Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en edes viitsi kaivata "miestä", joka ei uskalla mennä ja ottaa, mikä hänelle kuuluu. Hiirulaiset pysyköön häkeissään.

Ai. Mä taas inhoan yli kaiken semmosta luolamiestyyppiä, joka yrittää ottaa ”itselleen kuuluvana” vähän kaikkia naisia. Yleensä sellaisella ei ole järin paljon niitä muitakaan ominaisuuksia, joita ihmisessä kaipaan.

Mua ei naisena haittaa tehdä aloitetta, kaikki mun suhteet on alkaneet omasta aloitteestani. Mutta jos toinen viestittää olemuksellaan jatkuvasti, että älä vaan huomaakaan mua, niin vähän paha siinä on lähestyä. Kun ei halua itse olla mikään luolanainen kuitenkaan.

Minäkin inhoan sivistymättömiä miehiä, jotka biologian nimissä käyttäytyvät miten sattuu ja yrittävät vähän kaikkia.

Mutta en kyllä myöskään itse saalista ketään.

Teen selväksi kiinnostukseni ja jos mies ei tartu syöttiin, ei selvästikään ole kiinnostunut ja olisi epäkohteliasta minulta jatkaa enää siitä.

Näinhän se on aina mennyt; nainen näyttää vihreää valoa, ja mies lähestyy.

En minäkään tietysti mitään ”saalista”, juurihan tuossa sanoin, etten halua olla luolanainen sen enempää kuin toivon miehen olevan luolamies? Mutta en silti istu aloillani kilkuttelemassa lusikalla tai vilauttele mitään lähestymisvaloja, vaan jos joku mies mua kiinnostaa, käyn kyllä kysymässä sitä ulos. Ja mikäli miehen valo on punainen, en lähesty, vaikka kiinnostaisikin.

Mutta mulla ehkä sekin eri, etten kiinnostu kenestäkään esimerkiksi baariolosuhteissa tai muuten pinnallisesti. Mun pitää kuulla kohteen puhuvan jotain (järkevää), ennen kuin mikään kiinnostus on mahdollista. Sitten, jos mies on saanut mun huomion ja vaikuttaa myös avoimelta lähestymiselle, menen sen luokse ihan suoraan kysymyksineni. Kaikki muu on minusta ihan turhaa puljaamista ja puurolautasen kiertelyä, eikä paljon kiinnosta, miten ”aina on mennyt”.

Ja kun jotkut väittävät, ettei suhteet kestä jos ne alkaa naisen lähestymisellä, niin kerron, että mun eka (ja toistaiseksi ainoa varsinainen) parisuhteeni kesti yhdeksän vuotta. Alkoi ja päättyi minun aloitteestani. Toki yhdestä kokemuksesta ei voi yleistää, mutta näyttää toimivan itselläni tämä.

Kukin toki tavallaan.

Joo mäkin oon nuorempana lähestynyt miehiä, enkä käy baareissa.

Vihreä valo on ainakin minulle ihan selkeä kiinnostuksen osoitus josta jokaisen pitäisi tajuta lähestymisen olevan ok JOS haluaa, ei mitään epämääräistä kilkuttelua.

En jaksa vetää mitään rekeä perässä, kukin toki tavallansa juuh.

Joo, kyllä sen ihmisestä näkee, onko se vastaanottavainen lähestymiselle vai ei. Ja sen jälkeen minusta on tosiaan aivan sama, kumpi sen aloitteen tekee.

Naiset usein vain tuntuvat olevan sellaisia, että jäävät aloilleen odottamaan asioiden tapahtumista. Oli se sitten vaikka ylennys, palkankorotus tai kiinnostava mies, niin ei jotenkin uskalleta mennä ja pyytää sitä itselle. Odotetaan vain, että toivomukset toteutuvat jotenkin muuten ja itsestään ja muiden aloitteesta. Ja minusta tämä on täysin typerää.

Näin naisena haluan vastata tähän. Niin toivoisin että olisin tuollainen joka jää paikoilleen odottamaan että asiat tapahtuu. Aika monelta harmilta olisin säästynyt. Mut ei, mä todellakin tavoittelen sitä mitä haluan, jos siis jotain todella haluan. Moni asia on toki hyvinkin sen piirteen ansioista, mutta sen mä sanon, että miesasiat taitaa mennä mönkään just siitä syystä. Enkä oikeestaan ees haluu sellasta miestä joka antaa naisen vaan ottaa itsensä, jotenkin... Äh ei...

ATH. Kaipaan sua. ❤️ Kuolit liian nuorena. Olit niitä harvoja miehiä joiden sydän oli puhdasta kultaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos myös toiselle ystävälle, joka tipautti minut maan pinnalle jotta tajuaisin, miten surkea olen muiden mielestä.

No siinäpä ystävä. Tuskinpa olet surkea oikeesti. En usko.

Vierailija kirjoitti:

LKL, KSK, SPL, SMK, SKM, MHO, JAH ja RSK kaipaan teitä kaikkia!

Pleijaaah

Missing an SMS from you

Vierailija kirjoitti:

Ja mahdotonta olikaan tehdä mitään. Henkilö viestitti olemuksellaan, että älä vaan lähesty. Miksipä minä olisin häntä sen kummemmin kiinnostanut. Hänellähän oli ottajia joka sormelle. Tiesin oman tasoni, pisteet suunnilleen nolla.

Olin sellainen surun lapsi. Pieni tulitikkutyttö joka katseli sivusta muita. Luulin, että hänellä olisi ollut kasvatusta. Herrasmiestä, ettei huijaa varsinkaan yksinkertaista, suojatonta tulitikkutyttöä.

Tuli jälkeen päin mieleen kirja Muumipappa ja meri.

kun Muumipeikko näki merihevoset.

Eräs ystävällinen lähimmäinen vielä vahvisti asian, sanoi minulle;

kaikki ihmiset ihmettelevät, mitä hän muka näkee sinussa.

Kiitos siitä, ystäväni. Tämä kaikki auttoi minua pääsemään nopeammin ylitse.

Tää nyt ei varmaa varsinaisesti lohduta mut ehkä laajentaa sun ajatusta. Muillekin on käynyt noin. Itselle parikin kertaa. Kyllähän siinä tuntee itsensä a) tyhmäksi b) huijatuksi c) mitättömäksi d) rumaksi. Eihän sille mitään voi. Mut mietipä millainen ihminen on se joka saa toisen tuntemaan itsensä noin huonoksi? Ei ainakaan sellainen ihminen jonka seura tekis sulle hyvää tai jota enää tulevaisuudessa kaipailisit. Kivoja ja hyviäkin ihmisiä on joille sä et oo a, b, c etkä d vaan just hyvä. :)

Vierailija kirjoitti:

Kiitos itsetunnon kohotuksesta! Se on nyt niin pohjamudissa kun voi olla. Tuli selväksi minkä arvoinen olen sulle. Hyvää loppuelämää. Joo tosi sairasta kirjoittaa tänne, mutta minne muuallekaan tämän puran. Tästä lähtien keskityn vain ja ainoastaan itseeni.

No mitä tapahtui? Ei tänne kirjoittaminen oo sairasta, vaan oikeastaan tosi terapeuttista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos itsetunnon kohotuksesta! Se on nyt niin pohjamudissa kun voi olla. Tuli selväksi minkä arvoinen olen sulle. Hyvää loppuelämää. Joo tosi sairasta kirjoittaa tänne, mutta minne muuallekaan tämän puran. Tästä lähtien keskityn vain ja ainoastaan itseeni.

No mitä tapahtui? Ei tänne kirjoittaminen oo sairasta, vaan oikeastaan tosi terapeuttista!

Niin toisaalta terapeuttista jos ei ole oikeassa elämässä kelle puhua. Mutta joskus saa heti jotkut ilkeät kommentoijat kimppuun jos on liian avoin. Vaikka sillä hetkellä kaipais myötätuntoa. En siksi avaa tätä asiaa enempää. Mutta kiitos kuitenkin!

Ikävä sua. Mikset voi tuntea samoin. 😭

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mahdotonta olikaan tehdä mitään. Henkilö viestitti olemuksellaan, että älä vaan lähesty. Miksipä minä olisin häntä sen kummemmin kiinnostanut. Hänellähän oli ottajia joka sormelle. Tiesin oman tasoni, pisteet suunnilleen nolla.

Olin sellainen surun lapsi. Pieni tulitikkutyttö joka katseli sivusta muita. Luulin, että hänellä olisi ollut kasvatusta. Herrasmiestä, ettei huijaa varsinkaan yksinkertaista, suojatonta tulitikkutyttöä.

Tuli jälkeen päin mieleen kirja Muumipappa ja meri.

kun Muumipeikko näki merihevoset.

Eräs ystävällinen lähimmäinen vielä vahvisti asian, sanoi minulle;

kaikki ihmiset ihmettelevät, mitä hän muka näkee sinussa.

Kiitos siitä, ystäväni. Tämä kaikki auttoi minua pääsemään nopeammin ylitse.

Tää nyt ei varmaa varsinaisesti lohduta mut ehkä laajentaa sun ajatusta. Muillekin on käynyt noin. Itselle parikin kertaa. Kyllähän siinä tuntee itsensä a) tyhmäksi b) huijatuksi c) mitättömäksi d) rumaksi. Eihän sille mitään voi. Mut mietipä millainen ihminen on se joka saa toisen tuntemaan itsensä noin huonoksi? Ei ainakaan sellainen ihminen jonka seura tekis sulle hyvää tai jota enää tulevaisuudessa kaipailisit. Kivoja ja hyviäkin ihmisiä on joille sä et oo a, b, c etkä d vaan just hyvä. :)

Kiitti kun vastasit.👍 Ihmettelin, onko hänelle ongelma. Jos on, niin mikä ihmeen ongelma. Koska ihminen oli niin suosittu, miksi halusi huijata ja saada mut painettua maan rakoon. Kerroit juuri tasan tarkkaan, miltä hän sai minut tuntemaan itseni. Sekin oli erittäin hyvää treenausta elämää varten. Karttelen viimeiseen asti sellaisia ihmisiä. En anna ihmisten enää päästä raatelemaan mua.

Myötätuntoni on kaikkien teidän puolella jotka olette kokeneet samaa. ❤️

Vierailija kirjoitti:

Missing an SMS from you

Ikävöit huomiota, ymmärrän yskän

Miehelle eräälle kirjoitti:

Ikävä sua. Mikset voi tuntea samoin. 😭

Mielipiteeni on, että unohda hänet. Maailmassa on muitakin.

Älä tuhlaa elämääsi. Tsemppiä.

Sitä olen miettinyt, onko joidenkin ihmisten elämän tarkoitus painaa toiset alas. Vaikka itsellä olisi parhaat mahdolliset lahjat ja lähtökohdat jo syntymästä asti. Tämä on käsittämätöntä.

Terveiset sulle jos luet tätä. En kaipaa tuon kaiken jälkeen.

Terveiset sulle: se oli olemattomuuden viimeinen piste.

Toivottavasti et raatele enää ketään.

Vierailija kirjoitti:

Miehelle eräälle kirjoitti:

Ikävä sua. Mikset voi tuntea samoin. 😭

Mielipiteeni on, että unohda hänet. Maailmassa on muitakin.

Älä tuhlaa elämääsi. Tsemppiä.

Kyllä mä unohdan. Se vaan vie hetken. Kiitti tsempeist :)

Vierailija kirjoitti:

Sitä olen miettinyt, onko joidenkin ihmisten elämän tarkoitus painaa toiset alas. Vaikka itsellä olisi parhaat mahdolliset lahjat ja lähtökohdat jo syntymästä asti. Tämä on käsittämätöntä.

Terveiset sulle jos luet tätä. En kaipaa tuon kaiken jälkeen.

Millä tavalla itse nostatit häntä tai näytit välittämisesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehelle eräälle kirjoitti:

Ikävä sua. Mikset voi tuntea samoin. 😭

Mielipiteeni on, että unohda hänet. Maailmassa on muitakin.

Älä tuhlaa elämääsi. Tsemppiä.

Kyllä mä unohdan. Se vaan vie hetken. Kiitti tsempeist :)

Ei kiittämistä : ) olen kokenut samaa.

Vierailija kirjoitti:

Terveiset sulle: se oli olemattomuuden viimeinen piste.

Toivottavasti et raatele enää ketään.

Kuinka siis itse kohtelit häntä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missing an SMS from you

Ikävöit huomiota, ymmärrän yskän

Sivusta vaan sellaista, että sulla on joku häiriö.

Sä et ehkä edes itse tajuu miten paljon sä loukkasit mua kun puhuit muiden naisten luo menemisillä ja jätit hiljaisuuteen. Ei susta saanut selvää mitä sä haluut, mitä mä merkkasin oikeesti sulle.