Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudessa ystävä suuttui eikä puhunut kanssani melkein viikkoon kun sain Kinder munasta kilpikonnan joka oli juuri se niistä kilpikonnista jonka hän halusi eniten ja kieltäydyin antamaan sitä hänelle. Muuten olisin voinutkin antaa tai vaikka vaihtaa johonkin toiseen kilppariin, mutta se oli viimeinen joka minulta puuttui että saan sen sarjan täyteen.

Tässä ja tuossa NCIS läpsijäjutussa täytyy kyllä muistaa että nää suuttujat on olleet lapsia/teinejä. Ovat voineet hyvinkin muuttua aikuisiällä, kaikki ei kypsy samaan aikaan ja tunnesäätely heittelee. Jos suuttuja on aikuinen sitten se on jo poikkeuksellista. Mutta voihan noille jutuille naureskella kunhan muistaa ettei kukaan synny valmiina ihmisenä.

Oudoin? Oltiin kreikassa lomamatkalla 90-luvun alussa. Mukana oli kaveri, olimme 12-13v. Oltiin syvemmällä meressä kellumassa uimapatjalla kirkkaassa vedessä, kuitenkin melko lähellä rantaa, uimalasien kanssa sukelleltiin välillä. Joku kreikkalainen mies ui meressä ilman rihman kiertämää jonkin matkan päässä, säikähdin vähän ja mietin onko se joku pe*vo. Sanoin kaverille siitä, joka ei tehnyt mitään tai reagoinut mitenkään, taisin vahingossa pari kertaa tökätä häntä pinnan suuntaan, että voi kauhistella päivitellä yhdessä asiaa (lapsen logiikalla). Tarkoitus ei ollut aiheuttaa mitään kauheaa. -Sitten hotellilla kaveri alkoi yhtäkkiä käyttäytyä todella vihamielisesti, aggressiivisesti, ei puhunut mitään ja ei kertonut mikä on vikana. Kyllästyin jossain vaiheessa siihen, en ymmärtänyt mikä voi olla ja aloin pukea (jollain oudolla logiikalla) kerroksittain vaatteita. Kaveria se alkoi naurattaa, vaikka oli edelleen suuttunut. Hän kertoi, että oli siksi vihainen kun tuntui että olisi voinut hukkua, ei ymmärtänyt miksi työnsin veteen. Itse taas en säheltäessä tajunnut sitä, ja varsinkaan miksi hän ei aiemmin siitä sanonut. Luultavasti nykyäänkin hän on varma, että olin jotenkin tahallaan tehnyt sen. Paikalla oli lähellä silloin aikuisia ja olin hyvä itse sukeltamaan, kuvittelin varmaan että muutkin ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudessa ystävä suuttui eikä puhunut kanssani melkein viikkoon kun sain Kinder munasta kilpikonnan joka oli juuri se niistä kilpikonnista jonka hän halusi eniten ja kieltäydyin antamaan sitä hänelle. Muuten olisin voinutkin antaa tai vaikka vaihtaa johonkin toiseen kilppariin, mutta se oli viimeinen joka minulta puuttui että saan sen sarjan täyteen.

Tässä ja tuossa NCIS läpsijäjutussa täytyy kyllä muistaa että nää suuttujat on olleet lapsia/teinejä. Ovat voineet hyvinkin muuttua aikuisiällä, kaikki ei kypsy samaan aikaan ja tunnesäätely heittelee. Jos suuttuja on aikuinen sitten se on jo poikkeuksellista. Mutta voihan noille jutuille naureskella kunhan muistaa ettei kukaan synny valmiina ihmisenä.

Juuh, ja me ollaan yhä ystäviäkin. Naureskellaan joskus tuolle kilpparijutulle jos tulee jotain juttua lapsuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Oudoin tapaus on se, että pysäytin auton suojatien eteen jotta tien reunassa odottanut vanhempi nainen pääsisi suojatien yli, ja kyseinen rouva vetikin kohteliaaksi tarkoitetusta teostani armottomat kilarit. Pui nyrkkiään ja näytti vielä keskisormeaan. 

Kyseinen nainen on tietääkseni ihan normaali, ei siis mielenterveystapaus, vanhuuden höperö, tai aineiden käyttäjä. Tuolloinkin näytti ihan tavalliselta seistessään tien reunassa ennen raivopuuskaa. 

Myös toinenkin jalankulkija on pahoittanut mielensä kun olen antanut tietä. Tämä on outo pikkukaupunki.

Kerran yksi vanhempi naishenkilö pyysi apuani tienylittämisessä. Toki autoin ilomielin ja kun olimme kadun ylittäneet hän pyysi, että voinko auttaa hänet vielä kirjastolle, joka sijaitsi paljon kauempana. Vastasin rehellisesti, että valitettavasti en voi tällä kertaa auttaa koskaa minun täytyy ehtiä junaan. Tästä nainen sitten jostain syystä sai raivokohtauksen ja kuinka minä en kunniota vanhoja ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oudoin tapaus on se, että pysäytin auton suojatien eteen jotta tien reunassa odottanut vanhempi nainen pääsisi suojatien yli, ja kyseinen rouva vetikin kohteliaaksi tarkoitetusta teostani armottomat kilarit. Pui nyrkkiään ja näytti vielä keskisormeaan. 

Kyseinen nainen on tietääkseni ihan normaali, ei siis mielenterveystapaus, vanhuuden höperö, tai aineiden käyttäjä. Tuolloinkin näytti ihan tavalliselta seistessään tien reunassa ennen raivopuuskaa. 

Myös toinenkin jalankulkija on pahoittanut mielensä kun olen antanut tietä. Tämä on outo pikkukaupunki.

Kerran yksi vanhempi naishenkilö pyysi apuani tienylittämisessä. Toki autoin ilomielin ja kun olimme kadun ylittäneet hän pyysi, että voinko auttaa hänet vielä kirjastolle, joka sijaitsi paljon kauempana. Vastasin rehellisesti, että valitettavasti en voi tällä kertaa auttaa koskaa minun täytyy ehtiä junaan. Tästä nainen sitten jostain syystä sai raivokohtauksen ja kuinka minä en kunniota vanhoja ihmisiä.

Voi luoja.

Vanhukset sitten osaavat olla tekopyhyyden huippuja: "meitä vanhoja pitää kunnioittaa, mutta sama ei päde toisinpäin"

Kaveri tuli yllättäen kylään ja kun en yllärivisiiteistä tykkää, niin sanoin, että olisi voinut soittaa, etten tykkä yllätyskyläilyistä, niin kuului vain kolahdus ja kaveri katosi ovesta ulos. Jälkeen päin kun nähtiin, oli kaveri kuin ei mitään olisi tapahtunut. Vähän nousi kulmat moisesta.

Jep ,vanhat naiset. Yksi sellainen oulun eräässä kaupassa ohi sanoi jotain  että auta mua, siinä seisoskellessa hyllyn edess.

Kävelin siis ohi vain ja sanoin että tuolla myyjä tuloss tänne suuntaan.

Sitten tämä tyyppi ohitti minut toisessa päässä ja alkoi räyhään että jätetään tuonne kuolemaan vaan kun pyysi apua ...

Peruskoulussa rinnakkaisluokalla ollut poika suuttui minulle siitä, että meillä oli samat etunimet. Olemme syntyneet sana vuonna ja tämä nimi vain sattui olemaan tuolloin muodissa, oliko se nyt neljänneksi suosituin pojan nimi syntymävuonnamme. Hän myös haukkui vanhempiani matkijoiksi koska he olivat antaneet minulle saman etunimen kun hänen vanhempansa olivat antaneet hänelle. Minun vanhempani ja hänen vanhempansa eivät tunteneet toisiaan ollenkaan ja vaikka he olisivatkin tunteneet toisensa, niin hänen vanhempiaan olisi siinä voinut matkimisesta syyttää. Minä nimittäin synnyin alkuvuodesta kun hän syntyi loppuvuodesta ja minulle oli siis annettu nimi nimi jo ennen kuin hän oli vielä edes syntynyt. Hänen mielestään oli kuitenkin väärin, että samalla luokka-asteella on ksksi saman nimistä poikaa vaikka emme edes olleet samalla luokalla.

äkänen akka kirjoitti:

Kaveri tuli yllättäen kylään ja kun en yllärivisiiteistä tykkää, niin sanoin, että olisi voinut soittaa, etten tykkä yllätyskyläilyistä, niin kuului vain kolahdus ja kaveri katosi ovesta ulos. Jälkeen päin kun nähtiin, oli kaveri kuin ei mitään olisi tapahtunut. Vähän nousi kulmat moisesta.

Ihan oikein. Jos ei haluta kylään, on parempi poistua.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulussa rinnakkaisluokalla ollut poika suuttui minulle siitä, että meillä oli samat etunimet. Olemme syntyneet sana vuonna ja tämä nimi vain sattui olemaan tuolloin muodissa, oliko se nyt neljänneksi suosituin pojan nimi syntymävuonnamme. Hän myös haukkui vanhempiani matkijoiksi koska he olivat antaneet minulle saman etunimen kun hänen vanhempansa olivat antaneet hänelle. Minun vanhempani ja hänen vanhempansa eivät tunteneet toisiaan ollenkaan ja vaikka he olisivatkin tunteneet toisensa, niin hänen vanhempiaan olisi siinä voinut matkimisesta syyttää. Minä nimittäin synnyin alkuvuodesta kun hän syntyi loppuvuodesta ja minulle oli siis annettu nimi nimi jo ennen kuin hän oli vielä edes syntynyt. Hänen mielestään oli kuitenkin väärin, että samalla luokka-asteella on ksksi saman nimistä poikaa vaikka emme edes olleet samalla luokalla.

Meidän luokalla oli neljä samannimistä poikaa, eikä kukaan suuttunut.

Ystäväni suuttui minulle ja katkaisi välit, kun hän olisi tullut meille (alle tunnin varoitusajalla) esittelemään uuden miesystävänsä, mutta meillä oli silloin juuri vieraita, enkä huomannut häneltä tullutta viestiä kuin vasta seuraavana aamuna.

Pahoittelin hänelle asiaa ja toivotin heidät tervetulleiksi toisena ajankohtana, mutta se oli jo myöhäistä.

Tällainen asia tapahtui ollessani yläasteella. En oikein vieläkään osaa sanoa, oliko tähän syytä vai ei. 

Vanhempani oli luvannut kuskata minut ja harrastuskaverini treenaamaan koulun jälkeen, treenipaikalle oli lähes 20 km matkaa ja oli talvi. Olin sopinut vanhempani kanssa, että menen koulun jälkeen kaverini luo kaupungin toiselle puolelle, vanhempani soittaa, kun on tulossa, ja käy viemässä meidät. No, mentiin kaverini luokse, mutta mitään puhelua ei missään vaiheessa tullut. Yritin soittaa vanhemmalleni, mutta hän ei vastannut. Lopulta menin illalla kotiin. Vanhempani oli pihalla odottamassa ja alkoi raivoamaan minulle siitä, että hän oli unohtanut SEKÄ puhelimen ETTÄ avaimet kotiin, ja oli odottanut minua koko illan pihassa. Ymmärrän, että häntä vitutti odottaa, mutta hänellä oli muutenkin tapana unohtaa sovittuja menoja, tehdä ohareita ja jättää ilmoittamatta mistään. En käsitä, miten mun olisi tällä kertaa pitänyt tietää, että hän on lukkojen takana, ja tulla kaupungin toiselta puolelta tarkastamaan. 

Usein ihmiset suuttuvat mitättömistä asioista silloin kun heillä on itsellään jotain mielen päällä. Ei puolustus mutta selittävä tekijä.

Ja jotkut ovat vain ääliöitä ja itsekkäitä.

Meinasin itsekin teininä suuttua kun kaveri perui menon kun sai lääkäriajan. Tottakai lääkäriin on mentävä kun tarve on mutta silloin se tuntui hylkäämisestä ja tekosyyltä ettei tarvitse tavata.

Työkaveri suuttui minulle, kun olivat ostaneet ilmalämpöpumpun, ja kun hän kysyi ostammeko sellaisen, vastasin että meillä ei ole tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Olimme käyneet mieheni kanssa salilla ja sen jälkeen odottelin miestä urheilukeskuksen kahviossa. Kahviossa oli paljon pöytiä ja tuoleja ja suurin osa tyhjillään, koska oli aamupäivä. Istuin sellaisella pitkällä penkillä, jonka edessä oli useita pöytiä rivissä. Hetken kuluttua viereeni tunki lauma noin 10-vuotiaita poikia joilla oli ilmeisesti joku pelivuoro alkamassa. Tuon ikäisille pojille tyypilliseen tapaan he mekastivat kovasti ja tönivät toisiaan ja siinä sivussa myös mua. En kuitenkaan kiinnittänyt poikiin mitään huomiota vaan lueskelin uutisia puhelimestani odotellessani. Hetken päästä kuitenkin nostin päätäni sen verran, että sain kurkattua poikien yli että onko mieheni jo tullut pukkarista. Tästä nämä pojat jostain syystä provosoituivat ja alkoivat tuijottamaan ja naureskelemaan ja yksi jopa näytti mulle keskisormea. Ilmeisesti kannattaa leikkiä kuollutta, jos joutuu nykylapsien kanssa tekemisiin, ettei vaan vahingossakaan ärsytä heitä...

Pakko tähän liittyen kertoa oma kokemus. Olin kävelemässä kotiin ja vastaan tuli pari noin 10-vuotiasta poikaa pyörien kanssa. Kävelin ohi ja yksi heistä kysyi, saisiko pari sataa euroa minulta?? :D En ehtinyt edes vastata mitään, kun hän toisti kysymyksen eli kuulin oikein ensimmäisellä kerralla, vaikka hetken mietin kuulleeni omia. En antanut rahaa, niin heti tuli kiroilua pojilta ja haistattivat ja huutelivat perään.

Otimme kissan ja käsistä kätevä mieheni nikkaroi sille aitauksen, johon kissa kulki olohuoneen ikkunasta.

 Kaveri möi vastaavaa kissatarhaa pois heidän muutettuaan rivarista kerrostaloon, pyysi 500 e moisesta vanhasta rotiskosta  ja suuttui kun emme ostaneet vaan mieheni mielummin teki uuden.

Eräs ihminen yritti varastaa toisen koiraa kaupan pihasta ja kun sanoin siitä, niin äkkiä pinkosin matkoihini, sillä tuli hirveän vihaiseksi minulle ja kaveritkin tuli tukemaan häntä. En tiedä yhtään miten koiralle kävi, että lähtikö se heidän matkaan. Tunsin, että jos olisin jäänyt niin pahoinpitelemäksi varmaan olisin joutunut.

Sen verran aggressiivinen oli itselleni se tyyppi.

Tapahtuneesta on paljon aikaa.

Kaveri suuttui verisesti siitä, että mulla oli omakin elämä. Halusin kerran lähteä yksin kaupungille niin suuttui siitä etten pyytänyt häntä mukaan. En kokenut, että mun pitäs tästä jotenkin pyydellä anteeksi häneltä :D Jos on tommonen negis niin en tartte tollasta kaveria. Ei olla sen jäljeen oltu missään tekemisissä.

Mies 54v kirjoitti:

Monet naiset ovat suuttuneet minulle ihan ilman syytä kun olen kosketellut heitä esim. takapuolesta ja rinnoista kysyen samalla, että kuinka paljon pano maksaa.

Kun itse olin ylä-aste ikäinen poika, vanhemmat naiset halailivat ja puristelivat takapuolesta aika usein, mutta olivat aika törkeitä kun eivät ikinä kysyneet hintaa.

Minulle on suututtu siitä, että minulla on todella mukava perhe, jonka kanssa tykkään ja haluan viettää aikaa.