Miten tukea stressaantunutta ja ahdistunutta lukiolaista?
Lukion toisella oleva tyttö on yhtäkkiä ahdistunut silmin nähden opiskelusta. Tulevaisuus pelottaa hirveästi, kun on tunne ettei pääse mihinkään opiskelemaan.
Ennen joulua tuli muutamasta kokeesta alle vitosen arvosana, mistä tytär murtui täysin. Luuli osanneensa asiat. Muutoin on tullut 7-9 arvosanoja.
Haluaisi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeksi, mutta pelkää, ettei sitten ainakaan saa jatko-opiskelupaikkaa.
Miten voisi parhaiten tukea tässä kohtaa? Tyttö on niin ahdistunut, ettei saa nukuttua, mikä ei tietysti helpota painetta yhtään.
Kommentit (274)
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin, että ne, jotka ovat käyneet lukion ennen uutta opsia ja hakeneet jatko-opintoihin pääsykokeiden kautta eivät kommentoisi täällä vähättelevään sävyyn nykylukiolaisten stressiin liittyen. Asiat ovat todellakin muuttuneet radikaalisti ja matikasta sekä fyssasta saa pisteitä vaikka ko. alalla ei matikkaa tarvittaisiinkaan. Jos haluat välttää pääsykokeet ja päästä sisään suoraan todistuksella (kuten 60 prossaa tullaan valitsemaan), niin matemaattiset aineet ovat ylikorostetussa asemassa.
Näin tuleekin olla.
Vierailija kirjoitti:
On se niin väärin kun tuota matematiikkaa arvostetaan joka alalla niin paljon.
Ihan liikaa.
Esim. psykologiassa on moni hyvä henkilö, josta olisi tullut muilta ominaisuuksiltaan loistava psykologi, jää rannalle ruikuttamaan, kun ei ole kirjoittanut matematiikkaa.
Meneekö tosiaan se tilastomatematiikka kaikkien muiden hyvien ominausuuksien edelle?
Ei ole ihme kun maassamme on niin paljon huonoja psykologeja.
Millä tavalla itse tekisit karsintaa, kun psykologia on niin suosittu oppiaine? Heikolla (tilasto)matikan osaamisella on suuria vaikeuksia päästä peruskursseista läpi. Eikö olisi tyhmää ottaa opiskelijoita, joilla ei ole kunnon valmiuksia tutkinnon suorittamiseen?
Vierailija kirjoitti:
100% työllisyys kaikilla paikkakunnilla:
Sairaanhoitaja
Psykiatrinen sairaanhoitaja
Lähihoitaja
TukihenkilöEi tarvitse osata korkeaa matematiikkaa.
Ei ole. Tunnen useamman työttömän lähärin ja psyk. sh kaverini saa jatkuvasti pätkää toisen perään
onko tyttärellä mitään kivaa harrastusta, joka veisi ajatukset edes vähäksi ajaksi muualle? Mä selvisin aikoinaan lukiosta kertaheitolla, tosin englanti ja äikkä menivät penkin alle. Pitääkö tytär vaikka jostain lemmikistä? Onko hän urheilullinen? Onko hänellä muita ystäviä, kuin koulukaverit? Vähemmästäkin menisi hermot, jos ainoat ystävät ovat lukiokaverit. Tytärtä kannattaisi ehkä muistuttaa, että häntä rakastetaan, vaikka hän toisikin kotiin " vain vitosen" kokeesta. Vanhemmat voisivat ehkä vähän katsoa, ettei hän lue liikaa. ja etteivät vaadi liikoja. Kyllä lukioikäisen pitäisi ottaa vastuuta opiskelustaan, ainakin jonkin verran. Jotain vastapainoa ja myönteisiä ajatuksia. Vois ehkä ajatella asioita lukioikäisen näkökulmasta, koittaa ymmärtää.
Luulen, että lukioikäistä voisi ehkä piristää, jos pääsisi vaikka johonkin taitoluisteluseuraan. Itse en pysty kovin hyvin harrastamaan taitoluistelue, mutta oon seurannut lajia yli 10 vuotta ja oon huomannut, että parhaimmilla joukkeilla on ihan superhyvä joukkuehenki. He ovat kuin yhtä suurta perhettä. Murheet vähenevät ja mieli paranee, jos on saman henkisiä ympärillä. Ratsastus voisi olla myös piristävää. sitäkään en itse voi harrastaa, koska ei ole varaa eläkeläisenä. Ratsastamisessa, jos missä mieli siirtyy muihin asioihin, kun joutuu keskittymään ratsastukseen. Ratsastus tosin aika kallis harrastus. Kävin itse yhteen aikaan Järvenpäässä ratsastusterapiassa ja pidin siitä tosi paljon. Mulla oli ihana ratsu ja opettaja. Toivottavasti kaikki sujuu ongelmitta.
Hei,
En lukenut koko ketjua, mutta minulla saman ikäinen tyttö. Lukion eka etenkin oli valtavan stressaavaa hänelle. Nykynuorillä on kovat paineet elämää varten ja sitä ei kauheasti voi muuttaa. Mutta voi koittaa kehittää selviytymisstrategioita. Minä olen tytön pyynnöstä hommanut satunnaisen tutorin sekä matikkaan, fykeen ja kemiaan. Olen huomannut, että se on helpottanut stressiä. Nyt lukiok tokalla mielestäni stressi ei enää ole niin kovaa. Nyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin lyhyen matikan josta kirjoitin niukan b:n ja pääsin Helsingin kauppakorkeaan ekalla yrityksellä. Ei se matikka kaikkea ratkaise!
Haitko pääsykoeuudistuksen jälkeen ja palasit kertomaan meille aikakoneella? Sinun lyhyt B antoi pisteitä 9,4 ja esim. pitkän eximialla olisi saanut 30,0. 20 pisteen ero on kiva kuroa umpeen muissa aineissa etenkin, kun muut ovat kirjoittaneet hyvin sekä matikan että muut aineet
Ja kuvittelet, että lyhyestä matikasta b:n saanut olisi pystynyt saamaan pitkästä e:n.. vai miksi vertailet. Oikeastihan se on ongelma, että matikka vaikuttaa nykyään paljon ja ne nuoret, jotka eivät ole matemaattisesti lahjakkaita, putoavat automaattisesti huonompaan asemaan.
Lukisivat enemmän, niin pärjäisivät siinä matematiikassa. Vaan kun ei kiinnosta tsempata ja tehdä hommia. Se on tutkimuksessa todistettu, että normaalien ihmisten välillä mitään matemaattista lahjakkuutta tai lahjattomuutta ei ole. Eri asia sitten huippumatemaatikot, jotka ovat poikkeusyksilöitä. Normaalilla järjellä varustettu saa pitkästä C:n jos jaksaa harjoitella. Laiskat piiloutuvat matemaattisen lahjattomuuden taakse.
tuttu tarina kirjoitti:
Luulen, että lukioikäistä voisi ehkä piristää, jos pääsisi vaikka johonkin taitoluisteluseuraan. Itse en pysty kovin hyvin harrastamaan taitoluistelue, mutta oon seurannut lajia yli 10 vuotta ja oon huomannut, että parhaimmilla joukkeilla on ihan superhyvä joukkuehenki. He ovat kuin yhtä suurta perhettä. Murheet vähenevät ja mieli paranee, jos on saman henkisiä ympärillä. Ratsastus voisi olla myös piristävää. sitäkään en itse voi harrastaa, koska ei ole varaa eläkeläisenä. Ratsastamisessa, jos missä mieli siirtyy muihin asioihin, kun joutuu keskittymään ratsastukseen. Ratsastus tosin aika kallis harrastus. Kävin itse yhteen aikaan Järvenpäässä ratsastusterapiassa ja pidin siitä tosi paljon. Mulla oli ihana ratsu ja opettaja. Toivottavasti kaikki sujuu ongelmitta.
Höpöhöpö. Uimaan ja ei maksa paljon. Tavata välillä ystäviä. Opiskeluhan se tärkein on.
Vierailija kirjoitti:
Millaista on nuoren muu elämä? Joutuuko käymään töissä, onko kuinka paljon harrastuksia? Ongelmia parisuhteessa/kaverisuhteissa?
Yleisesti ottaen. Lukioaikana ei kanbata käydä töissä. Eikä kannata olla aikaa vaativaa harrastusta. Varsinkin jos tekee tiukkaa selviytyä ja aikaa menee jos haluaa saada edes 8.
Vierailija kirjoitti:
Turha luoda sellaista kuvaa että jos et pärjää matikassa on tie pystyssä. Ammatteja on lukemattomia missä ei niin matikkaa vaadita, myös akateemisia.
Pitkästä matematiikasta saa korkeimmat pisteet varsin moneen paikkaan. Äikkä on tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
maisteri kirjoitti:
Vaihto amikseen lähäriks vois olla tässä vaiheessa oikea veto. Miten pärjää yliopistossa, jos lukio tekee tiukkaa?
Hyvin pärjännee.
Tuo on oppia. Opetella laittamaan tärkeysjärjestykseen. Opetella stressin hallintaa. Ei lukiolaisen tarvitse olla valmis. Hän opettelee ja opiskelee...niin akateemisia aineita kuin elämänhallintaa ja hyvinvointia.
Mihin aikoo? Onko vielä tietoa?
Kannattaa sieltä opintopolku.fi etsiä ne korkeakoulut ja mitä mihinkin vaaditaan ja katsella sitä omaa opintosuunnitelmaa niiden kanssa.
On niin monta tietä edetä. Olisi hienoa, jos saisi lukiossakin nauttia.
Sopivasti haasteita.
Lukio täytyy nykyään ottaa vakavasti. Se ei oo nautiskelua. Toki on niitä että lukiokin menee siinä sivussa kun on harrastuksia .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin lyhyen matikan josta kirjoitin niukan b:n ja pääsin Helsingin kauppakorkeaan ekalla yrityksellä. Ei se matikka kaikkea ratkaise!
Nyt vaaditaan Aallon kauppakorkeeseen pitkä matematiikka .
Ei vaadita. Pääsykokeissa Hi1-, Yh2- ja Tilastot ja todennäköisyys -kurssi. Pitkästä matikasta saa enemmän pisteitä kun vastaavasta lyhyen yo-arvosanasta, mutta ei estä kauppikseen pääsyä. Itse asiassa pitkän matikan ongelma on, että se on erittäin teknillistä matikkaa ja esim. talousmatikka puuttuu lähes täysin.
http://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintamenettely/valintakoe/
Mä löysin itse tänään aivan mahtavan sivuston. Sen nimi on Opetus.tv. Siellä on erittäin laadukasta materiaalia mm. yläkoulun ja lukion lyhyen ja pitkän oppimäärän sisällöistä.
Olen itse hakemassa AMK:hon ja preppaan pääsykokeiden matikan osiota.
Suosittelen katsomaan.
Kattattaa tutustua myös Nuorten mielenterveystalo -sivuston sisältöihin. Siellä mm. konkrettisia harjoituksia ahdistuksen hallintaan.
Vierailija kirjoitti:
Hei,
En lukenut koko ketjua, mutta minulla saman ikäinen tyttö. Lukion eka etenkin oli valtavan stressaavaa hänelle. Nykynuorillä on kovat paineet elämää varten ja sitä ei kauheasti voi muuttaa. Mutta voi koittaa kehittää selviytymisstrategioita. Minä olen tytön pyynnöstä hommanut satunnaisen tutorin sekä matikkaan, fykeen ja kemiaan. Olen huomannut, että se on helpottanut stressiä. Nyt lukiok tokalla mielestäni stressi ei enää ole niin kovaa. Nyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.Tsemppiä!
Minä pärjäsin lukiossa, vaikka jouduin muuttamaan yksin omaan asuntoon 16 vuotiaana.
Vaikeaa oli ja itkin paljon.
MUTTA TAJUSIN ETTÄ JOS HALUAN ELÄMÄN; MINUN PITÄÄ SE ITSE RAKENTAA.
potkaise teini pellolle ..niin kyllä alkaa lapsukainen skarppaamaan.
Tajuaa elämän realiteetit
sa.tan is my co pilot kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei,
En lukenut koko ketjua, mutta minulla saman ikäinen tyttö. Lukion eka etenkin oli valtavan stressaavaa hänelle. Nykynuorillä on kovat paineet elämää varten ja sitä ei kauheasti voi muuttaa. Mutta voi koittaa kehittää selviytymisstrategioita. Minä olen tytön pyynnöstä hommanut satunnaisen tutorin sekä matikkaan, fykeen ja kemiaan. Olen huomannut, että se on helpottanut stressiä. Nyt lukiok tokalla mielestäni stressi ei enää ole niin kovaa. Nyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.Tsemppiä!
Minä pärjäsin lukiossa, vaikka jouduin muuttamaan yksin omaan asuntoon 16 vuotiaana.
Vaikeaa oli ja itkin paljon.
MUTTA TAJUSIN ETTÄ JOS HALUAN ELÄMÄN; MINUN PITÄÄ SE ITSE RAKENTAA.potkaise teini pellolle ..niin kyllä alkaa lapsukainen skarppaamaan.
Tajuaa elämän realiteetit
Nyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
sa.tan is my co pilot kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei,
En lukenut koko ketjua, mutta minulla saman ikäinen tyttö. Lukion eka etenkin oli valtavan stressaavaa hänelle. Nykynuorillä on kovat paineet elämää varten ja sitä ei kauheasti voi muuttaa. Mutta voi koittaa kehittää selviytymisstrategioita. Minä olen tytön pyynnöstä hommanut satunnaisen tutorin sekä matikkaan, fykeen ja kemiaan. Olen huomannut, että se on helpottanut stressiä. Nyt lukiok tokalla mielestäni stressi ei enää ole niin kovaa. Nyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.Tsemppiä!
Minä pärjäsin lukiossa, vaikka jouduin muuttamaan yksin omaan asuntoon 16 vuotiaana.
Vaikeaa oli ja itkin paljon.
MUTTA TAJUSIN ETTÄ JOS HALUAN ELÄMÄN; MINUN PITÄÄ SE ITSE RAKENTAA.potkaise teini pellolle ..niin kyllä alkaa lapsukainen skarppaamaan.
Tajuaa elämän realiteetitNyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.
ahdistaa UliuliUlinaa
millainen tanssipuku..Ulinaaaaa
Tahtoo thaimaaseen ..UliUilliiinaa
Vierailija kirjoitti:
sa.tan is my co pilot kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei,
En lukenut koko ketjua, mutta minulla saman ikäinen tyttö. Lukion eka etenkin oli valtavan stressaavaa hänelle. Nykynuorillä on kovat paineet elämää varten ja sitä ei kauheasti voi muuttaa. Mutta voi koittaa kehittää selviytymisstrategioita. Minä olen tytön pyynnöstä hommanut satunnaisen tutorin sekä matikkaan, fykeen ja kemiaan. Olen huomannut, että se on helpottanut stressiä. Nyt lukiok tokalla mielestäni stressi ei enää ole niin kovaa. Nyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.Tsemppiä!
Minä pärjäsin lukiossa, vaikka jouduin muuttamaan yksin omaan asuntoon 16 vuotiaana.
Vaikeaa oli ja itkin paljon.
MUTTA TAJUSIN ETTÄ JOS HALUAN ELÄMÄN; MINUN PITÄÄ SE ITSE RAKENTAA.potkaise teini pellolle ..niin kyllä alkaa lapsukainen skarppaamaan.
Tajuaa elämän realiteetitNyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.
jatkan vielä
Mekko saa maksaa 1000 eur , kun on ainutkertainen tapahtuma:)
Aiotaan maksaa opinnot jossain ulkomaisessa korkeakoulussa,
Oma poni teinillä toki on, joku köyhän lapsi hoitaa ponia ilmaiseksi.,
sa.tan is my co pilot kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei,
En lukenut koko ketjua, mutta minulla saman ikäinen tyttö. Lukion eka etenkin oli valtavan stressaavaa hänelle. Nykynuorillä on kovat paineet elämää varten ja sitä ei kauheasti voi muuttaa. Mutta voi koittaa kehittää selviytymisstrategioita. Minä olen tytön pyynnöstä hommanut satunnaisen tutorin sekä matikkaan, fykeen ja kemiaan. Olen huomannut, että se on helpottanut stressiä. Nyt lukiok tokalla mielestäni stressi ei enää ole niin kovaa. Nyt mietitään jo paljon vanhojentansseja ja abivuottakin. Välillä toki ahdistuneena itkee et mitä tekee isona ja minne pääsee opiskelemaan jne. Koitamme puhua, että aika näyttää ja elämässä on paljon eri mahdollisuuksia. Ulkomaillekin voi lähteä opiskelemaan.Tsemppiä!
Minä pärjäsin lukiossa, vaikka jouduin muuttamaan yksin omaan asuntoon 16 vuotiaana.
Vaikeaa oli ja itkin paljon.
MUTTA TAJUSIN ETTÄ JOS HALUAN ELÄMÄN; MINUN PITÄÄ SE ITSE RAKENTAA.potkaise teini pellolle ..niin kyllä alkaa lapsukainen skarppaamaan.
Tajuaa elämän realiteetit
Oli siis solukämppä..ei kukaan ostanut opiskelija yksiötä:(
Sain pärjätä sossun rahoilla ja suku auttoi välillä ..äiti hylkäsi ja isä kuo li kun am pui itseään h.aulikolla
Toivoisin, että ne, jotka ovat käyneet lukion ennen uutta opsia ja hakeneet jatko-opintoihin pääsykokeiden kautta eivät kommentoisi täällä vähättelevään sävyyn nykylukiolaisten stressiin liittyen. Asiat ovat todellakin muuttuneet radikaalisti ja matikasta sekä fyssasta saa pisteitä vaikka ko. alalla ei matikkaa tarvittaisiinkaan. Jos haluat välttää pääsykokeet ja päästä sisään suoraan todistuksella (kuten 60 prossaa tullaan valitsemaan), niin matemaattiset aineet ovat ylikorostetussa asemassa.