Miten tukea stressaantunutta ja ahdistunutta lukiolaista?

Paras apu murrosiän myrskyissä kamppailevalle nuorelle ovat hyvät ja avoimet välit vanhempiin. Avoin ja rehellinen kommunikaatio on avain pitämään välit kunnossa nuoren kanssa.

Puhu lapsesi kanssa joka päivä

Ota selville, mitkä asiat lasta ahdistavat tai masentavat.

Pyrkikää rukoilemaan yhdessä

Vietä aikaa lapsesi kanssa samassa huoneessa. Vaikka ette puhuisi, ilmapiiri kertoo myös paljon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sa.tan is my co pilot kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei,

En lukenut koko ketjua, mutta minulla saman ikäinen tyttö. Lukion eka etenkin oli valtavan stressaavaa hänelle. Nykynuorillä on kovat paineet elämää varten ja sitä ei kauheasti voi muuttaa. Mutta voi koittaa kehittää selviytymisstrategioita. Minä olen tytön pyynnöstä hommanut satunnaisen tutorin sekä matikkaan, fykeen ja kemiaan. Olen huomannut, että se on helpottanut stressiä. Nyt lukiok tokalla mielestäni stressi ei enää ole niin kovaa. Nyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.

Tsemppiä!

Minä pärjäsin lukiossa, vaikka jouduin muuttamaan yksin omaan asuntoon 16 vuotiaana.

Vaikeaa oli ja itkin paljon.

MUTTA TAJUSIN ETTÄ JOS HALUAN ELÄMÄN; MINUN PITÄÄ SE ITSE RAKENTAA.

potkaise teini pellolle ..niin kyllä alkaa lapsukainen skarppaamaan.

Tajuaa elämän realiteetit

Nyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.

jatkan vielä

Mekko saa maksaa 1000 eur , kun on ainutkertainen tapahtuma:)

Aiotaan maksaa opinnot jossain ulkomaisessa korkeakoulussa,

Oma poni teinillä toki on, joku köyhän lapsi hoitaa ponia ilmaiseksi.,

jaa..a ..ei siis kannata köyhän lapsia tehdä?

sa.tan is my co pilot kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei,

En lukenut koko ketjua, mutta minulla saman ikäinen tyttö. Lukion eka etenkin oli valtavan stressaavaa hänelle. Nykynuorillä on kovat paineet elämää varten ja sitä ei kauheasti voi muuttaa. Mutta voi koittaa kehittää selviytymisstrategioita. Minä olen tytön pyynnöstä hommanut satunnaisen tutorin sekä matikkaan, fykeen ja kemiaan. Olen huomannut, että se on helpottanut stressiä. Nyt lukiok tokalla mielestäni stressi ei enää ole niin kovaa. Nyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.

Tsemppiä!

Minä pärjäsin lukiossa, vaikka jouduin muuttamaan yksin omaan asuntoon 16 vuotiaana.

Vaikeaa oli ja itkin paljon.

MUTTA TAJUSIN ETTÄ JOS HALUAN ELÄMÄN; MINUN PITÄÄ SE ITSE RAKENTAA.

potkaise teini pellolle ..niin kyllä alkaa lapsukainen skarppaamaan.

Tajuaa elämän realiteetit

Vanhempasi ostivat sulle oman kämpän ..ja kehtaat valittaa???

Vierailija kirjoitti:

Luin lyhyen matikan josta kirjoitin niukan b:n ja pääsin Helsingin kauppakorkeaan ekalla yrityksellä. Ei se matikka kaikkea ratkaise!

Toivottavasti oot tietoinen, että pääsykokeilla pääsee koko ajan harvempi yliopistoon sisään. yo-arvosanoilla on kaikkein eniten merkitystä nykyään kouluun pääsemisessä.

sinä kaunis tyttö,tule tänne ,minu tukea sinua .loppuu ahdistus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin lyhyen matikan josta kirjoitin niukan b:n ja pääsin Helsingin kauppakorkeaan ekalla yrityksellä. Ei se matikka kaikkea ratkaise!

Haitko pääsykoeuudistuksen jälkeen ja palasit kertomaan meille aikakoneella? Sinun lyhyt B antoi pisteitä 9,4 ja esim. pitkän eximialla olisi saanut 30,0. 20 pisteen ero on kiva kuroa umpeen muissa aineissa etenkin, kun muut ovat kirjoittaneet hyvin sekä matikan että muut aineet

Ja kuvittelet, että lyhyestä matikasta b:n saanut olisi pystynyt saamaan pitkästä e:n.. vai miksi vertailet. Oikeastihan se on ongelma, että matikka vaikuttaa nykyään paljon ja ne nuoret, jotka eivät ole matemaattisesti lahjakkaita, putoavat automaattisesti huonompaan asemaan.

Lukisivat enemmän, niin pärjäisivät siinä matematiikassa. Vaan kun ei kiinnosta tsempata ja tehdä hommia. Se on tutkimuksessa todistettu, että normaalien ihmisten välillä mitään matemaattista lahjakkuutta tai lahjattomuutta ei ole. Eri asia sitten huippumatemaatikot, jotka ovat poikkeusyksilöitä. Normaalilla järjellä varustettu saa pitkästä C:n jos jaksaa harjoitella. Laiskat piiloutuvat matemaattisen lahjattomuuden taakse.

Joo vaikka lahjakkuutta ei ole, niin jo syntymästä lähtien ympäristö vaikuttaa. Akateemisessa perheessä kasvavat altistuvat paljon muita enemmän koulussa hyödyllisille asioille. Arvot vaikuttavat. Alakoulun koulumenestys matematiikassakin vaikuttaa paljon siihen, millainen pohja on. Persoonallisuuspiirteetkin vaikuttavat osaltaan koulumenestykseen (ja se on sekä perimän että ympäristön tulosta). 

Lukion opo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin lyhyen matikan josta kirjoitin niukan b:n ja pääsin Helsingin kauppakorkeaan ekalla yrityksellä. Ei se matikka kaikkea ratkaise!

Nyt vaaditaan Aallon kauppakorkeeseen pitkä matematiikka .

Ei vaadita. Pääsykokeissa Hi1-, Yh2- ja Tilastot ja todennäköisyys -kurssi. Pitkästä matikasta saa enemmän pisteitä kun vastaavasta lyhyen yo-arvosanasta, mutta ei estä kauppikseen pääsyä. Itse asiassa pitkän matikan ongelma on, että se on erittäin teknillistä matikkaa ja esim. talousmatikka puuttuu lähes täysin.

http://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintamenettely/valintakoe/[/quo…

Jotka meinaa mennä rahikseen niin ainakin se palikkamatikka laudatur.

Vierailija kirjoitti:

Lukion opo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin lyhyen matikan josta kirjoitin niukan b:n ja pääsin Helsingin kauppakorkeaan ekalla yrityksellä. Ei se matikka kaikkea ratkaise!

Nyt vaaditaan Aallon kauppakorkeeseen pitkä matematiikka .

Ei vaadita. Pääsykokeissa Hi1-, Yh2- ja Tilastot ja todennäköisyys -kurssi. Pitkästä matikasta saa enemmän pisteitä kun vastaavasta lyhyen yo-arvosanasta, mutta ei estä kauppikseen pääsyä. Itse asiassa pitkän matikan ongelma on, että se on erittäin teknillistä matikkaa ja esim. talousmatikka puuttuu lähes täysin.

http://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintamenettely/valintakoe/[/quo…

Jotka meinaa mennä rahikseen niin ainakin se palikkamatikka laudatur.

Aallon kauppikseen äikkä.pitkä matematiikka tai lyhyt jos pitkä ei oo handussa. Pitkä kieli ja muuta. Eli täytyy kirjoittaa jompikumpi jos meinaa päästä todistusvalinnalla.

Lukiotahan ei ole pakko käydä kolmessa vuodessa toisin kuin minun lukioaikanani. Nyt kun pääsykokeiden merkitys on vähentynyt ja todistusten merkitys noussut, niin looginen johtopäätös näyttää olevan että lukioon kannattaa käyttää neljä vuotta, ellei saa muutenkin huippuarvosanoja. AP:n lapsen kannattanee siis hidastaa tahtia.

maisteri kirjoitti:

Vaihto amikseen lähäriks vois olla tässä vaiheessa oikea veto. Miten pärjää yliopistossa, jos lukio tekee tiukkaa?

Vaihto ammattikouluun vaikka maalariksi. Turha stressi elmästä ja turhasta suorituspaineista pois. Pari vuotta pyörii työmaalla että tulee kuviot selväksi ja sitten omaa yritystä perustamaan. Elää elämäänsä.

Tulotasokin varmasti parempi kun lukion jäljeen 6 vuotta vielä opiskelleena istumassa jossain konttorikubiikissa edelleen kello 18, ja pomo muistuttelemassa deadlaineista ja tästä vielä stressaantuneeempana lohduttelee itseään työaikapankilla ja 6kk päässä häämöttävällä kesälomallaan johon nyt ahkerasti painaa tunteja sisään.

Vai miltäs maisterin työaikapankki näyttää? Onko lomaosake ostettu viikolle 53?

Kaikillako lukiolainen kertoo ja jakaa tehtäviään teille vanhemmille?

Meillä lukion toisella oleva nuori ei jaa oikeastaan halaistua sanaa opiskeluistaan oma-aloitteisesti ja ärsyyntyy helposti, jos ja kun kyselemme, ainakin jos kysymyksiä on useampia kuin 1-2. Persoonansa mukainen siis, ollut aina äärimmäisen itseohjautuva ja itsenäinen mitä koulunkäyntiin(kin) tulee eikä ole apujakaan tarvinnut/kaivannut. Päivittäin tottakai kysymme päivästä ja tehtävistä jotakin ja olemme muutenkin kiinnostuneita, koska muuten emme paljoakaan mitään tietäisi. Siinä mielessä olisi tervetullutta ne Wilmaviestit, muutenkin kuin joulun alla, keväällä ja koeviikon jälkeiset arvosanamerkinnät, vaikka tokihan ne kertovat omaa kieltään nekin.

Jatko on vielä aika ?, pitkää matematiikkaa lukee ja fy/ke, paria kieltä (yläkoulussa niitä oli 4) jne.

NAiset on niin hermo heikkoja ja huonoja - ja silti pitäisi saada sama palkka kuin mies :D

Osta sille pullo Kossua

Elämän kevät kirjoitti:

maisteri kirjoitti:

Vaihto amikseen lähäriks vois olla tässä vaiheessa oikea veto. Miten pärjää yliopistossa, jos lukio tekee tiukkaa?

Vaihto ammattikouluun vaikka maalariksi. Turha stressi elmästä ja turhasta suorituspaineista pois. Pari vuotta pyörii työmaalla että tulee kuviot selväksi ja sitten omaa yritystä perustamaan. Elää elämäänsä.

Tulotasokin varmasti parempi kun lukion jäljeen 6 vuotta vielä opiskelleena istumassa jossain konttorikubiikissa edelleen kello 18, ja pomo muistuttelemassa deadlaineista ja tästä vielä stressaantuneeempana lohduttelee itseään työaikapankilla ja 6kk päässä häämöttävällä kesälomallaan johon nyt ahkerasti painaa tunteja sisään.

Vai miltäs maisterin työaikapankki näyttää? Onko lomaosake ostettu viikolle 53?

Sulla on aivot liuenneet maalin käryssä. Lomaosake on ostettu Espanjasta ja on käytössä koko vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Millaista on nuoren muu elämä? Joutuuko käymään töissä, onko kuinka paljon harrastuksia? Ongelmia parisuhteessa/kaverisuhteissa?

Nämä asiat ovat kunnossa. On mieleinen harrastus, joka ei kuitenkaan vie tolkuttomasti aikaa, kivoja kavereita ja suloinen poikaystävä, joka on samassa lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Hei,

En lukenut koko ketjua, mutta minulla saman ikäinen tyttö. Lukion eka etenkin oli valtavan stressaavaa hänelle. Nykynuorillä on kovat paineet elämää varten ja sitä ei kauheasti voi muuttaa. Mutta voi koittaa kehittää selviytymisstrategioita. Minä olen tytön pyynnöstä hommanut satunnaisen tutorin sekä matikkaan, fykeen ja kemiaan. Olen huomannut, että se on helpottanut stressiä. Nyt lukiok tokalla mielestäni stressi ei enää ole niin kovaa. Nyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.

Tsemppiä!

Meillä käynyt juuri toisinpäin eli ekalla ei stressaantunut, mutta nyt senkin edestä. Ehkä varmuus siitä mihin haluaa opiskelemaan on lisännyt sitä tuskaa, että entä jos ei pääsekään.

Olen yrittänyt tietysti puhua erilaisista mahdollisuuksista, mutta huomaan tytön pitävän koulun opoja parempina ammattilaisina. Olen esimerkiksi yrittänyt kertoa avoimen yliopiston mahdollisuuksista, mutta kun koulussa ei ole asiaa edes sivuttu, ei tyttö tunnu uskovan minua.

Vierailija kirjoitti:

Lukiotahan ei ole pakko käydä kolmessa vuodessa toisin kuin minun lukioaikanani. Nyt kun pääsykokeiden merkitys on vähentynyt ja todistusten merkitys noussut, niin looginen johtopäätös näyttää olevan että lukioon kannattaa käyttää neljä vuotta, ellei saa muutenkin huippuarvosanoja. AP:n lapsen kannattanee siis hidastaa tahtia.

Tämä päätös olisi pitänyt osata tehdä aiemmin. Nyt on myöhäistä sillä kevään kirjoituksiin on jo ilmoittauduttu.

Tietääkö hän, että pitkä matikka vaaditaan loppujen lopuksi hyvin harvoihin paikkoihin?

Vierailija kirjoitti:

Välivuodetkin ahdistavat, jos on tulevaisuuden suunnitelmissa asunnon ostoa tms

Sillä nyt ei ole mitään väliä ostaako asunnon 30 vai 33- vuotiaana, jos siis pitää kolme välivuotta. Vaikka yksikin välivuosi on nuoresta kauhea, kun ei ole perspektiiviä asioihin. Itseni olisi kannattanut pitää vaikka 5 välivuotta, silloinkin olisin ollut keskivertoiässä aloittamaan nykyisen alan opiskelut- jotka aloitin yli 30 v kun ensimmäinen oli väärä.

Pitäisin kyllä myös ammattikorkeakoulua mahdollisuutena. Sieltäkin voi jatkaa työn ohessa maisteriksi. Esim.yhteisöpedagogi tai varhaiskasvatuksen sosionomi voisivat olla hyviä kasvatustieteistä kiinnostuneelle.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisin kyllä myös ammattikorkeakoulua mahdollisuutena. Sieltäkin voi jatkaa työn ohessa maisteriksi. Esim.yhteisöpedagogi tai varhaiskasvatuksen sosionomi voisivat olla hyviä kasvatustieteistä kiinnostuneelle.

En suosittelisi. Miten tämän sanoisi kauniisti... no AMK:ssa altistuu tietynlaisille ihmisille ja ympäristölle ja siitä saattaa olla vaikea jatkaa pidemmälle pl. ehkä inssipuoli