Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII
Kommentit (6113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä aika viime näkemisestä. Mikset tule moikkaan, vaikka päivät ollaan ihan lähellä toisiamme? Ja pallo on nyt sinulla! On ollut kokoajan......
Miksi pallo on koko ajan mulla? Odotatko vain passiivisena, että minä otan riskin ja teen aloitteen? Miksi tää on just näinpäin?
Pallo voi olla itselläkin. Jos sitä ei halua heittää takaisin, sitten ei halua. Henkilö on jo alitajuisesti tietoinen ettei halua toista elämäänsä jos sitä palloa ei heitä.
Minun tapauksessa (siis ihan sivusta) on tullut irl viestiä että ei ole kiinnostusta mihinkään sen enempää, mutta sitten kuitenkin tulee olo että voisi sittenkin olla. Mutta en kuitenkaan toimi mitenkään hänen suuntaansa, koska IRL-viesti. Elän elämääni siis niin, että hän ei ole kiinnostunut, kunnes saan jonkun selvemmän merkin että voisi sittenkin olla.
Tämäkin sivusta. Minulla ei ole tuota näkemismahdollisuutta, mutta mietin voisinko heittää vielä yhden pienen pallon irl. Ehkä saisin selvyyden ja pääsisin eteenpäin tästä välitilasta. Kenties nousisi taas myrsky tai sitten jäisin hiljaisuuteen, kumpiakin on tullut jo koettua pallottelujen päätteeksi. Järki sanoo ehdottomasti ei, mutta sydän jaksaa jankuttaa kuukaudesta toiseen muuta ja yrittää tulkita outoja kiemuroita. En vaan taida uskaltaa enää ja tunteistakin tuli jo kerrottua. Kaiken järjen mukaan tilanteen pitäisi olla päiväselvä. Miksi sydän ei suostu uskomaan asiaa?
Sydän ei suostu uskomaan, koska se tietää, ettei asia ole vielä selvä :)
Tärkeimmät asiat näkee vain sydämellä.
Mitä jos lähestyisit häntä rehellisesti, avoimesti ja ilman aseita? Kertoisit, että kaipaat vaan ja haluat sen hänelle sanoa, muuta et vaadi. Kuka voisi suuttua sellaisesta?
No mä voisin ainakin suuttua jos olisin sanonut etten halua yhteydenottoja. Roikkujat on per***estä.
Tässä syy miksi en ota yhteyttä häneen. Siis en ole tuo edellinen kaipaaja vaan sivusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10.08 2017
❤️[/quote
Oli mukavat ilmat silloin kesäkuussakin 😏❤️
Ei vaan muutoin tilanne ollut otollinen.
Sinkkuna seilaillaan tällä erää, teikäläinen lienee onnellisesti parisuhteessa.
Ei taida osua?Totta, parisuhteessa ollaan. Onnellisuuden aste vaihtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä aika viime näkemisestä. Mikset tule moikkaan, vaikka päivät ollaan ihan lähellä toisiamme? Ja pallo on nyt sinulla! On ollut kokoajan......
Miksi pallo on koko ajan mulla? Odotatko vain passiivisena, että minä otan riskin ja teen aloitteen? Miksi tää on just näinpäin?
Pallo voi olla itselläkin. Jos sitä ei halua heittää takaisin, sitten ei halua. Henkilö on jo alitajuisesti tietoinen ettei halua toista elämäänsä jos sitä palloa ei heitä.
Minun tapauksessa (siis ihan sivusta) on tullut irl viestiä että ei ole kiinnostusta mihinkään sen enempää, mutta sitten kuitenkin tulee olo että voisi sittenkin olla. Mutta en kuitenkaan toimi mitenkään hänen suuntaansa, koska IRL-viesti. Elän elämääni siis niin, että hän ei ole kiinnostunut, kunnes saan jonkun selvemmän merkin että voisi sittenkin olla.
Tämäkin sivusta. Minulla ei ole tuota näkemismahdollisuutta, mutta mietin voisinko heittää vielä yhden pienen pallon irl. Ehkä saisin selvyyden ja pääsisin eteenpäin tästä välitilasta. Kenties nousisi taas myrsky tai sitten jäisin hiljaisuuteen, kumpiakin on tullut jo koettua pallottelujen päätteeksi. Järki sanoo ehdottomasti ei, mutta sydän jaksaa jankuttaa kuukaudesta toiseen muuta ja yrittää tulkita outoja kiemuroita. En vaan taida uskaltaa enää ja tunteistakin tuli jo kerrottua. Kaiken järjen mukaan tilanteen pitäisi olla päiväselvä. Miksi sydän ei suostu uskomaan asiaa?
Sydän ei suostu uskomaan, koska se tietää, ettei asia ole vielä selvä :)
Tärkeimmät asiat näkee vain sydämellä.
Mitä jos lähestyisit häntä rehellisesti, avoimesti ja ilman aseita? Kertoisit, että kaipaat vaan ja haluat sen hänelle sanoa, muuta et vaadi. Kuka voisi suuttua sellaisesta?
No mä voisin ainakin suuttua jos olisin sanonut etten halua yhteydenottoja. Roikkujat on per***estä.
Tässä syy miksi en ota yhteyttä häneen. Siis en ole tuo edellinen kaipaaja vaan sivusta.
Onko sinulle siis sanottu, ettet saa ottaa yhteyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain positiivista. On tullut taisteltua näiden tunteiden kanssa monta vuotta. On parempi, että en näe, niin toivon mukaan lopulta unohtuu. Testaan kuitenkin itseäni välillä "stalkkaamalla" hänen fb-sivua. Äsken kokeilin taas ja nyt ilahduttavasti tunteet tulivat pintaan jo laimeampina. Vapauttavaa huomata, että tuo kuvissa oleva ihminen ei näytäkään niin erikoiselta ja tärkeimmältä ihmiseltä maan päällä. Vielä, kun ottaa huomioon elämäntilanteena ym. siihen vaikuttavat asiat, niin alkaa loputkin suomut kai pikkuhiljaa tipuua silmiltä. Kauan sitä kestikin ja ylipääseminen on ollut raskasta. Asiaan kyllä vaikutti sekin, että kohtaamisen välttäminen oli välissä hyvin vaikeaa. Onkohan kyseessä ollut limerenssi tai se, että omassa elämässä ei kaikki ole ollut kohdallaan? Ei ole vieläkään, mutta ehkä tämän asian voin vihdoin jättää taakseni. Täytyy vain pitää huolta, että en ole missään tekemisissä edes välillisesti tuon ihmisen kanssa. Pitää myös muistaa, että kauempaa katsottuna on selvää, että tuo ihminen ei kyllä minuun enää ajatustakaan uhraa. Voin kai vihdoin ajatella, että pitäkööt tunkkinsa. Itselleni kirjoitan.
Ei väliä, mutta ihmettelen tuota alapeukutusta. Itselleni vain kirjoitin.
"The loneliest people are the kindest, the saddest people smile the brightest, and the most damaged people are the wisest. All because they don't wish to see others suffer like they do"
Stalkjereille sataa ala prukkya!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä aika viime näkemisestä. Mikset tule moikkaan, vaikka päivät ollaan ihan lähellä toisiamme? Ja pallo on nyt sinulla! On ollut kokoajan......
Miksi pallo on koko ajan mulla? Odotatko vain passiivisena, että minä otan riskin ja teen aloitteen? Miksi tää on just näinpäin?
Pallo voi olla itselläkin. Jos sitä ei halua heittää takaisin, sitten ei halua. Henkilö on jo alitajuisesti tietoinen ettei halua toista elämäänsä jos sitä palloa ei heitä.
Minun tapauksessa (siis ihan sivusta) on tullut irl viestiä että ei ole kiinnostusta mihinkään sen enempää, mutta sitten kuitenkin tulee olo että voisi sittenkin olla. Mutta en kuitenkaan toimi mitenkään hänen suuntaansa, koska IRL-viesti. Elän elämääni siis niin, että hän ei ole kiinnostunut, kunnes saan jonkun selvemmän merkin että voisi sittenkin olla.
Tämäkin sivusta. Minulla ei ole tuota näkemismahdollisuutta, mutta mietin voisinko heittää vielä yhden pienen pallon irl. Ehkä saisin selvyyden ja pääsisin eteenpäin tästä välitilasta. Kenties nousisi taas myrsky tai sitten jäisin hiljaisuuteen, kumpiakin on tullut jo koettua pallottelujen päätteeksi. Järki sanoo ehdottomasti ei, mutta sydän jaksaa jankuttaa kuukaudesta toiseen muuta ja yrittää tulkita outoja kiemuroita. En vaan taida uskaltaa enää ja tunteistakin tuli jo kerrottua. Kaiken järjen mukaan tilanteen pitäisi olla päiväselvä. Miksi sydän ei suostu uskomaan asiaa?
Sydän ei suostu uskomaan, koska se tietää, ettei asia ole vielä selvä :)
Tärkeimmät asiat näkee vain sydämellä.
Mitä jos lähestyisit häntä rehellisesti, avoimesti ja ilman aseita? Kertoisit, että kaipaat vaan ja haluat sen hänelle sanoa, muuta et vaadi. Kuka voisi suuttua sellaisesta?
No mä voisin ainakin suuttua jos olisin sanonut etten halua yhteydenottoja. Roikkujat on per***estä.
Tässä syy miksi en ota yhteyttä häneen. Siis en ole tuo edellinen kaipaaja vaan sivusta.
Onko sinulle siis sanottu, ettet saa ottaa yhteyttä?
Ei noilla sanoilla, mutta riittävän selvästi annettiin ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä aika viime näkemisestä. Mikset tule moikkaan, vaikka päivät ollaan ihan lähellä toisiamme? Ja pallo on nyt sinulla! On ollut kokoajan......
Miksi pallo on koko ajan mulla? Odotatko vain passiivisena, että minä otan riskin ja teen aloitteen? Miksi tää on just näinpäin?
Pallo voi olla itselläkin. Jos sitä ei halua heittää takaisin, sitten ei halua. Henkilö on jo alitajuisesti tietoinen ettei halua toista elämäänsä jos sitä palloa ei heitä.
Minun tapauksessa (siis ihan sivusta) on tullut irl viestiä että ei ole kiinnostusta mihinkään sen enempää, mutta sitten kuitenkin tulee olo että voisi sittenkin olla. Mutta en kuitenkaan toimi mitenkään hänen suuntaansa, koska IRL-viesti. Elän elämääni siis niin, että hän ei ole kiinnostunut, kunnes saan jonkun selvemmän merkin että voisi sittenkin olla.
Tämäkin sivusta. Minulla ei ole tuota näkemismahdollisuutta, mutta mietin voisinko heittää vielä yhden pienen pallon irl. Ehkä saisin selvyyden ja pääsisin eteenpäin tästä välitilasta. Kenties nousisi taas myrsky tai sitten jäisin hiljaisuuteen, kumpiakin on tullut jo koettua pallottelujen päätteeksi. Järki sanoo ehdottomasti ei, mutta sydän jaksaa jankuttaa kuukaudesta toiseen muuta ja yrittää tulkita outoja kiemuroita. En vaan taida uskaltaa enää ja tunteistakin tuli jo kerrottua. Kaiken järjen mukaan tilanteen pitäisi olla päiväselvä. Miksi sydän ei suostu uskomaan asiaa?
Sydän ei suostu uskomaan, koska se tietää, ettei asia ole vielä selvä :)
Tärkeimmät asiat näkee vain sydämellä.
Mitä jos lähestyisit häntä rehellisesti, avoimesti ja ilman aseita? Kertoisit, että kaipaat vaan ja haluat sen hänelle sanoa, muuta et vaadi. Kuka voisi suuttua sellaisesta?
No mä voisin ainakin suuttua jos olisin sanonut etten halua yhteydenottoja. Roikkujat on per***estä.
Tässä syy miksi en ota yhteyttä häneen. Siis en ole tuo edellinen kaipaaja vaan sivusta.
Onko sinulle siis sanottu, ettet saa ottaa yhteyttä?
Ei noilla sanoilla, mutta riittävän selvästi annettiin ymmärtää.
Siis sä olet kertonut että sulla on tunteita tätä ihmistä kohtaan ja hän on vastannut että hänellä ei ole. Tässähän ei pitäisi olla mitään epäselvää. Harmi tietenkin että sulla on niitä tunteita vielä, mut sellaista se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä aika viime näkemisestä. Mikset tule moikkaan, vaikka päivät ollaan ihan lähellä toisiamme? Ja pallo on nyt sinulla! On ollut kokoajan......
Miksi pallo on koko ajan mulla? Odotatko vain passiivisena, että minä otan riskin ja teen aloitteen? Miksi tää on just näinpäin?
Pallo voi olla itselläkin. Jos sitä ei halua heittää takaisin, sitten ei halua. Henkilö on jo alitajuisesti tietoinen ettei halua toista elämäänsä jos sitä palloa ei heitä.
Minun tapauksessa (siis ihan sivusta) on tullut irl viestiä että ei ole kiinnostusta mihinkään sen enempää, mutta sitten kuitenkin tulee olo että voisi sittenkin olla. Mutta en kuitenkaan toimi mitenkään hänen suuntaansa, koska IRL-viesti. Elän elämääni siis niin, että hän ei ole kiinnostunut, kunnes saan jonkun selvemmän merkin että voisi sittenkin olla.
Tämäkin sivusta. Minulla ei ole tuota näkemismahdollisuutta, mutta mietin voisinko heittää vielä yhden pienen pallon irl. Ehkä saisin selvyyden ja pääsisin eteenpäin tästä välitilasta. Kenties nousisi taas myrsky tai sitten jäisin hiljaisuuteen, kumpiakin on tullut jo koettua pallottelujen päätteeksi. Järki sanoo ehdottomasti ei, mutta sydän jaksaa jankuttaa kuukaudesta toiseen muuta ja yrittää tulkita outoja kiemuroita. En vaan taida uskaltaa enää ja tunteistakin tuli jo kerrottua. Kaiken järjen mukaan tilanteen pitäisi olla päiväselvä. Miksi sydän ei suostu uskomaan asiaa?
Sydän ei suostu uskomaan, koska se tietää, ettei asia ole vielä selvä :)
Tärkeimmät asiat näkee vain sydämellä.
Mitä jos lähestyisit häntä rehellisesti, avoimesti ja ilman aseita? Kertoisit, että kaipaat vaan ja haluat sen hänelle sanoa, muuta et vaadi. Kuka voisi suuttua sellaisesta?
No mä voisin ainakin suuttua jos olisin sanonut etten halua yhteydenottoja. Roikkujat on per***estä.
Tässä syy miksi en ota yhteyttä häneen. Siis en ole tuo edellinen kaipaaja vaan sivusta.
Onko sinulle siis sanottu, ettet saa ottaa yhteyttä?
Ei noilla sanoilla, mutta riittävän selvästi annettiin ymmärtää.
No sit ei varmaan kantsi häiriköidä. Taitaa olla yhteydenotto rikos kiellon jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä aika viime näkemisestä. Mikset tule moikkaan, vaikka päivät ollaan ihan lähellä toisiamme? Ja pallo on nyt sinulla! On ollut kokoajan......
Miksi pallo on koko ajan mulla? Odotatko vain passiivisena, että minä otan riskin ja teen aloitteen? Miksi tää on just näinpäin?
Pallo voi olla itselläkin. Jos sitä ei halua heittää takaisin, sitten ei halua. Henkilö on jo alitajuisesti tietoinen ettei halua toista elämäänsä jos sitä palloa ei heitä.
Minun tapauksessa (siis ihan sivusta) on tullut irl viestiä että ei ole kiinnostusta mihinkään sen enempää, mutta sitten kuitenkin tulee olo että voisi sittenkin olla. Mutta en kuitenkaan toimi mitenkään hänen suuntaansa, koska IRL-viesti. Elän elämääni siis niin, että hän ei ole kiinnostunut, kunnes saan jonkun selvemmän merkin että voisi sittenkin olla.
Tämäkin sivusta. Minulla ei ole tuota näkemismahdollisuutta, mutta mietin voisinko heittää vielä yhden pienen pallon irl. Ehkä saisin selvyyden ja pääsisin eteenpäin tästä välitilasta. Kenties nousisi taas myrsky tai sitten jäisin hiljaisuuteen, kumpiakin on tullut jo koettua pallottelujen päätteeksi. Järki sanoo ehdottomasti ei, mutta sydän jaksaa jankuttaa kuukaudesta toiseen muuta ja yrittää tulkita outoja kiemuroita. En vaan taida uskaltaa enää ja tunteistakin tuli jo kerrottua. Kaiken järjen mukaan tilanteen pitäisi olla päiväselvä. Miksi sydän ei suostu uskomaan asiaa?
Sydän ei suostu uskomaan, koska se tietää, ettei asia ole vielä selvä :)
Tärkeimmät asiat näkee vain sydämellä.
Mitä jos lähestyisit häntä rehellisesti, avoimesti ja ilman aseita? Kertoisit, että kaipaat vaan ja haluat sen hänelle sanoa, muuta et vaadi. Kuka voisi suuttua sellaisesta?
No mä voisin ainakin suuttua jos olisin sanonut etten halua yhteydenottoja. Roikkujat on per***estä.
Tässä syy miksi en ota yhteyttä häneen. Siis en ole tuo edellinen kaipaaja vaan sivusta.
Onko sinulle siis sanottu, ettet saa ottaa yhteyttä?
Oletko yksinkertainen? Selkeästi kertoi aiemmassa vastauksessaan että on sanottu, irl viestintä osoittanut/ kertonut, että pysyppä jätkä kaukana. Aiotko kauankin ankata tuota asiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä aika viime näkemisestä. Mikset tule moikkaan, vaikka päivät ollaan ihan lähellä toisiamme? Ja pallo on nyt sinulla! On ollut kokoajan......
Miksi pallo on koko ajan mulla? Odotatko vain passiivisena, että minä otan riskin ja teen aloitteen? Miksi tää on just näinpäin?
Pallo voi olla itselläkin. Jos sitä ei halua heittää takaisin, sitten ei halua. Henkilö on jo alitajuisesti tietoinen ettei halua toista elämäänsä jos sitä palloa ei heitä.
Minun tapauksessa (siis ihan sivusta) on tullut irl viestiä että ei ole kiinnostusta mihinkään sen enempää, mutta sitten kuitenkin tulee olo että voisi sittenkin olla. Mutta en kuitenkaan toimi mitenkään hänen suuntaansa, koska IRL-viesti. Elän elämääni siis niin, että hän ei ole kiinnostunut, kunnes saan jonkun selvemmän merkin että voisi sittenkin olla.
Tämäkin sivusta. Minulla ei ole tuota näkemismahdollisuutta, mutta mietin voisinko heittää vielä yhden pienen pallon irl. Ehkä saisin selvyyden ja pääsisin eteenpäin tästä välitilasta. Kenties nousisi taas myrsky tai sitten jäisin hiljaisuuteen, kumpiakin on tullut jo koettua pallottelujen päätteeksi. Järki sanoo ehdottomasti ei, mutta sydän jaksaa jankuttaa kuukaudesta toiseen muuta ja yrittää tulkita outoja kiemuroita. En vaan taida uskaltaa enää ja tunteistakin tuli jo kerrottua. Kaiken järjen mukaan tilanteen pitäisi olla päiväselvä. Miksi sydän ei suostu uskomaan asiaa?
Sydän ei suostu uskomaan, koska se tietää, ettei asia ole vielä selvä :)
Tärkeimmät asiat näkee vain sydämellä.
Mitä jos lähestyisit häntä rehellisesti, avoimesti ja ilman aseita? Kertoisit, että kaipaat vaan ja haluat sen hänelle sanoa, muuta et vaadi. Kuka voisi suuttua sellaisesta?
No mä voisin ainakin suuttua jos olisin sanonut etten halua yhteydenottoja. Roikkujat on per***estä.
Tässä syy miksi en ota yhteyttä häneen. Siis en ole tuo edellinen kaipaaja vaan sivusta.
Onko sinulle siis sanottu, ettet saa ottaa yhteyttä?
Oletko yksinkertainen? Selkeästi kertoi aiemmassa vastauksessaan että on sanottu, irl viestintä osoittanut/ kertonut, että pysyppä jätkä kaukana. Aiotko kauankin ankata tuota asiaa?
Ja siis ankata= jankata
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä aika viime näkemisestä. Mikset tule moikkaan, vaikka päivät ollaan ihan lähellä toisiamme? Ja pallo on nyt sinulla! On ollut kokoajan......
Miksi pallo on koko ajan mulla? Odotatko vain passiivisena, että minä otan riskin ja teen aloitteen? Miksi tää on just näinpäin?
Pallo voi olla itselläkin. Jos sitä ei halua heittää takaisin, sitten ei halua. Henkilö on jo alitajuisesti tietoinen ettei halua toista elämäänsä jos sitä palloa ei heitä.
Minun tapauksessa (siis ihan sivusta) on tullut irl viestiä että ei ole kiinnostusta mihinkään sen enempää, mutta sitten kuitenkin tulee olo että voisi sittenkin olla. Mutta en kuitenkaan toimi mitenkään hänen suuntaansa, koska IRL-viesti. Elän elämääni siis niin, että hän ei ole kiinnostunut, kunnes saan jonkun selvemmän merkin että voisi sittenkin olla.
Tämäkin sivusta. Minulla ei ole tuota näkemismahdollisuutta, mutta mietin voisinko heittää vielä yhden pienen pallon irl. Ehkä saisin selvyyden ja pääsisin eteenpäin tästä välitilasta. Kenties nousisi taas myrsky tai sitten jäisin hiljaisuuteen, kumpiakin on tullut jo koettua pallottelujen päätteeksi. Järki sanoo ehdottomasti ei, mutta sydän jaksaa jankuttaa kuukaudesta toiseen muuta ja yrittää tulkita outoja kiemuroita. En vaan taida uskaltaa enää ja tunteistakin tuli jo kerrottua. Kaiken järjen mukaan tilanteen pitäisi olla päiväselvä. Miksi sydän ei suostu uskomaan asiaa?
Älä tee mitään! Hajotat vaan itsesi. Sydänkin voi olla väärässä, kyllä se siitä tokenee kun tajuaa asian laidan.
Kerron takuuvarman keinon miten pääsette epävarmuudesta.
Kirjoitin hänelle kirjeen, missä kerroin tunteistani.
Pyysin vastausta viikon sisällä. Jos hänellä on sama tunne, niin on hyvä ja vastaa.
Sitten alleviivasin tämän: Jos vastaus on EI, älä silloin ollenkaan vastaa.
Hän ei vastannut. Viikon jälkeenkin olisi voinut sentään lähettää vaikka postikortin ja raapustaa siihen nimikirjaimensa.
Ilmoitin, että pallo on sinulla. Tee kuten haluat.
Hän jätti tekemättä.
Toimii varmasti. Noin ei kukaan enää pääse ainakaan leikkimään tunteillanne.
Pian sen jälkeen tuleva aviopuolisoni tuppautui väkisin elämääni ja vei minut. En saanut häntä karistettua kannoiltani.
Tämmöistä.
Kerranhan sen vaan kirpaisee. Parempi on tietää totuus. Ainakin minun luonteelleni se on paras ratkaisu. Joko on tai ei. Ei mitään siltä väliltä, vaan totuus. Totuus tekee vapaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yesterday must have been an unlucky day, being Jan. 13th. I apologize, hopefully this link works. Good night, sleep well.
Sleep Like A Child by Joss StoneKiitos, tiedän kuka tän viestin laittoi! Haluaisin anteeksipyynnön kasvokkain, en netin välityksellä.
Truly hope you will get the apology from the right person. The only thing I was apologizing was the messed up Youtube link, sorry for causing a misunderstanding. Wishing you good luck in love.
Here is the misfortunate song again, hopefully it works this time. Lyrics with words I would like to say and peaceful, beautiful music to sleep well. This modern lullaby brings up pleasant childhood memories. (Btw that was not a hint. We are not childhood friends, have known each other for some years now. However, when we talked it felt like I had known him all my life.)
Good night and pleasant dreams to everyone here and especially to him.
Sleepsong ~ Lullaby from a Secret GardenSelvisi. Nämä tämän tyyppiset viestit videoineen ei olleetkaan mulle. Kuulkaa, sitä saattaa tosiaankin täällä erehtyä luulemaan vaikka mitä. Kuten aiemmin mainitsin, liian pitkä juttu kerrottavaksi. Kyse ei edes ollut hänen puoleltaan " tunteista."
Kyse on pitkäaikaisesta nettikiusaamisesta, jonka motiivia en tiedä, Jäljet johtivat eniten häneen, mutta tuskinpa ikinä saan tietää kuka se on.Kukapa nettlikiusaaja edes antaisi mitään tunnisteita itsestään.
Lopulta päässäni alkoi pyöriä kaikenlaisia salaliittoteorioita, koska en käsitä mitä syytä kenelläkåån olisi kiusata meikäläistä netissä. Menee täysin yli hilseen.Tämä kannattaa muistaa aina kun kuvittelee täysin varmasti tunnistavana täältä tai muualta anonyyminä kirjoittajan. On monia ihan pilkulleen samoja tilanteita ihmisillä. Välillä ihmetellyt tätä kun olen muuttanut aina yksityiskohtia (niin varmaan muutkin?) ja sit joku tulee huutelemaan että tietää kuka olen. Se on pelottavaa jos jotkut vie tän oikeeseen elämään totuutena, siis sen heidän kuvitelmansa. Voi seurata vaikka mitä sotkuja.
Joo, yksityiskohtien muuttaminen on tuttua minullekin, teen sitä koko tällä foorumilla kun kirjoitan. En todellakaan halua tulla tunnistetuksi, en kaivatun enkä sivusta huutelijankaan toimesta. En siis kuvittele täältä löytäväni ihmistäni, vaan kyllä nämä asiat tapahtuu ihan oikean elämän puolella, jos ne on tapahtuakseen. Tänne purkaa vain mielensä.
Ja on todellakin jännittävää, miten vakavalla tutkalla ihmiset tätä ketjua lukevat. Ei oikeasti kannata omia täältä viestejä itselle, varmasti monikin muuttelee vähän yksityiskohtia, ettei paljastu.
Itse en muuttele tähän ketjuun kirjoittaessa ikinä yksityiskohtia. Jos se jolle kirjoitan käy täällä ja tunnistaa, niin sitten kaipaa itsekin. Ois tekopyhää jos ei hyväksyis mun täällä käymistä, jos käy itsekin. Ja muutenkin jos ei hyväksy, niin sitten ei hyväksy sitä millainen olen. Eli en menetä mitään. En kuitenkaan kirjoita asioita jotka joku ulkopuolinen voi tunnistaa, vaan vain asioita jotka hän tunnistaa jos lukee.
Sinä sinun tavallasi, minä minun tavallani. Mutta monikin varmasti muuttelee yksityiskohtia, syystä tai toisesta (ja niitä syitä lueteltiinkin jo aiemmin hyvä rivi), joten kamalan tarkkaan ei kannata viestejä syynätä.
Niin kukapa tietää tunnistesta huolimatta keneltä ja kenelle viestit ovat.
Omalla kohdallani on käynyt niin, että jollakin muulla on ollut lähes täysin samanlainen tilanne ja hänen kirjoituksensa olisi voinut kirjoituksen tapahtumia ja kirjoittajan kertomien asioiden ja sisällön perusteella 100% minun kirjoittama, muttei ollut.
Tosin entinen kaivattuni tuskin tätä palstaa lukee, mutta silloin mietin että jos jostain kumman syystä lukisi olisi varmasti ajatellut minun sen kirjoittaneen. Muutama muukin vastaava oli ja osui kyllä hyvin juuri ajoituksiltaankin tilanteeseeni.
Kyllä ja juu, vähän pistää mietityttämään nämä palstaharhailijat. Tätäkö tämä todellisuuden ulkopuoleinen maailma teettää. Ihminen näkee aina sen minkä haluaa ja mitä hakee. Täällä anonyymimaailmassa jotkut tosiaan näyttävät sekoavan.
Joskus tosin itsekin miettinyt, että jos hän jostain syystä lukisi näitä niin toivottavasti ei ole palstaharhailija ja luullut minun kirjoittelevan joitain sekopäisiä viestejä, joita eräällekin on kirjoitettu nimen alkukirjain "tunnisteena". Toisaalta mitä sen oikeasti olisi edes väliä. En voi kuitenkaan vaikuttaa hänen ajatuksiinsa ja käsityksiinsä minusta tai mistään muustakaan, joten en ole pienen ajatushairahduksen jälkeen asialla vaivannut päätäni.
Ja en kaipaa enää vaan koukussa palstaan kuten moni muukin. Tätä on vaikea itsekin käsittää.
Vierailija kirjoitti:
Kerron takuuvarman keinon miten pääsette epävarmuudesta.
Kirjoitin hänelle kirjeen, missä kerroin tunteistani.
Pyysin vastausta viikon sisällä. Jos hänellä on sama tunne, niin on hyvä ja vastaa.
Sitten alleviivasin tämän: Jos vastaus on EI, älä silloin ollenkaan vastaa.
Hän ei vastannut. Viikon jälkeenkin olisi voinut sentään lähettää vaikka postikortin ja raapustaa siihen nimikirjaimensa.
Ilmoitin, että pallo on sinulla. Tee kuten haluat.
Hän jätti tekemättä.Toimii varmasti. Noin ei kukaan enää pääse ainakaan leikkimään tunteillanne.
Pian sen jälkeen tuleva aviopuolisoni tuppautui väkisin elämääni ja vei minut. En saanut häntä karistettua kannoiltani.
Tämmöistä.
Kerranhan sen vaan kirpaisee. Parempi on tietää totuus. Ainakin minun luonteelleni se on paras ratkaisu. Joko on tai ei. Ei mitään siltä väliltä, vaan totuus. Totuus tekee vapaaksi.
Itse en myöskään jaksa missään välitilassa olla kauan. Kun asiaan on saatu vastaus Ei, niin järkikin sen jo sanoo että nyt on hyväksyttävä tilanne ja päästävä eteenpäin. Onneksi pääsen hyvin yli ihmissuhteisiin ja turhiin tunteisiin liittyvissä asioissa ja pystyn käsittelemään asiat ja jatkamaan eteenpäin elämässä ilman turhaa rypemistä.
Itse tulisin varmaan hulluksi jos vuosikausia miettisin onko sillä tunteita vai ei ja kaikkia liikkeitä yrittäisi tulkita ja analysoida.
Mutta meitäkin on jokaiseen junaan ja kaikki tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä viimisimpiä viestejä kun lukee, niin ei voi kuin todeta, että hyvä kun on olemassa sellainen kuin "lähestymiskielto". Aika monelle täällä sellainen kielto olisi onnen omiaan lopettamaan itsepintaisen kuvittelun, että pakeista huolimatta toisella onkin tunteita😁
Punaparta, en nähnyt sua tänään. En tiedä oisko sittenkin ollut parempi jos oltais törmätty. Haluaisin pystyä käyttytymään normaalisti sun seurassa. Siedätyshoito vois auttaa pääsemään eroon sun ajattelemisesta. Haluaisin tän ajatuksieni häiriötilan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yesterday must have been an unlucky day, being Jan. 13th. I apologize, hopefully this link works. Good night, sleep well.
Sleep Like A Child by Joss StoneKiitos, tiedän kuka tän viestin laittoi! Haluaisin anteeksipyynnön kasvokkain, en netin välityksellä.
Truly hope you will get the apology from the right person. The only thing I was apologizing was the messed up Youtube link, sorry for causing a misunderstanding. Wishing you good luck in love.
Here is the misfortunate song again, hopefully it works this time. Lyrics with words I would like to say and peaceful, beautiful music to sleep well. This modern lullaby brings up pleasant childhood memories. (Btw that was not a hint. We are not childhood friends, have known each other for some years now. However, when we talked it felt like I had known him all my life.)
Good night and pleasant dreams to everyone here and especially to him.
Sleepsong ~ Lullaby from a Secret GardenSelvisi. Nämä tämän tyyppiset viestit videoineen ei olleetkaan mulle. Kuulkaa, sitä saattaa tosiaankin täällä erehtyä luulemaan vaikka mitä. Kuten aiemmin mainitsin, liian pitkä juttu kerrottavaksi. Kyse ei edes ollut hänen puoleltaan " tunteista."
Kyse on pitkäaikaisesta nettikiusaamisesta, jonka motiivia en tiedä, Jäljet johtivat eniten häneen, mutta tuskinpa ikinä saan tietää kuka se on.Kukapa nettlikiusaaja edes antaisi mitään tunnisteita itsestään.
Lopulta päässäni alkoi pyöriä kaikenlaisia salaliittoteorioita, koska en käsitä mitä syytä kenelläkåån olisi kiusata meikäläistä netissä. Menee täysin yli hilseen.Tämä kannattaa muistaa aina kun kuvittelee täysin varmasti tunnistavana täältä tai muualta anonyyminä kirjoittajan. On monia ihan pilkulleen samoja tilanteita ihmisillä. Välillä ihmetellyt tätä kun olen muuttanut aina yksityiskohtia (niin varmaan muutkin?) ja sit joku tulee huutelemaan että tietää kuka olen. Se on pelottavaa jos jotkut vie tän oikeeseen elämään totuutena, siis sen heidän kuvitelmansa. Voi seurata vaikka mitä sotkuja.
Joo, yksityiskohtien muuttaminen on tuttua minullekin, teen sitä koko tällä foorumilla kun kirjoitan. En todellakaan halua tulla tunnistetuksi, en kaivatun enkä sivusta huutelijankaan toimesta. En siis kuvittele täältä löytäväni ihmistäni, vaan kyllä nämä asiat tapahtuu ihan oikean elämän puolella, jos ne on tapahtuakseen. Tänne purkaa vain mielensä.
Ja on todellakin jännittävää, miten vakavalla tutkalla ihmiset tätä ketjua lukevat. Ei oikeasti kannata omia täältä viestejä itselle, varmasti monikin muuttelee vähän yksityiskohtia, ettei paljastu.
Itse en muuttele tähän ketjuun kirjoittaessa ikinä yksityiskohtia. Jos se jolle kirjoitan käy täällä ja tunnistaa, niin sitten kaipaa itsekin. Ois tekopyhää jos ei hyväksyis mun täällä käymistä, jos käy itsekin. Ja muutenkin jos ei hyväksy, niin sitten ei hyväksy sitä millainen olen. Eli en menetä mitään. En kuitenkaan kirjoita asioita jotka joku ulkopuolinen voi tunnistaa, vaan vain asioita jotka hän tunnistaa jos lukee.
Sinä sinun tavallasi, minä minun tavallani. Mutta monikin varmasti muuttelee yksityiskohtia, syystä tai toisesta (ja niitä syitä lueteltiinkin jo aiemmin hyvä rivi), joten kamalan tarkkaan ei kannata viestejä syynätä.
Niin kukapa tietää tunnistesta huolimatta keneltä ja kenelle viestit ovat.
Omalla kohdallani on käynyt niin, että jollakin muulla on ollut lähes täysin samanlainen tilanne ja hänen kirjoituksensa olisi voinut kirjoituksen tapahtumia ja kirjoittajan kertomien asioiden ja sisällön perusteella 100% minun kirjoittama, muttei ollut.
Tosin entinen kaivattuni tuskin tätä palstaa lukee, mutta silloin mietin että jos jostain kumman syystä lukisi olisi varmasti ajatellut minun sen kirjoittaneen. Muutama muukin vastaava oli ja osui kyllä hyvin juuri ajoituksiltaankin tilanteeseeni.
Kyllä ja juu, vähän pistää mietityttämään nämä palstaharhailijat. Tätäkö tämä todellisuuden ulkopuoleinen maailma teettää. Ihminen näkee aina sen minkä haluaa ja mitä hakee. Täällä anonyymimaailmassa jotkut tosiaan näyttävät sekoavan.
Joskus tosin itsekin miettinyt, että jos hän jostain syystä lukisi näitä niin toivottavasti ei ole palstaharhailija ja luullut minun kirjoittelevan joitain sekopäisiä viestejä, joita eräällekin on kirjoitettu nimen alkukirjain "tunnisteena". Toisaalta mitä sen oikeasti olisi edes väliä. En voi kuitenkaan vaikuttaa hänen ajatuksiinsa ja käsityksiinsä minusta tai mistään muustakaan, joten en ole pienen ajatushairahduksen jälkeen asialla vaivannut päätäni.
Ja en kaipaa enää vaan koukussa palstaan kuten moni muukin. Tätä on vaikea itsekin käsittää.
Tai sitten on sellainenkin vaihtoehto, että joku trollaa "sinuna" tai jonain muuna henkilönä. Tietää jonkun tilanteen ja haluaa kiusata. Esim tekemällä siitä henkilöstä vielä hullumman oloisen, kuin oikeasti onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Näitä viimisimpiä viestejä kun lukee, niin ei voi kuin todeta, että hyvä kun on olemassa sellainen kuin "lähestymiskielto". Aika monelle täällä sellainen kielto olisi onnen omiaan lopettamaan itsepintaisen kuvittelun, että pakeista huolimatta toisella onkin tunteita😁
Se on niin sairasta. Miten voi ihminen mennä niin sekaisin omista kuvitelmistaan. 😐
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä viimisimpiä viestejä kun lukee, niin ei voi kuin todeta, että hyvä kun on olemassa sellainen kuin "lähestymiskielto". Aika monelle täällä sellainen kielto olisi onnen omiaan lopettamaan itsepintaisen kuvittelun, että pakeista huolimatta toisella onkin tunteita😁
Se on niin sairasta. Miten voi ihminen mennä niin sekaisin omista kuvitelmistaan. 😐
Risto et sä tarkota tota. Sä rakastat mua niin ku mä sua!
On ollut vähän huolestunut olo tänään. Toivottavasti kaikki on hyvin. <3
Ketju on lukittu.
No mä voisin ainakin suuttua jos olisin sanonut etten halua yhteydenottoja. Roikkujat on per***estä.