Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ole mieheni suurin rakkaus
05.01.2019 |
Olemme olleet yhdessä yli 10v. Naimisissa, lapsia. Olen aina tuntenut, ettei mieheni rakasta minua niinkuin pitäisi, jotenkin vihjannut riidellessä niin, ja kyllähän sen tuntee. Nyt lopulta myönsi että näin on.
Hän rakastaa minua, mutta on rakastanut jotakin enemmän kuin minua. Minulle tämän pitäisi olla ok, koska ei hän enää tätä toista rakasta. Ei ymmärrä, miksi tämä minua satuttaa. Ei ymmärrä, miksi olisin halunnut olla hänen elämänsä suurin rakkaus. (Jos en vielä ole, en kyllä sellaiseksi enää voi muuttua.)
Joo, jättäisin se sian, ellei se olisi minun elämän suurin rakkaus.
Kommentit (282)
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei tuo ole rakkautta sinunkaan puolelta. Tuo on riippuvuutta, yksinjäämisen pelkoa, ahdistavaa kahlitsemista. Pahinta on, että sä kahlitset ennenkaikkea itsesi tuohon omassa päässä rakennettuun vankilaan, kun pelkäät yksin olemista.
Sulla on vaihtoehtoja. Joko jäät ja tyydyt, rakennat hyvän elämän itsellesi tuossa tilanteessa. Se vaatii sen, että lopetet surkeudessa vellomisen ja panostat siihen hyvään mitä teillä on. Pääset tilanteen yläpuolelle.
Tai sitten eroat. Jos asia sinulle on niin vaikea, niin ero on lopulta helpotus sinullekin. Minusta kuulostaa, että paljastuksen myötä, tai ehkä jo aiemminkin, parisuhteesta on tullut tosiaan sellainen henkinen valtataistelukenttä. Rakkaudella kiristäminen, tilanteesta syyllistäminen. Ei se ole rakkautta. Todellinen rakkaus, mikä sullekin on omien sanojen mukaan, on vapautta. Sekä kunnioitusta, luottamusta. Todellinen rakkaus ei vaadi toiselta mitään, eikä kiristä toista.
Ei se ”vapautta” ole, mutta se on vapautta valita. Rakastava ihminen valitsee vapaaehtoisesti viettää kansassi aikaa, juhlahetket, kaiken. Olet hänelle prioriteetti samalla tavoin kuin itse toivot olevasi toiselle. Tämän vuoksi on löydettävä itselleen sopiva kumppani. Vapautta haluava ei sinua rakasta, tuskin sinäkään häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse kuulun niihin harmaahiiriin, joihin vaan on jonkun tyydyttävä.
Elämä ei ole reilua.
Sama. En ole koskaan ollut kenenkään suurin rakkaus. Oikeammin olen ollut se, jota piilotellaan keittiössä kun kaverit tulee käymään.
Miten miehesi kohtelee sinua arjessa? Konkreettisesti? Olet nyt juuttunut yhteen lauseeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut jätti elämäni suurin rakkaus ja nyt olen ollut yksin. Monessa asiassa olen vaatimaton mutta rakkaudessa en suostu tyytymään. Olen ehkä pitkäänkin yksin vaikkei se sovi minulle, olen vähän reppana ja monilla säälittää. Taas näin koko pitkän yön unia joissa sain halailla ja minua pidettiin hyvänä, muuta ei ole tarjolla meille jotka emme tyydy. Molemminpuolinen järjetön rakkaus on harvinaista. Inhoan myös laihaa kahvia. Oletko sinä Ap valmis olemaan yksin?
En todellakaan haluaisi olla yksin. Kaiken muun olen hyväksynyt mutta tätä en pysty hyväksymään. Tunnen itseni petetyksi, loukatuksi, idiootiksi. Kaikki nämä vuodet ovat olleet valetta. Olen tuhlannut elämäni. Ap
Jahas, nyt on vaarassa että tulet katkeraksi, lapsiakin teillä on. Jos haluat löytää joskus suuren rakkauden, olisi ehkä viisainta erota. Jos taas pystyt tyytymään tilanteeseen, silloin varmaan kannattaa jäädä ja hyväksyä asia, ei ainakaan tarvitse olla yksin. Se voi olla vaikein vaihtoehto, noilla toiveilla tuossa tilanteessa. Silti voit jonain päivänä huomata että se oli sen arvoista.
Mielestäni minulla on todellakin oikeus olla katkera tässä tilanteessa. Ehkä jään tähän, mutta en aio tehdä yhtään mitään suhteen eteen. Nyt loppui kaikki huomioiminen ja hellyys, seksi muuttui juuri välttäväksi (se oli ennen molempien mielestä upeaa), koska miksi miehellä olisi oikeus saada Kaikki, kun minä en saa mitään. Ap
On niin mukava olla katkera, lietsoa itseään kiukkuun joka päivä. Miettiä kaikkia vääryyksiä ja uhriutua koko ajan
Siitäs saa mokoma mies
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi kohtelee sinua arjessa? Konkreettisesti? Olet nyt juuttunut yhteen lauseeseen.
Ihan ok. Tosin tunnennaina ettei hän osoita rakkauttaan Minulle, en tunne itseäni rakastetuksi. Nyt selvisi syykin. Ap
Hän siis sanoo rakastavansa Minua, minkä uskonkin. Ei rakasta vain tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi kohtelee sinua arjessa? Konkreettisesti? Olet nyt juuttunut yhteen lauseeseen.
Ihan ok. Tosin tunnennaina ettei hän osoita rakkauttaan Minulle, en tunne itseäni rakastetuksi. Nyt selvisi syykin. Ap
Hän siis sanoo rakastavansa Minua, minkä uskonkin. Ei rakasta vain tarpeeksi.
Jatka vaan katkeraa kostoasi. Pian loppuu hyvin kohtelu ja rakkaus sammuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi kohtelee sinua arjessa? Konkreettisesti? Olet nyt juuttunut yhteen lauseeseen.
Ihan ok. Tosin tunnennaina ettei hän osoita rakkauttaan Minulle, en tunne itseäni rakastetuksi. Nyt selvisi syykin. Ap
Hän siis sanoo rakastavansa Minua, minkä uskonkin. Ei rakasta vain tarpeeksi.
Jatka vaan katkeraa kostoasi. Pian loppuu hyvin kohtelu ja rakkaus sammuu
Rakkautta ei ole koskaan ollutkaan. Mies vaikuttaa itserakkaalta narsistilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi kohtelee sinua arjessa? Konkreettisesti? Olet nyt juuttunut yhteen lauseeseen.
Ihan ok. Tosin tunnennaina ettei hän osoita rakkauttaan Minulle, en tunne itseäni rakastetuksi. Nyt selvisi syykin. Ap
Hän siis sanoo rakastavansa Minua, minkä uskonkin. Ei rakasta vain tarpeeksi.
Jatka vaan katkeraa kostoasi. Pian loppuu hyvin kohtelu ja rakkaus sammuu
Sitten sammuu. Eihän sitä oikeasti ole ollutkaan. En aio enää antaa itsestäni enempää kuin saan. Miksi antaisin? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi kohtelee sinua arjessa? Konkreettisesti? Olet nyt juuttunut yhteen lauseeseen.
Ihan ok. Tosin tunnennaina ettei hän osoita rakkauttaan Minulle, en tunne itseäni rakastetuksi. Nyt selvisi syykin. Ap
Hän siis sanoo rakastavansa Minua, minkä uskonkin. Ei rakasta vain tarpeeksi.
Jatka vaan katkeraa kostoasi. Pian loppuu hyvin kohtelu ja rakkaus sammuu
Rakkautta ei ole koskaan ollutkaan. Mies vaikuttaa itserakkaalta narsistilta.
Sanna tässä narsistilta vaikuttaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei tuo ole rakkautta sinunkaan puolelta. Tuo on riippuvuutta, yksinjäämisen pelkoa, ahdistavaa kahlitsemista. Pahinta on, että sä kahlitset ennenkaikkea itsesi tuohon omassa päässä rakennettuun vankilaan, kun pelkäät yksin olemista.
Sulla on vaihtoehtoja. Joko jäät ja tyydyt, rakennat hyvän elämän itsellesi tuossa tilanteessa. Se vaatii sen, että lopetet surkeudessa vellomisen ja panostat siihen hyvään mitä teillä on. Pääset tilanteen yläpuolelle.
Tai sitten eroat. Jos asia sinulle on niin vaikea, niin ero on lopulta helpotus sinullekin. Minusta kuulostaa, että paljastuksen myötä, tai ehkä jo aiemminkin, parisuhteesta on tullut tosiaan sellainen henkinen valtataistelukenttä. Rakkaudella kiristäminen, tilanteesta syyllistäminen. Ei se ole rakkautta. Todellinen rakkaus, mikä sullekin on omien sanojen mukaan, on vapautta. Sekä kunnioitusta, luottamusta. Todellinen rakkaus ei vaadi toiselta mitään, eikä kiristä toista.
En keksi miten voisin tässä enää olla onnellinen. Miten saisin elämästäni hyvän, kun tiedän etten ole miehelleni paras? Ap
Eikös se nyt ole vähän naurettavaa riidellä tuolla tavoin jostain sillijäätelöstä. Onhan se omituinen mieltymys, mutta ei kai miehesi sitä sinulle tyrkytä. Tämä ketju poukkoilee ihan kummallisesti, välillä vikaa on yhdessä asiassa ja välillä jossain muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei tuo ole rakkautta sinunkaan puolelta. Tuo on riippuvuutta, yksinjäämisen pelkoa, ahdistavaa kahlitsemista. Pahinta on, että sä kahlitset ennenkaikkea itsesi tuohon omassa päässä rakennettuun vankilaan, kun pelkäät yksin olemista.
Sulla on vaihtoehtoja. Joko jäät ja tyydyt, rakennat hyvän elämän itsellesi tuossa tilanteessa. Se vaatii sen, että lopetet surkeudessa vellomisen ja panostat siihen hyvään mitä teillä on. Pääset tilanteen yläpuolelle.
Tai sitten eroat. Jos asia sinulle on niin vaikea, niin ero on lopulta helpotus sinullekin. Minusta kuulostaa, että paljastuksen myötä, tai ehkä jo aiemminkin, parisuhteesta on tullut tosiaan sellainen henkinen valtataistelukenttä. Rakkaudella kiristäminen, tilanteesta syyllistäminen. Ei se ole rakkautta. Todellinen rakkaus, mikä sullekin on omien sanojen mukaan, on vapautta. Sekä kunnioitusta, luottamusta. Todellinen rakkaus ei vaadi toiselta mitään, eikä kiristä toista.
En keksi miten voisin tässä enää olla onnellinen. Miten saisin elämästäni hyvän, kun tiedän etten ole miehelleni paras? Ap
Eikös se nyt ole vähän naurettavaa riidellä tuolla tavoin jostain sillijäätelöstä. Onhan se omituinen mieltymys, mutta ei kai miehesi sitä sinulle tyrkytä. Tämä ketju poukkoilee ihan kummallisesti, välillä vikaa on yhdessä asiassa ja välillä jossain muualla.
Samaa mieltä. Selitä nyt ap, mistä tämä oikein kiikastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei tuo ole rakkautta sinunkaan puolelta. Tuo on riippuvuutta, yksinjäämisen pelkoa, ahdistavaa kahlitsemista. Pahinta on, että sä kahlitset ennenkaikkea itsesi tuohon omassa päässä rakennettuun vankilaan, kun pelkäät yksin olemista.
Sulla on vaihtoehtoja. Joko jäät ja tyydyt, rakennat hyvän elämän itsellesi tuossa tilanteessa. Se vaatii sen, että lopetet surkeudessa vellomisen ja panostat siihen hyvään mitä teillä on. Pääset tilanteen yläpuolelle.
Tai sitten eroat. Jos asia sinulle on niin vaikea, niin ero on lopulta helpotus sinullekin. Minusta kuulostaa, että paljastuksen myötä, tai ehkä jo aiemminkin, parisuhteesta on tullut tosiaan sellainen henkinen valtataistelukenttä. Rakkaudella kiristäminen, tilanteesta syyllistäminen. Ei se ole rakkautta. Todellinen rakkaus, mikä sullekin on omien sanojen mukaan, on vapautta. Sekä kunnioitusta, luottamusta. Todellinen rakkaus ei vaadi toiselta mitään, eikä kiristä toista.
En keksi miten voisin tässä enää olla onnellinen. Miten saisin elämästäni hyvän, kun tiedän etten ole miehelleni paras? Ap
Eikös se nyt ole vähän naurettavaa riidellä tuolla tavoin jostain sillijäätelöstä. Onhan se omituinen mieltymys, mutta ei kai miehesi sitä sinulle tyrkytä. Tämä ketju poukkoilee ihan kummallisesti, välillä vikaa on yhdessä asiassa ja välillä jossain muualla.
Tämä sillijäätelö on jonkun muun kirjoittama. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi kohtelee sinua arjessa? Konkreettisesti? Olet nyt juuttunut yhteen lauseeseen.
Ihan ok. Tosin tunnennaina ettei hän osoita rakkauttaan Minulle, en tunne itseäni rakastetuksi. Nyt selvisi syykin. Ap
Hän siis sanoo rakastavansa Minua, minkä uskonkin. Ei rakasta vain tarpeeksi.
Jatka vaan katkeraa kostoasi. Pian loppuu hyvin kohtelu ja rakkaus sammuu
Sitten sammuu. Eihän sitä oikeasti ole ollutkaan. En aio enää antaa itsestäni enempää kuin saan. Miksi antaisin? Ap
Ei siinä mitään. Sinä valitset miten haluat elää. Ja sinä valitset kiukun ja katkeruuden
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystyisitkö tänään ottamaan asian rauhallisesti puheeksi miehesi kanssa? Että sinua harmittaa ja vaivaa mitä mies todella tarkoitti sanomalla niin ja näin. Kerro omista tunteistasi ja kysy tunteeko mies samoin. Muista pysyä rauhallisena! En usko että juttelu enää pahentaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
No, mitä oikein odotit? Olet miehesi tärkein sijoitus. Yhteinen asuntolaina, lapsia kasvatettavana, koko elämä esitettävänä. Ei sekään mikään vähäarvoinen juttu ole.
Kuulostat jollain tapaa rasittavalta, tenttailet jatkuvasti rakastamisia. Keskittyisit elämiseen. Olet joskus halunnut tuota kaikkea mikä sinulla nyt on.
Mikä ihmeen yhteinen asuntolaina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi kohtelee sinua arjessa? Konkreettisesti? Olet nyt juuttunut yhteen lauseeseen.
Ihan ok. Tosin tunnennaina ettei hän osoita rakkauttaan Minulle, en tunne itseäni rakastetuksi. Nyt selvisi syykin. Ap
Hän siis sanoo rakastavansa Minua, minkä uskonkin. Ei rakasta vain tarpeeksi.
Jatka vaan katkeraa kostoasi. Pian loppuu hyvin kohtelu ja rakkaus sammuu
Sitten sammuu. Eihän sitä oikeasti ole ollutkaan. En aio enää antaa itsestäni enempää kuin saan. Miksi antaisin? Ap
Ei siinä mitään. Sinä valitset miten haluat elää. Ja sinä valitset kiukun ja katkeruuden
Mitä muita vaihtoehtoja minulla on? Olla ikuisesti se huonompi vaihtoehto? Ap
No ei mua haittaisi, jos ei kerran haikaile sen suurimman rakkauden perään mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Pystyisitkö tänään ottamaan asian rauhallisesti puheeksi miehesi kanssa? Että sinua harmittaa ja vaivaa mitä mies todella tarkoitti sanomalla niin ja näin. Kerro omista tunteistasi ja kysy tunteeko mies samoin. Muista pysyä rauhallisena! En usko että juttelu enää pahentaa asiaa.
Hän ei halua puhua tästä kanssani. Ap
Vierailija kirjoitti:
No ei mua haittaisi, jos ei kerran haikaile sen suurimman rakkauden perään mitenkään.
Sinulle olisi ok tietää, ettet koskaan ole miehesi mielestä se paras?
Alue: Aihe vapaa
Kerrotko, miksi minun pitäisi antaa enemmän kuin saan? Ap