Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Ukko suuttuu ihan pikkujutuista lähes päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle suuttuu kaikki muut paitsi työkaverit omista oletuksistaan. Tai jostain mitä teen tai olen tottunut tekemään eritavalla kuin he. Esimerkiksi katsomistani tv- ohjelmista, kiinnostuksestani itseapu- oppaisiin, verhojen kiinnilaitosta, sairauksista, joille en mitään mahda tai joita pitää lääkitä. Kuuntelemani musiikkikin on p*skaa ja kotona sisustuksessa käyttämäni värit vääriä. Näin toimivat lähimmät ihmiset, joten olen tietoisesti vähentänyt kanssakäymisiä minimiin. Enkä solmi enää uusia ihmissuhteita. Parempi yksin, säilyy itsekunnioitus.

Kuulostaa vähän siltä, että taitaa olla narsistisia kavereita sinulla. Ei voi muuten suuttua mielipideasioista tai jaksaa naljailla ihan joka asiasta. Suosittelen etsimään parempaa seuraa vaikka jostain harrastusryhmistä, mitkä nimenomaan liittyy näihin sinun kiinnostuksenkohteisiin. Ei kannata eristäytyä kaikista ihmisistä, kaikki ei ole noin ilkeitä kuin kuvailemasi tyypit. Ihan varmasti löytyy monia, joille sinä olisit hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin olet. Mutta tiedän kokemuksesta, että on vaikea uskoa siihen, jos on kauan ollut vaikkapa persoonallisuushäiriöisten ihmisten silmätikkuna (en nyt tietenkään diagnosoi näitä kuvailemiasi ihmisiä, puhun vaan omista kokemuksistani). Ansaitset kuitenkin paljon parempaa.

Kiitos myötätunnosta! Minussa on joku magneetti, sillä olen koko ikäni vetänyt sellaisia ihmisiä puoleeni. En siedä enää yhtään!

Omalla kohdallani tämä meni niin, että vanhempani olivat persoonallisuushäiriöisiä, eli kotona ei opetettu, että on oikeus pistää rajat ihmisten kanssa, että kaikkeen ei tarvitse reagoida, ja että vihaisuutta voi ilmaista terveellä tavalla. Ja että ilkeiden ihmisten kanssa ei tarvitse olla. Eli se oli tavallaan siedätyshoitoa tällaiselle käytökselle. Vaatii tosi paljon töitä (ja omalla kohdallani monta vuotta terapiaa) opetella näkemään itsensä uudella tavalla, ja oppia toimimaan näiden ihmisten kanssa eri tavalla. He kyllä yrittävät tätä käytöstä muidenkin kanssa, mutta jos joku on kasvanut terveessä kodissa tai muuten on oppinut, että ihmisten ei pitäisi kohdella toisia noin, niin usein osaa nopeammin tunnistaa huonon käytöksen ja vältellä näitä tyyppejä. Eli, sinussa ei ole mitään vikaa, et ole magneetti, mutta voi olla että joudut opettelemaan uusia taitoja, että häiriintyneet ihmiset eivät pääse takertumaan sinuun. Ja empatiaa itseäsi kohtaan. Netissä on tosi paljon hyviä videoita ja muita resursseja, varsinkin enkuksi.

Jos jotain kiinnostaa, niin voin laittaa tänne ehdotuksia joistain terapeuteista ja muista, jotka tekee videoita näistä aiheista. Englanniksi tosiaan.

Laita ihmeessä. Minäkin näitä joiden empatiaa helposti hyväksikäytetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle suuttuu kaikki muut paitsi työkaverit omista oletuksistaan. Tai jostain mitä teen tai olen tottunut tekemään eritavalla kuin he. Esimerkiksi katsomistani tv- ohjelmista, kiinnostuksestani itseapu- oppaisiin, verhojen kiinnilaitosta, sairauksista, joille en mitään mahda tai joita pitää lääkitä. Kuuntelemani musiikkikin on p*skaa ja kotona sisustuksessa käyttämäni värit vääriä. Näin toimivat lähimmät ihmiset, joten olen tietoisesti vähentänyt kanssakäymisiä minimiin. Enkä solmi enää uusia ihmissuhteita. Parempi yksin, säilyy itsekunnioitus.

Kuulostaa vähän siltä, että taitaa olla narsistisia kavereita sinulla. Ei voi muuten suuttua mielipideasioista tai jaksaa naljailla ihan joka asiasta. Suosittelen etsimään parempaa seuraa vaikka jostain harrastusryhmistä, mitkä nimenomaan liittyy näihin sinun kiinnostuksenkohteisiin. Ei kannata eristäytyä kaikista ihmisistä, kaikki ei ole noin ilkeitä kuin kuvailemasi tyypit. Ihan varmasti löytyy monia, joille sinä olisit hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin olet. Mutta tiedän kokemuksesta, että on vaikea uskoa siihen, jos on kauan ollut vaikkapa persoonallisuushäiriöisten ihmisten silmätikkuna (en nyt tietenkään diagnosoi näitä kuvailemiasi ihmisiä, puhun vaan omista kokemuksistani). Ansaitset kuitenkin paljon parempaa.

Kiitos myötätunnosta! Minussa on joku magneetti, sillä olen koko ikäni vetänyt sellaisia ihmisiä puoleeni. En siedä enää yhtään!

Omalla kohdallani tämä meni niin, että vanhempani olivat persoonallisuushäiriöisiä, eli kotona ei opetettu, että on oikeus pistää rajat ihmisten kanssa, että kaikkeen ei tarvitse reagoida, ja että vihaisuutta voi ilmaista terveellä tavalla. Ja että ilkeiden ihmisten kanssa ei tarvitse olla. Eli se oli tavallaan siedätyshoitoa tällaiselle käytökselle. Vaatii tosi paljon töitä (ja omalla kohdallani monta vuotta terapiaa) opetella näkemään itsensä uudella tavalla, ja oppia toimimaan näiden ihmisten kanssa eri tavalla. He kyllä yrittävät tätä käytöstä muidenkin kanssa, mutta jos joku on kasvanut terveessä kodissa tai muuten on oppinut, että ihmisten ei pitäisi kohdella toisia noin, niin usein osaa nopeammin tunnistaa huonon käytöksen ja vältellä näitä tyyppejä. Eli, sinussa ei ole mitään vikaa, et ole magneetti, mutta voi olla että joudut opettelemaan uusia taitoja, että häiriintyneet ihmiset eivät pääse takertumaan sinuun. Ja empatiaa itseäsi kohtaan. Netissä on tosi paljon hyviä videoita ja muita resursseja, varsinkin enkuksi.

Jos jotain kiinnostaa, niin voin laittaa tänne ehdotuksia joistain terapeuteista ja muista, jotka tekee videoita näistä aiheista. Englanniksi tosiaan.

Laita ihmeessä. Minäkin näitä joiden empatiaa helposti hyväksikäytetään.

Tässä muutama! Näiden videoissa tosiaan saattaa usein korostua lapsuudenperheen sisäiset dynamiikat, ja usein vaikeat parisuhteet, mutta hyvin pitkälti samat ohjeet toimii myös ystävyyssuhteissa. Ja töissä.  Puhuvat paljon traumasta, mutta vaikka ei itsellä olisi mitään selkeitä traumaja, niin todella arvokasta ja käytännöllistä tietoa tarjoavat. Nämä on näiden henkilöiden Youtube-kanavien nimet. Suurimmalla osalla on psykan tutkinto, mutta ei välttämättä kaikilla.

Jerry Wise MA, MS, CLC - Tekee videoita käyttäen IFS (Internal Family Systems) -mallia. Puhuu paljon rajoista, ja oman erillisen identiteetin luomisesta.

DR. KIM SAGE, LICENSED PSYCHOLOGIST - Terapeutti, joka puhuu esimerkiksi miellyttämisen tarpeesta (fawn response), kiintymyssuhteista jne.

Crappy Childhood Fairy - Ohjeita erilaisten käytös- ja ajatusmallien muuttamiseen.

Candace van Dell - Itsetunnon ja itsetuntemuksen, oman identiteetin ja muun sellaisen rakentamiseen aivan ihana kanava. Käyttää joskus sanoja empaatti tai muita vähän uushenkisiä ilmaisuja, mutta hän on todella käytännönläheinen ja keskittyy tunteiden tunnistamiseen ja uudelleentulkintaan, eli ei mitään kristallipuhdistuksia (en mitenkään arvostele niitä, jotka tykkäävät sellaisistakin metodeista, mutta ne ei välttämättä ole kaikkien juttu). 

Lisa A. Romano Breakthrough Life Coach Inc. - Samoja teemoja kuin näillä muilla, valtavasti videoita.

Doc Snipes - Tieteellisempi katsaus traumaan ja siitä toipumiseen.

DoctorRamani - Narsismiasiantuntija. Tosi hyödyllistä tietoa, mutta voi olla aika raskasta materiaalia.

Näitä on paljon lisää, mutta siinä ehkä omat lempparit, joista on ollut tosi paljon apua. Jos haluatte lisää suosituksia, tai vaikka kirjoja, niin näitä löytyy. Vaikkapa traumaan liittyviä juttuja. Suomeksi olen valitettavasti vähemmän etsinyt tietoa, koska sitä ei ollut vielä oikein saatavilla silloin kun aloitin terapian ja näin. Mutta varmasti löytyy nykyään jo enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Ex-ystävä kysyi josko voisin hoitaa hänen hevosiaan(lannat, heinät, vedet yms) hänen 20h-risteilynsä ajan. Lupasin toki, lähti risteilylle perjantaina ja kotiutui siis lauantaina. Sunnuntai-iltana sain tulikivenkatkuista viestiä, kun en sunnuntaina mennytkään tallille. Oltiin muka sovittu viikonlopusta, vaikka puhe oli vain risteilystä, tästä diilistä oli viestitkin tallella.

Hän suuttui niin verisesti, että haukkui minut laiskaksi itsekkääksi epäluotettavaksi paskiaiseksi ja uhkasi, että jos joskus vielä näkee minut tallilla, tekee ilmoituksen kotirauhan häirinnästä.

Surkuhupaisaa tässä on se, että olisin mielelläni huolehtinut hepoista myös silloin sunnuntaina, mutta koska hän pyysi hoitoapua vain pe-la, luotin siihen, että se riittää.

Hevoset siis olivat hänen kotonaan ja oli ne itse sunnuntaina hoitanut.

Kaverilla oli varmaan vuosisadan kankkunen?

Joka tapauksessa toimit aivan oikein, 20 h risteily ei kestä perjantaista sunnuntaihin ja vain kahdesta päivästä olitte sopineet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle suuttuu kaikki muut paitsi työkaverit omista oletuksistaan. Tai jostain mitä teen tai olen tottunut tekemään eritavalla kuin he. Esimerkiksi katsomistani tv- ohjelmista, kiinnostuksestani itseapu- oppaisiin, verhojen kiinnilaitosta, sairauksista, joille en mitään mahda tai joita pitää lääkitä. Kuuntelemani musiikkikin on p*skaa ja kotona sisustuksessa käyttämäni värit vääriä. Näin toimivat lähimmät ihmiset, joten olen tietoisesti vähentänyt kanssakäymisiä minimiin. Enkä solmi enää uusia ihmissuhteita. Parempi yksin, säilyy itsekunnioitus.

Kuulostaa vähän siltä, että taitaa olla narsistisia kavereita sinulla. Ei voi muuten suuttua mielipideasioista tai jaksaa naljailla ihan joka asiasta. Suosittelen etsimään parempaa seuraa vaikka jostain harrastusryhmistä, mitkä nimenomaan liittyy näihin sinun kiinnostuksenkohteisiin. Ei kannata eristäytyä kaikista ihmisistä, kaikki ei ole noin ilkeitä kuin kuvailemasi tyypit. Ihan varmasti löytyy monia, joille sinä olisit hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin olet. Mutta tiedän kokemuksesta, että on vaikea uskoa siihen, jos on kauan ollut vaikkapa persoonallisuushäiriöisten ihmisten silmätikkuna (en nyt tietenkään diagnosoi näitä kuvailemiasi ihmisiä, puhun vaan omista kokemuksistani). Ansaitset kuitenkin paljon parempaa.

Kiitos myötätunnosta! Minussa on joku magneetti, sillä olen koko ikäni vetänyt sellaisia ihmisiä puoleeni. En siedä enää yhtään!

Omalla kohdallani tämä meni niin, että vanhempani olivat persoonallisuushäiriöisiä, eli kotona ei opetettu, että on oikeus pistää rajat ihmisten kanssa, että kaikkeen ei tarvitse reagoida, ja että vihaisuutta voi ilmaista terveellä tavalla. Ja että ilkeiden ihmisten kanssa ei tarvitse olla. Eli se oli tavallaan siedätyshoitoa tällaiselle käytökselle. Vaatii tosi paljon töitä (ja omalla kohdallani monta vuotta terapiaa) opetella näkemään itsensä uudella tavalla, ja oppia toimimaan näiden ihmisten kanssa eri tavalla. He kyllä yrittävät tätä käytöstä muidenkin kanssa, mutta jos joku on kasvanut terveessä kodissa tai muuten on oppinut, että ihmisten ei pitäisi kohdella toisia noin, niin usein osaa nopeammin tunnistaa huonon käytöksen ja vältellä näitä tyyppejä. Eli, sinussa ei ole mitään vikaa, et ole magneetti, mutta voi olla että joudut opettelemaan uusia taitoja, että häiriintyneet ihmiset eivät pääse takertumaan sinuun. Ja empatiaa itseäsi kohtaan. Netissä on tosi paljon hyviä videoita ja muita resursseja, varsinkin enkuksi.

Jos jotain kiinnostaa, niin voin laittaa tänne ehdotuksia joistain terapeuteista ja muista, jotka tekee videoita näistä aiheista. Englanniksi tosiaan.

Laita ihmeessä. Minäkin näitä joiden empatiaa helposti hyväksikäytetään.

Tässä muutama! Näiden videoissa tosiaan saattaa usein korostua lapsuudenperheen sisäiset dynamiikat, ja usein vaikeat parisuhteet, mutta hyvin pitkälti samat ohjeet toimii myös ystävyyssuhteissa. Ja töissä.  Puhuvat paljon traumasta, mutta vaikka ei itsellä olisi mitään selkeitä traumaja, niin todella arvokasta ja käytännöllistä tietoa tarjoavat. Nämä on näiden henkilöiden Youtube-kanavien nimet. Suurimmalla osalla on psykan tutkinto, mutta ei välttämättä kaikilla.

Jerry Wise MA, MS, CLC - Tekee videoita käyttäen IFS (Internal Family Systems) -mallia. Puhuu paljon rajoista, ja oman erillisen identiteetin luomisesta.

DR. KIM SAGE, LICENSED PSYCHOLOGIST - Terapeutti, joka puhuu esimerkiksi miellyttämisen tarpeesta (fawn response), kiintymyssuhteista jne.

Crappy Childhood Fairy - Ohjeita erilaisten käytös- ja ajatusmallien muuttamiseen.

Candace van Dell - Itsetunnon ja itsetuntemuksen, oman identiteetin ja muun sellaisen rakentamiseen aivan ihana kanava. Käyttää joskus sanoja empaatti tai muita vähän uushenkisiä ilmaisuja, mutta hän on todella käytännönläheinen ja keskittyy tunteiden tunnistamiseen ja uudelleentulkintaan, eli ei mitään kristallipuhdistuksia (en mitenkään arvostele niitä, jotka tykkäävät sellaisistakin metodeista, mutta ne ei välttämättä ole kaikkien juttu). 

Lisa A. Romano Breakthrough Life Coach Inc. - Samoja teemoja kuin näillä muilla, valtavasti videoita.

Doc Snipes - Tieteellisempi katsaus traumaan ja siitä toipumiseen.

DoctorRamani - Narsismiasiantuntija. Tosi hyödyllistä tietoa, mutta voi olla aika raskasta materiaalia.

Näitä on paljon lisää, mutta siinä ehkä omat lempparit, joista on ollut tosi paljon apua. Jos haluatte lisää suosituksia, tai vaikka kirjoja, niin näitä löytyy. Vaikkapa traumaan liittyviä juttuja. Suomeksi olen valitettavasti vähemmän etsinyt tietoa, koska sitä ei ollut vielä oikein saatavilla silloin kun aloitin terapian ja näin. Mutta varmasti löytyy nykyään jo enemmän.

Anteeksi, meni pari kanavaa sekaisin. Siis.

Dr. Tori Olds on se joka puhuu IFS-mallista.

Jerry Wise MA, MS, CLC puhuu siis näistä ihmissuhteista ja dynamiikoista.

Hankin keittiöön kuiva-aineille eli jauhot, leseet, makaronit yms. tiiviit läpinäkyvät purkit, koska vihaan ajatusta että niihin pääsisi mitään ötököitä ja kaapit ovat siistimpiä kun saan purkit sinne tiiviisti riveihin. Kaverini auttoi järjestelyssä, mutta veti hirveät pultit kun laitoin purkkeihin eri tavaraa kuin mainoskuvissa oli, esim yhden purkin sisällä oli paperi, jossa oli muron kuvia, niin siihen olisi pitänyt laittaa muroja, koska se kuva on ohje!!!

Siitä, että yleistietoni on laaja ja haastettaessa käy ilmi että olin oikeassa asiassa xyz.

Eräs tuttava suuttui kerran verisesti, kun en lähtenyt hänen kanssaan eräänä lauantaina baariin. Olin 39 asteen kuumeessa, raju flunssa päällä. Tuttava haukkui minut sairaaksi lehmäksi ja huoraksi. Hänen mielestään olisin ihan hyvin voinut istua vaan hiljaa baarin nurkassa. En ole hänen kanssaan enää missään tekemisissä.

Kaverini halusi palauttaa illanvieton jälkeen tyhjät pullot ja se sopi minulle. Sanoin että yksi kassillinen oli Lidlistä, ne pitää palauttaa sinne ja kaverini vain naureskeli. Seuraavana päivänä kaverini soitti ja raivosi että miksi olin laittanut hänen mukaansa kassillisen pantittomia pulloja, hän kantoi niitä ihan turhaan kaupalle, roskiin menivär kun kone ei niitä hyväksynyt.  

Vanha äitini ei osannut itse hoitaa asioitaan. Veli hoiti laskujen maksut ym. Minä kävin viikoittain hoitamassa kauppa-asiat ja muut.

Hänelle oli sitten tullut puhelinlaskusta karhukirje, jos ei makseta menee perintään. Kun tuo sen lempipoika ei sitä monista kehotuksista huolimatta hoitanut, niin maksoin omalta tiliä pois.

Viikko tämän jälkeen äiti soittaa minulle: missä se lasku on, poika tuli Joensuusta asti hoitamaan tämän asian!!! Sanoin että minä sen olen maksanut pois. Suuttui ja rähjäsi minulle, että muita juoksutettaan tämän takia. 

Olinkohan minä tämän jutun pahis???

,

Tapaan ystävääni pari kertaa vuodessa, asumme eri puolilla Suomea. Olimme sopineet tapaavamme Lahdessa erään hotellin aulassa. Olin paikalla noin 10 minuuttia ennen sovittua aikaa. Ystäväni mies tuli hissistä ja sanoi: Kyllä sä sinne ylös huoneeseen voit mennä, X odottaa sua siellä.

Menin sitten täpinöissäni. Koputin huoneen oveen. X tuli avaamaan, mutta nähdessään minut sai ihsn käsittämättömät raivarit:Mehän sovittiin, että nähdään aulassa.

Meni koko tapaamisesta vähän maku. Ok, mä mokasin. Oli sovittu aulaan tapaaminen - pitikö siitä kuitenkin raivarit saada?

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että yleistietoni on laaja ja haastettaessa käy ilmi että olin oikeassa asiassa xyz.

Minulla on ongelmana yleissivistyksen lisäksi myös hyvä muisti. Toinen saattaa suuttua kunnolla, kun en anna periksi asiassa, jossa tiedän olevani oikeassa. Kun asia tarkistetaan ja olen ollut oikeassa, se kuitataan olankohautuksella.

Tästä nyt jo vuosikymmen aikaa, mutta eräs silloinen nettituttava/harrastuspiireistä tuttu nainen ja eräs sukulaiseni jotka olivat täysin tuntemattomat toisilleen niin molemmat kilahtivat aivan täysin kun jätin väkivaltaisen ja ilkeän tyttöystäväni.

Olin niin huonossa hapessa tuolloin etten jaksanut sitä kauheasti analysoida että mistä nämä leidit niin vetivät raivokilarit muiden erosta. Siis oikein vaativat että palaamme yhteen vaikka eivät edes olleet tyttiksen ystäviä ..välit on kuitenkin katkennut tai viilenneet molempiin sittemmin muiden ihmeasioista suuttumisten ynnä muiden seurauksena.

Ja nyt voisin melkein vannoa että kummankin epätoivoinen suuttuminen kumpusi jostain epävakaista piirteistä ja siitä väärästä ajatuksesta että jos minä eroan se saattaisi saada heidänkin puolisonsa eroamaan. Pelko liene turha koska myös vuosikymmen myöhemmin molempien aivan sairaat ( väkivaltaa puolin ja toisin) suhteet jatkuvat, minun eroni ei päässyt tuhoamaan heidän onneaan ja auvoaan :D

Tämä tapahtui eilen, olimme vanhempieni mökillä viettämässä juhannusta ja saunomassa pikkuporukalla. Yksi tytöistä sai karmean raivokohtauksen kun en sammuttanut kiuasta heti kun lopetimme saunomisen ja paasasi energian tuhlaamisesta ja luonnon tuhoutumisesta sylki roiskuen. Me muut emme osanneet muuta kuin tuijottaa raivoajaa, kun hän sitten hiljeni hetkeksi, sain kysyttyä miten hän ajatteli minun sammuttavan puukiukaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monta asiaa: - en osaa taitella oikein tyhjää mehupurkkia roskikseen

-en osaa taitella pöytärattiä oikein

-en osaa käyttää ketsupurkkia sotkematta korkkia

-laitan silityslaudan väärin siivouskomeroon

-autonpesu on turhaa, autoni on liian siisti

-kun otettu kuumaa vettä niin ei saa ottaa perään kylmää vettä (joutuu lorottamaan vettä hukkaan että tulee kylmää)

jne. jne

Suuttujana on mieheni.

Joskus parisuhteemme alkuaikoina minullekin jäkätettiin siivouksesta. Jätin rätit ja imurit siihen ja tokaisin, että herra on hyvä ja ottaa imurin kauniiseen käteen tai hyväksyy minun tapani siivota ja lopettaa nillittämisen. Lopetti leukailun siihen.

Meidän koti on kyllä siisti. Pidän siitä että on siistiä ja tykkään siivota.

Ongelma lienee siinä, että asiat pitää tehdä just samalla lailla kuin puoliso. Vain hänen tapansa on oikea. Se on rasittavaa. Ja vastaan ei saa sanoa, sen olen oppinut, koska silloin "akka nalkuttaa". Kun Hän sanoo asioista se on sanomista, ei nalkuttamista.

Tuosta nalkutus-kortista minä vedän sen päiväiset raivarit, että mies lopulta toivoo että olisin vain tyytynyt "nalkuttamiseen". Sanon että huomaako, että yhtä lailla hänkin kritisoi - millä perusteella se ei muka ole nalkuttamista? Kuulemma miehet eivät nalkuta. Minä sanon aina, että voi työntää lokeroinnin sinne mihin aurinko ei paista, nyt puhutaan asiat halki.

Tässä vaiheessa mies on jo luovuttanut ja rukoilee armoa, mutta minä sanon, että saapi luvan kestää kerta jutun aloittikin. Että keskustellaanpas vähäsen. Joudun yleensä noin puoli tuntia säksättämään miehelle, että menee jokin asia jakeluun.

Ihana parisuhde💘

Heh, kuulostaa pahemmalta kuin oikeasti on. Meillä menee pääsääntöisesti hyvin, mutta kuten kaikilla pariskunnilla, meilläkin on omat ongelmamme. Mieheni on todella fiksu, mutta tunteista hän ei osaa puhua. Siksi minun täytyy aina vähän "ravistella" häntä, jotta asiat saadaan puhuttua. Kyllä ne yleensä selkiää siitä. Mies todella haluaa kaiken olevan hyvin, mutta on omanlaisensa.

Eräs mies, joka on kertomansa mukaan kiinnostunut minusta. En tunne häntä kohtaan mitään erityistä ja olen sen hänelle kohteliaasti sanonutkin. Mies on silti halunnut olla kaveri, ja se on sopinut minulle.

Mutta se menee aina siihen, että olen hänen mielestään kiitollisuudenvelassa, koska hän on "armollisesti" keskustellut kanssani asioista, jotka eivät häntä oikeastaan kuulemma kiinnosta pätkääkään, eli perus kuulumisista jne. Ilmeisesti haluaa sitten jotain muutakin. Ja koska hän loukkasi minua todella pahasti, käskin häipymään. Jonkin ajan päästä tuli häntä koipien välissä takaisin. Vaadin anteeksipyyntöä, mutta hän oli edelleen sitä mieltä, että olen hänelle jotakin "velkaa" siitä että hän "tuhlasi aikaansa" minulle puhumiseen.

Tein selväksi, että minä en odota kenenkään kokevan sitä ylivoimaisena ponnistuksena ja ajan tuhlaamisena, jos juttelee kanssani. Enkä todellakaan ole hänelle siitä velkaa mitään millään lailla, ja että jos ei osaa käyttäytyä, ei tarvitse tulla enää minulle puhumaan.

Esti minut kaikissa somekanavissa ja häipyi 😁😁😁

Kun käy niin, että joku maksaa jotain puolestani ja kun haluan maksaa takaisin niin ei oteta rahaa vastaan. Sitten siitä myöhemmin huomautellaan kun en maksanut takaisin. Kun haluan siinäkin kohtaa maksaa takaisin, ei rahaa huolita. Mitä valittavat jos ei raha kelpaa.

Kun menemme syömään buffettiin ja olen todella nälkäinen. Haluan syödä paljon buffetissa. Olen aika pienikokoinen ja se ruokahalu tulee monelle yllätyksenä. Siitä valitetaan kun syön paljon, ei ole normaalia tuommoinen. Mitä se heille kuuluu miten paljon syön. Sukujuhlat ja muut on erikseen, siellä syön "normaalisti".

En tee suinpäin asioita jos ne eivät ole ennestään tuttuja. En esimerkiksi laita väliseinää kuntoon mikäli siinä on korjattavaa ilman, että ensin otan selvää miten kyseinen vaurio korjataan. Tämä aiheuttaa närettä niissä joille asia on tuttu. Eivät tajua että osaamaton voi saada aikaan paljon vahinkoa jos ei ensin opettele kyseistä asiaa. Riemu repeää kun tekee kaiken väärin ja sitten he tulevat näsäviisasteleen kuinka asiat olisi pitänyt tehdä toisin.

Tässä joitakin joita pidän todella outoina. Olen näistä oppinut enkä enää anna muiden maksaa vaikka pitäisivät sitä ystävällisenä. En enää käy syömässä valittajien kanssa ja jos joudun syömään valittajien kanssa syön tavanomaista vähemmän. Periksi en anna siitä että alkaisin suinpäin tekemään merkittäviä asioita ilman harkintaa, siitä pidän kiinni.

Ihminen on toiselle susi kirjoitti:

Kun käy niin, että joku maksaa jotain puolestani ja kun haluan maksaa takaisin niin ei oteta rahaa vastaan. Sitten siitä myöhemmin huomautellaan kun en maksanut takaisin. Kun haluan siinäkin kohtaa maksaa takaisin, ei rahaa huolita. Mitä valittavat jos ei raha kelpaa.

Kun menemme syömään buffettiin ja olen todella nälkäinen. Haluan syödä paljon buffetissa. Olen aika pienikokoinen ja se ruokahalu tulee monelle yllätyksenä. Siitä valitetaan kun syön paljon, ei ole normaalia tuommoinen. Mitä se heille kuuluu miten paljon syön. Sukujuhlat ja muut on erikseen, siellä syön "normaalisti".

En tee suinpäin asioita jos ne eivät ole ennestään tuttuja. En esimerkiksi laita väliseinää kuntoon mikäli siinä on korjattavaa ilman, että ensin otan selvää miten kyseinen vaurio korjataan. Tämä aiheuttaa närettä niissä joille asia on tuttu. Eivät tajua että osaamaton voi saada aikaan paljon vahinkoa jos ei ensin opettele kyseistä asiaa. Riemu repeää kun tekee kaiken väärin ja sitten he tulevat näsäviisasteleen kuinka asiat olisi pitänyt tehdä toisin.

Tässä joitakin joita pidän todella outoina. Olen näistä oppinut enkä enää anna muiden maksaa vaikka pitäisivät sitä ystävällisenä. En enää käy syömässä valittajien kanssa ja jos joudun syömään valittajien kanssa syön tavanomaista vähemmän. Periksi en anna siitä että alkaisin suinpäin tekemään merkittäviä asioita ilman harkintaa, siitä pidän kiinni.

Minulle valitetaan siitä että syön liian VÄHÄN buffassa. Olen ylipainoiseksi pienehköruokainen ja koko ajan tuputetaan että nyt syödään kun kerran on maksettu.

Kysyinpä kerran, että mitä iloa kukaan siitä oikeasti saa jos olen aivan ähkyssä, koska oikeasti syömiseni ei VOI vaikuttaa kenenkään elämään millään tavalla. Oli aika hiljaista.

Vierailija kirjoitti:

Hankin keittiöön kuiva-aineille eli jauhot, leseet, makaronit yms. tiiviit läpinäkyvät purkit, koska vihaan ajatusta että niihin pääsisi mitään ötököitä ja kaapit ovat siistimpiä kun saan purkit sinne tiiviisti riveihin. Kaverini auttoi järjestelyssä, mutta veti hirveät pultit kun laitoin purkkeihin eri tavaraa kuin mainoskuvissa oli, esim yhden purkin sisällä oli paperi, jossa oli muron kuvia, niin siihen olisi pitänyt laittaa muroja, koska se kuva on ohje!!!

Nämä ovat kyllä erikoisia ihmistyyppejä! Kiinnostaisi nähdä toiminnallisella laitteella mitä siellä aivoissa oikein tapahtuu tällaisen ehdottoman ajatuksen aikana. Kerran ruoka-aine pakkauksessa oli kuva jostain "tarjoiluehdotuksesta", tässä tapauksessa tomaattikastike purkin kuvassa tomaattikeittolautanen = ei voi käyttää pizzakastikkeena, koska purkissa ei ollut pizzan kuvaa... Sitten alkaa hirveä vääntö, että ehdotus on ehdotus, ei määräys. Ja valistus: tuotteiden tarjoiluehdotus kuvat = estetiikka, mainos, mielikuva, raha, korporaatio, psykologia, inspiraatio jne. Sama koskee ruokien kypsennysaikoja ja lämpötiloja. Löllöt ranut on löllöjä ranuja, vaikka kuinka olisivat olleet uunissa 20min. Joskus pieni luento auttaa, joskus ei. Mielelläni otan riskin, koska vaihtoehtona on, että kaveri joko oppii ja viisastuu, muuttuen samalla vähemmän rasittavaksi, tai sitten kaveri ei opi ja jatkaa samalla tavalla, kuin ennenkin. Pelottavaa miten tällaiset ihmiset toimivat ihan päättäjän asemassa...

Minulle on suututtu pitkin matkaa jotakuinkin kaikesta.

Erehdyin kerran toteamaan silloiselle kundikaverilleni baarissa, että tekisi mieleni ranskalaisia. Suuttui ja osti rankalaiset. Mellasti, että hän aikoi tehdä ruokaa. Sori, en tiennyt. Kokkaili keskellä yötä ja raivosi niistä rankalaisista. Pakotti syömään sen ruuankin.

Olishan ton voinut välttää, jos olis maininnut kokkaavansa.

Eräs herra sai huutoraivarit, kun erehdyin kysymään kuis meni työpäivä. Sama sai kilarit riisifrutista, kun syötettyä tätä kaveria aikani mietin halvempaa vaihtoehtoa. Keittäisin riisipuuroa.

Töissä mulle suututtiin, koska olin tehnyt vaadittavan tehtävän, pyysin apuja isompaan hommaan, puhuin liian hiljaa, liian kovaa, olin liian iloinen, kyselin piilotettujen työvälinriden perään. Yksi tyyppi löi poskelle, kun kysyin ergonomisempaa tuolia sinne mihin oli tilattu. Tämä kaveri katseli videoita ja luki lehtiä ja tappoi vain aikaa persus uudella hienolla tuolilla. Mulle on suututtu, kun aiemmin töistä lähtevälle erehdyin mainitsemaan, että me viedään roskat sitten päivän päätyttyä, ettei tarvitse välittää niistä.

Mulle on suututtu, kun kerroin saaneeni tektiviestin, missä joku kertoi halunsa raiskata minut.

Postissa istuin toisella rivillä tyhjillä penkeillä. Eräs nainen alkoi huutaa, että olen varannut kaikki. Ja istuessaan rähjäsi, ettei ole hänelle paikkaa.

Seisoin kaverini kanssa kadulla ja joku tuntematon mies tuli kulman takaa. Haukkui läskiksi ja laiskaksi. Olin pudottanut 22 kiloa.

On suututtu, kun kylään tulevalta tiedustelin, mihin aikaan mahtaa tulla. Vainosin kuulemma häntä. Ei taida rivit riittää.