Lue keskustelun säännöt.
Mikä on parisuhteessa sellainen asia, jossa et halua tehdä kompromisseja?
Vaikka muuten olisit hyvinkin joustava. Ei tarvitse mainita: pettäminen, toisen kunnioitus, fyysinen tai henkinen väkivalta.
Kommentit (810)
Vierailija kirjoitti:
En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.
Näin minäkin ajattelin vielä muutama vuosi sitten, mutta nyt kun mies vammautui ei tulisi mielenkään ajatella noin. Mistään en ole jäänyt paitsi vaikka hoidan hänen asioita omieni ohessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä seksielämä.
Yhteinen huumori. Jos loppuu iloinen fiilis ja nauraminen yhdessä, niin en jaksaisi elää toisen ihmisen kanssa.
Halu viettää vapaa-aikaa yhdessä. Ei koko ajan tietysti, mutta halu olla toisen kanssa.
Yhteiset rahat. Jos raha kiinnostaa ihmistä enemmän, niin se on heippa. (Itse tienaan tällä hetkellä miestä enemmän ja myös omat rahat on yhteisiä eli tarkoitus ei ole siipeillä.)
N39
Arvot kohdillaan, kun eivät pärjää ilman intohimoa ja genitaalien hinkkausta.
Minua ei komennella. Ammoinen tyttöystäväni sen teki, eikä muutoinkaan ottanut huomioon sitä, että minullakin on oma tahto ja että minua pännii kuunnella hänen teekkarihölmöilyjään viikonlopusta toiseen. Kun päätin suhteen, hän sai raivarin. Tuskin minun vuokseni, vaan siksi, että sittenkin tein jonkin itsenäisen päätöksen.
Siispä: komentelua en siedä. Asioista voidaan keskustella, jos keskutelu on aitoa ja huomioonottavaista, ja sopimuksia voidaan tehdän ja niistä pitää kiinni, jos taustalla ei ole yksipuolinen sanelu.
Tarvitsen paljon hiljaisuutta ja yksinoloa,en kestäisi jos mies vaatisi osallistumaan kaikkiin sosiaalisiin tilaisuuksiin tai itse pyörisi koko ajan jaloissa.En myöskään luopuisi koirasta enkä asuinpaikasta maaseudulla,ei koskaan kaupunkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä en enää sietäisi mistään syystä, en kumppanin sairauden vuoksikaan. Suhde auki tuossa tapauksessa.
toivottavasti tällaiset asiat kerrotaan kumppanille ennen kuin hän ehtii sitoutua suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan halua tehdä kompromisseja missään tärkeässä asiassa. Jos en saa mieleistäni suhdetta, voin hyvin olla yksinkin.
Jep, sama. Esimerkiksi seksin ja läheisyyden puuttumista en kauaa katsele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset. En ole valmis hankkimaan lapsia, vaikka puoliso kuinka olisi yksi miljoonasta.
Lisäksi olen juristina melko tiukka siitä, että esimerkiksi kalliimpien hankintojen omistussuhteet dokumentoidaan hankinnan aikaan totuutta vastaavasti (rahoituksen mukaan, ellei kyseessä ole lahja) ja että vaativista aineettomista panoksista tai eron jälkeisistä yhteisten omaisuuksien käyttöoikeuksista ja käyttökorvauksista sovitaan kirjallisesti ihan vain siltä varalta, jos suhde kumminkin päättyy. Joku ihminen saattaa kokea tämän luottamattomuudeksi, mutta itse koen ajattelevani kumppanini parasta, sillä tiedän, mitä ero-oikeudenkäynti voi maksaa, jos ollaan yhdessä kerrytetty sitä omaisuutta kymmenenkin vuotta mutta ei olla välitetty miettiä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä en enää sietäisi mistään syystä, en kumppanin sairauden vuoksikaan. Suhde auki tuossa tapauksessa.
toivottavasti tällaiset asiat kerrotaan kumppanille ennen kuin hän ehtii sitoutua suhteeseen.
Toivottavasti ne, jotka odottavat kumppanin jäävän seksittömään suhteeseen nauttiessaan itse emotionaalisesta tuesta, käytännön avusta ja muista hyödyistä,ottavat tämän esille ennen sitoutumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tuosta seksin korostamisesta tulee mieleen että ihmisellä on jo valmiiksi lasi puoliksi tyhjä ja sitä pitää olla koko ajan täyttämässä. Minulle tärkeää kumppanissa on itsenäisyys ja se että pärjää tarvittaessa ilmankin minua jos jotain tapahtuu. Toisaalta olenkin introvertti joka toivoo toista introverttia vierelle. Silloin oma aika on oletus kummallekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.
Tätä miinustetaan, mutta 80 % ihmisistä toimisi aivan samoin tositilanteessa. Toiset haluavat vain valehdella itselleen.
Onko tosiaan noin? Minulle olisi aivan itsestäänselvyys, että toimisin mieheni omaishoitajana, mikäli sellainen tilanne tulee eteen. Olemme nyt vielä suht nuoria, ja voihan se olla että sellaisessa tilanteessa sitten todellisuudessa mieli muuttuisi. Mutta silti ihmettelen ja myös vähän epäilen, jos 80% toimisi noin kuten sanot....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä en enää sietäisi mistään syystä, en kumppanin sairauden vuoksikaan. Suhde auki tuossa tapauksessa.
toivottavasti tällaiset asiat kerrotaan kumppanille ennen kuin hän ehtii sitoutua suhteeseen.
Toivottavasti ne, jotka odottavat kumppanin jäävän seksittömään suhteeseen nauttiessaan itse emotionaalisesta tuesta, käytännön avusta ja muista hyödyistä,ottavat tämän esille ennen sitoutumista.
No tuskin kukaan haluuttomuuttaan suunnittelee etukäteen. Varsinkin jos se on jostain sairaudesta tms. johtuvaa.
Lasten hankkiminen. En halua lapsia, ja jos mies yhtäkkiä päättäisi alkaa niitä haluta, saisi lähteä haeskelemaan uutta emäntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jousta siinä että molemmilla pitää olla omat asunnot kohtuullisen matkan päässä toisistaan. En halua etäsuhdetta mutta en myöskään asua yhdessä kenenkään kanssa. Kumpiakin on jo kokeiltu.
Alan kallistua tähän samaan seuraavassa suhteessani. En myöskään suostu hankkimaan enää ikinä yhtään lemmikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko teistä "en halua omaishoitajaksi" oikeasti jättämään syvästi rakastamanne ihminen, kun hän alkaisi tarvita apua. 😮 Vai ettekö rakasta kumppaneitanne niin, että ero tuntuu fyysisenä kipuna?
Minä ainakin jään vaimoni rinnalle, vaikka hän joutuisi onnettomuuteen ja murskaantuisi lähes tunnistamattomaksi sen takia. Tai jos hän sairastuisi psyykkisesti niin että ei olisi edes sama ihminen. Parisuhde tietenkin muuttuisi tuollaisten asioiden takia, mutta en minä olisi siitä lähtemässä sen takia, että toista on kohdannut kova kohtalo. Ymmärrän että ihmiset eroavat, kun suhde muuttuu, mutta oletusarvoisesti minä pysyn vaimoni rinnalla, enkä voi muuta kuvitella. Kaikenlaista voi elämässä sattua, se on kuitenkin varmaa, että minä en suhteesta kevyin perustein lähde, enkä ainakaan toisen sairastumisen tai onnettomuuksien takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä en enää sietäisi mistään syystä, en kumppanin sairauden vuoksikaan. Suhde auki tuossa tapauksessa.
toivottavasti tällaiset asiat kerrotaan kumppanille ennen kuin hän ehtii sitoutua suhteeseen.
Toivottavasti ne, jotka odottavat kumppanin jäävän seksittömään suhteeseen nauttiessaan itse emotionaalisesta tuesta, käytännön avusta ja muista hyödyistä,ottavat tämän esille ennen sitoutumista.
No tuskin kukaan haluuttomuuttaan suunnittelee etukäteen. Varsinkin jos se on jostain sairaudesta tms. johtuvaa.
Ei, mutta jos periaatteen tasolla on sitä mieltä, että kumppanilla on velvollisuus jäädä seksittömään suhteeseen, jossa vain toisen tarpeisiin vastataan, siitä olisi hyvä mainita etukäteen. Niin kummallisesta näkemyksestä on kuitenkin kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä en enää sietäisi mistään syystä, en kumppanin sairauden vuoksikaan. Suhde auki tuossa tapauksessa.
toivottavasti tällaiset asiat kerrotaan kumppanille ennen kuin hän ehtii sitoutua suhteeseen.
Toivottavasti ne, jotka odottavat kumppanin jäävän seksittömään suhteeseen nauttiessaan itse emotionaalisesta tuesta, käytännön avusta ja muista hyödyistä,ottavat tämän esille ennen sitoutumista.
No tuskin kukaan haluuttomuuttaan suunnittelee etukäteen. Varsinkin jos se on jostain sairaudesta tms. johtuvaa.
Ei, mutta jos periaatteen tasolla on sitä mieltä, että kumppanilla on velvollisuus jäädä seksittömään suhteeseen, jossa vain toisen tarpeisiin vastataan, siitä olisi hyvä mainita etukäteen. Niin kummallisesta näkemyksestä on kuitenkin kysymys.
Jos mieheni sairastuisi tai loukkantuisi vakavasti, minulle ei tulisi mieleenkään jättää häntä, koska rakastan häntä. Tuo asia on ainakin itselleni itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä en enää sietäisi mistään syystä, en kumppanin sairauden vuoksikaan. Suhde auki tuossa tapauksessa.
toivottavasti tällaiset asiat kerrotaan kumppanille ennen kuin hän ehtii sitoutua suhteeseen.
Toivottavasti ne, jotka odottavat kumppanin jäävän seksittömään suhteeseen nauttiessaan itse emotionaalisesta tuesta, käytännön avusta ja muista hyödyistä,ottavat tämän esille ennen sitoutumista.
No tuskin kukaan haluuttomuuttaan suunnittelee etukäteen. Varsinkin jos se on jostain sairaudesta tms. johtuvaa.
Ei, mutta jos periaatteen tasolla on sitä mieltä, että kumppanilla on velvollisuus jäädä seksittömään suhteeseen, jossa vain toisen tarpeisiin vastataan, siitä olisi hyvä mainita etukäteen. Niin kummallisesta näkemyksestä on kuitenkin kysymys.
No jos sitä on naimisiin asti erehtynyt, niin siinähän on jo luvannut jäädä parisuhteeseen? Eikä nämä "en jää seksittömään parisuhteeseen"- kirjoittelijat ole mitenkään eritellyt sitä että kuinka pitkään seksittömyys voi kestää ennen kuin lähtevät. Antavat siis sen mielikuvat että lähtevät jos ei ole viikkoon ollut seksiä. Mikä se sellanen parisuhde edes on. Että pitäisi etukäteen sanoa että kyllä mä oletan että sä jäät tähän parisuhteesee vaikka mä sairaistun.
Olisiko teistä "en halua omaishoitajaksi" oikeasti jättämään syvästi rakastamanne ihminen, kun hän alkaisi tarvita apua. 😮 Vai ettekö rakasta kumppaneitanne niin, että ero tuntuu fyysisenä kipuna?