Miksi psykologi puolisona pelottaa?

Vierailija kirjoitti:

Hahahaha tää on nii huvittava ketju :D

Jep, porukka suhtautuu psykologeihin yhtä taikauskoisesti kuin isomummoni pappeihin 50-luvulla.

Kun lehdissä julkaistiin taannoin tulokset siitä missä ammateissa on eniten ja missä vähiten psykopaatteja, psykoterapeutit olivat siinä "vähiten"-sarjassa siinä missä kirurgit olivat "eniten"-listalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahahaha tää on nii huvittava ketju :D

Jep, porukka suhtautuu psykologeihin yhtä taikauskoisesti kuin isomummoni pappeihin 50-luvulla.

Kun lehdissä julkaistiin taannoin tulokset siitä missä ammateissa on eniten ja missä vähiten psykopaatteja, psykoterapeutit olivat siinä "vähiten"-sarjassa siinä missä kirurgit olivat "eniten"-listalla.

Kirurgit eivät tee mitään lässytys- ja empatiataidoilla. Tarvitaan keskittymistä, tarkkuutta ja älykkyyttä. Huono aasiansilta psykologin ja psykiatrin väliin, mutta kuitenkin osuva: toinen on lääkäri. Eivätkä todellakaan haluttua kumpaanimateriaalia.

Manipuloivaa porukkaa. Nämä jos jotkut vääntävät mustasta valkoista, pimeästä valoa. Ja kun pelleily töissä loppuu, purkautuu totuus kotona käänteisellä metodilla.

Psykologien lapset on mukavimpia mitä tiedän. Heillä on tervettä itserakkautta. Ehkä siksi, että psykologit ovat aidosti kiinnostuneita pienistä ihmisistään.

Se joka pelkää psykologin manipuloivan häntä ihmissuhteessa kertoo millaisissa ihmissuhteissa itse elää: manipuloivissa.

Vierailija kirjoitti:

mulle ne ois varmaa liian monimutkasii persoonii :D oon itekki analysoija, enkä mä kestäis vielä "pahempaa" sellasta. :D Haluun kumppanin joka on suora ja avoin, en koulutettua manipuloinnin/pään sisään menijän ammattilaista. :D tietenki sellanen vois olla hyvälläki asialla, mut en mä nää sitä etupäässä positiivisessa valossa että joku vaikuttaa ihmisiin. tottakai siin ammatis ainaki PITÄIS vaikuttaa hyvällä lailla, mut no jaa... :D

mieluummin joku raksamies :D

Vai manipulointikoulutus se psykologian maisterin koulutus sitten on vai :D. 

Ei minua pelottaisi. Sellaisia varmaan pelottaa, jotka kokevat että heillä on jotain salattavaa. Minusta olisi jopa ihan mielenkiintoista nähdä, mitä analyysiä nainen saisi minusta irti. Menisikö ihan metsään vai yllättyisinkö itsekin.

Eivätkä psykologitkaan mitään ajatuksenlukijoita ole, ymmärtävät vain paremmin ihmismielen toimintaa noin teoreettisella tasolla.

Oma äitini on alalla, mielikuva ei ole hyvä.

Jo on ennakkoluulot. Oletkos koskaan miettiny mistä semmoiset kumpuaa? Harvalka kuitenkin sitä omaa kokemusta edes

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini on alalla, mielikuva ei ole hyvä.

Minä olen myös psykologin tytär. Alkoholiongelmaa ja epävakautta.

Vierailija kirjoitti:

Jo on ennakkoluulot. Oletkos koskaan miettiny mistä semmoiset kumpuaa? Harvalka kuitenkin sitä omaa kokemusta edes

No minulla on ihan lähipiirissä kolme psykologia ja ystävinä lisäksi kaksi. Tunnen työni kautta myös paljon psykologeja, ainakin parikymmentä. Voin sanoa, että lastenkasvatus on usealla aivan hanurista. Kasvatusta ei ole, lapsen annetaan itse kehittyä siksi mahtavaksi peroonaksi, joksi hän sattuu tulemaan. Ok perheessä, mutta isommissa ympyröissä, koulussa ja työelämässä tuollainen itsekasvanut on hankala. Nämä vanhemmat myös kyseenalaistavat kaikki auktoriteetit, joskus se on hyväkin, mutta aina napit vastakkain vaikkapa opettajan kanssa on kuluttavaa. Ja entäpä sukujuhlissa? Psykologi on hiljaa ja tarkkailee, halveksii muiden toimintatapoja hiljaa mielessään. Ei näe vaihtoehtoja, vain hänen omansa on oikea. Joo, olen vähän katkera, syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mulle ne ois varmaa liian monimutkasii persoonii :D oon itekki analysoija, enkä mä kestäis vielä "pahempaa" sellasta. :D Haluun kumppanin joka on suora ja avoin, en koulutettua manipuloinnin/pään sisään menijän ammattilaista. :D tietenki sellanen vois olla hyvälläki asialla, mut en mä nää sitä etupäässä positiivisessa valossa että joku vaikuttaa ihmisiin. tottakai siin ammatis ainaki PITÄIS vaikuttaa hyvällä lailla, mut no jaa... :D

mieluummin joku raksamies :D

Vai manipulointikoulutus se psykologian maisterin koulutus sitten on vai :D. 

Manipulaatiotieteen maisteri alias psykopaatti.

Vierailija kirjoitti:

Manipuloivaa porukkaa. Nämä jos jotkut vääntävät mustasta valkoista, pimeästä valoa. Ja kun pelleily töissä loppuu, purkautuu totuus kotona käänteisellä metodilla.

Onko psykiatrit samaa sarjaa?

Mun suvusta löytyy sekä psykiatri että psykologi, ei tosin mun puolisona. Molemmat ihmiset ovat raivostuttavia, heidän kanssaan ei oikein voi keskustella kun ovat muka aina oikeassa ja vetoavat jatkuvasti asiantuntemukseensa. Toinen vieläpä on analysoinut kaikki ihmissuhteeni ihan ilman että olen pyytänyt, ja kommentoi sitten mitä vikaa näkee suhteessani puolisooni, lapsiini ja äitiini.... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Manipuloivaa porukkaa. Nämä jos jotkut vääntävät mustasta valkoista, pimeästä valoa. Ja kun pelleily töissä loppuu, purkautuu totuus kotona käänteisellä metodilla.

Onko psykiatrit samaa sarjaa?

Ovat pahempia, lue ketjua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo on ennakkoluulot. Oletkos koskaan miettiny mistä semmoiset kumpuaa? Harvalka kuitenkin sitä omaa kokemusta edes

No minulla on ihan lähipiirissä kolme psykologia ja ystävinä lisäksi kaksi. Tunnen työni kautta myös paljon psykologeja, ainakin parikymmentä. Voin sanoa, että lastenkasvatus on usealla aivan hanurista. Kasvatusta ei ole, lapsen annetaan itse kehittyä siksi mahtavaksi peroonaksi, joksi hän sattuu tulemaan. Ok perheessä, mutta isommissa ympyröissä, koulussa ja työelämässä tuollainen itsekasvanut on hankala. Nämä vanhemmat myös kyseenalaistavat kaikki auktoriteetit, joskus se on hyväkin, mutta aina napit vastakkain vaikkapa opettajan kanssa on kuluttavaa. Ja entäpä sukujuhlissa? Psykologi on hiljaa ja tarkkailee, halveksii muiden toimintatapoja hiljaa mielessään. Ei näe vaihtoehtoja, vain hänen omansa on oikea. Joo, olen vähän katkera, syystä.

Mistä tiedät mitä sen hiljaa istuvan psykologin päässä liikkuu? Kertooko hän sulle vai osaatko lukea ajatuksia?

Linkkaatko tämän hiljaiseksi vaietun tutkimuksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo on ennakkoluulot. Oletkos koskaan miettiny mistä semmoiset kumpuaa? Harvalka kuitenkin sitä omaa kokemusta edes

No minulla on ihan lähipiirissä kolme psykologia ja ystävinä lisäksi kaksi. Tunnen työni kautta myös paljon psykologeja, ainakin parikymmentä. Voin sanoa, että lastenkasvatus on usealla aivan hanurista. Kasvatusta ei ole, lapsen annetaan itse kehittyä siksi mahtavaksi peroonaksi, joksi hän sattuu tulemaan. Ok perheessä, mutta isommissa ympyröissä, koulussa ja työelämässä tuollainen itsekasvanut on hankala. Nämä vanhemmat myös kyseenalaistavat kaikki auktoriteetit, joskus se on hyväkin, mutta aina napit vastakkain vaikkapa opettajan kanssa on kuluttavaa. Ja entäpä sukujuhlissa? Psykologi on hiljaa ja tarkkailee, halveksii muiden toimintatapoja hiljaa mielessään. Ei näe vaihtoehtoja, vain hänen omansa on oikea. Joo, olen vähän katkera, syystä.

Mistä tiedät mitä sen hiljaa istuvan psykologin päässä liikkuu? Kertooko hän sulle vai osaatko lukea ajatuksia?

Toinen kertoo myöhemmin kahden kesken mulle, toisen puoliso kantelee rakkaansa mielipiteet ja "perustellut faktat". Olen jo oppinut lukemaan heidän ilmeitäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alalle hakeutuu epätasapainoista sakkia kuten hoitoalallekin.

Kyllä kelpaisi jos on puolisoainesta muutenkin.

Ei sinne pääse "vinksahtaneet"

Ainakaan ennen ei päässyt

Psykoterapeutti

Jopa Jyväskylälin poisti ensi kevään soveltuvuustestit. Että sekopäät siellä mellastaa traumoineen. Onnea vaan.

Kateellisten panettelua! Sekä lääkikseen että psykologiaa opiskelemaan on todella vaikea päästä, ei sinne mitkään sekopäät pääse. No saa panetella vapaasti, jos siitä tulee parempi mieli.

Eihän oppineisuus ja äly sulje pois mielenterveysongelmia. Tiedän itse mm. psykiatreja, jotka ovat olleet mielenterveyslääkityksellä. Monilla heistä voi olla itsellään persoonaan ja tunne-elämään liittyviä ongelmia.

Tunnen yhden psykologian maisterin ja yhden psykologian tohtorin ja molemmilla mielenterveysongelmia (pahojakin) taustalla. Molemmilla syömishäiriö, toisella aktiivisena päällä. On ollut paniikkihäiriötä, ahdistuneisuutta, syvää masennusta ja koko lääkearsenaali käytössä. Todella vahvoja lääkkeitä kuten Ketipinoria vetelevät. Toinen myös epävakaa persoona, joka päätyy usein vahingossa pettämään puolisoaan, olisiko ehkä jotain diagnosoimatonta maniaa..? 

Tarpeetonta kai tän listan jälkeen sanoa, että otan mielummin tasapainoisen puolison, en psykologia.

On niitä kai terveitäkin, en vaan ole oikeassa elämässä tavannut. 

Kun joku viittasi tutkimukseen, jossa n. puolet psykologian opiskelijoista oli sadistisia tai narsistisia, olisin kiinnostunut kuulemaan lähdeviitteen. Mikä lehti/artikkeli, ketkä tutkineet?