Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII

Palelen täällä viltin alla ja unelmoin, että tulet lämmittämään mua! ❤️

Vierailija kirjoitti:

Sä oot täydellinen.

Mä oon hyvä.

Mun puoliso on huono.

Sun puoliso on surkea.

Nyt tärppäsi, tämä on selvästi minulle. Olet kyllä hyvää parempi, ainakin hyvä-plus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän törkeet viestit ei poistu vaikka ne ilmoittaa asiattomaksi. Ja niihin törkeisiin viesteihin tulleet asialliset vastaukset katoavat??

Kyllästyneet sun touhuiluihis noiden poistatusten suhteen. hanki elämä, ja ennen kaikkea jätä ketju, kun pahoitat pienen mitättömän mielesi kaikesta mahdollisesta. Varmasti yksikään viesti ei ole ollut sulle, mutta kun se sun itseriittoisuus.

Aina joku "tosielämän Justiina" tulee tällassiin ketjuihin pätemään ja ottamaan sen päällikön roolin, joka on  sanelevinaan kuka, mitä ja minkälaisia viestejä tänne kirjoittelee, ja jos viestin sisältö tai kirjoittaja ei Justiinaa miellytä, lähtee ylläpidolle heti poistovinkkiä. Tosielämän Justiina on saanutkin tässä ketjussa husata tooodella kiireisenä jo pitkään. Alkaako tosielämän Justiina sulle jo tulla burnout tuosta hommasta?

Meinaatko että joku nainen tänne suoltaa tota törkyä? Tuskin. Onko kukaan täältä ikinä saanut sitä pois. Tuskin.

En ole nähnyt täällä mitään törkyä, mielipiteitä vain, kaipausviestien seassa. Kyllä Suomessa on vielä suht vapaa oikeus ilmaista mielipiteensä asioista, mutta tuo tosielämän Justiina on sitä mieltä, että vain hänen seulansa läpi menevät viestit saa tässä ketjussa keikkua maailman tappiin, muut menee poistettavien joukkoon. Tosielämän Justiina huolehtii poistatukseen menevät yhtä takuuvarmasti kuin aamun jälkeen tulee päivä.

Sinun takia palstasta on tullut ikävä paikka.

Vierailija kirjoitti:

Sä veit eilen mun sydämeni. Ihan lopullisesti. Se on sun kämmenelläsi, villisti sykkivänä, niin vapaana ja haavoittuvana. Siinä on sydän täynnä tarinoita, sulkakynä valmiina piirtämään uudet koukerot eletyn elämän myötä. Valmiina taipumaan tulevaisuuden tuulissa. Se palaa, leimuaa, väräjää, liikkuu mielen liikehdinnän mukaan. Aurinkokulkija, kuutamotanssija. Sydän, joka ei kuulu kellekään, sykkii kämmentesi suojissa, kolmannesta kuunkierrosta ikuisuuteen. Ainut mitä pyydän, pitele sydäntäni hellästi. Kiitos että olet. <3

Tää oli ihana <3 ;__;

Vierailija kirjoitti:

Hajosin just vähän lisää. Pikku juttu. Ei ehkä tarkoita mitään eikä varmasti ollut mitenkään suunnattu mulle. Mutta mulle se oli silti merkki. Kiitos siitä, vaikken olisi ihan sellaista merkkiä toivonut. Se oli kuitenkin tarpeen. Yritän nyt keskittyä siihen, johon mun pitääkin. Se on vain niin vaikeaa. Itse hän on sen aiheuttanut. Mulla on nyt Elämä on kurjaa ja epäoikeudenmukaista -kriisi sekä Rakkaus on paskaa ja huijausta -kriisi. Tai on ne olleet jo pitkään, mutta eilen ne hyökyi oikein päälle ja tänään vielä tuo. Kaikesta huolimatta toivon, että sulla menee hyvin.

Terveisin joku muu kuin minä, en ole täällä enkä kaipaa sua (pitäisit hulluna)

Onpas sulla kriisiä. Mut pääset niistä yli. Joo, myönnän olevani aiheuttajana. Yritys muuttua. En tiiä miten sun lähipiirissä, mut kyl mä oon ihan tottunut jo siihen ajatukseen et odottaminen kannattaa. Ja se vaan tuntuu oikealta. Tapailu, toiseen tutustuminen,hyvä pohja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän törkeet viestit ei poistu vaikka ne ilmoittaa asiattomaksi. Ja niihin törkeisiin viesteihin tulleet asialliset vastaukset katoavat??

Kyllästyneet sun touhuiluihis noiden poistatusten suhteen. hanki elämä, ja ennen kaikkea jätä ketju, kun pahoitat pienen mitättömän mielesi kaikesta mahdollisesta. Varmasti yksikään viesti ei ole ollut sulle, mutta kun se sun itseriittoisuus.

Aina joku "tosielämän Justiina" tulee tällassiin ketjuihin pätemään ja ottamaan sen päällikön roolin, joka on  sanelevinaan kuka, mitä ja minkälaisia viestejä tänne kirjoittelee, ja jos viestin sisältö tai kirjoittaja ei Justiinaa miellytä, lähtee ylläpidolle heti poistovinkkiä. Tosielämän Justiina on saanutkin tässä ketjussa husata tooodella kiireisenä jo pitkään. Alkaako tosielämän Justiina sulle jo tulla burnout tuosta hommasta?

Meinaatko että joku nainen tänne suoltaa tota törkyä? Tuskin. Onko kukaan täältä ikinä saanut sitä pois. Tuskin.

En ole nähnyt täällä mitään törkyä, mielipiteitä vain, kaipausviestien seassa. Kyllä Suomessa on vielä suht vapaa oikeus ilmaista mielipiteensä asioista, mutta tuo tosielämän Justiina on sitä mieltä, että vain hänen seulansa läpi menevät viestit saa tässä ketjussa keikkua maailman tappiin, muut menee poistettavien joukkoon. Tosielämän Justiina huolehtii poistatukseen menevät yhtä takuuvarmasti kuin aamun jälkeen tulee päivä.

Sinun takia palstasta on tullut ikävä paikka.

Jos et kestä lukea, niin kannattaa pysytellä pois. Mielipahaa voit itse vältellä, tosiasia on ettei me kaikki ajatella asioista samalla tavoin. Ehkä luet näitä kuin olisivat kaikki sinulle, tai sinulta kaipaamallesi. Onkohan sulla liikaa vapaa-aikaa vai mitä lie syynä siihen, ettet osaa suodattaa ja hyväksyä mielipiteitä. Muista, että tässäkin ketjussa käy paljon muitakin, ei todellakaan kaikki viestit ole minun näppäilemiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä veit eilen mun sydämeni. Ihan lopullisesti. Se on sun kämmenelläsi, villisti sykkivänä, niin vapaana ja haavoittuvana. Siinä on sydän täynnä tarinoita, sulkakynä valmiina piirtämään uudet koukerot eletyn elämän myötä. Valmiina taipumaan tulevaisuuden tuulissa. Se palaa, leimuaa, väräjää, liikkuu mielen liikehdinnän mukaan. Aurinkokulkija, kuutamotanssija. Sydän, joka ei kuulu kellekään, sykkii kämmentesi suojissa, kolmannesta kuunkierrosta ikuisuuteen. Ainut mitä pyydän, pitele sydäntäni hellästi. Kiitos että olet. <3

Tää oli ihana <3 ;__;

Niin onkin😍😭

Ihania kaipausviestejä täällä taas ollut muutama. En tosin ole tunnistanut yhtään itselle. Tänä vuonna olen päättänyt alkaa pitää itsestäni huolta ja sen etten anna itseäni kohdeltavan kynnysmattona tai huonosti. Et varmaan tajuakaan, että tämä on osittain sinun ansiota. Tajusin, että minun ei tarvitse hyväksyä huonoa käytöstä ja kohtelua. Mikä parasta olen tajunnut, että se miksi ihastun aina muihin, johtuu siitä etten viihdy tämän hetkisessä suhteessa. Nyt olen alkanut puhumaan ja tekemään asioiden eteen jotain ja uskon, että asiat järjestyy. En siis ole eroamassa ainakaan tällä hetkellä, mutta tiedostan sen olevan viimeinen vaihtoehto. Päätin, että en halua olla riippuvainen yhdestäkään miehestä taloudellisesti ja/tai muutenkaan. Aion opetella elämään itseni kanssa onnellisena ja jos tämän hetkinen mielensäpahoittaja ei sitä kestä, niin se on hänen oma ongelmansa. Elämä on liian lyhyt siihen, että jää paikoilleen junnaamaan ja olemaan onneton. Minä en siihen suostu. Kaikilla on kuitenkin oikeus onneen ja sen tavoitteluun siviilisäädystä huolimatta. Kukaan tuskin lähtee onnellisesta suhteesta tai ensimmäisen myrskyn kohdalla, vaan yleensä ongelmat joista ihmiset lähtee ovat jo niin pahoja ettei niitä saa enää kukaan ratkaistua. Silloin on parempi vain hyväksyä tosiasiat ja mennä eteenpäin. Elämä kantaa ja uskon, että hyvä voittaa aina. Uskon jossain määrin myös kohtaloon ja siihen, että kaikki menee lopulta niin kuin on tarkoitettu. En enää kaipaa sillä tavoin kuin ennen, mutta jos kysyt niin tottakai kerron totuudenmukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet rakkaana mielessäni tänäänkin. Kohdataankohan me milloinkaan?

No en oo ehkä ikinä ollut varmempi siitä kuin nyt😁 pitääkö sitä myllätä noissa negat ajatuksissa, pitää tehdä siitä todellista. Siis mennään tekemään jtn, ettei tarvii vaan töröttää kupposen ääressä.

No ehdota jotain niin mennään tekemään jtn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän törkeet viestit ei poistu vaikka ne ilmoittaa asiattomaksi. Ja niihin törkeisiin viesteihin tulleet asialliset vastaukset katoavat??

Kyllästyneet sun touhuiluihis noiden poistatusten suhteen. hanki elämä, ja ennen kaikkea jätä ketju, kun pahoitat pienen mitättömän mielesi kaikesta mahdollisesta. Varmasti yksikään viesti ei ole ollut sulle, mutta kun se sun itseriittoisuus.

Aina joku "tosielämän Justiina" tulee tällassiin ketjuihin pätemään ja ottamaan sen päällikön roolin, joka on  sanelevinaan kuka, mitä ja minkälaisia viestejä tänne kirjoittelee, ja jos viestin sisältö tai kirjoittaja ei Justiinaa miellytä, lähtee ylläpidolle heti poistovinkkiä. Tosielämän Justiina on saanutkin tässä ketjussa husata tooodella kiireisenä jo pitkään. Alkaako tosielämän Justiina sulle jo tulla burnout tuosta hommasta?

Meinaatko että joku nainen tänne suoltaa tota törkyä? Tuskin. Onko kukaan täältä ikinä saanut sitä pois. Tuskin.

En ole nähnyt täällä mitään törkyä, mielipiteitä vain, kaipausviestien seassa. Kyllä Suomessa on vielä suht vapaa oikeus ilmaista mielipiteensä asioista, mutta tuo tosielämän Justiina on sitä mieltä, että vain hänen seulansa läpi menevät viestit saa tässä ketjussa keikkua maailman tappiin, muut menee poistettavien joukkoon. Tosielämän Justiina huolehtii poistatukseen menevät yhtä takuuvarmasti kuin aamun jälkeen tulee päivä.

Sinun takia palstasta on tullut ikävä paikka.

Jos et kestä lukea, niin kannattaa pysytellä pois. Mielipahaa voit itse vältellä, tosiasia on ettei me kaikki ajatella asioista samalla tavoin. Ehkä luet näitä kuin olisivat kaikki sinulle, tai sinulta kaipaamallesi. Onkohan sulla liikaa vapaa-aikaa vai mitä lie syynä siihen, ettet osaa suodattaa ja hyväksyä mielipiteitä. Muista, että tässäkin ketjussa käy paljon muitakin, ei todellakaan kaikki viestit ole minun näppäilemiä.

Siksi halusinkin keskustella s-postilla ??

Vierailija kirjoitti:

Ihania kaipausviestejä täällä taas ollut muutama. En tosin ole tunnistanut yhtään itselle. Tänä vuonna olen päättänyt alkaa pitää itsestäni huolta ja sen etten anna itseäni kohdeltavan kynnysmattona tai huonosti. Et varmaan tajuakaan, että tämä on osittain sinun ansiota. Tajusin, että minun ei tarvitse hyväksyä huonoa käytöstä ja kohtelua. Mikä parasta olen tajunnut, että se miksi ihastun aina muihin, johtuu siitä etten viihdy tämän hetkisessä suhteessa. Nyt olen alkanut puhumaan ja tekemään asioiden eteen jotain ja uskon, että asiat järjestyy. En siis ole eroamassa ainakaan tällä hetkellä, mutta tiedostan sen olevan viimeinen vaihtoehto. Päätin, että en halua olla riippuvainen yhdestäkään miehestä taloudellisesti ja/tai muutenkaan. Aion opetella elämään itseni kanssa onnellisena ja jos tämän hetkinen mielensäpahoittaja ei sitä kestä, niin se on hänen oma ongelmansa. Elämä on liian lyhyt siihen, että jää paikoilleen junnaamaan ja olemaan onneton. Minä en siihen suostu. Kaikilla on kuitenkin oikeus onneen ja sen tavoitteluun siviilisäädystä huolimatta. Kukaan tuskin lähtee onnellisesta suhteesta tai ensimmäisen myrskyn kohdalla, vaan yleensä ongelmat joista ihmiset lähtee ovat jo niin pahoja ettei niitä saa enää kukaan ratkaistua. Silloin on parempi vain hyväksyä tosiasiat ja mennä eteenpäin. Elämä kantaa ja uskon, että hyvä voittaa aina. Uskon jossain määrin myös kohtaloon ja siihen, että kaikki menee lopulta niin kuin on tarkoitettu. En enää kaipaa sillä tavoin kuin ennen, mutta jos kysyt niin tottakai kerron totuudenmukaisesti.

No aika lyhytnäköistä toimintaa. Kysyn uudelleen, mitä sä elämältä haluat? Millä pohjalla sun usko on? Miten ajattelet raaamatun säädöksistä, eikö niitä mielestäsi tarvitse noudattaa?

Mitä sä ajattelet kuoleman jälkeen tapahtuvan?

Voipi olla että mulla on väärät scriptat olleet käsissäni... Toivottavasti pärjäilet kuitenkin, se oli asian ydin ja merkki etten ole unohtanut sinua :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hajosin just vähän lisää. Pikku juttu. Ei ehkä tarkoita mitään eikä varmasti ollut mitenkään suunnattu mulle. Mutta mulle se oli silti merkki. Kiitos siitä, vaikken olisi ihan sellaista merkkiä toivonut. Se oli kuitenkin tarpeen. Yritän nyt keskittyä siihen, johon mun pitääkin. Se on vain niin vaikeaa. Itse hän on sen aiheuttanut. Mulla on nyt Elämä on kurjaa ja epäoikeudenmukaista -kriisi sekä Rakkaus on paskaa ja huijausta -kriisi. Tai on ne olleet jo pitkään, mutta eilen ne hyökyi oikein päälle ja tänään vielä tuo. Kaikesta huolimatta toivon, että sulla menee hyvin.

Terveisin joku muu kuin minä, en ole täällä enkä kaipaa sua (pitäisit hulluna)

Onpas sulla kriisiä. Mut pääset niistä yli. Joo, myönnän olevani aiheuttajana. Yritys muuttua. En tiiä miten sun lähipiirissä, mut kyl mä oon ihan tottunut jo siihen ajatukseen et odottaminen kannattaa. Ja se vaan tuntuu oikealta. Tapailu, toiseen tutustuminen,hyvä pohja.

Enpä nyt oikein usko, että olet oikea henkilö. Mutta kiitos kumminkin ja jatka samaan malliin. 👍

Tarkennan vielä, että kriisini eivät ole yksin kenenkään syytä. Vähiten sen, jolle kirjoitin, mutta kuitenkin ihan vähäsen. Suurelta osin omaa syytäni ja kaikkein eniten kolmannen henkilön. Sen joka on loukannut pahemmin kuin kukaan koskaan. Mutta hänelle en kirjoittanut.

Minun usko on erittäin hyvällä pohjalla.

Moni kristitty kärvistelee huonossa avioliitossa, koska ajattelevat, että se on synti erota. Se on suurempi synti minusta, että sallii pahan kohdella itseään huonosti. Minulla on vähän avarakatseisempi Jumala kuin muilla. Sellainen rakastava Isä, joka ymmärtää ihmisten kärsimyksen ja näkee ihmisen sydämeen ja auttaa. Minä haluan elämältä ihan tavallisia asioita, perhe-elämää, töitä,rakkautta ja rahaa sen verran, että tulee toimeen elämässä. Niin kuin kaikki minun tuntemat normaalit ihmiset. En ole mikään raamatulla päähän uskova, vaan ajattelen kaikkien olevan ihmisiä, jotka tekevät virheitä. Ja sitä varten on armo. Mitä itse?

Sä saat mut uskomaan Jumalaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hajosin just vähän lisää. Pikku juttu. Ei ehkä tarkoita mitään eikä varmasti ollut mitenkään suunnattu mulle. Mutta mulle se oli silti merkki. Kiitos siitä, vaikken olisi ihan sellaista merkkiä toivonut. Se oli kuitenkin tarpeen. Yritän nyt keskittyä siihen, johon mun pitääkin. Se on vain niin vaikeaa. Itse hän on sen aiheuttanut. Mulla on nyt Elämä on kurjaa ja epäoikeudenmukaista -kriisi sekä Rakkaus on paskaa ja huijausta -kriisi. Tai on ne olleet jo pitkään, mutta eilen ne hyökyi oikein päälle ja tänään vielä tuo. Kaikesta huolimatta toivon, että sulla menee hyvin.

Terveisin joku muu kuin minä, en ole täällä enkä kaipaa sua (pitäisit hulluna)

Onpas sulla kriisiä. Mut pääset niistä yli. Joo, myönnän olevani aiheuttajana. Yritys muuttua. En tiiä miten sun lähipiirissä, mut kyl mä oon ihan tottunut jo siihen ajatukseen et odottaminen kannattaa. Ja se vaan tuntuu oikealta. Tapailu, toiseen tutustuminen,hyvä pohja.

Enpä nyt oikein usko, että olet oikea henkilö. Mutta kiitos kumminkin ja jatka samaan malliin. 👍

Tarkennan vielä, että kriisini eivät ole yksin kenenkään syytä. Vähiten sen, jolle kirjoitin, mutta kuitenkin ihan vähäsen. Suurelta osin omaa syytäni ja kaikkein eniten kolmannen henkilön. Sen joka on loukannut pahemmin kuin kukaan koskaan. Mutta hänelle en kirjoittanut.

Sorry jos olen herättänyt vääriä mielikuvia. Tää on kuitenkin asia josta on pakko keskustella.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sä ajattelet kuoleman jälkeen tapahtuvan?

Suuri hiljaisuus. Samanlainen, kuin ennen syntymää. Sitä ei kannata koko elämäänsä sen kummemmin odotella, vaan elää jokainen päivä täysillä kun vielä on hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Ihania kaipausviestejä täällä taas ollut muutama. En tosin ole tunnistanut yhtään itselle. Tänä vuonna olen päättänyt alkaa pitää itsestäni huolta ja sen etten anna itseäni kohdeltavan kynnysmattona tai huonosti. Et varmaan tajuakaan, että tämä on osittain sinun ansiota. Tajusin, että minun ei tarvitse hyväksyä huonoa käytöstä ja kohtelua. Mikä parasta olen tajunnut, että se miksi ihastun aina muihin, johtuu siitä etten viihdy tämän hetkisessä suhteessa. Nyt olen alkanut puhumaan ja tekemään asioiden eteen jotain ja uskon, että asiat järjestyy. En siis ole eroamassa ainakaan tällä hetkellä, mutta tiedostan sen olevan viimeinen vaihtoehto. Päätin, että en halua olla riippuvainen yhdestäkään miehestä taloudellisesti ja/tai muutenkaan. Aion opetella elämään itseni kanssa onnellisena ja jos tämän hetkinen mielensäpahoittaja ei sitä kestä, niin se on hänen oma ongelmansa. Elämä on liian lyhyt siihen, että jää paikoilleen junnaamaan ja olemaan onneton. Minä en siihen suostu. Kaikilla on kuitenkin oikeus onneen ja sen tavoitteluun siviilisäädystä huolimatta. Kukaan tuskin lähtee onnellisesta suhteesta tai ensimmäisen myrskyn kohdalla, vaan yleensä ongelmat joista ihmiset lähtee ovat jo niin pahoja ettei niitä saa enää kukaan ratkaistua. Silloin on parempi vain hyväksyä tosiasiat ja mennä eteenpäin. Elämä kantaa ja uskon, että hyvä voittaa aina. Uskon jossain määrin myös kohtaloon ja siihen, että kaikki menee lopulta niin kuin on tarkoitettu. En enää kaipaa sillä tavoin kuin ennen, mutta jos kysyt niin tottakai kerron totuudenmukaisesti.

Kirjoitit ihan mun ajatuksiani! Tsemppiä meille!

Anonyymit Jaloilleen Nousijat?

Vierailija kirjoitti:

Minun usko on erittäin hyvällä pohjalla.

Moni kristitty kärvistelee huonossa avioliitossa, koska ajattelevat, että se on synti erota. Se on suurempi synti minusta, että sallii pahan kohdella itseään huonosti. Minulla on vähän avarakatseisempi Jumala kuin muilla. Sellainen rakastava Isä, joka ymmärtää ihmisten kärsimyksen ja näkee ihmisen sydämeen ja auttaa. Minä haluan elämältä ihan tavallisia asioita, perhe-elämää, töitä,rakkautta ja rahaa sen verran, että tulee toimeen elämässä. Niin kuin kaikki minun tuntemat normaalit ihmiset. En ole mikään raamatulla päähän uskova, vaan ajattelen kaikkien olevan ihmisiä, jotka tekevät virheitä. Ja sitä varten on armo. Mitä itse?

Tottakai kaikki tekevät virheitä. Sitä vartenhan Jeesus kuoli meidän syntiemme puolesta. Synnit saa aina pyytää anteeksi. Mutta jos on kerran pelastettu, eihän elämää voi jatkaa samalla tavalla kuin ennen pelastusta. Miten erotumme maailmasta jos elämme samalla tavalla kuin syntiset?