Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla hyvä mieli

No mulla on ikävä sua, mutten halua tunkeilla tän nolon hullaantumiseni kanssa. Sellaista vaan.

Vierailija kirjoitti:

Tunteet käy kuumana puolin ja toisin, niin hyvässä kuin pahassa. Hyvä kuitenkin että selviää että meistä ei todellakaan olisi voinut tulla minkäänlaista paria oikeassa elämässä. Sen tosin olen tiennyt ihan alusta lähtien.

Hyvä jos se tässä anonyymissa ketjussa selviää ;) Vai selviääköhän sittenkään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perustein täällä ilmiannetaan / poistetaan näitä kommentteja? Joku ei tykkää toisen mielipiteestä / osuu liian lähelle omaan tilanteeseen, niin täytyy ilmiantaa, että on poissa silmistä, poissa mielestä?

Itse ilmiannan sellaiset, jotka on jotenkin loukkaavia. Minusta tän ketjun pitäis olla turvallinen tila kirjoittaa omasta kaipuustaan, eikä siihen ole kenelläkään sijaa tulla suoraan vittuilemaan perään.

Mäkin ilmianna loukkaavat ja sellaiset jotka sisältää uhkailua tai jotain ihme tyhmää sekoilua.

Ois kiva jos ette ilmiantaisi niitä loukkaavia. Minäkin yksi ilta kysyin yhden kysymyksen ja sanoin että siihen saa vastata ilkeästikin, kunhan vastaa rehellisesti. Nyt en tiedä onko siihen koskaan vastattu, jos te olette ilmiantaneet sen vastauksen loukkaavana.

Voin vastata kysymykseen, jäi pyörimään päähän. En ihmettelisi, jos joku haluaisi tätä minilta kysyä.

Eli vastataan. Ajattelen sinua paljon edelleen. Koen, että olet loukannut minua. Et sanoin ja avoimesti, vaan salaillen ja hiljaisuudellasi. Kerroit joskus aika typeriäkin tekosyitä miksi et kertonut jotain. Samoin yritit sanankääntein suoraan valehdella missä mennään. Tätä tapahtui jopa silloinkin, kun ei ollut ns. mitään menetettävää. Jos et ymmärrä, mieti asiaa enemmän, niin luultavasti tajuat. Et ole tyhmä. Ja lopuksi käytit ystävällisyyttäni ja tunteitani hyväksesi. Etkä suonut minulle mahdollisuutta jatkaa ns. eteenpäin. Ei, halusit jostain syystä evätä sen minulta. Ja tarkoitan nyt keskustelujamme. Näin minä ajattelen. Ja silti kaipaan.

mikä on typerä tekosyy? jos ei vaan halua kertoa jotakin asiaa jollekin niin eikös vaan vois sanoa että en halua puhua siitä. Ja sit seuraava kohta jota ihmettelen on se että miten joku voi sulta evätä eteen päin menemisen? Nii kuin konkreettisesti, miten?

Tosi nolo ketju. Miten ihminen voi olla niin heikko että kuvittelee tunnistavansa jonkun ihmisen tästä. Mä menen nyt leikkimään hyvää äitiä pulkkamäkeen :P

Vierailija kirjoitti:

Onneksi hävitin numerosi, koska muuten olisin laittanut viestejä jo monta kertaa. Muutama viikko vielä ja pääsen tästä yli.

Hah etköhän sen jostain löydä tai nykyaikana muitakin kanavia on ottaa yhteyttä. Jos niikseen tulisi.

Täältä huokuu sellaisten epätoivoisten sekä mustasukkaisten naisten läsnäolo.

Vierailija kirjoitti:

Tosi nolo ketju. Miten ihminen voi olla niin heikko että kuvittelee tunnistavansa jonkun ihmisen tästä. Mä menen nyt leikkimään hyvää äitiä pulkkamäkeen :P

Aika myöhään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi hävitin numerosi, koska muuten olisin laittanut viestejä jo monta kertaa. Muutama viikko vielä ja pääsen tästä yli.

Hah etköhän sen jostain löydä tai nykyaikana muitakin kanavia on ottaa yhteyttä. Jos niikseen tulisi.

No tässä tapauksessa ei varmaan ole muita kanavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi hävitin numerosi, koska muuten olisin laittanut viestejä jo monta kertaa. Muutama viikko vielä ja pääsen tästä yli.

Hah etköhän sen jostain löydä tai nykyaikana muitakin kanavia on ottaa yhteyttä. Jos niikseen tulisi.

Niikseeniä ei taida huvittaa.

Mistä sinä tiedät mikä viesti on multa? Stalkkaatko? Oletko oikeasti kiinnostunut? Ymmärrätkö ettei tämä johda yhtään mihinkään vaan tästä tulee vain noloa. Myös mulle.

Vierailija kirjoitti:

Täältä huokuu sellaisten epätoivoisten sekä mustasukkaisten naisten läsnäolo.

Missä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi hävitin numerosi, koska muuten olisin laittanut viestejä jo monta kertaa. Muutama viikko vielä ja pääsen tästä yli.

Hah etköhän sen jostain löydä tai nykyaikana muitakin kanavia on ottaa yhteyttä. Jos niikseen tulisi.

Niikseeniä ei taida huvittaa.

Niikseen varmaan nyt poistuu ketjusta ja unohtaa ex-kaivattunsa.

Rehellisesti ajateltuna ois se ystävyys, mitä silloin joskus halusin, ollut kuitenkin moraalisesti väärin, jos se ois toteutunut sellaisena kuin haaveilin. Olisin tykännyt sinusta liikaa, olisin varmasti jutellut sun kanssa liikaa (jos siihen ois ollut mahdollisuus), oisin viettänyt sun kanssa liikaa aikaa (jos siihen ois ollut mahdollisuus), oisin ehkä halaillut ja silitellyt sua liikaa. Enää ei oo toki sitä vaaraa. Meidän välillä taitaa olla enää vain vihaa. Mutta olen siis menneiden ystävyyshaaveideni takia moraaliton ja paha ihminen koko loppuelämän. Luulen että oon kuitenkin saanut jo pahasta karmasta maksaa aika paljon ja maksan koko loppuelämän.

Vierailija kirjoitti:

Mistä sinä tiedät mikä viesti on multa? Stalkkaatko? Oletko oikeasti kiinnostunut? Ymmärrätkö ettei tämä johda yhtään mihinkään vaan tästä tulee vain noloa. Myös mulle.

Minä olen stalkannut stalkkaajaa, usko jo, ei sua kukaan ole tunnistanut. Mä en ole varmuudella tunnistanut ketään.

Kaikkein vähiten itseäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen hyökkää ja toinen vetäytyy minkä kerkiää.

Huono merkki, todella huono.

Ei ihmissuhteesta tule mitään jos tuohon kaavaan lähtee, ja jos sen merkit ovat ilmassa jo ihan alkuvaiheessa, kannattaa juosta kun vielä voi.

Ero on joka tapauksessa edessä ennemmin tai myöhemmin, hyökkääjän ja vetäytyjän malli on niin myrkyllinen.

Ei välttämättä huono merkki. Joskus kemiat voi olla niin hillittömät, että on pakko vetäytyä, varsinkin jos juttuun liittyy muita osapuolia. Ja tässä sitä nyt ollaan...jäi vain kaunis kaipuu🎭.

Eli millä tavalla se on käytännössä hyvä merkki, jos kemiat lyö yli laidan ja on sen vuoksi pakko vetäytyä?

En ottanut kantaa siihen, onko tuollaisessa tapauksessa tunteita vai ei, mutta vaikka niitä olisikin, voi silti olla myrkyllisiä käyttäytymismalleja jotka koituu tuhoksi ihmissuhteelle.

Ja joo jos on henkisesti tosi kehittymätön eikä viisaus asu päässä, niin varmaan voi saada suuretkin kicksit ja jännitystä elämään tuollaisista kaavoista, mutta me toisenlaiset preferoidaan vakaata pohjaa jonka päällä voi sitten keksiä kaikkea sellaista hauskaa jännää, mikä ei revi kenenkään sielua kappaleiksi.

Tähän hyvä kommentoida sivusta, kun liittyy omaan tapaukseeni. Ei tuollainen käytös oikein ole, mutta joskus asioilla on toinenkin puoli.

Omassa tapauksessani ihastukseni kohde näki minut kauniina ja erityisenä ja osasi ilmaista sen tavalla johon en ollut tottunut. Sen perusteella, mitä hänestä sain selville muodostin kuvan, että on menestynyt ja suosittu ihminen. Tällaisten ympärillä tietysti naisia riittää. Itse olen "kiltti" nainen. Kasvoin lapsuuden ja nuoruuden harrastukseni parissa, eikä siinä pahemmin poikiin törmännyt. Myöhemmin löysin sitten mieheni, joka oli ensimmäiseni...

Vaikka tunteeni häntä kohtaan oli voimakkaat, tunsin epävarmuutta. Vaikka useasti yritin kysyä, en saanut selville, mitä hän minusta haluaa. Aluksi vetäydyin muutaman kerran toiveena, että saisin hänet toimimaan. Sen jälkeen siksi, että epävarmuus hänen motiivistaan ahdisti ja yritin irtautua, jotta voisin unohtaa. Ei vain onnistunut ja tässä sitä nyt ollaan. Edelleen kaipaan ja edelleen epäselvää, mikä hänen motiivinsa oli. Ehkä olin muodostanut hänestä väärän kuvan? Ehkä hänkin oli epävarma itsestään ja ei siksi uskaltanut toimia? Vetäytymiseni sitten ruokki hänen epävarmuuttaan... minun tarkoitukseni ei ainakaan ole ollut missään vaiheessa loukata häntä tarkotuksella, mutta tiedän että rikkinäisyyttäni niin olen tehnyt.

Tästä kyllä tulee sellaiset vibat, ettei häntä suuremmin kiinnostanut.

Eli pelaili.

Kohdat ”ihastukseni kohde näki minut kauniina ja erityisenä ja osasi ilmaista sen tavalla johon en ollut tottunut.” ja ”Vaikka useasti yritin kysyä, en saanut selville, mitä hän minusta haluaa.” antavat erittäin kirkkaan kuvan hänestä eikä mitenkään hyvässä mielessä, valitettavasti.

Move on

Tämä olisi tietysti itselle se helpoin tapa selittää asiat. Tiedän kuitenkin, että minussa oli yhtälailla vikaa. Toimin ihastuksissani ajattelemattomasti. Paljon hän myös katsoi läpi sormien ja jaksoi pitää kiinni, kun meinasin lähteä pois. Aluksi en osannut ilmaista hämmennykseltäni sitä, mitä häntä kohtaan tunnen. Tajuamattani oletin kai hänen tajuavan, kun tunsin kokevani niin samoin. Tämä nyt on tällaista jossittelua.

Vierailija kirjoitti:

Täältä huokuu sellaisten epätoivoisten sekä mustasukkaisten naisten läsnäolo.

Sieltä?

Mun osaltani siis game over ja katotaan mitä elämä tuo tullessaan! ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen hyökkää ja toinen vetäytyy minkä kerkiää.

Huono merkki, todella huono.

Ei ihmissuhteesta tule mitään jos tuohon kaavaan lähtee, ja jos sen merkit ovat ilmassa jo ihan alkuvaiheessa, kannattaa juosta kun vielä voi.

Ero on joka tapauksessa edessä ennemmin tai myöhemmin, hyökkääjän ja vetäytyjän malli on niin myrkyllinen.

Ei välttämättä huono merkki. Joskus kemiat voi olla niin hillittömät, että on pakko vetäytyä, varsinkin jos juttuun liittyy muita osapuolia. Ja tässä sitä nyt ollaan...jäi vain kaunis kaipuu🎭.

Eli millä tavalla se on käytännössä hyvä merkki, jos kemiat lyö yli laidan ja on sen vuoksi pakko vetäytyä?

En ottanut kantaa siihen, onko tuollaisessa tapauksessa tunteita vai ei, mutta vaikka niitä olisikin, voi silti olla myrkyllisiä käyttäytymismalleja jotka koituu tuhoksi ihmissuhteelle.

Ja joo jos on henkisesti tosi kehittymätön eikä viisaus asu päässä, niin varmaan voi saada suuretkin kicksit ja jännitystä elämään tuollaisista kaavoista, mutta me toisenlaiset preferoidaan vakaata pohjaa jonka päällä voi sitten keksiä kaikkea sellaista hauskaa jännää, mikä ei revi kenenkään sielua kappaleiksi.

Tähän hyvä kommentoida sivusta, kun liittyy omaan tapaukseeni. Ei tuollainen käytös oikein ole, mutta joskus asioilla on toinenkin puoli.

Omassa tapauksessani ihastukseni kohde näki minut kauniina ja erityisenä ja osasi ilmaista sen tavalla johon en ollut tottunut. Sen perusteella, mitä hänestä sain selville muodostin kuvan, että on menestynyt ja suosittu ihminen. Tällaisten ympärillä tietysti naisia riittää. Itse olen "kiltti" nainen. Kasvoin lapsuuden ja nuoruuden harrastukseni parissa, eikä siinä pahemmin poikiin törmännyt. Myöhemmin löysin sitten mieheni, joka oli ensimmäiseni...

Vaikka tunteeni häntä kohtaan oli voimakkaat, tunsin epävarmuutta. Vaikka useasti yritin kysyä, en saanut selville, mitä hän minusta haluaa. Aluksi vetäydyin muutaman kerran toiveena, että saisin hänet toimimaan. Sen jälkeen siksi, että epävarmuus hänen motiivistaan ahdisti ja yritin irtautua, jotta voisin unohtaa. Ei vain onnistunut ja tässä sitä nyt ollaan. Edelleen kaipaan ja edelleen epäselvää, mikä hänen motiivinsa oli. Ehkä olin muodostanut hänestä väärän kuvan? Ehkä hänkin oli epävarma itsestään ja ei siksi uskaltanut toimia? Vetäytymiseni sitten ruokki hänen epävarmuuttaan... minun tarkoitukseni ei ainakaan ole ollut missään vaiheessa loukata häntä tarkotuksella, mutta tiedän että rikkinäisyyttäni niin olen tehnyt.

Tästä kyllä tulee sellaiset vibat, ettei häntä suuremmin kiinnostanut.

Eli pelaili.

Kohdat ”ihastukseni kohde näki minut kauniina ja erityisenä ja osasi ilmaista sen tavalla johon en ollut tottunut.” ja ”Vaikka useasti yritin kysyä, en saanut selville, mitä hän minusta haluaa.” antavat erittäin kirkkaan kuvan hänestä eikä mitenkään hyvässä mielessä, valitettavasti.

Move on

Tämä olisi tietysti itselle se helpoin tapa selittää asiat. Tiedän kuitenkin, että minussa oli yhtälailla vikaa. Toimin ihastuksissani ajattelemattomasti. Paljon hän myös katsoi läpi sormien ja jaksoi pitää kiinni, kun meinasin lähteä pois. Aluksi en osannut ilmaista hämmennykseltäni sitä, mitä häntä kohtaan tunnen. Tajuamattani oletin kai hänen tajuavan, kun tunsin kokevani niin samoin. Tämä nyt on tällaista jossittelua.

Anteeks en halua olla töykee, mut noista sun viesteistä on tullut vähän sellanen fiilis että yrität vaan keksiä jotakin "syytä" sille miksei kyseisestä ihmisestä kuulu mitään. Haluat vaan uskoa että siksi ei, kun hän on suhun suuttunut koska sä oot käyttäytynyt muka väärin. Et vaan myönnä itelles nyt sitä et totuus erittäin todennäköisesti on vaan se ettei sitä kiinnosta. Oikeesti. Jos sä oikeesti uskoisit oleva loukannut sitä ja ajattelisit että se haluaa susta kuulla sä olisit jo ottanut yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti ajateltuna ois se ystävyys, mitä silloin joskus halusin, ollut kuitenkin moraalisesti väärin, jos se ois toteutunut sellaisena kuin haaveilin. Olisin tykännyt sinusta liikaa, olisin varmasti jutellut sun kanssa liikaa (jos siihen ois ollut mahdollisuus), oisin viettänyt sun kanssa liikaa aikaa (jos siihen ois ollut mahdollisuus), oisin ehkä halaillut ja silitellyt sua liikaa. Enää ei oo toki sitä vaaraa. Meidän välillä taitaa olla enää vain vihaa. Mutta olen siis menneiden ystävyyshaaveideni takia moraaliton ja paha ihminen koko loppuelämän. Luulen että oon kuitenkin saanut jo pahasta karmasta maksaa aika paljon ja maksan koko loppuelämän.

Mun puolelta ei ole mitään vihaa. Sille en tietenkään mitään voi jos sinä vihaat.

Vierailija kirjoitti:

Mistä sinä tiedät mikä viesti on multa? Stalkkaatko? Oletko oikeasti kiinnostunut? Ymmärrätkö ettei tämä johda yhtään mihinkään vaan tästä tulee vain noloa. Myös mulle.

Sinä tässä nolo olet. Miten voit olla niin tyhmä, että kuvittelet kenenkään tunnistavan muita kirjoittajia tässä ketjussa? Anonyymillä, suositulla palstalla. Mieti vähän.