Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII
Kommentit (6113)
Kunpa me ihmiset tajuaisimme sen. Vaikka itsestä tuntuu että asiat on tosi huonosti- ja sitten kun menettää tärkeitä asioita tai melkein kaikki, ymmärtää vasta, että hei. Mun asiat olivat silloin tosi hyvin. Miksi en tajunnut sitä ja ymmärtänyt olla onnellinen. 😭
Aika kova ikävä :( Aika hyvin menee muuten, vain yksi tietty nainen puuttuu että olen aidosti onnellinen.
Tahtoisin ottaa sinut syliini. Istuttaisiin siinä ja katsottaisiin toisiamme rakastuneina. Kiertäisin käsivarteni ympärillesi. Maisteltaisiin hitaasti toistemme huulia herkin kosketuksin. Suutelisin niskaasi ja kaulaasi niin kuin vain korviaan myöten rakastunut mies voi. Sinun tuoksusi sekoittaisi pääni. Käteni ja huuleni hellinä, mutta määrätietoisina kaikkialla kauniilla vartalollasi. Olisin sinun ja olisit minun.
Vierailija kirjoitti:
Arkisia väsyneitä realistisia terveisiä sinulle/ hänelle! Ajatukset on tänään tahmeita ja hitaita, johtunee takana olevista yövuoroista. Ei jaksa keskittyä mihinkään. Mutta terveiset silti. Ei nämä ketään voi loukatakkaan tai ärsyttää. Toivottavasti. 🍂
Kenelle tai keneltä tämä?☺️
Vierailija kirjoitti:
Aika kova ikävä :( Aika hyvin menee muuten, vain yksi tietty nainen puuttuu että olen aidosti onnellinen.
No niin, saadaanko lisää jotain tunnistetta?
En olisi koskaan voinut edes kuvitella mitä joku ihminen saa minussa aikaan, tapasin sinut. Miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Olin pari päivää pitkästä aikaa melko iloinen ja toiveikas. Nyt taas masentaa kaikki. En kai minä edes varsinaisesti kaipaa, ainakaan tietoisesti. Mutta ajattelen. Ja se usein piristää. Vaan sitten tulee taas se selväjärkisyyden hetki, kun tipun sieltä haaveista. Silloin tuntuu, että ei yhtään mikään tässä elämässä ole oikein. Enkä tiedä edes miten pitäisi olla, että olisi oikein. Entä jos asiat nyt ovatkin juuri niin kuin niiden kuuluu olla, enkä vain menneisyyden vuoksi kykene tunnistamaan sitä? Entä jos menetän sen, mitä minulla on, ja tajuan vasta sitten, että minulla olikin kaikki? Miten osaisin olla onnellinen?
Tartu hetkeen. Sinulla on kaikki jo. Asiat ovat juuri kuin niiden pitää ollakin. Älä odota mitään erityistä. Sinulla on onnellisuus jo ympärilläsi.
Vierailija kirjoitti:
Tahtoisin ottaa sinut syliini. Istuttaisiin siinä ja katsottaisiin toisiamme rakastuneina. Kiertäisin käsivarteni ympärillesi. Maisteltaisiin hitaasti toistemme huulia herkin kosketuksin. Suutelisin niskaasi ja kaulaasi niin kuin vain korviaan myöten rakastunut mies voi. Sinun tuoksusi sekoittaisi pääni. Käteni ja huuleni hellinä, mutta määrätietoisina kaikkialla kauniilla vartalollasi. Olisin sinun ja olisit minun.
Tekisi mieli laittaa sinulle viestiä. Niin paljon sinua haluan.
Vierailija kirjoitti:
Aika kova ikävä :( Aika hyvin menee muuten, vain yksi tietty nainen puuttuu että olen aidosti onnellinen.
Mikä on hänen nimensä ensimmäinen kirjain?
Joskus ilahdun niin mielettömästi kun näen sinut paikalla että hädin tuskin pystyn olla painamatta vilkutusta 😍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin pari päivää pitkästä aikaa melko iloinen ja toiveikas. Nyt taas masentaa kaikki. En kai minä edes varsinaisesti kaipaa, ainakaan tietoisesti. Mutta ajattelen. Ja se usein piristää. Vaan sitten tulee taas se selväjärkisyyden hetki, kun tipun sieltä haaveista. Silloin tuntuu, että ei yhtään mikään tässä elämässä ole oikein. Enkä tiedä edes miten pitäisi olla, että olisi oikein. Entä jos asiat nyt ovatkin juuri niin kuin niiden kuuluu olla, enkä vain menneisyyden vuoksi kykene tunnistamaan sitä? Entä jos menetän sen, mitä minulla on, ja tajuan vasta sitten, että minulla olikin kaikki? Miten osaisin olla onnellinen?
Tartu hetkeen. Sinulla on kaikki jo. Asiat ovat juuri kuin niiden pitää ollakin. Älä odota mitään erityistä. Sinulla on onnellisuus jo ympärilläsi.
En ole kirjoittaja eikä ole mulle mutta vastaanpa silti. En ole masentunut, juuri nyt väsynyt vaan ja jotkut asiat siksi ärsyttää nyt enemmän. Mutta ei täällä. Vaan TÄÄLLÄ. En odotakkaan, miksi odottaisin. Tiedän että kaikki on tässä ja nyt. Toivottavasti teillä muillakin!
Kaikailee lehdiköissä
kannel heleä
Soljuu sinisaariis
hymyvärve
Kastepisarat
sielussain
Laaksoissas
mä laulaa
tahdon
___
Hyvää yötä ja makeita unia.
Suuttuisiko vaimosi, jos tietäisi, miten hyvin viihdymme yhdessä? Onko hän mustasukkainen sinusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10.08 2017
❤️[/quote
Oli mukavat ilmat silloin kesäkuussakin 😏Oletko varma ettei ollut jo toukokuuta ja erityisen lämmintä? Uimakelit ja eväitä rannalle😘
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kova ikävä :( Aika hyvin menee muuten, vain yksi tietty nainen puuttuu että olen aidosti onnellinen.
Mikä on hänen nimensä ensimmäinen kirjain?
S.
Vierailija kirjoitti:
Tahtoisin ottaa sinut syliini. Istuttaisiin siinä ja katsottaisiin toisiamme rakastuneina. Kiertäisin käsivarteni ympärillesi. Maisteltaisiin hitaasti toistemme huulia herkin kosketuksin. Suutelisin niskaasi ja kaulaasi niin kuin vain korviaan myöten rakastunut mies voi. Sinun tuoksusi sekoittaisi pääni. Käteni ja huuleni hellinä, mutta määrätietoisina kaikkialla kauniilla vartalollasi. Olisin sinun ja olisit minun.
Mikä on kaivattusi nimen ensimmäinen kirjain? Tai edes montako kirjainta nimessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kova ikävä :( Aika hyvin menee muuten, vain yksi tietty nainen puuttuu että olen aidosti onnellinen.
Mikä on hänen nimensä ensimmäinen kirjain?
S.
J.P?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa sitä olla ihanteellinen maailmankatsomus jos ei ole tarpeeksi pahuutta ja kokemusta siitä. Toivottavasti ei kenellekään mitään pahaa tapahdukaan. Järkeään kannattaa käyttää.
Saa ollakin. Ja mitä kukaan voi tietää kenenkään kokemasta pahuudesta. Ei se näy päällepäin. Ihminen vaan pystyy kestämään aika tosi paljon. Kun eipä sitä kysytä että kestätkö. Se on vaan kestettävä. Ja joskus asioihin on ehkä tarpeeksi etäisyyttä ja on oikeasti vahvempi ja jaksaa katsoa eteenpäin kuin uudestisyntyneenä. Se on lahja. Ja vaikka toiset näkisi että toi vaan elää tuollaista valheellista unelmahöttöä vaaleanpunaiset lasit silmillä niin mitä väliä. Sinä itse tiedät. Se riittää. Jokainen on omassa vaiheessa polkuaan/tietään. Mustimmalla hetkellä voi olla helvettiä ja ehkä silloin näkee että kaikki muut vaan porskuttaa... mutta mitä mä näitä täällä selitän. Ei jaksa. Mitä väliä. Säästäisin kyllä kaikki kaikelta pahuudelta jos voisin. En tietenkään voi. Sitä toivon silti. Ja voimia ja tukea rinnalle kun/jos niin ei ole. ♥️
Selvisin kaikesta pahasta ja onneksi on rakkaita ihmisiä nyt.
Kiitos tsempistä! ❤️👍
Kuka voi tätäkin alapeukuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkisia väsyneitä realistisia terveisiä sinulle/ hänelle! Ajatukset on tänään tahmeita ja hitaita, johtunee takana olevista yövuoroista. Ei jaksa keskittyä mihinkään. Mutta terveiset silti. Ei nämä ketään voi loukatakkaan tai ärsyttää. Toivottavasti. 🍂
Kenelle tai keneltä tämä?☺️
Varmaan sulle ja just sulle.🍂Eikö?
Olin pari päivää pitkästä aikaa melko iloinen ja toiveikas. Nyt taas masentaa kaikki. En kai minä edes varsinaisesti kaipaa, ainakaan tietoisesti. Mutta ajattelen. Ja se usein piristää. Vaan sitten tulee taas se selväjärkisyyden hetki, kun tipun sieltä haaveista. Silloin tuntuu, että ei yhtään mikään tässä elämässä ole oikein. Enkä tiedä edes miten pitäisi olla, että olisi oikein. Entä jos asiat nyt ovatkin juuri niin kuin niiden kuuluu olla, enkä vain menneisyyden vuoksi kykene tunnistamaan sitä? Entä jos menetän sen, mitä minulla on, ja tajuan vasta sitten, että minulla olikin kaikki? Miten osaisin olla onnellinen?