Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6329)
Olin kaverini synttäreillä, hän täytti 17v. Olin ilmoittanut etukäteen että minulla on paha pähkinä allergia ja keliakia, mutta voin ottaa mukaan omat syötävät. Kaverini äiti oli kuitenkin ottanut yhteyttä äitiini ja tehnyt minulle oman turvallisen herkkuannoksen. Kaverini päätti suuttua kun kuulemma vein huomion pois hänestä kun hänen äitinsä toi minulle oman annoksen kun kaikki muut hyökkäsivät herkkupöydän kimppuun.
About samanlainen case: yksi ystäväni suuttui minulle ja sanoi etten saa kutsua synttäreilleni yhtä luokkakaveria jolla on keliakia, koska hän ei voi syödä samaa synttärikakkua kuin me muut ja muut taas eivät saa syödä hänen erikois herkkujaan. Tämä ystävä päätti sitten murjottaa synttäreilläni ja olla syömättä mitään, kun ei saanut syödä gluteenittomia leivonnaisia, jotka oli varattu toiselle.
Hain tyttöni 6v. päiväkodista kun hänelle oli noussut kuume kesken kaiken. Kun tulimme kotiin naapurimme, vanhempi mies, tuli vastaan ja ihmetteli miksi tulimme silloin. Kun sanoin että lapseni on kuumeessa, hän tokaisi että mikä syy se on, kai jätän laiskan lapsen kotiin ja menen takaisin töihin. Jäin sanattomaksi ja menimme kotiin, lapsi sohvalle lepäämään ja itse viereen jatkamaan töitä läppärillä. Naapuri oli sitten kertonut tuohtuneena toiselle naapurille, että meillä vain laiskotellaan ja ollaan poissa töistä tekosyyn varjolla. Tämä toinen naapuri, eläkeläis ikäinen rouva, tuli sitten kurkkaamaan meitä, tarjosi apua ja jäi vahtimaan tyttöäni että pääsin nopeasti apteekkiin ennenkuin mieheni tuli töistä illalla.
Tulin kipeäksi, kunnon flunssa. Olin edellisenä päivänä käynyt kaverilla kylässä, en vielä ollut silloin kipeä..
Puhuttiin parinpäivän päästä puhelimessa ja kerroin, että vitsi kun on huono olo, tulikin tää flunssa. Kaveri alkoi huutaa minulle, että kiva kun kävit tarttumassa häneen taudin. Yritin sanoa, että en tiennyt ja että toivottavasti ei nyt tarttunut.. kaveri huusi edelleen, etten tajua ettei hän voi nyt sairastua ja löi luurin korvaan..
Teen töitä kotona, eikä minulla ole mikään 8-16 aikataulu, joten liikun kai epätyypillisiin aikoihin. Naapurini ei tiedä mitä teen, joten hän on päättänyt että elän valtion tuilla + kasvatan ja myyn huumeita, minulla on isohko yrttipuutarha. Naapuri kertoo jokaiselle joka suostuu kuuntelemaan että kohta poliisit hakevat minut ja saan häädön vuokranantajalta(?), eikä ole koskaan tervehtinyt minua. Tämä alkoi heti siitä kun ostin tämän talon, muiden naapurien kanssa moikataan ja vaihdetaan aina pari sanaa.
Viime kesänä juttelin puolisen tuntia poliisien kanssa kun he ihastelivat puutarhaani ja sisäkasvejani eivätkä todellakaan löytäneet mitään epäilyttävää. Naapurini näytti saavan halvauksen kun poliisit pyytelivät anteeksi aiheuttamaansa häiriöä ja lähtivät toivottaen hyvää päivänjatkoa. Kuulin pihalleni kun naapuri huusi puhelimessa jollekin "Ne pollarit eivät tehneet mitään, mihin mä nyt ilmoitan tuosta!!!"
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä kotona, eikä minulla ole mikään 8-16 aikataulu, joten liikun kai epätyypillisiin aikoihin. Naapurini ei tiedä mitä teen, joten hän on päättänyt että elän valtion tuilla + kasvatan ja myyn huumeita, minulla on isohko yrttipuutarha. Naapuri kertoo jokaiselle joka suostuu kuuntelemaan että kohta poliisit hakevat minut ja saan häädön vuokranantajalta(?), eikä ole koskaan tervehtinyt minua. Tämä alkoi heti siitä kun ostin tämän talon, muiden naapurien kanssa moikataan ja vaihdetaan aina pari sanaa.
Viime kesänä juttelin puolisen tuntia poliisien kanssa kun he ihastelivat puutarhaani ja sisäkasvejani eivätkä todellakaan löytäneet mitään epäilyttävää. Naapurini näytti saavan halvauksen kun poliisit pyytelivät anteeksi aiheuttamaansa häiriöä ja lähtivät toivottaen hyvää päivänjatkoa. Kuulin pihalleni kun naapuri huusi puhelimessa jollekin "Ne pollarit eivät tehneet mitään, mihin mä nyt ilmoitan tuosta!!!"
Eikä =D
Naapuri vois hankkia elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä kotona, eikä minulla ole mikään 8-16 aikataulu, joten liikun kai epätyypillisiin aikoihin. Naapurini ei tiedä mitä teen, joten hän on päättänyt että elän valtion tuilla + kasvatan ja myyn huumeita, minulla on isohko yrttipuutarha. Naapuri kertoo jokaiselle joka suostuu kuuntelemaan että kohta poliisit hakevat minut ja saan häädön vuokranantajalta(?), eikä ole koskaan tervehtinyt minua. Tämä alkoi heti siitä kun ostin tämän talon, muiden naapurien kanssa moikataan ja vaihdetaan aina pari sanaa.
Viime kesänä juttelin puolisen tuntia poliisien kanssa kun he ihastelivat puutarhaani ja sisäkasvejani eivätkä todellakaan löytäneet mitään epäilyttävää. Naapurini näytti saavan halvauksen kun poliisit pyytelivät anteeksi aiheuttamaansa häiriöä ja lähtivät toivottaen hyvää päivänjatkoa. Kuulin pihalleni kun naapuri huusi puhelimessa jollekin "Ne pollarit eivät tehneet
No, naapurillahan on jo jännittävä elämä vakoillessaan naapurin "huumeviljelijä-vuokralaista". :D
Serkkuni kertoi että häntä yököttää kun minulla on jääkaapissa Kallen Mätitahnaa ja kysyi miksi minulla on "tuota ällöttävää sotkua". Vastasin että tykkään suolaisesta ja kun kaviaariin ei ole varaa niin se saa olla korvikkeena. Hän ei tajunnut vertausta kaviaariin ja kun selitin mitä mätitahna on hän suuttui. Oli luulllut koko ikänsä että mätitahna on jotain mätää tai mädätettyä ... ollaan kohta 30v molemmat.
Vierailija kirjoitti:
About samanlainen case: yksi ystäväni suuttui minulle ja sanoi etten saa kutsua synttäreilleni yhtä luokkakaveria jolla on keliakia, koska hän ei voi syödä samaa synttärikakkua kuin me muut ja muut taas eivät saa syödä hänen erikois herkkujaan. Tämä ystävä päätti sitten murjottaa synttäreilläni ja olla syömättä mitään, kun ei saanut syödä gluteenittomia leivonnaisia, jotka oli varattu toiselle.
Minulla on keliakia ja laktoosi-intoleranssi, teen kaikki tarjottavat gluteenittomina ja laktoosittomina. Vieras oli nyreissään, kun kaikki on niin kallista, eikä raskinut siedä kakkuakaan kuin pienen siivun. En alkanut selittämään, että ei perunajauho ole vehnäjauhoon verrattuna sen kalliimpaa, toisaalta minähän se maksaja olin.
Toinen hikeentyi, kun mä oon mä.
Luokkakokouksessa seurasin sivusta kun luokan kiusaaja menetti hermonsa entiselle kiusatulle. Tämä kiusattu oli vaihtanut paikkakuntaa, saanut ystäviä, opiskellut vuosia ja päässyt hyviin töihin, eli menestynyt elämässään. Kaiken lisäksi entinen kiusattu oli aikuistunut ihan hyvän näköiseksi tyypiksi ja oli onnellisesti naimisissa.
Kiusaaja hermostui kun vanhat roolit eivät enää toimineetkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä kotona, eikä minulla ole mikään 8-16 aikataulu, joten liikun kai epätyypillisiin aikoihin. Naapurini ei tiedä mitä teen, joten hän on päättänyt että elän valtion tuilla + kasvatan ja myyn huumeita, minulla on isohko yrttipuutarha. Naapuri kertoo jokaiselle joka suostuu kuuntelemaan että kohta poliisit hakevat minut ja saan häädön vuokranantajalta(?), eikä ole koskaan tervehtinyt minua. Tämä alkoi heti siitä kun ostin tämän talon, muiden naapurien kanssa moikataan ja vaihdetaan aina pari sanaa.
Viime kesänä juttelin puolisen tuntia poliisien kanssa kun he ihastelivat puutarhaani ja sisäkasvejani eivätkä todellakaan löytäneet mitään epäilyttävää. Naapurini näytti saavan halvauksen kun poliisit pyytelivät anteeksi aiheuttamaansa häiriöä ja lähtivät toivottaen hyvää päivänjatkoa. Kuulin pihalleni kun naapuri hu
Joko siinä on sairaalloista vihaa tai harhaluuloisuushäiriö. Kuulin juuri tapauksesta, missä ihminen luuli yläkerrasta kantautuvan tasaista ääntä. Hän sitten päätti, että siellä pidetään ilotaloa. Tiesi vielä, että omistajan sukulainen se siellä touhuaa...muka.
Meidän luultiin myös asuvan vuokralla ja naapuri tuli huutaen pihalle kun olimme purkamassa lahoa huvimajaa pois. Ei ollut edes rajanaapuri, vaan kolmen talon päässä asuva ja myöhemmin saimme tietää että oli kertonut luulojaan totuuksina muille.
Mutta tämä tuli karjumaan ettemme saa tehdä muutoksia ilman omistajan lupaa ja väitti että huvimaja on suojeltu yms. Meidän pihalla oli lopulta useampia naapureita ihmettelemässä mekkalaa. Lopulta näytin lupapaperit jotka oli saatu uuden piharakennuksen rakentamiseen ja joissa mainittiin vanhan purkaminen. Siinä vaiheessa tälle tyypille alkoi valjeta että papereissa oli meidän nimemme ja me omistamme kotimme ja saamme tehdä mitä haluamme.
No oltiin lapsia kun tämä tapahtui, mutta kuitenkin. Meille luettiin päiväkodissa satua, jossa oli keijukaisia ja peikkoja, ja piirtelyhetken tullessa kehotettiin piirtämään kuva tästä aiheesta. Piirsin sadun hahmoja, sitten aloin piirtää niiden viereen kukkasia ja etanaa. Samassa pöydässä kanssani istui eräs tyttö, joka muutenkin kiusasi minua välillä, ja nyt hän alkoi huutaa minulle "Mitä sä tyhmä piirrät jotain etanaa, ei siinä sadussa mitään etanaa ollut!" Oli siis ihan tosissaan vihainen ja huusi. Hoitaja puuttui tähän ja sanoi, että kyllä metsissä yleensä etanoita on, ja tuo satuhan sijoittui metsään. Asia ei kuitenkaan jäänyt siihen, vaan tyttö tuli kovistelemaan minua asiasta myöhemminkin sinä päivänä.
Oli minusta niin outo juttu, että muistan edelleen vaikka oltiin jotain 5-vuotiaita 😅
Oudoimmat suuttumiset kai täällä, vauviksella siis.
Jos huomenta toivottaa, niin kohtapa sen joku käsittää widuiluna ja vetää hirmuraivarit.
Vanhempi naishenkilö tulistui julkisessa vessassa, kun hänen koppinsa ovea satuttiin kokeilemaan. Oven lukon keskiosa oli kiepsahtanut niin, ettei näyttänyt punaista vaikka koppi olikin varattu, ja vasta kahvaa kokeilemalla huomasi, että lukossa on. Rouvalle tämä oven kokeilu (ovihan siis pysyi todellakin kiinni) oli niin kova järkytys, että heti kopista poistuttuaan hän ryntäsi sättimään täysin viatonta ystävääni joka sattui odottelemaan käsienpesualtaiden luona ja kimmastui vielä enemmän, kun ulkomaalainen ystäväni ei osannut suomea.
Minulla oli edellisessä asuinkaupungissani ammatillinen tukihenkilö, jolla oli lyhytterapiaopinnot meneillään. Hänellä meni hermot siihen että minulta ei aspergerin oireyhtymän takia onnistu small talk. Kerroin hänelle viestitse haluavani lopettaa tukihenkilöpalvelun ja perustelin sitä sillä, että sen tukihenkilön kanssa tapaamisilla selvästikin tarvitsee small talkin taitoa ja sitähän minulla ei ole (ja sanoin että samasta syystä en tulevassakaan asuinkaupungissani halua tukihenkilöpalvelua ja että onneksi siellä mihin muutan, ei ole käytössä samanlaista tukihenkilöpalvelua johon minua voitaisiin painostaa).
Tukihenkilöni sitten vastasi tuskastuneeseen sävyyn, että hänen kanssaan tapaamisilla nyt vain tarvitsee sitä small talkin taitoa, vaikka halusin sen tukihenkilöpalvelun lopettaa nimenomaan juurikin siksi, koska se small talk hänen kanssaan ei tuntunut minulle luontevalta. Lisäksi hän väitti, että small talk on sellainen taito, jota tulisin myös tulevaisuudessa muka tarvitsemaan ja jota minun pitäisi muka opetella.
Viestiä kirjoittaessani olin vielä ajatellut, että haluaisin vielä kuitenkin lopputapaamisen tukihenkilöni kanssa pitää ennen kuin muutan. Minun oli tarkoitus siinä samassa viestissä kertoa, että ei sitä sovittua lopputapaamistamme kuitenkaan tarvitse perua vaan voin siihen kyllä vielä tulla. Unohdin väsyneenä sitten mainita viestissäni, että sitä lopputapaamista en halua perua ja hän oletti sitten, että haluan perua lopputapaamisen ja vastasi tuskastuneeseen sävyyn, että perutaan sitten se viimeinen tapaamisemme jos kanssani noin ahdistavaa on. Miten voi ammatillinen tukihenkilö sanoa niin, tuskastua small talkin osaamattomuudestani ja kuvitella, että small talkin taito olisi elämässä välttämätön? Ymmärsinkö nyt oikein että haluat perua sen viimeisen tapaamisemme? olisi ollut oikea tapa varmistaa minulta, että onko niin, että haluan perua sovitun viimeisen tapaamisemme. Ei minua sitten enää huvittanut tavata kun meininki oli sellainen, vaan erittäin mielelläni sitten peruin sen viimeisen tapaamisemme, muutin toiseen kaupunkiin ja yritin unohtaa koko ihmisen. No, annettakoon hänelle sitä vähän anteeksi sillä, että hänellä on ne lyhytterapiaopinnot vasta kesken.
Vuosia sitten puoliso laittoi vahingossa tekstiviestin väärään numeroon. Kyseisen viestin saanut nainen soitti puolisolle ja kiljui puhelimessa,kuinka häntä on häiritty järkyttävällä tavalla.