee itse omat ratkaisut, vaikka tietää että se ensin luottamuksen pettänyt puolisko ei siitä pitäisi. Jos haluat että sinua kohdellaan hyvin, niin joudut itse kohtelemaan myös muita hyvin. Et voi odottaa että sinua kunnioitetaan ja sinua kohtaan ollaan rehellisiä jos et sitä itse toiselle ole. Ei kukaan ole myöskään korjaamassa takaisin pettämisellä väärää oikeaksi, mistä ihmeestä ällainen ajatus edes kumpuaa? Omista traumoista ja pienisieluisuudesta? Kellään tuskin myöskään on "taktiikkana elämässä" tällainen, miten tuollainen voisi edes juolahtaa tervepäisen ihmisen mieleen?

Minun taktiikkani elämässä on pitää yllä omia, itse asettamiani standardeja, joihin kuuluu se, että en petä. Ihan sama, mitä siitä pitää luottamukseni pettäneet. 

En siis petä itseäni alentumalla pettäjän tasolle kostopettämään. Olen rehellinen itselleni ja arvoilleni silloinkin, kun toinen ei ole.

Pidän kostopettämistä nöyryyttävänä hätäratkaisuna helpottaa omaa oloa.

Ymmärrän täysin, mutta silti se on vain SINUN tapasi toimia sellaisilla tavoilla mitkä olet itse itsellesi (tai antanut muiden itsellesi) asettaa. 

Totta kai on vain minun tapani ja ihan itse valittu. Mutta nythän tarinaan lisättiinkin mielenterveydenalan ammattilaiset ja uskon, että he ovat kanssani samaa mieltä siitä, että kostopettäminen ei ole omankaan tulevaisuuden kannalta rakentavin toimintatapa. 

Tai näin ainakin julkisuudessa esiintyneet tutkimukset ovat antaneet ymmärtää.

Varmasti sinulle tulisikin tuollainen olo, ja tulevaisuutesi olisi pilalla jos toimisit sillä tavalla kuin joku toinen. Sellainen taas jonka mielestä niin makaa kuin petaa, sitä saa mitä tilaa, ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan on ihan eri linjoilla, eikä sellainen tarvitsekaan mitään mielenterveysammattilaisten apua, toisin kuin itse tarvitsisit.

Tämä. Minulle suhde joko on uskollinen tai ei ole. Ei ole sellaista vaihtoehtoa, että toinen käy ihan vähän vaan sutimassa muita mutta odottaa kumppanilta silti uskollisuutta. Se on yksinkertaisesti täysin absurdi ja kohtuuton oletus. Pettäjä irtisanoo yksipuolisesti uskollisuusodotuksen suhteesta, eikä ole millään muotoa oikeutettu yllättymään siitä että tämä irtisanominen koskee toistakin osapuolta.

Tämä kai riippuu siitä aiotaanko jatkaa yhdessä vai ei.

Jos asia hoidetaan ja keskustellaan ja yhdessä päätetään jatkaa, ei varmasti tilannetta auta käydä pettämässä että ikäänkuin päästäisiin tasoihin.

Eri juttu on sitten se että ero on tulossa tai vaihtoehtoisesti molemmat tietävät että nyt yksiavioisuutta ei enää suhteessa ole.

Valehtelu on kuitenkin myrkkyä.

Minusta yksiavioisuuden päättymisen uskottomuuteen pitäisi olla sen verran ilmeinen itsestäänselvyys, ettei sitä minusta tarvitse pettäjälle mitenkään erikseen mainostaa. Kai nyt ihminen itsekin tajuaa, ettei suhde ole uskollinen jos siinä petetään? Jos siis on suunnilleen normaalilla älykkyydellä varustettu.

Näinhän käytännössä ei kuitenkaan toimita.

Jos toinen pettää ja molemmat ovat halukkaita jatkamaan, sitä yleensä mennään parisuhdeterapiaan tai yritetään itse keskustelulla saada asiat jotenkin järjestykseen taas. Ei suhteesta automaattisesti tule avointa, vaan pyrkimys on palata entiseen malliin.

Toki jotkut saattavat sopia avoimesta suhteesta tässä vaiheessa, mutta uskon kyllä että ei yleensä.

Tämä , jos ei erota heti

Eihän tämä toimi jos toinen ilman muuta katsoo , että nyt minäkin " saan" pettää.

Jos on oikeaa yritystä jatkaa , ei siihen mitkään kostotoimet sovi

Minusta elämässä on hyvä nyrkkisääntö, että älä koskaan luota ihmiseen jonka olet pettänyt tai aiot pettää. Se on silkkaa typeryyttä. Ei kertakaikkiaan löydy sympatiaa ihmisiä kohtaan, jotka kuvittelevat voivansa itse ravata vieraissa mutta vaatia silti kumppanilta uskollisuutta. Tämä on minusta niin kohtuuton ja röyhkeä oletus, ettei sellaisesta tarvitse edes välittää.

Tämä. Kyllä hämmästyttää ihmisten typeryys. En luottaisi myöskään ihmiseen jonka olen pettänyt, sillä sillä sekunnilla kun hän saa tietää, hän saattaa haluta kostaa, ja se saattaa tarkoittaa myös jonkinlaista pidempiaikaista seläntakana juonimista. Petturi, joka ei näennäisesti ole vielä jäänyt kiinni, on melkoisen yksinkertainen omassa ylemmyydentunnossaan kuvitellen et hän on ainoa, joka osaa vedättää. Eli jos teillä on suhteessanne tai sosiaalisessa kuplassanne kulissiliitossanne jotain "menetettävää", olisin varuillani. Jos taas on tunne, ettei ole menetettävää, vaan haluattekin siitä eroon keinolla millä hyvänsä, jatkakaa. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies oli työreisussa kaupungissa jossa eräs minun ystävänainen asui. Olin jo jonkin aikaa nähnyt merkkejä miehen käytöksessä, että jotain on meneillään.

Tiesin missä hotellissa mies yöpyy ja pyysin ystävääni menemään illalla ko. hotellin baariin/yökerhoon. Ystävä oli sitten seurannut illan aikana miestä ja niinhön siinä kävi, että mies oli tanssinut jonkun naisen kanssa ja jatkot hotellihuoneessa. Ystävä kuvasi miehen ja naisen, lähetti kuvat minulle.

Otin sitten puhelun miehelle, kesti jonkin aikaa kunnes vastasi puhelimeen. Juttelin niitä näitä ja kysyin mitä tekee ja miksi ei heti vastannut, kun oli sopimus että puhelin on aina äänet päällä.

Mies selitteli ettei ollut kuullut ja sanoi vielä olleensa suihkussa. Kysyin että klo 00.30 suihkussa, miksi niin myöhään?

Ei ollut jaksanut aiemmin käydä.

Lopetin puhelun ja soitin ystävälle ko. hotelliin ja hän meni käymään miehen hotellihuoneen ovella. Mies avasi oven, pyyhe ympärillä. Ystävöni selitti etsivänsä naisystäväänsä joka oli lähtenyt yökerhosta, että onko täällä? No, mies pyysi naisen ovelle, johon ystäväni totesi että sori, taisin erehtyä. Kiinni jäi!

Oli miehellä selittämistä ja kiemurtelua kun tuli kotiin, valehteli edelleen suihkussa käynnistään ym, mutta minulla on kuvatodisteet sopivaan ajankohtaan valmiina.

Miten ystäväsi oli päässyt huoneen ovelle kun hissit toimii avain kortilla ja mistä tiesi mikä on oikea huone

Et sitten ole hotelleissa koskaan ollut? Ei niissä kaikissa mitään kortteja tarvii ja on olemassa portaat. Ja huoneen numeron saa kyllä selville monellakin tavalla, mietipä sitä!