Lue keskustelun säännöt.
Älkää ottako lapselle ala-asteella valinnaista kieltä!
10.01.2019 |
Meillä yläasteella lapsi ja sellaisella luokalla, jossa kaikilla se ruotsin valinnainen 4.luokalta asti. Yläasteella ei voikaan nyt valita yhtään valinnaisia koska on se ruotsi, eikä sitä saa lopetettuakaan. Ihan turha juttu ja asettaa oppilaat ihan eriarvoiseen asemaan. Ei olisi pitänyt koskaan ottaa sitä.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
AP on provo, ei kukaan oikeasti alakoululaisen vanhempi kutsu sitä ala-asteeksi. Lapseton ruotsinkielen vihaaja yrittää jotain.
Ohis, mutta miten niin ei kutsu. Esimerkiksi kaikki Helsingin alakoulut ovat nimellä ala-aste, esim. Tehtaankadun ala-asteen koulu. Yhtenäiset peruskoulut tietenkin peruskoulu -nimellä.
Siitä syystä ihan loogista, että ap kutsuu lapsen alakoulua ala-anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typerä provo joltain ruotsinvihaajalta. A2-ruotsia opiskellaan yläkoulussa B-ruotsin sijaan, joten jos se estäisi valinnaisaineiden ottamisen, A2-ruotsin lukijoilla olisi vähemmän oppitunteja kuin muilla.
A2-ruotsin tunteja on enemmän kuin B-ruotsia, siksi menettävät yhden valinnaisaineen.
Esim. seiskalla on tyypillisesti vain 1 B-ruotsin tunti viikossa, A2-ruotsia on 2 tuntia (tosin vähän vaihtelee kouluttain miten ne tunnit on eri vuosiin järjestetty mutta joka tapauksessa A2-ruotsia on tuntimääräisesti enemmän).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on provo, ei kukaan oikeasti alakoululaisen vanhempi kutsu sitä ala-asteeksi. Lapseton ruotsinkielen vihaaja yrittää jotain.
Ohis, mutta miten niin ei kutsu. Esimerkiksi kaikki Helsingin alakoulut ovat nimellä ala-aste, esim. Tehtaankadun ala-asteen koulu. Yhtenäiset peruskoulut tietenkin peruskoulu -nimellä.
Siitä syystä ihan loogista, että ap kutsuu lapsen alakoulua ala-anteeksi.
Jep, ja toisekseen alakoulu ja yläkoulu eivät ole nekään mitään virallisia nimiä, koska käytännössä on vain yksi yhtenäinen peruskoulu vaikka edelleen onkin paljon hallinnollisesti erikseen luokat 1-6 ja 7-9.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä alakoulussa aloitettu A2-ruotsi estäisi valinnaisaineiden ottamisen? Oppilas jolla on A2-ruotsi Ei tietenkään opiskele B ruotsia joten tunteja ei ole yhtään enempää kuin muillakaan.
A2-ruotsia on enemmän kuin B-ruotsia, siksi se vie yleensä yhden valinnaisaineen pois.
Ap sanoi lapsensa olevan ysillä. Häntä ei koske vielä uusi ops. Kaseilla on nyt uusi ops. Ap:n lapsella on ollut 2 tuntia ruotsia yläkoulussa joka vuosi. Ihan sama onko kieli A vai B-kieli. Miksi kirjoitat asioita joita et tiedä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä provo joltain ruotsinvihaajalta. A2-ruotsia opiskellaan yläkoulussa B-ruotsin sijaan, joten jos se estäisi valinnaisaineiden ottamisen, A2-ruotsin lukijoilla olisi vähemmän oppitunteja kuin muilla.
A2-ruotsin tunteja on enemmän kuin B-ruotsia, siksi menettävät yhden valinnaisaineen.
Esim. seiskalla on tyypillisesti vain 1 B-ruotsin tunti viikossa, A2-ruotsia on 2 tuntia (tosin vähän vaihtelee kouluttain miten ne tunnit on eri vuosiin järjestetty mutta joka tapauksessa A2-ruotsia on tuntimääräisesti enemmän).
Helsingissä sekä A2-kieltä että B1-ruotsia on kaksi viikkotuntia koko yläkoulun ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on provo, ei kukaan oikeasti alakoululaisen vanhempi kutsu sitä ala-asteeksi. Lapseton ruotsinkielen vihaaja yrittää jotain.
Ohis, mutta miten niin ei kutsu. Esimerkiksi kaikki Helsingin alakoulut ovat nimellä ala-aste, esim. Tehtaankadun ala-asteen koulu. Yhtenäiset peruskoulut tietenkin peruskoulu -nimellä.
Siitä syystä ihan loogista, että ap kutsuu lapsen alakoulua ala-anteeksi.
Jep, ja toisekseen alakoulu ja yläkoulu eivät ole nekään mitään virallisia nimiä, koska käytännössä on vain yksi yhtenäinen peruskoulu vaikka edelleen onkin paljon hallinnollisesti erikseen luokat 1-6 ja 7-9.
Ei ole.
Helsingissä on tosi vähän noita yhtenäiskouluja. On alakoulut ja on yläkoulut. Jotka on viralliselta nimeltään kyllä yleensä ”Senjasen ala-asteen/yläasteen koulu”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on provo, ei kukaan oikeasti alakoululaisen vanhempi kutsu sitä ala-asteeksi. Lapseton ruotsinkielen vihaaja yrittää jotain.
Mulla on ainakin niin selkäytimessä nuo ala-aste ja yläaste, että ne tulee ihan automaattisesti puheessa ja tekstissäkin. Olen yrittänyt opetella sanomaan alakoulu, mutta sitkeästi se tulee ala-aste. Että täällä on ainakin yksi "kukaan".
T. -86 peruskoulun aloittanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on provo, ei kukaan oikeasti alakoululaisen vanhempi kutsu sitä ala-asteeksi. Lapseton ruotsinkielen vihaaja yrittää jotain.
Ohis, mutta miten niin ei kutsu. Esimerkiksi kaikki Helsingin alakoulut ovat nimellä ala-aste, esim. Tehtaankadun ala-asteen koulu. Yhtenäiset peruskoulut tietenkin peruskoulu -nimellä.
Siitä syystä ihan loogista, että ap kutsuu lapsen alakoulua ala-anteeksi.
Jep, ja toisekseen alakoulu ja yläkoulu eivät ole nekään mitään virallisia nimiä, koska käytännössä on vain yksi yhtenäinen peruskoulu vaikka edelleen onkin paljon hallinnollisesti erikseen luokat 1-6 ja 7-9.
Ei ole.
Helsingissä on tosi vähän noita yhtenäiskouluja. On alakoulut ja on yläkoulut. Jotka on viralliselta nimeltään kyllä yleensä ”Senjasen ala-asteen/yläasteen koulu”.
Siis mitä ei ole? Tarkoitan että laki tuntee vain yhtenäiskoulun eli ei ole ikään kuin enää rajaa ala-asteen ja yläasteen välillä vaikka koulut onkin usimmiten erikseen alaluokille ja yläluokille. Koulujen nimissä on paljon vaihtelua, mutta eipä laki niistä määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on provo, ei kukaan oikeasti alakoululaisen vanhempi kutsu sitä ala-asteeksi. Lapseton ruotsinkielen vihaaja yrittää jotain.
Mulla on ainakin niin selkäytimessä nuo ala-aste ja yläaste, että ne tulee ihan automaattisesti puheessa ja tekstissäkin. Olen yrittänyt opetella sanomaan alakoulu, mutta sitkeästi se tulee ala-aste. Että täällä on ainakin yksi "kukaan".
T. -86 peruskoulun aloittanut
Ei tarvitse opetella sitä sanaa alakoulu tai yläkoulu koska nekään ei ole virallisia nimiä vaikka moni käyttääkin. Oikeasti alakoulu oli virallisessa käytössä vain kansakouluaikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä provo joltain ruotsinvihaajalta. A2-ruotsia opiskellaan yläkoulussa B-ruotsin sijaan, joten jos se estäisi valinnaisaineiden ottamisen, A2-ruotsin lukijoilla olisi vähemmän oppitunteja kuin muilla.
A2-ruotsin tunteja on enemmän kuin B-ruotsia, siksi menettävät yhden valinnaisaineen.
Esim. seiskalla on tyypillisesti vain 1 B-ruotsin tunti viikossa, A2-ruotsia on 2 tuntia (tosin vähän vaihtelee kouluttain miten ne tunnit on eri vuosiin järjestetty mutta joka tapauksessa A2-ruotsia on tuntimääräisesti enemmän).
Helsingissä sekä A2-kieltä että B1-ruotsia on kaksi viikkotuntia koko yläkoulun ajan.
Joo, koska siellä kaupunki kustantaa ylimääräisiä B-ruotsin tunteja seiskoille. Suurimmassa osassa maata on kuitenkin vain pakolliset tunnit ja silloin A2-kieltä on enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on provo, ei kukaan oikeasti alakoululaisen vanhempi kutsu sitä ala-asteeksi. Lapseton ruotsinkielen vihaaja yrittää jotain.
Ohis, mutta miten niin ei kutsu. Esimerkiksi kaikki Helsingin alakoulut ovat nimellä ala-aste, esim. Tehtaankadun ala-asteen koulu. Yhtenäiset peruskoulut tietenkin peruskoulu -nimellä.
Siitä syystä ihan loogista, että ap kutsuu lapsen alakoulua ala-anteeksi.
Jep, ja toisekseen alakoulu ja yläkoulu eivät ole nekään mitään virallisia nimiä, koska käytännössä on vain yksi yhtenäinen peruskoulu vaikka edelleen onkin paljon hallinnollisesti erikseen luokat 1-6 ja 7-9.
Ei ole.
Helsingissä on tosi vähän noita yhtenäiskouluja. On alakoulut ja on yläkoulut. Jotka on viralliselta nimeltään kyllä yleensä ”Senjasen ala-asteen/yläasteen koulu”.
Siis mitä ei ole? Tarkoitan että laki tuntee vain yhtenäiskoulun eli ei ole ikään kuin enää rajaa ala-asteen ja yläasteen välillä vaikka koulut onkin usimmiten erikseen alaluokille ja yläluokille. Koulujen nimissä on paljon vaihtelua, mutta eipä laki niistä määrää.
No ihan sama, mutta Helsingissä on vasta heiveröinen pyrkimys yhtenäiskouluun. Käytännössä täällä suurin osa valikoi yläkoulun ja käy erilaisissa pääsykokeissa. En edes tunne ketään joka olisi jatkanut ns lähiyläköuluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä alakoulussa aloitettu A2-ruotsi estäisi valinnaisaineiden ottamisen? Oppilas jolla on A2-ruotsi Ei tietenkään opiskele B ruotsia joten tunteja ei ole yhtään enempää kuin muillakaan.
A2-ruotsia on enemmän kuin B-ruotsia, siksi se vie yleensä yhden valinnaisaineen pois.
Ap sanoi lapsensa olevan ysillä. Häntä ei koske vielä uusi ops. Kaseilla on nyt uusi ops. Ap:n lapsella on ollut 2 tuntia ruotsia yläkoulussa joka vuosi. Ihan sama onko kieli A vai B-kieli. Miksi kirjoitat asioita joita et tiedä?
Sanooko? Ei ainakaan aloituksesta puhunut sellaista. Oletin että puhuu nykytilanteesta jossa B-ruotsi alkaa kutosella varsinin kun "neuvoo" tämänhetken alaluokkalaisten vanhempia.
Loistava järjestelmä. Mahdollistaa mahdollisimman laajan pohjan kielenoppimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä alakoulussa aloitettu A2-ruotsi estäisi valinnaisaineiden ottamisen? Oppilas jolla on A2-ruotsi Ei tietenkään opiskele B ruotsia joten tunteja ei ole yhtään enempää kuin muillakaan.
A2-ruotsia on enemmän kuin B-ruotsia, siksi se vie yleensä yhden valinnaisaineen pois.
Ap sanoi lapsensa olevan ysillä. Häntä ei koske vielä uusi ops. Kaseilla on nyt uusi ops. Ap:n lapsella on ollut 2 tuntia ruotsia yläkoulussa joka vuosi. Ihan sama onko kieli A vai B-kieli. Miksi kirjoitat asioita joita et tiedä?
Mitä väliä vaikka olisi ysillä, ap puhuu niille joiden lapset vasta tekevät valintoja ja ops:n mukaan A2-kieltä ON enemmän kuin B-kieltä luokilla 7-9, mikäli ei ole kunnan määräämiä ylimääräisiä tunteja B-ruotsissa (esim. Helsingissä ilmeisesti niin).
Vierailija kirjoitti:
Meillä yläasteella lapsi ja sellaisella luokalla, jossa kaikilla se ruotsin valinnainen 4.luokalta asti. Yläasteella ei voikaan nyt valita yhtään valinnaisia koska on se ruotsi, eikä sitä saa lopetettuakaan. Ihan turha juttu ja asettaa oppilaat ihan eriarvoiseen asemaan. Ei olisi pitänyt koskaan ottaa sitä.
Mutta hän pääsee läpi virkamiesruotsista!
Joo, kyllä se menee pääsääntöisesti niin että A2-ruotsi vie yhden valinnaisen pois. Oma lapsi on nyt kasilla, hän sai valita 2 valinnaista ainetta, kun ne saa valita 3, joilla ei ole A2-ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Loistava järjestelmä. Mahdollistaa mahdollisimman laajan pohjan kielenoppimiseen.
Ei pidä paikkaansa. Kaikenlainen ruotsinkielisten kitinä siitä että eivät saa palvelua ruotsin kielellä osoittaa että järjestelmä ei toimi.
Olemme kielten opiskelussa jopa Pohjoismaita jäljessä vaikka opiskelemme enemmän kieliä. Siksi meillä ei ole Ikea, Volvoa, Saabia, Scania, Skf, ABB, H&M ym. Olemme kyllä olleet työläisinä kyseisissä yrityksissä koska johto tehtävät on annettu kielitaitoisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loistava järjestelmä. Mahdollistaa mahdollisimman laajan pohjan kielenoppimiseen.
Ei pidä paikkaansa. Kaikenlainen ruotsinkielisten kitinä siitä että eivät saa palvelua ruotsin kielellä osoittaa että järjestelmä ei toimi.
Olemme kielten opiskelussa jopa Pohjoismaita jäljessä vaikka opiskelemme enemmän kieliä. Siksi meillä ei ole Ikea, Volvoa, Saabia, Scania, Skf, ABB, H&M ym. Olemme kyllä olleet työläisinä kyseisissä yrityksissä koska johto tehtävät on annettu kielitaitoisille.
Ruotsi ei ole ollut sodassa yli 200 vuoteen ja se on vanha vauras kuningaskunta.
Se että jos joku ei mielestään menesty muutaman ruotsin tunnin tähden on ihan vaan itsepetosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
RKP on päättänyt puolestanne!
Tiesittekö, että pakkoruotsin kaltaista järjestelmää ei ole missään muualla maailmassa?
Itse asiassa on. Kanadassa ainakin.
Ei siellä ole vastaavaa. Osavaltioissa on eri käytäntöjä, mutta mitään yleistä pakkokieltä ei ole. Ja vaikka olisikin, niin kyseessä on kaksi isoa maailmankieltä. Kun taas suomenkieliset pienen ja Suomen ulkopuolella tarpeettoman kielen puhujina pakotetaan opiskelemaan toinen pieni ja tarpeeton kieli. Ei mitään järkeä.
Todella järjetöntä. Vaikkapa Lontoon talousalueella on enemmän asukkaita kuin suomea ja ruotsia puhuvia yhteensä koko maailmassa.
Eli juuri päinvastoin kuin meillä, Ahvenanmaa on ainoa maakunta jossa toinen kotimainen ei ole pakollinen aine.