Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin hämmentäviä nämä ulkonäkökommentit täällä. Vaikka en itsekään kaunis ole, niin en kyllä haluaisi, että minua kuvattaisiin oudon näköiseksi.

Ja hän on minun silmissäni (ja varmasti muidenkin) ihan liian komea, ja tuntunut komistuvan vain ajan myötä.

Ei kai kukaan oudon näköiseksi ketään ole sanonutkaan? Vai menikö multa jotain ohi? ”Erikoisen” näin, mutta eihän se nyt ole ollenkaan sama asia.

Oli täällä se toinenkin, jossa oli mm. valju-sana.

Eikä tuo erikoinenkaan oikein mieltä ylentäisi. Mutta jatkakaa toki, kun asiaa syvällisemmin ymmärrätte.

Noissa kuvissa esim. ruotsalainen on serbialaiseen verrattuna valju. Filippiiniläinen on ruotsalaiseen verrattuna erikoisen näköin. Eivät ole rumia kukaan.

http://justsomething.co/curious-study-calculates-the-average-female-fac…

Erikoinen olisi kauniimmin sanottuna persoonallisen näköinen.

Valjulla ilmeisesti tarkoitetaan sitä, että ripset ja kulmakarvat ovat luonnostaan vaaleat, jolloin piirteisiin ei tule kontrastia. Mitenhän sen sanoisi, väritönkään ei ole järin kiva sana... Olisiko vaaleat piirteet mukavammin kuvailtu?

Kalliolla istuskelu olisi mieluisampi vaihtoehto. Näillä keleillä tosin ei. Sitä pitäisi lykätä ainakin alkukesäiseen aikaan, kun on lämmintä. Voin aistia meidät istumassa vierekkäin, ihan lähekkäin, rantakalliolla, hiljaa liplattavaa merta katsellen, laiturissa keikkuvan veneen välillä hiljakseen loiskutellen. Aurinko on laskemaisillaan horisontin peittävän kaukaisen saaren mustana silhuettina piirtyvän kuusipehkon taakse lyhyelle himmennyshetkelleen, palatakseen pian miljoonan pikkulinnun karjunnan säestämänä takaisin. Oltaisiin jo puhuttu ja purettu viralliset ja kuulumiset, vaivaannuttavat jännitykset. Pikkuhiljaa löytyisi se rennompi olotila, jossa naurahdus ei ole jännittämisen tai varautuneen kohteliaisuuden ilmaus vaan aitoa iloa. Siinä alkaisi tuntua, että vielä on rajatta aikaa, eikä edes palele tai väsytä. Voidaan istua tässä koko yö, jutella, olla hetki hiljaakin. Kietoa käsi toisen ympärille, ilman odotuksia ja aikeita, ihan vaan koska siltä tuntuu. Se hetki voisi venyä ikuiseksi, ainakin muistoissa, tapahtuipa sen jälkeen elämässä mitä tahansa. Ei siinä tarvitsisi mitään suuria tunteita sanoittaa eikä kolmannen valtakunnan suunnitelmia laatia. Se hetki itsessään riittäisi. Se määrittäisi tulevaisuuden, se olisi vain pieni askel jonnekin uudelle sivupolulle elämässä, ottamatta kantaa, mitä vastuksia polun varrelta aikanaan löytyy ja mikä on sen päätepiste. Joko sen hetken tunne olisi niin lämmin, että näin ihan itsestään kävisi, tai sitten ei. Voisi se olla ihan vaan alkupiste pienelle virtsatietulehdukselle ja uuvuttavalle univelallekin. Mutta olisipa jotakin todellista. 

Kahvilassa en näe ihan samaa, mutta ei se välttämättä tee siitä kehnompaa vaihtoehtoa. Kahvila tuntuu kuitenkin enemmän paikalta, jossa tuntemattomat tapaavat ekan kerran tai jossa jätetään lopulliset jäähyväiset. Mutta eihän se niin tietenkään ole. Siellä myös ystävät voivat kohdata ja jutella rennosti. Sieltä voi ihan hyvin jatkaa ulos pikku kävelyllekin. Kunhan ei ole kiire. Ovi se aukeaa kahvilastakin isoon maailmaan, jossa niille samoille poluille voi astua kuin rantakallioltakin. 

Vai olikohan tämä vertauskuvallinen meille vai teille -kysymys? ;)

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun ihastus tietää varmasti kuinka kauniina häntä pidän. Sen verran hermostuneesti olen käyttäytynyt kun ollaan nähty ihan yllättäen.

Itsestä ei kyllä osaa sanoa. Teininä esimerkiksi joku tyttö sanoi Beckhamin näköiseksi, mutta se nyt on ihan huuhaata. Todellisuudessa kyllä ajattelen olevani tyylikäs ja seksikäskin, mutta ulkonäöltäni muistutan enemmän nuorehkoa Gene Wilderiä kuin vaikkapa klassisesti komeaa Cary Grantia. Eikä siinä mitään, Wilderillä oli ne surulliset mutta välittävät silmät... Melkein yhtä muistettavat kuin Paul Newmanin siniset silmät. Hieno mies.

Ei helvetti mitä löpinää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edessä on mulle viimeinen surullinen päivä ja ilta, jolloin vielä odotan sulta yhteydenottoa ja anteeksipyyntöä. Sitten suljen sulta sydämeni lopullisesti. Tämä ei ole mikään vaatimus ja uhkaus, vaan onnettoman naisen valinta kohti onnellisempaa elämää. Tämän pidemmälle en aio olla tyhmyri, joka tuhlaa tunteitaan mieheen, joka ei näe mua tarpeeksi arvokkaana pitääkseen kiinni, vaan kohtelee mua kuin hätävaraa.

Miten tuo sydämen sulkeminen käytännössä tapahtuu?

Tekemällä tietoisen päätöksen etten enää elättele toiveita hänen ja meidän suhteen ja totean hänet mieheksi, jonka kanssa suhde on todellakin lopullisesti historiaa. Ja jos hän joskus myöhemmin ottaa yhteyttä (oli se sitten romanttisessa mielessä tai ei), aion kohdella häntä kuin hän olisi yhtä merkityksetön, kuin on saanut minut kohtelullaan itseni tuntemaan. Tyly en aio esim. kostomielessä olla, mutta oman onneni ja tunteellisuuteni vuoksi voi olla parempi, että tekisin sitten päätöksen olla kommunikoimatta hänen kanssaan lainkaan. Miesten suhteen en katkeroidu, vaan sallin itseni irtautua hänestä henkisesti ja keskittyä aikanaan avaamaan sydämeni jollekin toiselle miehelle.

Olet varmaankin oikeasti asiasta huolehtinut, mutta aikani kuluksi kirjoittelen tähän. Jos aiot lopullisesti ihmisen sulkea pois elämästäsi, niin olethan varmasti saattanut päätöksesi tiedoksi hänelle, semminkin kun vielä sinulla on takaraja jonka puitteissa muu olisi mahdollista. Siis IRL, koska tuskin täällä ikinä oikeat ihmiset tunnistavat ja lukevat viestejä. Olisi äärimmäisen kurjaa jos tämä mies sisuuntuisi vaikkapa lauantaiaamuna ottamaan yhteyttä olematta ollenkaan tietoinen asettamistasi takarajoista, etkä sitten enää suvaitsisi hänelle vastata ikinä mitään. Eri asia tietenkin jos vitkuttelee vaikkapa vuosien ajan, siinä ajassa varmaan ehtii jo ihan luontaisestikin vieraantua romanttisista toiveista ilman erillisiä sulkeutumispäätöksiä.

Ilmeisesti tuo kyseinen mies ei ole kohdellut ap:ta hyvin joten sillä ei liene väliä ottaisiko lauantaina yhteyttä, tuskin käytöstään muuttaa. Itsellä tismalleen sama tilanne, tosin olen sen toteuttanut jo siinä suhteessa että kaikki yhteystiedot yhtä somekanavaa lukuunottamatta on poistettu jo, viimeisinpään kerään voimia vielä. Eikä ole kyse siitä että mies olisi ujo tms. Ja en myöskään ajatellut kertoa miehelle mitään etukäteen, enkä jälkikäteen, kyllähän sitten huomaa jos huomaa.

Jos toinen on kohdellut huonosti ja itse siksi yhteydet katkoo, sehän on normaalia ja ymmärrettävää. Eipä niitä tarvitsekaan ilmoitella sen kummemmin. Tämä palstalla kuuluttelu takarajoista ja ehdoista vaan antaa ymmärtää, että olisi kuitenkin vielä halukas johonkin, jos henkilö pyytää anteeksi ja katuu tehokkaasti. Sellainen asia varmaan olisi ihan mielekästä saattaa todellisuudessakin henkilön tietoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ennenkin naiset vetäneet herneet nenään siitä kun mahdollisesti se oma ihastus ei pidäkään itseä maailman kauneimpana. Tekisi mieli sanoa että hei haloo,  ette ole enää mitään pikkutyttöjä, olette aikuisia ihmisiä. Pitäis osata nähdä itsensä realistisesti jo.  Jos ette ole oikeasti maailman kauneimpia, niin tuskin se ihastuskaan teitä sellaisena pitää. Se ei silti tarkoita sitä etteikö se olisi oikeasti ihastunut. Ihmisessä on paljon muutakin kuin ulkonäkö.

Olen tuo "herneet vetänyt", enkä osallistu keskusteluun enempää tämän jälkeen. On eri asia, mitä ajatellaan ja mitä tuotetaan sanoiksi. Ja kuten sanoin, niin tokihan anonyymina voi laukoa verkossa vaikka mitä. Itse olen aina kokenut kaikki ihastukseni myös ulkonäöllisesti viehättävinä ja jos tyyppi on mahtava (juu, se luonne siis), niin lopulta on ollut hankala edes erottaa ulkonäköä luonteesta, yhtä upeata pakettia kaikki.

Mä en ainakaan haluais että mulle valehdeltais että oon kaunis, kun tiedän itsekin etten oo. Alkaisin epäillä että valehteleeko se ihminen paljon muutenkin. Ei valekehu tuntuis miltään. Sen sijaan jos sanottais vaikka söpöksi tai kehuttais luonnetta, niin voisin uskoa ja se ilahduttais enemmän, koska uskoisin että joku vois oikeasti ajatella niin. Sellaiset kehut joilla on todellisuuspohjaa ilahduttaa aina enemmän kuin kohteliaisuuden vuoksi sanotut valheet.

Höh, no ei nyt kannata noinkaan ruveta miettimään, että valehtelisi sinua kauniiksi sanoessaan.

Vaikket olisikaan erityisen kauniin näköinen, niin joidenkin silmissä sitä kuitenkin luultavasti olet ja etenkin ihastuneella ihmisellä on tapana nähdä kohteensa erityisen kauniina, vaikka tämä olisikin ihan tavallinen.

Ei sitä sen syvemmin tarvitse alkaa miettimään suuntaan tai toiseen, jos joku näkee sinut kauniina ja sanoo sen ääneen.

Suurinosa meistä on ihan tavallisen näköisiä/perusnättejä, ja monen silmissä viehättäviä (ja viehätys ilmaistaan usein sanomalla kauniiksi).

-eri

Se on totta, että myös kauneuden suhteen mielipiteet eroavat. Täällä vauvapalstallakin on osunut silmiin keskustelu, jossa Jenni Vartiaisen ulkonäkö haukuttiin maan rakoon ja misseissäkin ihmisillä on suosikkeja ja inhokkeja. Jenni lienee kuitenkin useimpien mielestä hyvän näköinen, samoin missit.

sä oot niinku 100-vuotias taikinajuuri, sen tunnistaa aina hyvästä mausta ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiselle kirjoitti:

Mitä sinä ajattelet nainen minusta nyt? Haluaisitko meidän olevan tekemisissä toistemme kanssa nyt tai tulevaisuudessa? Olet rakas.  Hellä suudelma sinulle.

Hyvää yötä. Kauniita unia. Nuku hyvin.

Tottakai haluaisin olla tekemisissä nyt ja tulevaisuudessa. Mutta en ole tuo kaipaamasi nainen, koska minulla ei ole tummansinistä mekkoa jossa on valkoisia kukkakuvioita.

Millaista miestä sinä kaipaat?

Ei kai sillä väliä, kun ei hän täällä käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ennenkin naiset vetäneet herneet nenään siitä kun mahdollisesti se oma ihastus ei pidäkään itseä maailman kauneimpana. Tekisi mieli sanoa että hei haloo,  ette ole enää mitään pikkutyttöjä, olette aikuisia ihmisiä. Pitäis osata nähdä itsensä realistisesti jo.  Jos ette ole oikeasti maailman kauneimpia, niin tuskin se ihastuskaan teitä sellaisena pitää. Se ei silti tarkoita sitä etteikö se olisi oikeasti ihastunut. Ihmisessä on paljon muutakin kuin ulkonäkö.

Olen tuo "herneet vetänyt", enkä osallistu keskusteluun enempää tämän jälkeen. On eri asia, mitä ajatellaan ja mitä tuotetaan sanoiksi. Ja kuten sanoin, niin tokihan anonyymina voi laukoa verkossa vaikka mitä. Itse olen aina kokenut kaikki ihastukseni myös ulkonäöllisesti viehättävinä ja jos tyyppi on mahtava (juu, se luonne siis), niin lopulta on ollut hankala edes erottaa ulkonäköä luonteesta, yhtä upeata pakettia kaikki.

Jos irlissä kaipaamani mies kuvailisi minua noilla sanoilla, kuin erikoisen näköinen ja valju niin en enää katsoisi mieheen päinkään. Joku ehkä tykkää möläyttelevistä ihmisistä, minä en. En ikinä sano kenellekkään mitään mistä toinen voi loukkaantua, varsinkaan arvostele toisen ulkonäköä arveluttavin sanankääntein. Moukkamaisuutta osoittaa luonteessa tuollainen käytös. Moukat jääköön moukille.

Vierailija kirjoitti:

sä oot niinku 100-vuotias taikinajuuri, sen tunnistaa aina hyvästä mausta ;)

😂😂😂😂😂😂😂 Kiitos! Pelastit tietämättäsi juuri päiväni, sinä kuka lienetkään. Toi on niin mua.

Olisinpa koira! Sinun koirasi. 

Silittäisit niskaani hellästi. Vatsaakin rapsuttelisit. Ottaisit viereen nukkumaan. Hiihtolenkillekin pääsisin mukaan. Kuulisin mukavaa jutusteluasi. Ja toki minä sinulle noutaisin ampumasi linnut, tietenkin. Sitten saisinkin levätä pää sylissäsi laavulla nuotion äärellä. 

voi elämä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin hämmentäviä nämä ulkonäkökommentit täällä. Vaikka en itsekään kaunis ole, niin en kyllä haluaisi, että minua kuvattaisiin oudon näköiseksi.

Ja hän on minun silmissäni (ja varmasti muidenkin) ihan liian komea, ja tuntunut komistuvan vain ajan myötä.

Ei kai kukaan oudon näköiseksi ketään ole sanonutkaan? Vai menikö multa jotain ohi? ”Erikoisen” näin, mutta eihän se nyt ole ollenkaan sama asia.

Oli täällä se toinenkin, jossa oli mm. valju-sana.

Eikä tuo erikoinenkaan oikein mieltä ylentäisi. Mutta jatkakaa toki, kun asiaa syvällisemmin ymmärrätte.

Noissa kuvissa esim. ruotsalainen on serbialaiseen verrattuna valju. Filippiiniläinen on ruotsalaiseen verrattuna erikoisen näköin. Eivät ole rumia kukaan.

http://justsomething.co/curious-study-calculates-the-average-female-fac…

Erikoinen olisi kauniimmin sanottuna persoonallisen näköinen.

Valjulla ilmeisesti tarkoitetaan sitä, että ripset ja kulmakarvat ovat luonnostaan vaaleat, jolloin piirteisiin ei tule kontrastia. Mitenhän sen sanoisi, väritönkään ei ole järin kiva sana... Olisiko vaaleat piirteet mukavammin kuvailtu?

Tuollaiset pohjoismaiset vaaleat piirteet ja luonnollisuus on muuten piristävää nykymaailmassa muovisten ylimeikattujen tummien Kardashian-kloonejen joukossa. Että älkää ainakaan alkako tämän keskustelun perusteella tekemään itsestänne noita Kardashian-klooneja vain koska joku sanoi pohjoismaisia piirteitä valjuksi. Ne kloonit on nimittäin kaikessa muovisuudessaan jotenkin luotaantyöntäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäättekö kaivattunne ulkonäöstä? Onko hän klassisen komea/kaunis vai enemmän persoonallisen näköinen?

Rehellisesti, hän ei ole kaunis, ei rumakaan. Tavallisen näköinen. Ilman meikkiä voisi olla jopa valju. Ulkonäössä on kohtia, jotka poikkevata tavanomaisesta. Minä rakastuin ennenkaikkea hänen sisimpäänsä ja silmissäni hän on aina kaunis. Vähän sekava, mutta ehkä saa jotain selvää.

Mitä nuo poikkeavuudet ovat? Paha akne, arpia, iso nenä, kierot silmät, jokin epämuodostuma? Osuiko oikeaan?

Minä vain kirjoitti:

Mennään kahville tai kalliolle ja jutellaan ilman oletuksia,odotuksia tai draamaa. Kiinnostaako? Ei kai mikään koskaan ole vain toisesta kiinni.

Vastauksena eräälle miehelle. Kyllä, kiinnostaa ehdottomasti. Alkusyksystä eräänä iltana pyysin, että tulisit ulos kalliolle juttelemaan kanssani. Odotin turhaan ja oletin liikoja. Kahvila olisi näin talvella mukavampi paikka istuskella. Mutta jos edelleen on odotettavissa sellaista draamaa, että lähdet livohkaan viime metreillä, sovitaan tapaaminen kalliolle kukkulalle jossain lähiympäristössä.

Olisipa hieno yllätys, jos oletukseni osoittautuisi vääräksi ja tämä viesti olisi minulle minimaalisista tunnisteista huolimatta.

Saisinpa kaivautua kanssasi peittojen alle.

Vierailija kirjoitti:

Saisinpa kaivautua kanssasi peittojen alle.

Kenen kanssa haluaisit näin tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saisinpa kaivautua kanssasi peittojen alle.

Kenen kanssa haluaisit näin tehdä?

Tuoksuvan miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäättekö kaivattunne ulkonäöstä? Onko hän klassisen komea/kaunis vai enemmän persoonallisen näköinen?

Rehellisesti, hän ei ole kaunis, ei rumakaan. Tavallisen näköinen. Ilman meikkiä voisi olla jopa valju. Ulkonäössä on kohtia, jotka poikkevata tavanomaisesta. Minä rakastuin ennenkaikkea hänen sisimpäänsä ja silmissäni hän on aina kaunis. Vähän sekava, mutta ehkä saa jotain selvää.

Mitä nuo poikkeavuudet ovat? Paha akne, arpia, iso nenä, kierot silmät, jokin epämuodostuma? Osuiko oikeaan?

Kyr pä otsassa ja iso syylä nenän päässä. Ei enempää, eikä vähempää. Mutta se sisinhän olikin se tärkein tuolle ulkonäkökuninkaalle joka itse lienee Jumalan merstariluomus komeine ulkonäköineen.

Vierailija kirjoitti:

Sä et kohtelisi mua ikinä noin kun toi sairas hullu. Miten voittekin olla niin erilaisia.

Onko nyt kyse naisesta vai miehestä? Kumpi on hullu?

Oletko katsonut sitä kuvaa, jossa istumme juhlassa vierekkäin? Löytyy netistä. Toin tuolin sinulle ja itselleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edessä on mulle viimeinen surullinen päivä ja ilta, jolloin vielä odotan sulta yhteydenottoa ja anteeksipyyntöä. Sitten suljen sulta sydämeni lopullisesti. Tämä ei ole mikään vaatimus ja uhkaus, vaan onnettoman naisen valinta kohti onnellisempaa elämää. Tämän pidemmälle en aio olla tyhmyri, joka tuhlaa tunteitaan mieheen, joka ei näe mua tarpeeksi arvokkaana pitääkseen kiinni, vaan kohtelee mua kuin hätävaraa.

Miten tuo sydämen sulkeminen käytännössä tapahtuu?

Tekemällä tietoisen päätöksen etten enää elättele toiveita hänen ja meidän suhteen ja totean hänet mieheksi, jonka kanssa suhde on todellakin lopullisesti historiaa. Ja jos hän joskus myöhemmin ottaa yhteyttä (oli se sitten romanttisessa mielessä tai ei), aion kohdella häntä kuin hän olisi yhtä merkityksetön, kuin on saanut minut kohtelullaan itseni tuntemaan. Tyly en aio esim. kostomielessä olla, mutta oman onneni ja tunteellisuuteni vuoksi voi olla parempi, että tekisin sitten päätöksen olla kommunikoimatta hänen kanssaan lainkaan. Miesten suhteen en katkeroidu, vaan sallin itseni irtautua hänestä henkisesti ja keskittyä aikanaan avaamaan sydämeni jollekin toiselle miehelle.

Olet varmaankin oikeasti asiasta huolehtinut, mutta aikani kuluksi kirjoittelen tähän. Jos aiot lopullisesti ihmisen sulkea pois elämästäsi, niin olethan varmasti saattanut päätöksesi tiedoksi hänelle, semminkin kun vielä sinulla on takaraja jonka puitteissa muu olisi mahdollista. Siis IRL, koska tuskin täällä ikinä oikeat ihmiset tunnistavat ja lukevat viestejä. Olisi äärimmäisen kurjaa jos tämä mies sisuuntuisi vaikkapa lauantaiaamuna ottamaan yhteyttä olematta ollenkaan tietoinen asettamistasi takarajoista, etkä sitten enää suvaitsisi hänelle vastata ikinä mitään. Eri asia tietenkin jos vitkuttelee vaikkapa vuosien ajan, siinä ajassa varmaan ehtii jo ihan luontaisestikin vieraantua romanttisista toiveista ilman erillisiä sulkeutumispäätöksiä.

Ilmeisesti tuo kyseinen mies ei ole kohdellut ap:ta hyvin joten sillä ei liene väliä ottaisiko lauantaina yhteyttä, tuskin käytöstään muuttaa. Itsellä tismalleen sama tilanne, tosin olen sen toteuttanut jo siinä suhteessa että kaikki yhteystiedot yhtä somekanavaa lukuunottamatta on poistettu jo, viimeisinpään kerään voimia vielä. Eikä ole kyse siitä että mies olisi ujo tms. Ja en myöskään ajatellut kertoa miehelle mitään etukäteen, enkä jälkikäteen, kyllähän sitten huomaa jos huomaa.

Olet täysin oikeassa. : )