En ole mieheni suurin rakkaus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitä oikein odotit? Olet miehesi tärkein sijoitus. Yhteinen asuntolaina, lapsia kasvatettavana, koko elämä esitettävänä. Ei sekään mikään vähäarvoinen juttu ole. 

Kuulostat jollain tapaa rasittavalta, tenttailet jatkuvasti rakastamisia. Keskittyisit elämiseen. Olet joskus halunnut tuota kaikkea mikä sinulla nyt on. 

En ole jatkuvasti tenttaamassa. Olisin halunnut olla se, jota hän on rakastanut eniten. Etkö sinä halua samaa puolisoltasi? Olisiko sinusta kivaa olla se, keneen puolisosi on tyytynyt, eikä se, kuka hänen mielestään on paras? Ap

Ap jäitä hattuun! Mitä edes tarkoittaa ”suurin rakkaus”? Eri ihmisille eri asioita, ja voi olla, että te miehesikin kanssa käsitätte suurimman rakkauden keskenänne eri tavalla.

Suurin rakkaus ei ole synonyymi parhaalle, tasapainoisimmalle ja kestävimmälle rakkaudelle. Rakkaus muutenkin on vaikeasti määriteltävä asia, koska sitä on niin monenlaista: eroottista intohimon huumaa, vahvaa ja hellää kiintymystä, halua pitää huolta ja suojella, yhdessä viihtymistä ja tyydyttävää kumppanuutta, syvää ystävyyttä. Kaikkia rakkauden muotoja ei välttämättä yhtäaikaa tunne tietyn ihmisen kanssa, ja eri ihmisten kanssa eri muodot sitten korostuvat.

Minulla on sellainen kuva, että erityisesti saavuttamattomalla suurimmalla rakkaudella tarkoitetaan usein juuri voimakasta eroottista intohimon huumaa ja siihen liittyvää kuvitelmaa jostakin elämää syvemmästä yhteydestä, jota ei kuitenkaan ole koskaan pitkäaikaisesti arjessa testattu. Se, kehen tuntee alussa eniten intohimoa ja joka herättää eniten jotain salaperäisyyden ja kiehtomuksen tunteita, ei välttämättä ole paras elämän kumppani tai edes ehdokas tällaiseen kumppanuuteen.

Jos miehellä ei ole taustallaan pitkää (useamman vuoden) suhdetta tämän suurimman rakkautensa kanssa ja jos suhde ei ole loppunut kummastakin osapuolesta riippumattomasta ulkopuolisesta syystä, ei mies voi mitenkään tietää, onko kyseessä edes mikään todellinen rakkaus ollutkaan, vaan ihan vain jokin älytön ihastumisen alkuhuuma. Jos ei ole ollut suhdetta lainkaan tai suhde on ollut hyvin lyhyt, turha puhua suurimmasta rakkaudesta. Tai jos onkin ollut suhde mutta sen on jompi kumpi omasta halustaan päättänyt, niin ei silloinkaan tämä suuri rakkaus ole molemmin puolista ja kumppanuuteen riittävää ollut.

Joku juuri puhui, miten nuoruuden rakkaus tuntui suurimmalta mutta on kuitenkin hyvä, ettei siitä lopulta tullut mitään. Tämä on todella yleistä: nuorena suhtautuu asioihin vielä musta-valkoisemmin ja intensiivisemmin - ihastuminen ja seksuaalinen veto voi olla todella voimakasta. Varttuneempana aivot ja hormonit toimivat eri tavoin. Saattaa olla muisto siitä nuoruuden huumasta ja ajatus, että kumpa olisi aikuisenakin parisuhteessa ihan tismalleen sama tunne. Totuus on kuitenkin se, että aikuinen parisuhde tarjoaa mahdollisuudet ihan erilaisille ja jopa aiempaa vahvemmille rakkauden muodoille, jos niille vain pitää ovea avoinna.

Ja todellakin on myös pitkässä suhteessa mahdollista rakastua uudelleen ja kokea huuma uudelleen, jos vain haluaa. On mahdollista muistuttaa itselleen ja toiselle, millaisissa tunnelmissa yhteen päädyttiin.

Miehesi ei ole yhdessä sen muka suurimman rakkautensa kanssa. Sekin lisää nostalgian tunnetta: helppo pitää jalustalla jotain sellaista, jota ei koskaan saanut ja kuvitella, että olisi saanut kaiken, jos tilaisuus vain olisi käynyt toteen. No, ei käynyt. Siitä ei tullut mitään, ja sille on luultavasti hyvä syy. Sinuna antaisin piut paut tuollaiselle. Miehesi rakastaa sinua ja sinä miestäsi - ryhtykääpäs nyt sitä rakkautta lämmittelemään ja fiilistelemään.

Mieheni sanoi että on rakastanut jotain muuta enemmän kuin minua. Ei oikein huvita lämmitellä tällaista rakkautta, jolla ei ole mitään mahdollisuutta olla parempi. (Jos se ei reilusti yli kymmenessä vuodessa onnistunut, ei se onnistu.) Ap

Olen kyllä sitä mieltä, ettei ole asiallista sanoa kumppanille tuollaista, ellei ole aikeissa erota. Motiivi tuollaisen kertomiseen on hämärä. Miksi joku haluaisi tahallaan tuolla tavoin aiheuttaa toiselle pahan mielen ja huonommuuden tunteen? Miehesi ei tehnyt fiksusti. On inhottavaa sanoa noin, mutta on kyllä myös turhaa ja tarpeetonta toiselta kysellä näistä asioista, kun ne eivät yleensä mitenkään yksiselitteisiä ole ja paha mieli tulee sitten ihan turhasta.

Kuitenkin... Miehesi on myös sanonut sinulle, ettei rakasta tuota entistä suurinta rakkauttaan enää ja että rakastaa sinua sen sijaan. Eikö sillä ole kaikkein suurin merkitys? Sillä mitä teillä on nyt?

Nuoruuden rakkaudet ovat juuri sellaista intensiivistä himon huumaa ja hullaantumista. Ensi rakkaus, siis ensimmäinen sellainen, joka johonkin suhteeseen johtaa, on usein tunteiltaan se voimakkain kokemus, ikimuistoinen juuri nuoruuden ja ensikertaisuuden vuoksi. Ihan ymmärrettävää, että varttuneena asiat eivät enää ihan samalta tunnu kuin nuoruuden naiiveissa ja ehdottomissa fiiliksissä. Silti myöhemmässä suhteessa koettu rakkaus voi muilla tavoin olla parempaa ja kestävämpää. Ehkä miehesi tarkoitti tätä? Et voi tietää, ellette ole kyenneet asiasta enempää puhumaan.

Millä tavalla mies on sitä paitsi tuota suurinta rakkauttaan enemmän rakastanut kuin sinua? Ei ainakaan sillä tavalla, että olisi valinnut hänet elämänkumppanikseen ja halunnut perustaa hänen kanssaan perheen. Eikä sillä tavalla, että rakkaus olisi säilynyt - sehän on nyt ohi, mies ei enää tuota naista rakasta.

Minusta on ylipäätään tosi vaarallista jäädä liiaksi pohdiskelemaan sellaista kuin ”rakastanko todella”, ”onko tämä suurin rakkaus/elämäni rakkaus”, ”olenko hänelle suurin rakkaus”, ”onko tämä aitoa rakkautta”, ”olisiko toisen kanssa jokin vielä paremmin”. Silloin annetaan liikaa painoarvoa häilyväisille tunteille, jotka kuitenkin elämän aikana jatkuvasti muuttuvat, kun ihminen itsekin muuttuu.

Rakkaus on tunteena vähän samanlainen kuin onni: jatkuvan tunnetilan sijaan se on voimakkaasti koettuja hetkiä, jotka tulevat ja menevät, välillä voimistuvat, välillä

laimenevat. Sen sijaan tekoina, tahtotilana ja päätöksenä rakkaus on jotain enemmän. Rakkautta voi siis myös tietoisesti rakentaa - se on valinta ja valinnan seurauksena syntyvä elämänmittainen prosessi. Oikeastaan olen sitä mieltä, että rakkauden suuruus mitataan vasta vuosien ja vuosien yhdessäolon jälkeen, kun toisen kanssa oikeasti on eletty iso osa elämästä ja yhdessä myös tultu siihen pisteeseen, että elämän rajallisuutta osaa ajatella eri tavoin kuin ennen. Silloin näkee, millä elämässä on todella ollut se kantavin ja tärkein merkitys. Uskon, että se monille on juuri parisuhde, perhe tai muu kestävä ja läheinen ihmissuhde.

Mutta niin. Minäkin suosittelisin parisuhdeterapiaa, jos teillä on pitkä yhteinen historia ja olette olleet myös onnellisia suhteenne aikana. Jos oma olo ei kohennu, vaan aiheen työstämisenkin jälkeen tuntuu siltä, ettei yhdessä kannata jatkaa, ei tietystikään pidä jäädä suhteeseen, jossa on onneton.

Mun mielestä kysymys rakkaudesta on yksinkertainen kun rakastaa.

Monimutkaiseksi se muuttuu vasta, kun ei rakasta.

Kysymys rakkaudesta on vaarallinen?

Mielestäni se on varmaankin oleellisin kysymys ihmiselämässä: mitä rakkaus on, ja mitä se ei ole.

Ajattelen myös, että ehkä meidät on tänne maailmaan sitä kysymystä varten laitettu, sitä opiskelemaan. Mutta tarkoitan tässä kyllä rakkautta laajemmin, en vain romanttista rakkautta. Kuitenkin myös sitä.

-eri

Rakkautta ei oikeastaan ole olemassakaan. On vain draamaa kehitetyn asian ympärillä.

Miten pitkään jaksatte näytellä rasittavaa näytelmää nimeltään

Rakastaa ei rakasta rakastaa ei rakasta.

Onko jo puolet elämästä mennyt jankkaukseen?

Olisiko aika tehdä jotain muuta kuin vatvoa psykoottisesti näitä tunteita joihin ei edes itsekään enää usko?

Minusta on ihanaa näytellä että rakkaus on totta ja sen nimissä saan syyllistää ja kiukutella mielin määrin.

Ymmärrän sinua hyvin, ap. Jokainen nainen toivoo olevansa miehelleen se kaunein, kiehtovin, ihanin, ketä mies haluaa kaikista eniten tavoitella, kehen tehdä vaikutuksen. Miehesi oli törppö että kertoi asian nyt. Olisi kerrottava ennen sitoutumista tai vaieta iäksi.

Jos olisin sinä, ottaisin hieman omaa aikaa ja tilaa; esimerkiksi matkustaisin johonkin miettimään asioita. Tai vuokraisin hetkeksi oman asunnon samaan tarkoitukseen. 

Eiköhän useimmat pidemmät liitot ole ainakin toisen puoliskon osalta tyytymistä.

Kuulostaa ihan kahjolta tuollainen. Ei tuollaista ole olemassakaan.

Todellinen rakkaus ja rakkaus johon tyydytään.

Oletteko ihan tosissanne vai eikö teillä ole oikeasti mitään tärkeää tekemistä?

Hullulta kuulostaa. Menkää lataamoon siitä.

Jätä se. Ehkä sitten huomaakin että olitkin se suurin rakkaus.

Erolla uhkailu kuulostaa todellakin siltä, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Samoin se, että sinusta on aina tuntunut siltä. Ne on todellisia ongelmia.

Mutta jos puhutaan tuosta "suurin rakkaus" -ongelmasta ihan teorian tasolla, niin oletko ajatellut, että Matti saattaa rakastaa Maijaa enemmän kuin Maija Mattia, vaikka Matti olisi joskus rakastanut Kaisaa enemmän kuin nyt Maijaa ja vaikka Maija ei olisi koskaan rakastanut ketään muuta kuin Mattia?

hevimentalhospitals kirjoitti:

Kuulostaa ihan kahjolta tuollainen. Ei tuollaista ole olemassakaan.

Todellinen rakkaus ja rakkaus johon tyydytään.

Oletteko ihan tosissanne vai eikö teillä ole oikeasti mitään tärkeää tekemistä?

Hullulta kuulostaa. Menkää lataamoon siitä.

Mikään muu kuin rakkaus ei ole elämässä tärkeää. Todellinen rakkaus.

Ota sinä lääkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Erolla uhkailu kuulostaa todellakin siltä, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Samoin se, että sinusta on aina tuntunut siltä. Ne on todellisia ongelmia.

Mutta jos puhutaan tuosta "suurin rakkaus" -ongelmasta ihan teorian tasolla, niin oletko ajatellut, että Matti saattaa rakastaa Maijaa enemmän kuin Maija Mattia, vaikka Matti olisi joskus rakastanut Kaisaa enemmän kuin nyt Maijaa ja vaikka Maija ei olisi koskaan rakastanut ketään muuta kuin Mattia?

Noin juuri. Mutta Ap:n ongelma oli joku sillijuttu ja sitten se että maailmassa on joku häntä ihanampi nainen. Onneton surkimus miehensä on mennyt sellaisen joskus tapaamaan. Ap kun halusi olla maailman paras, ihanin ja kaunein nainen. Ja se on tietysti hänen miehensä vika ettei hän ole. Kuten sillitkin.

Kuinka moni nainen etsii sitä miestä joka rakastaa häntä eniten? Vai onko kuitenkin ollut päällimmäisenä kriteerinä ne omat tunteet? Yritetään kurotella mahdollisimman täydellinen kriteerit täyttävä mies ja siihen rakastutaan kun se antaa vähän vastakaikua. Joskus näistä tulee parisuhteita, mutta useinmiten ei. Parisuhteessa nainen on hetken onnellinen kun on saanut sen unelmiensa miehen, mutta jossain vaiheessa tajuaa että ehkä mies ei tunnekaan samalla tavalla vaan hänellä on ollutkin omat unelmansa, jotka ovat joko toteutuneet tai sitten ei. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni nainen etsii sitä miestä joka rakastaa häntä eniten? Vai onko kuitenkin ollut päällimmäisenä kriteerinä ne omat tunteet? Yritetään kurotella mahdollisimman täydellinen kriteerit täyttävä mies ja siihen rakastutaan kun se antaa vähän vastakaikua. Joskus näistä tulee parisuhteita, mutta useinmiten ei. Parisuhteessa nainen on hetken onnellinen kun on saanut sen unelmiensa miehen, mutta jossain vaiheessa tajuaa että ehkä mies ei tunnekaan samalla tavalla vaan hänellä on ollutkin omat unelmansa, jotka ovat joko toteutuneet tai sitten ei. 

Tuohan se normitilanne on. Ihme syyllistämistä apltä että hänen miehensä olisi heti pitänyt tietää onko ap 10 vuoden päästä unelmiensa nainen. Olisi itse ensi tapaamisella kysynyt että onko ihanin miehensä koskaan kohtaama nainen. Jos se niin kamalasti merkitsee. Haloo.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän useimmat pidemmät liitot ole ainakin toisen puoliskon osalta tyytymistä.

Rippuu tyytymisen määritelmästä. Minusta tyytyminen on hyvä asia, jos sillä tarkoitetaan sitä, että valitsee tyytyväisyyden, vaikka toinen ei olisikaan Angelica Jolie tai Brad Pitti. Oikeastaan tämä on myös aikuisuutta.

Vierailija kirjoitti:

hevimentalhospitals kirjoitti:

Kuulostaa ihan kahjolta tuollainen. Ei tuollaista ole olemassakaan.

Todellinen rakkaus ja rakkaus johon tyydytään.

Oletteko ihan tosissanne vai eikö teillä ole oikeasti mitään tärkeää tekemistä?

Hullulta kuulostaa. Menkää lataamoon siitä.

Mikään muu kuin rakkaus ei ole elämässä tärkeää. Todellinen rakkaus.

Ota sinä lääkkeet.

Todellinen rakkaus on Jeesus <3 Totta että se on tärkeintä maailmassa. Ja sitä myöden rakkaus kaikkia lähimmäisiä kohtaan <3

Oleellista on, miten mies tilanteen hoitaa. Jos vähän väliä muistuttaa tai vihjailee, että ap ei ole se suurin rakkaus, niin se on loukkaava.

Itse ajattelen, ettei minun tarvitse olla miehelle hänen elämänsä rakkaus. Riittää, että hän rakastaa minua ja on sitoutunut minuun. Rakkaus kasvaa vähitellen ja vuosien saatossa siitä syntyy ainutlaatuinen ihmissuhde. Miehen tulisi kuitenkin osata ajatella näin ja arvostaa parisuhdettamme.

Tunteet tulevat ja menevät. Kuka koskaan voi tietää, että olisiko miehen ja sen rakkauden välinen parisuhde edes toiminut. Iän myötä sekin haalenee ja jää mukavaksi muistoksi nuoruudesta.

Jos mies olisi kapsahtanut kiinni siihen todelliseen rakkauteensa,  hän tässä vaiheessa jo katselisi ap uutena todellisena. Ennen lähtöään ap voi kuitata,  ettei ollut miehelle se paras mutta ainoa joka häntä rakasti.  Tunteet tulee ja menee, kaikilla ei edes koskaan ole tai tarvitsekaan olla, sitoutuminen lapsille turvalliseen suhteeseen on merkitsevää.

En lukenut kaikkia kommentteja, mutta on jännä huomata, että aika moni on tyytynyt johonkin, koska siinä suhteessa on ihan mukava olla. On totta, että aina se rakkaus ei riitä, mutta en voisi kuvitella itselleni samaa, että olisin jonkun kanssa, ketä en palavasti rakastaisi. Mutta olen ollut onnekas löytäessäni miehen, joka myös pitää minua suurimpana rakkautena.

Varmaan aina se ensimmäinen rakkaus on suurin.Itselläni on miehenä ensirakkauteni,siis ainoa ja suurin,mutta itse en ole mieheni ensimmäinen,ajattelen kuitenkin että olen tavallaan voittaja kun korjasin ´´potin´´,ja olen saanut hänet pidettyä itselläni.

En jaksanut lukea kaikkia, koska en ymmärrä, miten rakkauksia voidaan laittaa jotenkin noin arvojärjestykseen, että joku, mitä ei enää ole olemassa, voittaisi tämän hetken ja todellisuuden.

Ymmärsin, että sun miehes rakastaa sinua, vain sinua, tällä hetkellä. Tässä hetkessä.

Miksi tuhlaat elämääsi miettimällä noin merkityksetöntä asiaa? Ja ihan niin, että sulta lähtee jo todellisuudentaju.

Onko sulla asiat liian hyvin? Hyvin ne ainakin on. Kauheata, jos et osaa elää tätä hetkeä ja tajuat joskus, että elit elämäsi parasta aikaa, mutta et ollut läsnä, etkä ymmärtänyt.

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea kaikkia, koska en ymmärrä, miten rakkauksia voidaan laittaa jotenkin noin arvojärjestykseen, että joku, mitä ei enää ole olemassa, voittaisi tämän hetken ja todellisuuden.

Ymmärsin, että sun miehes rakastaa sinua, vain sinua, tällä hetkellä. Tässä hetkessä.

Miksi tuhlaat elämääsi miettimällä noin merkityksetöntä asiaa? Ja ihan niin, että sulta lähtee jo todellisuudentaju.

Onko sulla asiat liian hyvin? Hyvin ne ainakin on. Kauheata, jos et osaa elää tätä hetkeä ja tajuat joskus, että elit elämäsi parasta aikaa, mutta et ollut läsnä, etkä ymmärtänyt.

Ei kuullosta rakastavalta ja arvostavalta suhteelta jos mies vetää riidellessä aina ero kortin esiin.