Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII

Vierailija kirjoitti:

Kanssasi olisi varmasti ihana matkustella ja nähdä uusia paikkoja. 

Niinpä. Olen utelias ja kielitaitoinenkin. Tykkään matkustaa vaikka maan ääriin.

Mutta juuri nyt lähtisin mieluiten kanssasi Lappiin. Majoituttaisiin tunnelmalliseen kelomökkiin, jossa voisimme muutaman päivän hiihdellä ja saunoa ja käpertyä iltaisin yhdessä sohvaan katselemaan takkatulta. Se todella lataisi akkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kanssasi olisi varmasti ihana matkustella ja nähdä uusia paikkoja. 

Niinpä. Olen utelias ja kielitaitoinenkin. Tykkään matkustaa vaikka maan ääriin.

Mutta juuri nyt lähtisin mieluiten kanssasi Lappiin. Majoituttaisiin tunnelmalliseen kelomökkiin, jossa voisimme muutaman päivän hiihdellä ja saunoa ja käpertyä iltaisin yhdessä sohvaan katselemaan takkatulta. Se todella lataisi akkuja.

Tästä haaveilen tämän illan. Vain sinä ja minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa kaivatustanne yksi piirre, mikä tekee hänestä ihanan juuri sinulle. Vain yksi, ei enempää.

Sisukkuus.

Henkinen yhteys. Hän ymmärtää, häntä ymmärrän, hän täydentää ja häntä täydennän. Yhdessä olisimme enemmän kuin erillisinä yhteenlaskien. Siinä missä nykyinen huono parisuhde kuluttaa ja rajoittaa, hän innostaisi ja mahdollistaisi. Sama kai toisin päinkin.

Miksi ihmeessä roikutte tällaisissa kuluttavissa suhteissa? Erotkaa! Vaikkei se helppoa ole niin helpommaksi muuttuisi. Aina jaksan ihmetellä näitä. Sitten vaan haaveillaan salaa toisesta. Vanhasta tavasta tulee selattua näitä ajanvietteenä. Ihan vaan sivusta seuranneena eronneita ystäviä niin helpommaksi ja ihanammaksi se heillä mennyt(ja kyllä, lapsiperheitä).

Mulla ei oo helpompaa eikä ihanampaa. Lapsellakin on selkeästi vaikeampaa. Toivottavasti eron toisella osapuolella on sitä helppoa ja ihanaa.

Toivoisitko, että eroaisin? Entä oletko koskaan itse harkinnut eroamista?

Vierailija kirjoitti:

Toivoisitko, että eroaisin? Entä oletko koskaan itse harkinnut eroamista?

Valehtelisin, jos väittäisin, etten toivo ja olen harkinnut eroamista itsekin.

Tsemppiä eroihin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa kaivatustanne yksi piirre, mikä tekee hänestä ihanan juuri sinulle. Vain yksi, ei enempää.

Sisukkuus.

Henkinen yhteys. Hän ymmärtää, häntä ymmärrän, hän täydentää ja häntä täydennän. Yhdessä olisimme enemmän kuin erillisinä yhteenlaskien. Siinä missä nykyinen huono parisuhde kuluttaa ja rajoittaa, hän innostaisi ja mahdollistaisi. Sama kai toisin päinkin.

Miksi ihmeessä roikutte tällaisissa kuluttavissa suhteissa? Erotkaa! Vaikkei se helppoa ole niin helpommaksi muuttuisi. Aina jaksan ihmetellä näitä. Sitten vaan haaveillaan salaa toisesta. Vanhasta tavasta tulee selattua näitä ajanvietteenä. Ihan vaan sivusta seuranneena eronneita ystäviä niin helpommaksi ja ihanammaksi se heillä mennyt(ja kyllä, lapsiperheitä).

Missään ei ole sanottu että elämän tarkoitus on olla helppoa. Tahdon olla mieheni kanssa, tahdosta on kyse kun jäädään suhteeseen joka on vaikeassa tilanteessa. On rakkaus. Yhä. Ja usko että tilanne paranee. Tämän takia on pitkiä ihmissuhteita. Koska ei erota vaikka nyt ei ole helppoa. Tämä ei määrittele suhdetta huonoksi.

Ja juu, olen ihastunut toiseen. Ajattelen häntä lämpimästi, muttei meidän välillä ole suhdetta. Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus on, mutta en ole lopettamassa liittoani, enkä todellakaan ajattele että tuo mies lähtisi omasta liitostaan.

Itse kärsin vanhempien erosta ja se teki minusta mustasukkaisen kumppanin.

Eiliset harhat nollattu, mutta ikävä on. Ajatusten saattelemana sellainen aivan liian pitkä ja tiukka halaus sulle sinne jonnekin.

Vierailija kirjoitti:

Eiliset harhat nollattu, mutta ikävä on. Ajatusten saattelemana sellainen aivan liian pitkä ja tiukka halaus sulle sinne jonnekin.

Au! Vähän hellemmin kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiliset harhat nollattu, mutta ikävä on. Ajatusten saattelemana sellainen aivan liian pitkä ja tiukka halaus sulle sinne jonnekin.

Au! Vähän hellemmin kiitos.

Noh!

Ihana ois halia ja pussailla sua, olla sun sylissä.

Haluaisin vain istua sun lähellä, juoda jotain lämmintä, olla viltin alla villasukissa ja kuunnella sua. Aika tavallista, mutta sellaista mä kaipaan.

Ja sä luulet, ettet riitä mulle. Kaiva se itsetuntos sieltä jostain ja ymmärrä, että mä pidän susta just siksi, et sä oot just tuollainen.

Sun lempeys, rauhallisuus, veikeät silmät ja poikamaisuus vei multa jalat alta eka tapaamisella. En edes koskaan jännitä, yleensä, mut sun seurassa mun vatsaa nipistää ja rinnassa polttelee. Aivan kuin keho pyytäis sun kosketusta.

Ja onko tää sulle? On. Just sulle!

Osaan kyllä uida, mutta noihin sun silmiisi voisin hukkua... Ps. Olet ihana...

Vierailija kirjoitti:

Eiliset harhat nollattu, mutta ikävä on. Ajatusten saattelemana sellainen aivan liian pitkä ja tiukka halaus sulle sinne jonnekin.

Mitä harhoja oot saanu? :D

Miksi minusta tuntuu, että haluat minulta jotain enemmänkin, vaikket edes taida asua yksin. Kyllä, tiedän, että sinulla on lapsi, enkä viitannut häneen. Mikä tämä kuvio on? En halua päästää sinua päähäni, ennen kuin asia selviää.

Suudellaanko silleen ihan vähän vain?

Vierailija kirjoitti:

Eiliset harhat nollattu, mutta ikävä on. Ajatusten saattelemana sellainen aivan liian pitkä ja tiukka halaus sulle sinne jonnekin.

Tunsitko taivaan kaartuvan siivillä selkääs koskevan... Vielä kovempi rutistus, kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä eroihin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa kaivatustanne yksi piirre, mikä tekee hänestä ihanan juuri sinulle. Vain yksi, ei enempää.

Sisukkuus.

Henkinen yhteys. Hän ymmärtää, häntä ymmärrän, hän täydentää ja häntä täydennän. Yhdessä olisimme enemmän kuin erillisinä yhteenlaskien. Siinä missä nykyinen huono parisuhde kuluttaa ja rajoittaa, hän innostaisi ja mahdollistaisi. Sama kai toisin päinkin.

Miksi ihmeessä roikutte tällaisissa kuluttavissa suhteissa? Erotkaa! Vaikkei se helppoa ole niin helpommaksi muuttuisi. Aina jaksan ihmetellä näitä. Sitten vaan haaveillaan salaa toisesta. Vanhasta tavasta tulee selattua näitä ajanvietteenä. Ihan vaan sivusta seuranneena eronneita ystäviä niin helpommaksi ja ihanammaksi se heillä mennyt(ja kyllä, lapsiperheitä).

Missään ei ole sanottu että elämän tarkoitus on olla helppoa. Tahdon olla mieheni kanssa, tahdosta on kyse kun jäädään suhteeseen joka on vaikeassa tilanteessa. On rakkaus. Yhä. Ja usko että tilanne paranee. Tämän takia on pitkiä ihmissuhteita. Koska ei erota vaikka nyt ei ole helppoa. Tämä ei määrittele suhdetta huonoksi.

Ja juu, olen ihastunut toiseen. Ajattelen häntä lämpimästi, muttei meidän välillä ole suhdetta. Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus on, mutta en ole lopettamassa liittoani, enkä todellakaan ajattele että tuo mies lähtisi omasta liitostaan.

Itse kärsin vanhempien erosta ja se teki minusta mustasukkaisen kumppanin.

Mitä sitten, vaikka ”missään ei ole sanottu”, saa sitä silti tehdä itse omat valintansa. Kärsimyksestäkään ei kukaan palkintoja jakele.

Itse olen myös avioeroperheestä, eikä vanhempien ero ollut minulle lapsena mikään juttu. Oma ensimmäinen parisuhteeni kesti kymmenen vuotta, koska aina vaan yritettiin ja yritettiin lisätä sille pituutta pituuden päälle pituuden itsensä takia, ja kun vihdoin erottiin, kaduttiin molemmat vain sitä, ettei erottu jo sen viiden vuoden kohdalla.

Laatu ratkaisee, ei (päivien) määrä. Jos joku haluaa kuluttaa oman ainutkertaisen elämänsä väärässä seurassa, niin ei se toki minulta pois ole, mutta oma itse valitsen toisin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi minusta tuntuu, että haluat minulta jotain enemmänkin, vaikket edes taida asua yksin. Kyllä, tiedän, että sinulla on lapsi, enkä viitannut häneen. Mikä tämä kuvio on? En halua päästää sinua päähäni, ennen kuin asia selviää.

Testailee viehätysvoimaansa ja nauttii huomiosta? Näin itse päättelin, kun oli vähän samankaltainen juttu omalla kohdalla, sormuksen piilottelua ja sen sellaista.

Oletko mies koskaan ollut kiihottunut seurassani?