Lue keskustelun säännöt.
Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6327)
Sukulaiseni, jolla on keliakia, suuttui minulle, koska hän ilmoitti ennakkoon ettei hänelle tarvitse tarjota mitään juhlissa. Emme varsinaisesti olleet järjestäneet hänelle mitään erityistä, koska hän oli myös eestaas ilmoittanut välillä tulevansa ja välillä taas ettei ei tule. Tuli sitten kuitenkin.
Otti sitten tarjoilusta savustettua kalaa sekä hedelmiä. Savustettu kala oli maustettu mausteseoksella, josta en ole varma mitä sisälsi, joten saattoi olla myös gluteenia siinä mausteessa. Sukulainen, jolla siis keliakia, ei kysynyt ottaessaan kalaa, että onko sitä maustettu tms. jollain, laittoi parin päivän päästä vihaista viestiä, että kukaan ei ymmärrä keliakiaa. Emme olleet mainostaneet mistään tuotteesta, että TÄMÄ ON GLUTEENITONTA, vaan hän oli itse niin päätellyt ja suuttui sitten kun ilmeisesti mausteessa oli sitten jotain gluteenia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ex alkoi levittä huhua että huoraan ympäriinsä kun en suostunut hyppäämään sänkyyn hänen kanssaan. Olin naimisissa, kahden lapsen äiti ja odotin kolmatta.
Kumpi tässä on se vihanen?
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiseni, jolla on keliakia, suuttui minulle, koska hän ilmoitti ennakkoon ettei hänelle tarvitse tarjota mitään juhlissa. Emme varsinaisesti olleet järjestäneet hänelle mitään erityistä, koska hän oli myös eestaas ilmoittanut välillä tulevansa ja välillä taas ettei ei tule. Tuli sitten kuitenkin.
Otti sitten tarjoilusta savustettua kalaa sekä hedelmiä. Savustettu kala oli maustettu mausteseoksella, josta en ole varma mitä sisälsi, joten saattoi olla myös gluteenia siinä mausteessa. Sukulainen, jolla siis keliakia, ei kysynyt ottaessaan kalaa, että onko sitä maustettu tms. jollain, laittoi parin päivän päästä vihaista viestiä, että kukaan ei ymmärrä keliakiaa. Emme olleet mainostaneet mistään tuotteesta, että TÄMÄ ON GLUTEENITONTA, vaan hän oli itse niin päätellyt ja suuttui sitten kun ilmeisesti mausteessa oli sitten jotain gluteenia.
Mitähän gluteenia ja mikähän mausteseos nyt on ollutkaan? :D
Vierailija kirjoitti:
Kaveri suuttui kun panin sen muijaa
No, jo on pikkumainen.
Tällä palstallahan on mulle suututtu milloin mistäkin. Trollaamisesta ennenkaikkea, vaikka vaan omasta elämästäni olen jutustellut. Pilkut ja pisteet välillä väärissä paikoissa, joku vetää herneet. Typotan, auts, että joku suuttuu. Täällä on oikein suuttujien kokoontumisajot.
Ennen mulle suuttui randomit, jos en lähtenyt tanssimaan raflassa. Usein h*orittelivat ja huutelivat perään. Sitkeimmät pitkin iltaa.
Oikeassa elämässä sitten pihi kaveri suuttui kun muutin lapsuudenmaisemista Järvenpäästä Tikkurilaan Vantaalle. En vielä hesoihin rohjennut, mutta itsenäistymistä, lähemmäs duunia. Hän suuttui siitä, kun en maksanut matkoja hänelle, kun kävi kylässä. Joko bensat tai junaliput käy. Oikeesti piti pari kertaa kattoa, että onko se tosissaan. Olihan se. Lopeta sitten käyminen. No, kun kutsuit. Enpä kutsunut enää. Sitten se otti nokkiinsa siitäkin. Tuli semmoinen 12 vuoden paussi kaveruuteen.
Tässä oli liuta todella outoja suuttumisia. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entinen luokkakaveri suuttui kun en jäänytkään vanhempieni taloon erakkona kissojen kanssa asumaan, vaan kouluttauduin, hankin työpaikan, menin naimisiin ja aloin ylipäätään elämään kun sain karistettua "perä-hikiän" pölyt jaloistani.
Anoppi suuttui minulle ja tyttärelleen, kun tytär meni kanssani naimisiin eikä jäänyt kotikuntaansa hometaloon passaamaan äitiään ja kuuntelemaan tämän jatkuvia v*ttuiluja.
Aikoinaan työpaikalla kaikki saivat liikuntaseteleitä tykytapahtuman sijaan. Eräs työkaveri harmitteli, ettei tee seteleillä mitään, olisi mieluummin mennyt esim. teatteriin. Koska tuohon aikaan setelit eivät olleet niin henkilökohtaisia ja itse kävin salilla, johon setelit kävivät, niin ehdotin, että voisin seteleitä ostaa hintaan, joka olis molemmille sopiva. Seteleiden arvo oli 5 euroa. Työkaveri lupasi palata asiaan seuraavana päivänä.
Seuraava päivänä juuri ennen lähtöään työkaveri totesi: juttelin mieheni kanssa eilen ja meidän mielestä sopiva hinta on 5 euroa per seteli. Totesin tähän, ettei tämä nyt oikein olisi hyvä kauppa minulla - maksaa nyt 5 euron arvoisista seteleistä 5 euora. Työkaveri sai kauhean huutoraivarin. Olin ihan suu auki ja kolmas henkilö, joka näki/kuuli tapahtuman oli ihan suu auki myös.
Parin päivän päästä näin tämän työkaverin uudestaan (olin itse osa-aikainen, enkä joka päivä töissä) ja hän totesi: anteeksi että huusin sinulle. Sinä kyllä loukkasit minua syvästi.
En edelleenkään tiedä, miten loukkasin ko. henkilöä. Myöhemmin kuulin, että tällä henkilöllä on tosi vähän ystäviä eikä ole sukulaisten kanssa juurikaan tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joissain on venhää ja monissa on että saattaa sisältää vehnää. Jotkut reagoivat voimakkaasti jo noihin saattaa sisältää tuotteisiin. Itse keliaakikkona en uskaltaisi syödä mitään valmistettua ruokaa kysymättä, vaikka en reagoikaan herkästi. Tuhoa syntyy joka tapauksessa.
Siitä olen kyllä samaa mieltää että harva ymmärtää keliakian vakavuuden ja sen vaatiman tarkkuuden, mutta kukaan mieleltään tasapainoinen aikuinen ei kyllä voi suuttua siitä että itse ottaa ruokaa jota ei ole merkitty gluteenittomaksi tai ei ole sitä kysymällä varmistanut. Varsinkin jos oli vielä itse erikseen ilmoittanut että häntä ei tarvitse huomioida tarjoiluissa. Tässä ei voi sukulainen kyllä syyttää muuta kuin itseään ja huolestuttavalla tavalla hoitaa sairauttaan.
En antanut naapurin ukon pullottaa minua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Nythän me voidaan yhdessä lähteä lomareissulle, kun teillä on uusi asuntovaunu", sanoi naapuri, mutta suuttui kun sanoin että meidän vaunuun ei mahdu muuta kuin oma perhe.
No, tämäpä just. En itse ymmärrä intoa olla tavallaan vieraiden tyyppien kanssa pienessä asuntoautossa tai -vaunussa. Perheen kesken ei ongelmaa ja jos vaikka hyvän ystävän kanssa kaksin, mutta meidän perhe ja naapurin pariskunta, niin ei kiitos. Joillekin se ilmeisesti sopii, mutta itse en viihtyisi.
Olen luonteeltani tyyppiä, että tulen juttuun kaikkien kanssa. Meillä on ns erikoinen ja muille työntekijöille hankala esihenkilö. Hän ei kuitenkaan ole minun esihenkilöni ja vaikka tiedänkin hänen "erikoisuudestaan" en välitä asiasta.
Minulle on pidetty mykkäkoulua, koska juttelen myös tälle ihmiselle työpaikam kahvihuoneessa silloin harvoin kun hän sinne tulee.
Olen tästä syystä ilmeisesti eräiden mielestä kaksinaamainen. En ymmärrä tätä- eikö normaalit kohteliaat väli kuulu kaikkien työkavereiden välille? Millään tavalla tämä ystävällisyys ei hyödytä minua tai häntä. Hyvän huomenen toivotus ja säästä juttelu on ilmeisesti joillekin liikaa. Käsittämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piti lähteä kaverin kanssa autolla kaupoille, mutta kaveri ilmoitti aamulla ettei halua ajaa koska on sumua. Tarjosin että mennään mun autolla, voin kyllä ola kuskina, tai odotellaan että sumu häipyy. Tästä seurasi omituinen keskustelu koskien sumua ja näkyvyyttä, vesisadetta, ilmanpaineen muutoksia ja auton pääsemistä läpi sumusta. Puhelu loppui siihen kun sain luurin korvaan kaverini huudettua ettei sumussa ajeta!
Vierailija kirjoitti:
Olen luonteeltani tyyppiä, että tulen juttuun kaikkien kanssa. Meillä on ns erikoinen ja muille työntekijöille hankala esihenkilö. Hän ei kuitenkaan ole minun esihenkilöni ja vaikka tiedänkin hänen "erikoisuudestaan" en välitä asiasta.
Minulle on pidetty mykkäkoulua, koska juttelen myös tälle ihmiselle työpaikam kahvihuoneessa silloin harvoin kun hän sinne tulee.
Olen tästä syystä ilmeisesti eräiden mielestä kaksinaamainen. En ymmärrä tätä- eikö normaalit kohteliaat väli kuulu kaikkien työkavereiden välille? Millään tavalla tämä ystävällisyys ei hyödytä minua tai häntä. Hyvän huomenen toivotus ja säästä juttelu on ilmeisesti joillekin liikaa. Käsittämätöntä.
Jos tämän henkilön hankaluus on muiden kiusaamista, siis ihan työpaikkakiusaamista, ahdistelua tms, niin ymmärrän muiden kannan. Sinä ns veljeilet paholaisen kanssa, ja käyttäydyt kuin hänen epäasiallinen käytöksensä ei haittaisi ollenkaan. Näyttää siltä että lakaiset sen maton alle,ja se osaltaan mahdollistaa kiusaamisen jatkumisen. Olet osa sitä "hiljaista joukkoa", ihan kuin koulussa kun iso osa lapsista kääntää pään kun yksi kiusaa muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen luonteeltani tyyppiä, että tulen juttuun kaikkien kanssa. Meillä on ns erikoinen ja muille työntekijöille hankala esihenkilö. Hän ei kuitenkaan ole minun esihenkilöni ja vaikka tiedänkin hänen "erikoisuudestaan" en välitä asiasta.
Minulle on pidetty mykkäkoulua, koska juttelen myös tälle ihmiselle työpaikam kahvihuoneessa silloin harvoin kun hän sinne tulee.
Olen tästä syystä ilmeisesti eräiden mielestä kaksinaamainen. En ymmärrä tätä- eikö normaalit kohteliaat väli kuulu kaikkien työkavereiden välille? Millään tavalla tämä ystävällisyys ei hyödytä minua tai häntä. Hyvän huomenen toivotus ja säästä juttelu on ilmeisesti joillekin liikaa. Käsittämätöntä.
Jos tämän henkilön hankaluus on muiden kiusaamista, siis ihan työpaikkakiusaamista, ahdistelua tms, niin ymmärrän muiden kannan. Sinä ns veljeilet paholaisen kanssa, ja käyttä
Kyse ei ole kiusaamisesta (tai sitten minulle ei ole kerrottu asiasta) enkä lakaise maton alle. Olen itsekin sanonut myös suoraan +mutta asiallisesti) tälle henkilölle. Millään tavalla en veljeile hänen kanssaan vaan tervehdin ja vastaan esim kysymyksiin. En kehittele jutun juurta enkä ole aloitteellinen suuntaansa. En ymmärrämiksi tällainen kohteliaat mutta etäiset välit pitävä nähtäisiin jotenkin väärin.
Mylkäkoulun pitäminen ja asoiden olettaminenko on mielestäsi oikein? Olen melko uusi työntekijä joten en voi edes tietää mitä historiassa on tapahtunut. Tuntuu, että minun oletetaan tietävän jotain vaikka en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harraste auton lainaamisesta tuli mieleen kun kaverini näki perheemme perintökorun äitini kaulassa kun äiti tuli hyvän ystävänsä häistä. Kaverini ihasteli korua ja kysyi sitten saako hän lainata sitä. Äitini kiitti kehuista ja kertoi kauniisti että kyseessä on melko lailla arvokkaampi koru ja hänkään ei käytä sitä kuin erikoistilanteissa. Kaverini vähän mössähti ja alkoi hetken päästä vaatia minulta että pyydän sen lainaan itselleni ja annan sitten hänelle, eihän se voi nyt olla niin kallis ja lainaisi vain yhden illan ajan kun menemme ulos. Yritti jopa saada minut lähtemään vanhempieni makuuhuoneeseen etsimään sitä. Äitini kuuli ja tuli sanomaan että koru on jo kassakaapissa ja pysyy siellä ja baariin voi hakea jonkin korun H&M:stä, hänen korunsa on kultaa ja siinä on aitoja timantteja ja safiireja ja perintötiedon mukaan se on ollut suvussa ainakin n. 120v, eli se on meille korvaam
Tästä tulee mieleen kaverin tapaus, tuossa samassa iässä suunnilleen. Asui kimppakämpässä ja kävivät koko kimppakämppäporukalla kirppiksellä. Kirppikseltä löytyi kengät, joista sekä kaverini että kämppiksensä tykkäsivät kovasti. Kengät olivat kaverille sopivat, mutta kämppikselle auttamatta liian pienet. Kaveri osti kenhät itselleen ja kämppis suutahti niin, että mökötti monta päivää. Kaveri otti puheeksi, että onko hän tehnyt jotain, kun olet vältellyt ja mököttänyt monta päivää ja syy oli, että kun ostit ne kengät,vaikka minä halusin ne itselleen. Siinä käytiin sitten tunnin keskustelu siitä, että ne kengät olivat 2 numeroa liian pienet sulle, et olisi voinut edes käyttää niitä.
Aikuisen naisen kanssa!
Minäkin menin varastamaan kirpputorilta astioita, joita läkkäämpi sukulaisnainen ilmeisesti himoitsi.
Olimme yhdessä käymässä siellä ja näimme ihania astioita. Kyse ei ollut itsepalvelukirppari, eli hintaa ei ollut näkyvissä. Sanoin, että käy kysymässä myyjältä hintaa ja jos on sopiva niin osta pois jos haluat. Hän ei tehnyt elettäkään kysyäkseen hintaa, maksoi sitten hetken päästä kassalla ne mitä osti, mutta ei siis siinäkään vaiheessa kysynyt näiden astioiden hintaa. Joten oletin ettei sitten niitä haluakaan.
Minä sitten vuorollani kysyin ja astiat olivat liki ilmaisia ja toki sitten ostin ne itselleni. Hänen mielestään varastin astiat häneltä. Suuttui. Vieläkin toisinaan muistuttaa asiasta. Ilmeisesti olisi pitänyt kysyä hänen puolestaan, mutta jos aikuinen ihminen ei saa suutaan itse auki, niin silloin ei asia voi olla tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Piti lähteä kaverin kanssa autolla kaupoille, mutta kaveri ilmoitti aamulla ettei halua ajaa koska on sumua. Tarjosin että mennään mun autolla, voin kyllä ola kuskina, tai odotellaan että sumu häipyy. Tästä seurasi omituinen keskustelu koskien sumua ja näkyvyyttä, vesisadetta, ilmanpaineen muutoksia ja auton pääsemistä läpi sumusta. Puhelu loppui siihen kun sain luurin korvaan kaverini huudettua ettei sumussa ajeta!
Anna kun arvaan - kaverisi on nainen.
Tuttuni suuttui kuin keitin luumuhilloa ja kieltäydyin ottamasta kattilasta pois isoa "roskaa" eli vaniljatankoa. Ei uskonut että sen kuuluu olla kattilassa ja otetaan pois vasta kun hillo purkitetaan. Vanilja on kuulemma aina valkeaa jauhetta! Oli sitten kuitenkin googlannut asian ja totesi mun olleen oikeassa, mutta vihoitteli asiasta vielä joulunakin.
Mulla on ärtyvä suoli,oli sovittu kaverin kanssa lenkille meno mutta vatsa oli sekaisin. Kaveri suuttui "metsä alkaa ihan takapihaltasi et vaan halua lenkille, enkä ees usko että sulla on usein ripulia, kun oisit laihempi!" Päätin että nähkööt itse ja niin kävi, jouduin käymään kolmesti puskassa vesiripulilla ja kaveri tuskaili polulla. Kun päästiin takaisin pihaani kaveri tiuskaisi "mee hitto lääkäriin,ei toi normaalia!" ja lähti tuohtuneena.
Myöhemmin jaoin Facebookissa artikkelin sekä pari meemiä ärtyvään suoleen liittyen ja kaveri kommentoi "onko taas paskahätä" todella ivalliseen sävyyn.
Kaveri on 30,ei 13.
Koirallani on tällä hetkellä nenäpunkki joten yritämme vältellä koirakontakteja ettei se tartu muille koirille, eräs mies tänään suuttui kun antoi koiransa tulla hihna pitkällä omaani kohti ja huikkasin että älä päästä, koirallani on nenäpunkki. Kamala mesoaminen ja meuhkaus siitä kuinka muka keksin tekosyyn miksi hänen koiransa ei saa tulla nuuskimaan ja tutustumaan ja kuinka ei ole ihmekään että nykyään on niin paljon vihaisia koiria kun niitä ei sosiaallistetta.
Oma koirani koko tämän ajan oli kiltisti vierelläni ilman että haukkui tai rähjäsi tms joten en tiedä miksi veti mukaan ei sosiaaliset ja vihaiset koirat soppaan.
Entinen luokkakaveri suuttui kun en jäänytkään vanhempieni taloon erakkona kissojen kanssa asumaan, vaan kouluttauduin, hankin työpaikan, menin naimisiin ja aloin ylipäätään elämään kun sain karistettua "perä-hikiän" pölyt jaloistani.