Lue keskustelun säännöt.
Älkää ottako lapselle ala-asteella valinnaista kieltä!
10.01.2019 |
Meillä yläasteella lapsi ja sellaisella luokalla, jossa kaikilla se ruotsin valinnainen 4.luokalta asti. Yläasteella ei voikaan nyt valita yhtään valinnaisia koska on se ruotsi, eikä sitä saa lopetettuakaan. Ihan turha juttu ja asettaa oppilaat ihan eriarvoiseen asemaan. Ei olisi pitänyt koskaan ottaa sitä.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
RKP on päättänyt puolestanne!
Tiesittekö, että pakkoruotsin kaltaista järjestelmää ei ole missään muualla maailmassa?
Itse asiassa on. Kanadassa ainakin.
Ei ole. Arvoisa väittäjä voisi laittaa linkin, missä ko. järjestelmä on kuvattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se ylimääräinen a-kieli vie pois mahdollisuuden valita yhden valinnaisaineen yläkoulussa. Ihan loogisesti. Mutta siis esim meillä on ylimääräinen a-kieli ja yksi taidepainotus ja silti sai vielä yhden valinnaisen.
Enkä täysin hahmota, että millä tavon se on kamalaa että sen ihan saman valinnaiaen aloittaa jo aikaisemmin ja vain jatkaa yläkoulussa. Sen sijaan että sen ”valitsee” itselleen vasta kasilla.
A2-kieli vie yhden valinnaisaineen paikan vain siinä tapauksessa, että se on joku muu kuin ruotsi. Esim. A2-saksa on ylimääräinen kieli, jota luetaan valinnaisaineena A1-kielen ja B-ruotsin lisäksi. Mutta A2-ruotsin lukijoilta jää B-ruotsu kokonaan pois, joten kielten ja oppituntien määrä yläkoulussa on heillä sama kuin B-ruotsin lukijoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä alakoulussa aloitettu A2-ruotsi estäisi valinnaisaineiden ottamisen? Oppilas jolla on A2-ruotsi Ei tietenkään opiskele B ruotsia joten tunteja ei ole yhtään enempää kuin muillakaan.
A2-ruotsia on enemmän kuin B-ruotsia, siksi se vie yleensä yhden valinnaisaineen pois.
Älä valehtele. A2-kieltä opetetaan koko yläkoulun ajan 2 tuntia viikossa eli täsmälleen yhtä paljon kuin B-kieltäkin. A2-ruotsin lukijoilla on siis tasan yhtä paljon valinnaisaineita kuin niillä oppilailla, joilla ei ole A2-kieltä. Ainoa ero muihin on, että ne opettelee ruotsin tunneillaan edistyneempää materiaalia kuin muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ylimääräinen a-kieli vie pois mahdollisuuden valita yhden valinnaisaineen yläkoulussa. Ihan loogisesti. Mutta siis esim meillä on ylimääräinen a-kieli ja yksi taidepainotus ja silti sai vielä yhden valinnaisen.
Enkä täysin hahmota, että millä tavon se on kamalaa että sen ihan saman valinnaiaen aloittaa jo aikaisemmin ja vain jatkaa yläkoulussa. Sen sijaan että sen ”valitsee” itselleen vasta kasilla.
A2-kieli vie yhden valinnaisaineen paikan vain siinä tapauksessa, että se on joku muu kuin ruotsi. Esim. A2-saksa on ylimääräinen kieli, jota luetaan valinnaisaineena A1-kielen ja B-ruotsin lisäksi. Mutta A2-ruotsin lukijoilta jää B-ruotsu kokonaan pois, joten kielten ja oppituntien määrä yläkoulussa on heillä sama kuin B-ruotsin lukijoilla.
Totta.
Meilläkin oli se a-ruotsi mutta se vaihdettiin yläkouluun mennessä b-ruotsiin. Kätevää tääkin kun sitten sai vähän helpotusta yläkouluun kun opetteli alkeet jo.
Onko kouluissa tosiaan noin paljon eroja, miten kieltenopetusta järjestetään?
Minä aloitin peruskouluni 90- ja 00-lukujen vaihteessa. Ekalla luokalla ei ollut mitään vierasta kieltä. Tokalla kaikki opiskeli englantia. Kolmannella tehtiin valinnat ja käytännössä piti valita englannin tai saksan väliltä (kaksikieliset yms saivat varmaan valita jotain kolmansia vaihtoehtoja); kolmannella luokalla aloitin siis saksan opiskelun, mutta 5. tai 6. luokilla alkoi englanti ns. uudestaan saksan kanssa päällekkäin. Eli yläasteelle mennessä olin opiskellut kahta eri kieltä + äidinkielenä suomi. 7.luokalla alkoi ruotsi kolmantena vieraana kielenä ja jatkui lukion loppuun asti (ja vielä yliopistossakin pakolliset kurssit). Yläasteella kävin myös valinnaisena ranskan opetuksessa 8. ja 9. luokat.
Ainoa asia, mikä tässä järjestelyssä harmittaa, on se että opiskelin saksaa niin kauan. Olisin mieluummin aloittanut hyödyllisemmän espanjan heti alakoulusta lähtien. Nykymaailmassa ei tee mitään saksankielellä, se on jäin muinaisjäänne sotien ja natsivallan ajoilta, jolloin suomalaiset olivat näitä kohtaan nöyrämielisiä.
t.90-luvun lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siis siitä, että kolmosella alkoi englanti ja nelosella ruotsi. Valinta oli sitova ja tuli koskemaan koko peruskouluaikaa. Mutta emme arvanneet, millaista harmia se aiheuttaisi yläasteella, kun se rajasi kaikki muut valinnaiset pois. Näin Helsingissä.
Ap
Erikoista.
Meillä lapsi valitsi kolmosella englannin ja nelosella saksan.
Seiskalla alkoi ruotsi. Ja valinnaisia aineita sai ottaa mitä halusi. Ainoa ero oli se, että halutessaan valinnaisia pystyi ottamaan yhden vähemmän kuin muut. Mutta sai kuitenkin halutessaan ottaa yhtä monta valinnaista kuin muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Onko kouluissa tosiaan noin paljon eroja, miten kieltenopetusta järjestetään?
Minä aloitin peruskouluni 90- ja 00-lukujen vaihteessa. Ekalla luokalla ei ollut mitään vierasta kieltä. Tokalla kaikki opiskeli englantia. Kolmannella tehtiin valinnat ja käytännössä piti valita englannin tai saksan väliltä (kaksikieliset yms saivat varmaan valita jotain kolmansia vaihtoehtoja); kolmannella luokalla aloitin siis saksan opiskelun, mutta 5. tai 6. luokilla alkoi englanti ns. uudestaan saksan kanssa päällekkäin. Eli yläasteelle mennessä olin opiskellut kahta eri kieltä + äidinkielenä suomi. 7.luokalla alkoi ruotsi kolmantena vieraana kielenä ja jatkui lukion loppuun asti (ja vielä yliopistossakin pakolliset kurssit). Yläasteella kävin myös valinnaisena ranskan opetuksessa 8. ja 9. luokat.
Ainoa asia, mikä tässä järjestelyssä harmittaa, on se että opiskelin saksaa niin kauan. Olisin mieluummin aloittanut hyödyllisemmän espanjan heti alakoulusta lähtien. Nykymaailmassa ei tee mitään saksankielellä, se on jäin muinaisjäänne sotien ja natsivallan ajoilta, jolloin suomalaiset olivat näitä kohtaan nöyrämielisiä.
t.90-luvun lapsi
No ei se ihan noinkaan ole. Keskieuroopassa englanninkielellä ei tee paljon mitään, mutta saksaa osataan itäisemmässäkin euroopassa useammin kuin englantia. Vaikka suomessa nykyään suuri osa sitä osaa niin pohjoismaiden ja englanninkielisten maiden ulkopuolella alkaa olla englanninosaajat paljon harvemmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kouluissa tosiaan noin paljon eroja, miten kieltenopetusta järjestetään?
Minä aloitin peruskouluni 90- ja 00-lukujen vaihteessa. Ekalla luokalla ei ollut mitään vierasta kieltä. Tokalla kaikki opiskeli englantia. Kolmannella tehtiin valinnat ja käytännössä piti valita englannin tai saksan väliltä (kaksikieliset yms saivat varmaan valita jotain kolmansia vaihtoehtoja); kolmannella luokalla aloitin siis saksan opiskelun, mutta 5. tai 6. luokilla alkoi englanti ns. uudestaan saksan kanssa päällekkäin. Eli yläasteelle mennessä olin opiskellut kahta eri kieltä + äidinkielenä suomi. 7.luokalla alkoi ruotsi kolmantena vieraana kielenä ja jatkui lukion loppuun asti (ja vielä yliopistossakin pakolliset kurssit). Yläasteella kävin myös valinnaisena ranskan opetuksessa 8. ja 9. luokat.
Ainoa asia, mikä tässä järjestelyssä harmittaa, on se että opiskelin saksaa niin kauan. Olisin mieluummin aloittanut hyödyllisemmän espanjan heti alakoulusta lähtien. Nykymaailmassa ei tee mitään saksankielellä, se on jäin muinaisjäänne sotien ja natsivallan ajoilta, jolloin suomalaiset olivat näitä kohtaan nöyrämielisiä.
t.90-luvun lapsi
No ei se ihan noinkaan ole. Keskieuroopassa englanninkielellä ei tee paljon mitään, mutta saksaa osataan itäisemmässäkin euroopassa useammin kuin englantia. Vaikka suomessa nykyään suuri osa sitä osaa niin pohjoismaiden ja englanninkielisten maiden ulkopuolella alkaa olla englanninosaajat paljon harvemmassa.
Oman kokemukseni mukaan tilanne on kuitenkin parin viime vuosikymmen aikana muuttunut aika lailla. Vielä 90-luvulla oli usein hankala pärjätä esim. Saksassa englannilla mutta nykyään englantia ymmärretään hyvin laajasti niin Saksassa, Itävällassa, Sveitsissä, Italiassa kuin vaikka Unkarissakin. Nuorempi ikäluokka kun on tajunnut että matkailu ja bisnes vaativat englannin taitoa. Ihan tuo itäisempi Eurooppa on sitten vähän eri juttu ja siellä saa monesti yrittä milloin mitäkin kieltä että josko toimisi.
Työelämässä on aina etu jos osaa asiakkaan/yhteistyökumppanin äidinkieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä Akaassa A2-kieli söi yläkoulussa yhden valinnaisen vielä muutama vuosi sitten, mutta ei enää. A2-tunnit ovat "ylimääräisiä" koko peruskoulun ajan.
Viidesluokkalaisella pojallani on nelosella alkanut saksa. Koko opiskelu on tervanjuontia ja kyllä harmittaa :( . Innostin ottamaan kielen, koska täällä yläkoululuokat jakaantuvat sen mukaan, onko saksan lukija. Käytännössä saksan lukijoiden luokat ovat rauhallisempia kuin muut luokat. Poika oli lisäksi ihan motivoituneen oloinen, mutta nyt syyttää vain minua, että pakotin hänet. En pakottanut, mutta myönnän kyllä, että innostin, kun huomasin pojan olevan kiinnostunut ja koulunkäynti on sujunut muuten ihan hyvin. Opettaja ei ole sellainen, että olisi kenenkään suosiossa. Lisäksi on niin pieni koulu, että kaikki saksan lukijat käyvät samoilla tunneilla. Kun tunti sitten jaetaan nelos-, viitos- ja kuutosluokkalaisten kesken, opettaja opettaa yhtä luokka-astetta 15 min. Harmittaa! Täällä saksa vie yhden pitkän valinnaisaineen paikan yläkoulussa, mutta onhan niitä sitten muita vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä on aina etu jos osaa asiakkaan/yhteistyökumppanin äidinkieltä.
Kyllä, siksi olisikin hyvä että ulkomaiset yhteistyökumppanit osaisivat suomea, olisihan se heille selvä etu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä on aina etu jos osaa asiakkaan/yhteistyökumppanin äidinkieltä.
Kyllä, siksi olisikin hyvä että ulkomaiset yhteistyökumppanit osaisivat suomea, olisihan se heille selvä etu.
Kyllä. Suomalaiset(kin) syövät kädestä jos joku on vaivautunut opettelemaan heidän kieltään ja kulttuuriaan. Yleismaailmallinen piirre. Ja kun tajuaa kulttuurista jotain, se antaa eväitä liikeneuvotteluihin ja yleiseen asiointiin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siis siitä, että kolmosella alkoi englanti ja nelosella ruotsi. Valinta oli sitova ja tuli koskemaan koko peruskouluaikaa. Mutta emme arvanneet, millaista harmia se aiheuttaisi yläasteella, kun se rajasi kaikki muut valinnaiset pois. Näin Helsingissä.
Ap
Minä suoritin valinnaisia omalla ajalla, koska olin musiikkiluokalla. Kympit tuli. Ja myös kaikista kielistä: äidinkieli, ruotsi, englanti, saksa, ranska.
Voi olla teillä vähemmän älykkäillä vaikeampaa tietenkin, jopa äidinkielen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Onko kouluissa tosiaan noin paljon eroja, miten kieltenopetusta järjestetään?
Minä aloitin peruskouluni 90- ja 00-lukujen vaihteessa. Ekalla luokalla ei ollut mitään vierasta kieltä. Tokalla kaikki opiskeli englantia. Kolmannella tehtiin valinnat ja käytännössä piti valita englannin tai saksan väliltä (kaksikieliset yms saivat varmaan valita jotain kolmansia vaihtoehtoja); kolmannella luokalla aloitin siis saksan opiskelun, mutta 5. tai 6. luokilla alkoi englanti ns. uudestaan saksan kanssa päällekkäin. Eli yläasteelle mennessä olin opiskellut kahta eri kieltä + äidinkielenä suomi. 7.luokalla alkoi ruotsi kolmantena vieraana kielenä ja jatkui lukion loppuun asti (ja vielä yliopistossakin pakolliset kurssit). Yläasteella kävin myös valinnaisena ranskan opetuksessa 8. ja 9. luokat.
Ainoa asia, mikä tässä järjestelyssä harmittaa, on se että opiskelin saksaa niin kauan. Olisin mieluummin aloittanut hyödyllisemmän espanjan heti alakoulusta lähtien. Nykymaailmassa ei tee mitään saksankielellä, se on jäin muinaisjäänne sotien ja natsivallan ajoilta, jolloin suomalaiset olivat näitä kohtaan nöyrämielisiä.
t.90-luvun lapsi
Noh noh, Saksassa on Euroopan talous, mutta eihän sitä Euroopan ulkopuolella tarvitsekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siis siitä, että kolmosella alkoi englanti ja nelosella ruotsi. Valinta oli sitova ja tuli koskemaan koko peruskouluaikaa. Mutta emme arvanneet, millaista harmia se aiheuttaisi yläasteella, kun se rajasi kaikki muut valinnaiset pois. Näin Helsingissä.
Ap
Minä suoritin valinnaisia omalla ajalla, koska olin musiikkiluokalla. Kympit tuli. Ja myös kaikista kielistä: äidinkieli, ruotsi, englanti, saksa, ranska.
Voi olla teillä vähemmän älykkäillä vaikeampaa tietenkin, jopa äidinkielen suhteen.
Noinhan se menee. Huomattu on ja en siis itse ole kaikkein älykkäin, joskaan en tyhminkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siis siitä, että kolmosella alkoi englanti ja nelosella ruotsi. Valinta oli sitova ja tuli koskemaan koko peruskouluaikaa. Mutta emme arvanneet, millaista harmia se aiheuttaisi yläasteella, kun se rajasi kaikki muut valinnaiset pois. Näin Helsingissä.
Ap
Minä suoritin valinnaisia omalla ajalla, koska olin musiikkiluokalla. Kympit tuli. Ja myös kaikista kielistä: äidinkieli, ruotsi, englanti, saksa, ranska.
Voi olla teillä vähemmän älykkäillä vaikeampaa tietenkin, jopa äidinkielen suhteen.
Noinhan se menee. Huomattu on ja en siis itse ole kaikkein älykkäin, joskaan en tyhminkään.
Älä ruoki trollia.
Ei kannata ottaa mitään kieltä valinnaiseksi, englannissa ja ruotsissa on useimmille ihan tarpeeksi tekemistä. Mieluummin vastapainoksi jotain ihan muuta. Jos on tarjolla tietotekniikkaa niin se kannattaa aina.
Vierailij
</p>
<p>Ainoa asia, mikä tässä järjestelyssä harmittaa, on se että opiskelin saksaa niin kauan. Olisin mieluummin aloittanut hyödyllisemmän espanjan heti alakoulusta lähtien. Nykymaailmassa ei tee mitään saksankielellä, se on jäin muinaisjäänne sotien ja natsivallan ajoilta, jolloin suomalaiset olivat näitä kohtaan nöyrämielisiä.
</p>
<p>t.90-luvun lapsi[/quote kirjoitti:Et sitten taida tietää, kuinka tärkeä kauppakumppani Saksa Suomelle on?
Espanja on ihan kiva turistimatkoilla, mutta kauppaa sillä ei tehdä.
Suomalaiset luulevat, että englannilla pärjää joka tilanteessa, huoh...
Kuka hullu vapaaehtoisesti ottaa ruotsinkielen?