Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa kuulemianne HUONOJA säästö- ja ansaintavinkkejä
Ikuinen on ainakin tuo "kerää pulloja" - todellisuudessa pulloja löytää ehkä 1 kpl/vko jos päivittäin lenkkeilee...
Kommentit (669)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä työnteko on melko epätoivoinen tapa ansaita rahaa. Monelle.
Onhan se, kun koko palkka menee asuntolainan lyhennyksiin, velkavetoisen auton ylläpitoon ja laskuihin, joita tulee ovista ja ikkunoista.
Rahallisesti iso säästö, jos työmatka on niin lyhyt, että sen viitsii jopa kävellä säässä kuin säässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikille köyhille itsestäänselvyydet ei ole itsestäänselvyyksiä, kysykää vaikka sossuvirkailijoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klassinen on myös tämä: kerää marjoja ja sieniä. No mistä kaupunkilainen niitä kerää, varsinkin jos ei ole autoa, ja varsinkin jos sattuu olemaan tammikuu, ja kuinka massiivisia summia sillä nyt loppujen lopuksi säästää?
Aina löytyy tekosyitä, nyt ei ole tammikuu, mutta noin ajatteleva ei taatusti ole mitään kerännyt.
Jep. Kumma kun ne jotka jaksaa käydä päivätöissä ehtii sinne metsäänkin, mutta elämäntapatyötön ei milloinkaan.
Kerran yksi tuttu pyysi marjoja meidän herukkapuskasta. No eihän siitä mitään tullut, kun marjat olisi pitänyt itse poimia, se oikeasti oletti että me työssäkäyvät poimitaan sille marjat ja varmaan ostetaan se ämpärikin. Suuttui kovasti, kun tajusi tilanteen, köyhää taas nöyryytettiin.
Sama koskee ruuanlaittoa, katsopa ensi kerran kun kaupassa jollakulla on sossun maksusitoumus. Sillä on korissa kalleimpia eineksiä, ei vahingossakaan mitään raaka-aineita, joista tekisi ruokaa pitkäksi ajaksi.
Ja köyhän lapsen luurin sekä vaatteet pitää olla kalliit, koska muuten kuulemma lasta kiusataan. Samaan aikaan ne keskituloisten lapset pärjää hyvin satkun luurilla ja henkkamaukan vaatteilla.
Niin että ne neuvot ei ole tyhmempiä kun neuvottavat.
Kälyni "loistavia" neuvoja minulle, joka olen moniallerginen, iskiasvikainen keuhkoastmaatikko. Useita allergioitakin löytyy, ja vaikea krooninen ihottuma käsissä:
- "kyllä olisi työvoiman tarvetta ABC:lläkin, jos työnteko vaan kiinnostaisi!
(Työnteko kyllä kiinnostaa, mutta sellainen työ minkä terveydentilaani huonontamatta voin tehdä. Enkä voi autottomana lähteä töihin yli 50:n kilometrin päähän)
- hoitoala työllistäisi, mutta eihän se laiskoja kiinnosta.
(Minut on todettu soveltumattomaksi hoitoalalle, eikä fysiikkakaan riittäisi niin vaativaan työhön. Kokeiltu on, jouduin iskiasvaivojen takia saikulle jo kuukauden työkokeilun jälkeen - eivätkä käteni kestäneet jatkuvaa pesemistä.)
Samanlaisia kommentteja olen saanut kuulla niin myyntityöstä, siivousalasta, kuin eläintenhoidostakin.
Minulla olisi rautainen terveys ja kunto, mikäli kaikki kuulemani mollaamiset olisivat siihen edes jotenkin vaikuttaneet. Joten ei kannata vaivautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaukomatkojen sijaan suosi viikonloppumatkoja Eurooppaan, tulevat paljon halvemmaksi. Kun olisi varaa lähteä edes viikonloppumatkalle...
No esimerkiksi Viroon saa laivamatkoja tarjouksesta eurolla, Viron sisäisiä bussimatkoja samoin. Tallinnasta ja etenkin muista kaupungeista majoitusta saa helposti parilla kympillä yö. Eikö ole varaa edes viikonloppumatkaan?
Eri:
On muuten oikeasti aikamoista taiturointia tuo halpa matkustaminen, jos asuu kaukana matkallelähtöpaikasta. Vaikka itse matka olisi ilmainen, niin pitäisi saada kuitenkin vielä halpa matka kotoa lähtöpaikkaan ja takaisin sieltä. Pitäisi varmistua, että on varmasti tarpeeksi aikaa päästä satamaan ja pois sieltä. Jos myöhästyy, tulee lisää maksettavaa. Kokeneelle matkustajalle varmasti helpompaa kuin kokemattomalle.
Jestas. On se vaikeaa olla ajoissa satamassa.
Kerran ihan maalaisena pöllähdin Helsingin rautatieasemalle ja luulin siitä taksilla ajavani Länsisatamaan. Ei taksin taksia missään. Kävellä piti aika matka lapsen kanssa. No säästöä tuli. Ja ehdittiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene töihin on yksi huonoimmista kun on jo töissä, mutta palkka vaan on pska ja ainoastaan silloin se on ok, kun tekee n 90h viikossa ja saa kaikki mahdolliset saatavilla olevat ilta- ja viikonloppulisät.
Tuota työmäärää vaan ei jaksa kovin montaa viikkoa. Ja siksi kakkosduunin hankkiminenkaan ei ole vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaukomatkojen sijaan suosi viikonloppumatkoja Eurooppaan, tulevat paljon halvemmaksi. Kun olisi varaa lähteä edes viikonloppumatkalle...
No esimerkiksi Viroon saa laivamatkoja tarjouksesta eurolla, Viron sisäisiä bussimatkoja samoin. Tallinnasta ja etenkin muista kaupungeista majoitusta saa helposti parilla kympillä yö. Eikö ole varaa edes viikonloppumatkaan?
Eri:
On muuten oikeasti aikamoista taiturointia tuo halpa matkustaminen, jos asuu kaukana matkallelähtöpaikasta. Vaikka itse matka olisi ilmainen, niin pitäisi saada kuitenkin vielä halpa matka kotoa lähtöpaikkaan ja takaisin sieltä. Pitäisi varmistua, että on varmasti tarpeeksi aikaa päästä satamaan ja pois sieltä. Jos myöhästyy, tulee lisää maksettavaa. Kokeneelle matkustajalle varmasti helpompaa kuin kokemattomalle.
Jestas. On se vaikeaa olla ajoissa satamassa.
Kerran ihan maalaisena pöllähdin Helsingin rautatieasemalle ja luulin siitä taksilla ajavani Länsisatamaan. Ei taksin taksia missään. Kävellä piti aika matka lapsen kanssa. No säästöä tuli. Ja ehdittiin.
3 km kävely tekee vain hyvää. Kenelle tahansa.
(Voi myös hypätä seiskan ratikkaan jos vaikka sataa vettä tai laiskotuttaa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten on säästövinkit, jotka periaatteessa ovat hyviä, mutta niin itsestäänselviä, että niiden listaaminen tuntuu toisten älykkyyden aliarvioinnilta.
"Katso kilohintoja, älä vain pakkauksen hintaa."
"Aina ei tarvitse ostaa kalleinta, halvempikin voi olla hyvää."
"Hyödynnä sesonkeja ja osta sitä, mikä milloinkin on edullisinta."...No voi kiitos, ei olisi tullut itselleni mieleenkään! Kyllä minä NYT onnistun käyttämään vähemmän rahaa!
Kilohintaa ei edes ole aina järkevää tuijottaa, vaan se riippuu siitä mitä ostat ja millä tavalla olet sitä käyttämässä.
Ruoanlaittoon ja muuten runsaasti tai pitkään käytettävien tuotteiden kilohinnalla on yleensä merkitystä, koska saat samalla rahalla enemmän tavaraa ja se kestää pidempään. Esim yksittäisen jäätelön kanssa tuotteen yksikköhinnalla on enemmän merkitystä kuin kilohinnalla, koska syöt kuitenkin vain sen yhden jäätelön eikä sillä ole muuhun kulutukseen mitään vaikutusta. Joten taloudellisesti järkevämpää ottaa halpa jäätelöpuikko jolla on kallis kilohinta, kuin kallis jäätelöpuikko jolla on edullisempi kilohinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja yksi vinkki on kanssa, että kun jää ylimääräistä, niin osta osakkeita. Siis mitä? Kun sitä ylimääräistä ei jää. Tonnikalapurkin hinnalla saa aika paljon pottuja eikä nälkä lähde pelkillä nuudeleilla. Kääk!
Kun meillä oli tosi tiukkaa, mies alkoi silti sijoittamaan. Ihan pieniä summia, mutta säännöllisesti. En minä sitä silloin tajunnut, mutta oikeassa mies oli. Sitä jatkettiin ja kun tilanne parani, sijoitimme enemmän. Nyt on koossa aika mukava potti vaikka vanhuuden varalle.
Ei se niin pöllö neuvo ole.
Yksi mikä harmittaa etten aloittanut jo opiskeluaikana sijoittamaan vaikkapa 20 kuussa rahastoihin. Ja juurikin vanhuuden varalle. Ei pikavoitot silmissä.
Itsekin aloitin tämän joskus muinoin pienellä palkalla ollessani kaverin painostuksesta. Joskus laitoin 15€/kk, joskus vähän enemmän jos tein toista työtä tai tuli veronpalautusta. Muutamat kympit kuukaudessa tuntui lähinnä turhalta, ajattelin ettei tästä ikinä mitään hyödy.
Nyt rahastossa on yli tonni. Hups. Ei varmaan suuri summa oikeille sijoittajille, mutta itselleni iso raha ja oikein mukava hätävara.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini, jonka appivanhemmat maksavat hänen ja vaimonsa kuukausikuluja melko avokätisesti, antoi seuraavanlaisia vinkkejä minulle:
- Kannattaa syödä terveellisemmin niin ei tule sairauksia (Syön sitä mihin on varaa, olen kyllä terve kiitos vinkistä).
- On järkevämpää ajaa ihan tuliterällä autolla koska vikoja on vähemmän (mulla on n. 1000€ kottero jolla pääsee töihin ja takaisin, osat ovat halpoja, hänellä Itsellään on 40000€ VW Passat jonka kuukausilyhennyksiin minulla ei olisi ikinä varaa).
- Järkevää on muuttaa pois muuttotappiopaikkakunnalta, esimerkiksi sitten helsinkiin. Sieltä voi ostaa kaksi asuntoa joista laittaa toisen vuokralle (En keksinyt enää mitä tähän pitäisi sanoa)
- Sijoita enemmän, kannattaa valikoida itse osakkeet mihin laittaa rahat (mulla menee 50€/kk rahastoihin, enempää ei vaan ole varaa)
- Vanhemmilta voi pyytää ennakkoperintöä (Ja nehän tottakai antaa.....)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaukomatkojen sijaan suosi viikonloppumatkoja Eurooppaan, tulevat paljon halvemmaksi. Kun olisi varaa lähteä edes viikonloppumatkalle...
No esimerkiksi Viroon saa laivamatkoja tarjouksesta eurolla, Viron sisäisiä bussimatkoja samoin. Tallinnasta ja etenkin muista kaupungeista majoitusta saa helposti parilla kympillä yö. Eikö ole varaa edes viikonloppumatkaan?
Eri:
On muuten oikeasti aikamoista taiturointia tuo halpa matkustaminen, jos asuu kaukana matkallelähtöpaikasta. Vaikka itse matka olisi ilmainen, niin pitäisi saada kuitenkin vielä halpa matka kotoa lähtöpaikkaan ja takaisin sieltä. Pitäisi varmistua, että on varmasti tarpeeksi aikaa päästä satamaan ja pois sieltä. Jos myöhästyy, tulee lisää maksettavaa. Kokeneelle matkustajalle varmasti helpompaa kuin kokemattomalle.
Jestas. On se vaikeaa olla ajoissa satamassa.
Kerran ihan maalaisena pöllähdin Helsingin rautatieasemalle ja luulin siitä taksilla ajavani Länsisatamaan. Ei taksin taksia missään. Kävellä piti aika matka lapsen kanssa. No säästöä tuli. Ja ehdittiin.
3 km kävely tekee vain hyvää. Kenelle tahansa.
(Voi myös hypätä seiskan ratikkaan jos vaikka sataa vettä tai laiskotuttaa.)
Pienen lapsen ja matkatavaroiden kanssa ei välttämättä tee hyvää kenellekään osapuolelle. Näin täältä lapsettomana arvailen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä kaikki säästövinkit ovat sellaista tyhjänpäiväistä näpräystä, millä ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa.
Keskimääräisellä lapsiperheellä menee asumiskuluihin (joihin ei voi mitenkään vaikuttaa) helposti se 1500 euroa kuussa (vuokra/vastike+laina, vesi, sähkö, lämpö, vakuutus). Toki voi koittaa käyttää vähän vähemmän vettä ja sähköä, mutta niissä säästöissä puhutaan jostain euroista kuussa. Ei paljon vaikuta.
Yleensä auto on lähes pakollinen - monella jopa kaksi. Niihin menee äkkiä satoja euroja kuussa, vaikkei ajaisi metriäkään. Ja kun pakko on ajaa, niin vielä paljon enemmän.
Ruoka on pakko ostaa, joten ne sataset menevät väistämättä. Taas jonkun ale-tuotteiden kanssa näpräys tai tarjousten perässä juokseminen voi ruokalaskun tiputtaa vaikka 800 eurosta 750:een. Kyllä helpottaa...
Jotta säätövinkit olisi varteenotettavia, niin niillä pitäisi pystyä kokonaiskuluja tiputtamaan sellaiset 30 - 50 %. Sitten sen jo huomaisi. Puhutaan siis sadoista, jopa tuhansista euroista kuussa. Eikä mistään kympeistä.
Jotenkin ketjusta tuli mieleen tää "säästövinkki" (huumori). Eli miten kolmekymppisenä voi olla opintovelat maksettuna ja oma asunto?
1. osta vain kestävää ja vain se mitä tarvitset, esim. vaatteissa ei mitään kertakäyttöistä
2. vältä pikaruokaa koska se maksaa enemmän kuin jos kokkaat itse kaupan raaka-aineista
3. myy turhia tavaroitasi kirpparilla
4. liiku fillarilla jos matka on lyhyt eikä ole muita syitä liikkua esim. julkisilla tai autolla
%. synny rikkaaseen perheeseen jolloin isukkisi maksaa opintovelat ja ostaa sinulle valmistumisen kunniaksi asunnon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kaikki säästövinkit ovat sellaista tyhjänpäiväistä näpräystä, millä ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa.
Keskimääräisellä lapsiperheellä menee asumiskuluihin (joihin ei voi mitenkään vaikuttaa) helposti se 1500 euroa kuussa (vuokra/vastike+laina, vesi, sähkö, lämpö, vakuutus). Toki voi koittaa käyttää vähän vähemmän vettä ja sähköä, mutta niissä säästöissä puhutaan jostain euroista kuussa. Ei paljon vaikuta.
Yleensä auto on lähes pakollinen - monella jopa kaksi. Niihin menee äkkiä satoja euroja kuussa, vaikkei ajaisi metriäkään. Ja kun pakko on ajaa, niin vielä paljon enemmän.
Ruoka on pakko ostaa, joten ne sataset menevät väistämättä. Taas jonkun ale-tuotteiden kanssa näpräys tai tarjousten perässä juokseminen voi ruokalaskun tiputtaa vaikka 800 eurosta 750:een. Kyllä helpottaa...
Jotta säätövinkit olisi varteenotettavia, niin niillä pitäisi pystyä kokonaiskuluja tiputtamaan sellaiset 30 - 50 %. Sitten sen jo huomaisi. Puhutaan siis sadoista, jopa tuhansista euroista kuussa. Eikä mistään kympeistä.
Pienistä puroista kasvaa joki. 50 euron ruokalaskualennuksella, joka on noilla luvuilla todella helposti saavutettavissa, saa lapsen talvikengät tai vuodessa muutaman kesäpäiväretken koko perheelle. Eikä edes tarvitse juosta tarjousten perässä.
Siinä olen samaa mieltä, että säätövinkit eivät usein ole varteenotettavia vaan olisi parempi keskittyä siihen miten tuloja voisi kasvattaa.
Niinpä. Jos ei asu Helsingissä tai Turussa, eniten maksavatkin kotimaan matkat sinne ja takaisin. Lisäksi yöpyminen hotellissa mainituissa suomalaisissa kaupungeissa, jos ei aikataulut natsaa. Köyhällä kun ei välttämättä ole sitä omaa autoakaan, vaan julkisilla pitää päästä kotoa lähtösatamaan ja sama takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kaikki säästövinkit ovat sellaista tyhjänpäiväistä näpräystä, millä ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa.
Keskimääräisellä lapsiperheellä menee asumiskuluihin (joihin ei voi mitenkään vaikuttaa) helposti se 1500 euroa kuussa (vuokra/vastike+laina, vesi, sähkö, lämpö, vakuutus). Toki voi koittaa käyttää vähän vähemmän vettä ja sähköä, mutta niissä säästöissä puhutaan jostain euroista kuussa. Ei paljon vaikuta.
Yleensä auto on lähes pakollinen - monella jopa kaksi. Niihin menee äkkiä satoja euroja kuussa, vaikkei ajaisi metriäkään. Ja kun pakko on ajaa, niin vielä paljon enemmän.
Ruoka on pakko ostaa, joten ne sataset menevät väistämättä. Taas jonkun ale-tuotteiden kanssa näpräys tai tarjousten perässä juokseminen voi ruokalaskun tiputtaa vaikka 800 eurosta 750:een. Kyllä helpottaa...
Jotta säätövinkit olisi varteenotettavia, niin niillä pitäisi pystyä kokonaiskuluja tiputtamaan sellaiset 30 - 50 %. Sitten sen jo huomaisi. Puhutaan siis sadoista, jopa tuhansista euroista kuussa. Eikä mistään kympeistä.
Tämä on niin totta. Oikea säästövinkki on, älä hanki lapsia, jollet ansaitse riittävästi ja sinulla on tiivis turvaverkko, jos esim. sairastut ja tulot tippuvat.
Kaikilla ei yksinkertaisesti ole varaa lapsiin, varsinkaan useampaan.
Tää nyt on vähän ohis, mutta pullojen keruusta: itsellä (ja monella tuntemallani) stressaantuneella ihmisellä kotityöt menee miten menee. Kotona kaikki pahvinsäilytykset ja pullonkeruuastiat on kukkurallaan täynnä kun ei viitsi/ehdi viedä kauppaan.
Olisin tosi kiitollinen jos joku hakisi pullokassini ovelta vaikkapa kerran kuussa! En kylläkään tiedä viitsisikö kukaan noutaa tuommoisia kotoani...
Jonkinverran olen myös Roskalava-ryhmissä tarjonnut remontti- ja käsityökamaa ilmaiseksi, mutta tosi huonosti niitä kukaan viitsii noutaa vaikka kiinnostuneita viestittelijöitä on liuta :/
20-vuotiaat amerikkalaiset YouTuberit ostivat yli kahden miljoonan dollarin talon. Sanoivat, että talon ostamisessa voi mennä vähän oman budjetin yli, koska se on kuin siirtäisi rahaa toiselle omistamalleen pankkitilille…
Tuo marjastus on ihan ok, jos on valmiina ämpäri/ämpäreitä, ehken poimurikin, bussilippu, polkupyörä tai auto sekä metsässä liikkumiseen sopivat vaatteet. Farkuissa on aika ikävä kyykkiä ja verkkareista taas puree läpi kaikki hyttyset, mäkärät, paarmat ym.
Sen sijaan jos pitää hommata nuo kaikki + kaikilla ei marjametsä ala kun ovesta astuu ulos, niin siinä saa ensin tuhlata kelpo summan jotta voi alkaa säästämään.
Kirppismyynti. Kannattaahan se, jos on monta pakettiautollista tavaraa, josta voi pyytää hyvää hintaa ja joka myy kuin häkä, ettei kovin paljoa pöytään jää.
Mutta mulle se on plus miinus miinus, kun ei ole tavaraa, josta voisi pyytää hyvää hintaa ja mikä liikkuisi. Siinä on niin jumalaton hommakin, kun ensin kaivaa kamat varastosta, hinnoittelee joka esineen, pakkaa, rahtaa kirpputorille ja laittelee pöydälle esille. Ja kun suurin osa jää käsiin ja pöytävuokra maksaa mitä maksaa, niin tappioksihan se koituu. Myydytkin tuli sitten lahjoitettua ilmaiseksi pois, vaikka alun perin niistä piti rahaa saada. Tappiota lisää kaikki vaivan näkeminen ja tyhjän vuoksi hien vuodatus rahteineen päivineen. Lisäksi kirppistouhussa oman mausteensa tuo varkaat ja ilkivallantekijät. Varastaneet eivät multa kertaakaan, mutta tavaroita on sabotoitu. Pelilevyjä naarmuteltu ja tavaroita rikottu hullunkiilto silmissä. Eli tavallaan varastettu, kun tehty tavaroista myyntikelvottomia. Outoa touhua.
Alle kolmen kympin tavaraa ei kannata viedä toista kertaa kirppikselle. Jos ei kerralla mene jonnekin, niin turha sitä on toista ja kolmatta kertaa sinne roudata turhan takia. Alkaa pöytävuokrat ajaa jo tonninkin tavaran ohitse. Eräs inflaation muoto.
Ei muuta ku nettiin vaan ilmoitus, niin jää laputtamiset, eestaas kuljetukset, pöytävuokrat ym. pois. Jos ei tori-ilmoituskaan rahaa tuo, niin sitten tavara on liikkumatonta ja joutaa nakata romulavalle.