Jääkö mies yksin jos luovuttaa seuranhaussa?
Ei käy baanalla, tee aloitteita eikä pidä mitään profiilia esimerkiksi Tinderissä.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt elämässäni kymmenen aloitetta.
Nyt olen 40-vuotias miesneitsyt.
Mieti sitä.
Teoriassa mikään ei estä sua tekemästä 10000 uutta seuraavan 5 vuoden aikana. Tuskin olet enää sen jälkeen.
Luuletko?
Kerro millä sanoilla teen aloitteen ja aloitan huomenna.
En ole tuo edellinen kommentoija, mutta paljon riippuu tietysti siitä, missä aloitteen teet. Siis teetkö aloitteen netissä vai livenä. Kaikki lähtee positiivisuudesta, negatiivisia ihmisiä ei jaksa katsella kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Eli mikä on seuraava oljenkorsi? Viro?
Valitettavasti 90-luvun alku meni jo.
Montaks kertaa ap on tätä jo kysynyt? Menee jo palstajankkauksen piikkiin, joten ilmiannan.Eivät ne kotoa hae, Einstein.
Vierailija kirjoitti:
Montaks kertaa ap on tätä jo kysynyt? Menee jo palstajankkauksen piikkiin, joten ilmiannan.Eivät ne kotoa hae, Einstein.
Hakee ne jos ne tarpeeksi paljon haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt elämässäni kymmenen aloitetta.
Nyt olen 40-vuotias miesneitsyt.
Mieti sitä.
Teoriassa mikään ei estä sua tekemästä 10000 uutta seuraavan 5 vuoden aikana. Tuskin olet enää sen jälkeen.
Luuletko?
Kerro millä sanoilla teen aloitteen ja aloitan huomenna.
En ole tuo edellinen kommentoija, mutta paljon riippuu tietysti siitä, missä aloitteen teet. Siis teetkö aloitteen netissä vai livenä. Kaikki lähtee positiivisuudesta, negatiivisia ihmisiä ei jaksa katsella kukaan.
Varmasti riippuu. Jos olen 40-vuotias kokematon niin varmaan mahdollisuudet ei ole suuret. Mussa on jotain vikaa, jos ei ole tähän mennessä tapahtunut?
Vierailija kirjoitti:
Riippuuu miehestä. Itse miehenä koen, että ihmissuhteiltani odotan yleisesti jonkinaliatsa vastavuoroisuutta. On joitain poikkeustapauksia, joiden en oleta tai odota, että soittaisivat tai olisivat minuun yhteydessä itse, mutta joihin koen ja tunnen haluavani toisinaan myös velvollisuudeksiseni soittaa ja koen, että he myös ilahtuvat kun soitan tai olen myös yhteyksissä heihin. Mutta, kaikkien osalta en ole valmis yksin pitämään hengissä ja yllä "suhdettamme", vaan odotan vai pitäsikö sanoa, että vaadin tosien soittavan tai olevan muutoin yhteydessä.
On vaikeampi vastata, mikä tuo aika on ja millon alkaa tuntua sille, että koen enempi suhteemme olisi kuihtunut tai hiipunut pois. - Tosin en loukkaannu, jos joku ottaa minuun yhteyttä hyvinkin pitkän ajan kuuttua. On jännää, että joidenkin kanssa saattaa olla useita vuosia välissä ja jos sitten käy niin onnekkaasti, että yhteys taas löytyy jotain kautta (, kuten törmää häneen vuosien jälkeen jossain odottamatta) niin voi tuntena miten juttu ja yhteine sävel löytyy muutamassa sekunnissa.
Kun sitten taas on toisia joiden kanssa on ollut vai pitäsikö sanoa on enempi vähempi joutunut olemaan tekemissä hyvinkin tiiviisti ja nähden mm. ainakin kerran tai pari kuukaudessa mahd. useammin mutta silti tuntuu, ettei aina tiedä miten päin olisi ja mitä sanosi vai tulisiko olla hiljaa.
Minkään Tinderin tai baanalle lähdön en yksin usko poistavan mahdollisuutta jäädä yksin. Kyse on enempi siitä, että uskaltaako heittäytyä. Onko valmis kompromisseihin. Uskaltaako tai haluaako lähestyä muita. Pelksätään se, että odottaa (, tai vaatisi) muiden lähestyvän itseä kohtaan on minusta pöljää. Mutta yhtä pöljää on ajatella, että aina onnistuisi löytämään itselleen seuraa, kunhan vain heittäytyy. - Joskus täytyy asettaa itsensä likoon toisenkin kerran. Toisinaan vain yrittää ymmärtää, että itsessä ei välttämättä mitään yleisesti vikaa ta puutetta, mutta silti toinen e vai lämpene tai syty siitä, mitä itse yrität, että hän näin tekisi, erityisesti sinut nähdessä ja kohdatessa.(..)
Juuri näin. Ainoa keino on laittaa itsensä likoon ja käytännössä mennä epämukavuusalueelle kunnolla. Siinä tulee varmasti myös takkiin, mutta myös oppii. Ja lopulta voi käydä hyvin. Vaikkei kävisikään hyvin, niin ainakin voi sanoa itselleen, että tuli ainakin yritettyä.
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vakiintuneet sosiaaliset piirit ovat tärkeä, monille tärkein pariutumiskanava. Ei niinkään baarit ja nettijutut, ellei siellä baarissa tavata kaveriporukoita.
Tämä on kyllä ongelma, koska sosiaalinen piiri on kuitenkin aika rajoittunut, joten mitään parasta laatua ei todennäköisesti löydy. Kuitenkin moni valitsee helppouden ja tyytyy vähän epäsopivaan, jottei tarvitsisi kokea vieraiden naisten iskemisen epämukavuutta ja torjumisia.
Kommentistasi huomaa, että suhtaudut naisiin halveksivasti. Toivottavasti sun kaltainen mies ei naista koskaan löydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vakiintuneet sosiaaliset piirit ovat tärkeä, monille tärkein pariutumiskanava. Ei niinkään baarit ja nettijutut, ellei siellä baarissa tavata kaveriporukoita.
Tämä on kyllä ongelma, koska sosiaalinen piiri on kuitenkin aika rajoittunut, joten mitään parasta laatua ei todennäköisesti löydy. Kuitenkin moni valitsee helppouden ja tyytyy vähän epäsopivaan, jottei tarvitsisi kokea vieraiden naisten iskemisen epämukavuutta ja torjumisia.
Kommentistasi huomaa, että suhtaudut naisiin halveksivasti. Toivottavasti sun kaltainen mies ei naista koskaan löydä.
Oikeasti. Voiko liikapainoinen, kenties enintään amk-koulutettu yksinhuoltaja olla muuta kun kompromissi?
Päätös on tehty. Joku suominainen osoittaa aktiivisuutta tekemällä aloitteen tai hankin puolison ulkomailta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vakiintuneet sosiaaliset piirit ovat tärkeä, monille tärkein pariutumiskanava. Ei niinkään baarit ja nettijutut, ellei siellä baarissa tavata kaveriporukoita.
Tämä on kyllä ongelma, koska sosiaalinen piiri on kuitenkin aika rajoittunut, joten mitään parasta laatua ei todennäköisesti löydy. Kuitenkin moni valitsee helppouden ja tyytyy vähän epäsopivaan, jottei tarvitsisi kokea vieraiden naisten iskemisen epämukavuutta ja torjumisia.
Kommentistasi huomaa, että suhtaudut naisiin halveksivasti. Toivottavasti sun kaltainen mies ei naista koskaan löydä.
Oikeasti. Voiko liikapainoinen, kenties enintään amk-koulutettu yksinhuoltaja olla muuta kun kompromissi?
Mikä koulutus sulla sitten on? Ja oletko itse joku miesmalli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vakiintuneet sosiaaliset piirit ovat tärkeä, monille tärkein pariutumiskanava. Ei niinkään baarit ja nettijutut, ellei siellä baarissa tavata kaveriporukoita.
Tämä on kyllä ongelma, koska sosiaalinen piiri on kuitenkin aika rajoittunut, joten mitään parasta laatua ei todennäköisesti löydy. Kuitenkin moni valitsee helppouden ja tyytyy vähän epäsopivaan, jottei tarvitsisi kokea vieraiden naisten iskemisen epämukavuutta ja torjumisia.
Kommentistasi huomaa, että suhtaudut naisiin halveksivasti. Toivottavasti sun kaltainen mies ei naista koskaan löydä.
Oikeasti. Voiko liikapainoinen, kenties enintään amk-koulutettu yksinhuoltaja olla muuta kun kompromissi?
Mikä koulutus sulla sitten on? Ja oletko itse joku miesmalli?
Yliopisto, tosin en ole vielä valmistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt elämässäni kymmenen aloitetta.
Nyt olen 40-vuotias miesneitsyt.
Mieti sitä.
Teoriassa mikään ei estä sua tekemästä 10000 uutta seuraavan 5 vuoden aikana. Tuskin olet enää sen jälkeen.
Luuletko?
Kerro millä sanoilla teen aloitteen ja aloitan huomenna.
En ole tuo edellinen kommentoija, mutta paljon riippuu tietysti siitä, missä aloitteen teet. Siis teetkö aloitteen netissä vai livenä. Kaikki lähtee positiivisuudesta, negatiivisia ihmisiä ei jaksa katsella kukaan.
Varmasti riippuu. Jos olen 40-vuotias kokematon niin varmaan mahdollisuudet ei ole suuret. Mussa on jotain vikaa, jos ei ole tähän mennessä tapahtunut?
Ei esim. kaikki 40v naisetkaan kokeneita ole. Luulisin, että netti olisi sulle sopiva paikka lähteä etsimään kumppania. Silloin sulla on aikaa miettiä, mitä haluat itsestäsi kertoa ja monella palstalla voit esiintyä myös anonyymisti eli kokemattomuudesta kertominen on helpompaakin kuin kasvotusten. Eikä kokemattomassa todellakaan mitään vikaa ole, mua ei häiritsisi jos mies kertoisi olevansa kokematon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt elämässäni kymmenen aloitetta.
Nyt olen 40-vuotias miesneitsyt.
Mieti sitä.
Teoriassa mikään ei estä sua tekemästä 10000 uutta seuraavan 5 vuoden aikana. Tuskin olet enää sen jälkeen.
Luuletko?
Kerro millä sanoilla teen aloitteen ja aloitan huomenna.
En ole tuo edellinen kommentoija, mutta paljon riippuu tietysti siitä, missä aloitteen teet. Siis teetkö aloitteen netissä vai livenä. Kaikki lähtee positiivisuudesta, negatiivisia ihmisiä ei jaksa katsella kukaan.
Varmasti riippuu. Jos olen 40-vuotias kokematon niin varmaan mahdollisuudet ei ole suuret. Mussa on jotain vikaa, jos ei ole tähän mennessä tapahtunut?
Ei esim. kaikki 40v naisetkaan kokeneita ole. Luulisin, että netti olisi sulle sopiva paikka lähteä etsimään kumppania. Silloin sulla on aikaa miettiä, mitä haluat itsestäsi kertoa ja monella palstalla voit esiintyä myös anonyymisti eli kokemattomuudesta kertominen on helpompaakin kuin kasvotusten. Eikä kokemattomassa todellakaan mitään vikaa ole, mua ei häiritsisi jos mies kertoisi olevansa kokematon.
Sanasi ovat oikeita.
Olen myös käynyt netissä deittailemassa. Valitettavasti lopulta pitää tavata livenä ja silloin suurin osa naisista huomaa tilanteeni ja hylkäävät, koska en osaa toimia, kuten pitää.
Vierailija kirjoitti:
Päätös on tehty. Joku suominainen osoittaa aktiivisuutta tekemällä aloitteen tai hankin puolison ulkomailta.
"hankin puolison" kertoo aika suoraan suhtautumisesta naisiin. Jos kumppanin haluat niin mene positiivisella asenteella tapahtumiin ja paikkoihin, joista puolison voi löytää. Ja mieti etukäteen jotain mitä voisit itsestäsi kertoa tai toiselta kysyä niin juttelun aloittaminen on helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vakiintuneet sosiaaliset piirit ovat tärkeä, monille tärkein pariutumiskanava. Ei niinkään baarit ja nettijutut, ellei siellä baarissa tavata kaveriporukoita.
Tämä on kyllä ongelma, koska sosiaalinen piiri on kuitenkin aika rajoittunut, joten mitään parasta laatua ei todennäköisesti löydy. Kuitenkin moni valitsee helppouden ja tyytyy vähän epäsopivaan, jottei tarvitsisi kokea vieraiden naisten iskemisen epämukavuutta ja torjumisia.
Kommentistasi huomaa, että suhtaudut naisiin halveksivasti. Toivottavasti sun kaltainen mies ei naista koskaan löydä.
Oikeasti. Voiko liikapainoinen, kenties enintään amk-koulutettu yksinhuoltaja olla muuta kun kompromissi?
Totta kai voi olla paljonkin muutakin. Toisaalta millainen kumppani ehdoas on sellainen, jossa ei ole ainoatkaan puutetta tai mitään vikaa. - Itse olen sitä mieltä, että ihminen jossa ei ole mitään vikaa tai puutetta on tuskin mitään muutakaan.
Toki toisten virheiden tai puutteiden kanssa on helpompi tulla toimeen kuin toisten. Itseäni ei haittaisi se, että kumppanillani olisi lapsia ja olisi lasten yksinhuoltaja (- tai vuoroviikko äiti).
Mutta kieltämättä yksinhuoltaja olisi kumppani ehdokkaan haastavampi jo yksin siksi, että pitäisin omalta kohdaltani luontevimpana ajatuksena, että
(a) haluaisi, että minulle ja lapsille muodostuisi myös mahd. luotevat ja luottavaiet välit. (Huomautus. olen itse sen verran nuori, että jos kumppanini olisi saanut lapsia, niin he ovat nuoria ja jos ovat vähänäkään vanhempia, niin hän oliis saanut ne kyllä hyvin, hyvin nuorena).
(b) Minun olsii ainakin ymmärrettäv, että lapsi tai lapset ovt hänelle tärke(it)ä. - En haluaisi kumppania, joka vähättelsii omista lapsistaan ainoatakaan (/ tai vähättelisi lapsia yleensä).
(c) Viimeksi mainittu luultavsti hieman rajoittaisi jos haluaisin järjestää jotain meidän joko kahdestaan tai yhdessä laps(i)en kanssa tekevän jotain spontaanisti tai järjestää meille yhteisen yllätyksen.
Kumppanin koulutuskin on vähän niin ja näin. Vaikka koulutusta arvostan ja heman tullut itsekin opiskeltua, niin saattaisihan se käydä rasitteeksi, jos toinen jatkuvasti veoaisi siihen, että kun minä olen vain tällainen amk-koulutettu, että en voi siksi sitä tai tota. Mutta htä tylsää voisi olla kumppani, usein haluaisi korostaa ja allevivata koulutustaan. (Minä olen sentään tohtori ja tieän siksi tätä ja tuota ja ainakin sen ja tämän paremin kuin sinä, koska toistaiseksi et ole väitellyt. - Sivuhuomayus: Itsestä kun tuntuu usein sille, että mitä enemmän ole muodollisesti saavuttanut oppimsitulosksia, niin sitä vähemmän uskallan todella väittää monestakaan asiasta tietäväni. - Keskutelu ja väittely voi silti toisinaan olla hauskaa. Arvostan lähtökohtaiasesti jokaisen mielipidettä.
Liikapaino on asia, jota itelläni ei ole. Mutta tässä on minusta enemi kyse asenteesta eli miten suhtautuu liikapainoonsa. Haluaako siitä eroon? Onko sinut kiljensa kanssa? Syyttääkö niistä muita? - Itseään? Arvosteleeko muiden painoa? Jne Jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt elämässäni kymmenen aloitetta.
Nyt olen 40-vuotias miesneitsyt.
Mieti sitä.
Teoriassa mikään ei estä sua tekemästä 10000 uutta seuraavan 5 vuoden aikana. Tuskin olet enää sen jälkeen.
Luuletko?
Kerro millä sanoilla teen aloitteen ja aloitan huomenna.
En ole tuo edellinen kommentoija, mutta paljon riippuu tietysti siitä, missä aloitteen teet. Siis teetkö aloitteen netissä vai livenä. Kaikki lähtee positiivisuudesta, negatiivisia ihmisiä ei jaksa katsella kukaan.
Varmasti riippuu. Jos olen 40-vuotias kokematon niin varmaan mahdollisuudet ei ole suuret. Mussa on jotain vikaa, jos ei ole tähän mennessä tapahtunut?
Ei esim. kaikki 40v naisetkaan kokeneita ole. Luulisin, että netti olisi sulle sopiva paikka lähteä etsimään kumppania. Silloin sulla on aikaa miettiä, mitä haluat itsestäsi kertoa ja monella palstalla voit esiintyä myös anonyymisti eli kokemattomuudesta kertominen on helpompaakin kuin kasvotusten. Eikä kokemattomassa todellakaan mitään vikaa ole, mua ei häiritsisi jos mies kertoisi olevansa kokematon.
Sanasi ovat oikeita.
Olen myös käynyt netissä deittailemassa. Valitettavasti lopulta pitää tavata livenä ja silloin suurin osa naisista huomaa tilanteeni ja hylkäävät, koska en osaa toimia, kuten pitää.
Niin siis sun pitää tietenkin kertoa kokemattomuudestasi ennen tapaamista. Sanot vain suoraan, ettei ole mitään kokemusta ja varmasti jossain vaiheessa löytyy kokematon nainen tai sitten nainen, jota kokemattomuus ei haittaa. Uskon aidosti, että löydät vielä naisen jos jaksat yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt elämässäni kymmenen aloitetta.
Nyt olen 40-vuotias miesneitsyt.
Mieti sitä.
Teoriassa mikään ei estä sua tekemästä 10000 uutta seuraavan 5 vuoden aikana. Tuskin olet enää sen jälkeen.
Luuletko?
Kerro millä sanoilla teen aloitteen ja aloitan huomenna.
En ole tuo edellinen kommentoija, mutta paljon riippuu tietysti siitä, missä aloitteen teet. Siis teetkö aloitteen netissä vai livenä. Kaikki lähtee positiivisuudesta, negatiivisia ihmisiä ei jaksa katsella kukaan.
Varmasti riippuu. Jos olen 40-vuotias kokematon niin varmaan mahdollisuudet ei ole suuret. Mussa on jotain vikaa, jos ei ole tähän mennessä tapahtunut?
Ei esim. kaikki 40v naisetkaan kokeneita ole. Luulisin, että netti olisi sulle sopiva paikka lähteä etsimään kumppania. Silloin sulla on aikaa miettiä, mitä haluat itsestäsi kertoa ja monella palstalla voit esiintyä myös anonyymisti eli kokemattomuudesta kertominen on helpompaakin kuin kasvotusten. Eikä kokemattomassa todellakaan mitään vikaa ole, mua ei häiritsisi jos mies kertoisi olevansa kokematon.
Sanasi ovat oikeita.
Olen myös käynyt netissä deittailemassa. Valitettavasti lopulta pitää tavata livenä ja silloin suurin osa naisista huomaa tilanteeni ja hylkäävät, koska en osaa toimia, kuten pitää.
Niin siis sun pitää tietenkin kertoa kokemattomuudestasi ennen tapaamista. Sanot vain suoraan, ettei ole mitään kokemusta ja varmasti jossain vaiheessa löytyy kokematon nainen tai sitten nainen, jota kokemattomuus ei haittaa. Uskon aidosti, että löydät vielä naisen jos jaksat yrittää.
Ai pitää?
Moniko nainen lähtee edes treffeille, jos kerron? Haluaisin kertoa, mutta en uskalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vakiintuneet sosiaaliset piirit ovat tärkeä, monille tärkein pariutumiskanava. Ei niinkään baarit ja nettijutut, ellei siellä baarissa tavata kaveriporukoita.
Tämä on kyllä ongelma, koska sosiaalinen piiri on kuitenkin aika rajoittunut, joten mitään parasta laatua ei todennäköisesti löydy. Kuitenkin moni valitsee helppouden ja tyytyy vähän epäsopivaan, jottei tarvitsisi kokea vieraiden naisten iskemisen epämukavuutta ja torjumisia.
Kommentistasi huomaa, että suhtaudut naisiin halveksivasti. Toivottavasti sun kaltainen mies ei naista koskaan löydä.
Oikeasti. Voiko liikapainoinen, kenties enintään amk-koulutettu yksinhuoltaja olla muuta kun kompromissi?
Mikä koulutus sulla sitten on? Ja oletko itse joku miesmalli?
Yliopisto, tosin en ole vielä valmistunut.
HAha. Me ollaan kaikki oltu joskus yliopistossa tai amk:ssa
Minä hain mieheni suunnilleen kotoa. Oltiin tunnettu joku liki 10 v yhteisen harrastuksen kautta ja tultu hyvin juttuun porukassa, hän laihdutti itsensä lähelle normaalipainoa ja mä huomasin yhtäkkiä näkeväni hänet ihan uusin silmin.
Mutta ilman sitä harrastusta en tietty olisi tutustunut häneen ollenkaan, eli jossain pitää ihmisiä tavata, jotta tämmöistä voi tapahtua.
Riippuuu miehestä. Itse miehenä koen, että ihmissuhteiltani odotan yleisesti jonkinaliatsa vastavuoroisuutta. On joitain poikkeustapauksia, joiden en oleta tai odota, että soittaisivat tai olisivat minuun yhteydessä itse, mutta joihin koen ja tunnen haluavani toisinaan myös velvollisuudeksiseni soittaa ja koen, että he myös ilahtuvat kun soitan tai olen myös yhteyksissä heihin. Mutta, kaikkien osalta en ole valmis yksin pitämään hengissä ja yllä "suhdettamme", vaan odotan vai pitäsikö sanoa, että vaadin tosien soittavan tai olevan muutoin yhteydessä.
On vaikeampi vastata, mikä tuo aika on ja millon alkaa tuntua sille, että koen enempi suhteemme olisi kuihtunut tai hiipunut pois. - Tosin en loukkaannu, jos joku ottaa minuun yhteyttä hyvinkin pitkän ajan kuuttua. On jännää, että joidenkin kanssa saattaa olla useita vuosia välissä ja jos sitten käy niin onnekkaasti, että yhteys taas löytyy jotain kautta (, kuten törmää häneen vuosien jälkeen jossain odottamatta) niin voi tuntena miten juttu ja yhteine sävel löytyy muutamassa sekunnissa.
Kun sitten taas on toisia joiden kanssa on ollut vai pitäsikö sanoa on enempi vähempi joutunut olemaan tekemissä hyvinkin tiiviisti ja nähden mm. ainakin kerran tai pari kuukaudessa mahd. useammin mutta silti tuntuu, ettei aina tiedä miten päin olisi ja mitä sanosi vai tulisiko olla hiljaa.
Minkään Tinderin tai baanalle lähdön en yksin usko poistavan mahdollisuutta jäädä yksin. Kyse on enempi siitä, että uskaltaako heittäytyä. Onko valmis kompromisseihin. Uskaltaako tai haluaako lähestyä muita. Pelksätään se, että odottaa (, tai vaatisi) muiden lähestyvän itseä kohtaan on minusta pöljää. Mutta yhtä pöljää on ajatella, että aina onnistuisi löytämään itselleen seuraa, kunhan vain heittäytyy. - Joskus täytyy asettaa itsensä likoon toisenkin kerran. Toisinaan vain yrittää ymmärtää, että itsessä ei välttämättä mitään yleisesti vikaa ta puutetta, mutta silti toinen e vai lämpene tai syty siitä, mitä itse yrität, että hän näin tekisi, erityisesti sinut nähdessä ja kohdatessa.(..)