En ole mieheni suurin rakkaus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole minunkaan mies elämäni suurin rakkaus ja hyvä niin. Suurin rakkaus oli hirveän raastavaa, mies oli oikeasti täysi sika (petti, varasti, valehteli kaikesta) ja olen loppujen lopuksi helvetin tyytyväinen, ettei siitä tullut lopulta mitään. Varmaan nuo kaikki vaikeudet ja oma nuoruus vaikutti siihen rakkauden intensiivisyyteen. Nykyisen miehen kanssa yhdessä 15 vuotta ja vaikka hän ei olekaan se suurin, niin ehdottomasti paras ja kestävin rakkaus.

Mutta minä en ole paras. Ja jos miehesi on paras, luulisi hänenolevan suurinkin? Vaikkei dramaattisin. Ap

Kannattaa mennä pariterapiaan. Päätätte oletteko yhdessä ja miten teidän suhde parannetaan. Kyllä hyvä huononee ja sinun omien sanojen mukaan myös itse huononnat seksin seiskaan. Tässä voi asioita aina parantaa.

Miehellesi olet ykkönen. Nykyään. Hän arvostaa sinua toisella tavalla kuin jotain toista naista joskus rakasti. Jokainen tuntee eritavalla näitä tunteita. Rakkaus on voima ja sitä voi itse myös hoitaa.

Jotakin hän jumaloi, minut hän kelpuuttaa. Jep. Ap

Niin no, kun kaiken pitää olla täydellistä. Eihän sääolosuhteisiin voi vaikuttaa vaan pitää pukeutua sään mukaan. Miksi te haluatte vaikuttaa myös miehen mieleen, mitä hän ajattelee ja miten kokee elämänsä, rakkautensa, haaveet jne. Eikö se riitä, että on asettanut itselleen tavoitteen onnellinen tai hyvä elämä, hyvä mies, mahdollisimman mukavan näköinen tietysti, koti, lapset, työ - jos nuo on saanut ja mahdollisimman hyvät ysin tasoa niin SEN pitäis merkata eikä sen mitä mies ajattelee sinusta.

Kaikki ei ole täydellistä niin minä itsekkäästi tavoittelen parasta mitä saan ja hyvin on käynyt. En käytä aikaa siihen mitä mies ajattelee minusta syvällä mielessään, yleensä miehet on raadollisempia ja vähän idiootteja, joku missi se on kuitenkin naisihanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, mä en tiedä kuinka paljon tää lohduttaa, mutta mä vähän luulen että hänen "elämänsä rakkaus" on todennäköisesti enemmän mielikuva siitä toisesta naisesta kuin mitään todellista. Te ootte olleet aika pitkään yhdessä ja suhde kuin suhde arkistuu vuosikymmenen aikana. Mies on todennäköisesti rakentanut mielessään jotain rakkaustarinaa jonkin vanhan suhteen päälle, siis sellaista tarinaa, jota ei oikeasti ole olemassa. Tavallaan glorifioi mennyttä aikaa.

Todennäköisesti jos hän olisi ollut tämän "elämänsä rakkauden" kanssa kymmenen vuotta, tunteet häntäkin kohtaan olisivat täysin erit kuin nämä hänen itse rakentamansa.

Sitä mä en tiedä, kuinka saada mies näkemään tämä. Muakin häiritsisi jos olisin sun saappaissasi. Mä en halua ikinä olla mikään kakkospalkinto, tai ainakaan olla tietoinen siitä, että olen sellainen.

Juuri tämä. Minä en halua olla kakkonen, de keneen piti jostain syystä tyytyä. Mutta en ole koskaan ollut se ykkönen, edes alussa. Ap

Entä jos alkaisit tehdä liitosta lähtöä. Voi olla, että mies tajuaisikin siinä hetkessä, kuka onkaan oikeasti ollut hänen elämänsä ykkönen. Tähän asti hän on pitänyt sinua itsestäänselvyytenä.

Itseasiassa hän on aina riitatilanteessa eroamassa... Ap

Vierailija kirjoitti:

Niin no, kun kaiken pitää olla täydellistä. Eihän sääolosuhteisiin voi vaikuttaa vaan pitää pukeutua sään mukaan. Miksi te haluatte vaikuttaa myös miehen mieleen, mitä hän ajattelee ja miten kokee elämänsä, rakkautensa, haaveet jne. Eikö se riitä, että on asettanut itselleen tavoitteen onnellinen tai hyvä elämä, hyvä mies, mahdollisimman mukavan näköinen tietysti, koti, lapset, työ - jos nuo on saanut ja mahdollisimman hyvät ysin tasoa niin SEN pitäis merkata eikä sen mitä mies ajattelee sinusta.

Kaikki ei ole täydellistä niin minä itsekkäästi tavoittelen parasta mitä saan ja hyvin on käynyt. En käytä aikaa siihen mitä mies ajattelee minusta syvällä mielessään, yleensä miehet on raadollisempia ja vähän idiootteja, joku missi se on kuitenkin naisihanne.

Toki hänen ulkonäkö ihannenainen onkinnhoku pornomalli, mutta luulin olevani henkisesti silti paras. En ole. En ole koskaan ollut. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika pienet murheet ap:llä. Minun mieheni suurin rakkaus tuntuu olevan sillijäätelö. Sekoittelee joka helvetin viikonloppu sitä sillijäätelöään sipulisillistä ja vaniljajäätelöstä.

Muuten hyvä mies, tekee osansa kotitöistä, ei käytä juurikaan alkoholia, on lapsille hyvä isä ja muutenkin kaikin puolin mukava mies, mutta olen täysin kyllästynyt tähän sillijäätelöjuttuun.

Mikä sinua tässä oikein häiritsee ? Mies tekee itse sillijäätelönsä ja varmaan syökin sen itse. Minä en tuollaisesta piittaisi vähääkään.

Ketju on niin sekava, että en jaksanut lukea tarkasti, mutta onko tässä nyt ongelmana ryppy rakkaudessa vai erilaiset ruokatottumukset ? Vaivautuisko joku selittämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika pienet murheet ap:llä. Minun mieheni suurin rakkaus tuntuu olevan sillijäätelö. Sekoittelee joka helvetin viikonloppu sitä sillijäätelöään sipulisillistä ja vaniljajäätelöstä.

Muuten hyvä mies, tekee osansa kotitöistä, ei käytä juurikaan alkoholia, on lapsille hyvä isä ja muutenkin kaikin puolin mukava mies, mutta olen täysin kyllästynyt tähän sillijäätelöjuttuun.

Mikä sinua tässä oikein häiritsee ? Mies tekee itse sillijäätelönsä ja varmaan syökin sen itse. Minä en tuollaisesta piittaisi vähääkään.

Ketju on niin sekava, että en jaksanut lukea tarkasti, mutta onko tässä nyt ongelmana ryppy rakkaudessa vai erilaiset ruokatottumukset ? Vaivautuisko joku selittämään.

Tämä viesti ei liity alkuperäiseen ongelmaan mitenkään vaan on jonkun v****tuilu.

En minäkään ollut exän suuri rakkaus. Sanoi sen jo ennen kuin menimme naimisiin. Ei haitannut, kun olin niin rakastunut. Miehen rakkaus loppui sitten kokonaan jossain vaiheessa ja sitten avioliiton lopussa minunkin. Yhdessä olimme kuitenkin 20 vuotta. Rakastuin toiseen mieheen ja exäkin löysi toisen ja se nainen on kuulemma se oikea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, mä en tiedä kuinka paljon tää lohduttaa, mutta mä vähän luulen että hänen "elämänsä rakkaus" on todennäköisesti enemmän mielikuva siitä toisesta naisesta kuin mitään todellista. Te ootte olleet aika pitkään yhdessä ja suhde kuin suhde arkistuu vuosikymmenen aikana. Mies on todennäköisesti rakentanut mielessään jotain rakkaustarinaa jonkin vanhan suhteen päälle, siis sellaista tarinaa, jota ei oikeasti ole olemassa. Tavallaan glorifioi mennyttä aikaa.

Todennäköisesti jos hän olisi ollut tämän "elämänsä rakkauden" kanssa kymmenen vuotta, tunteet häntäkin kohtaan olisivat täysin erit kuin nämä hänen itse rakentamansa.

Sitä mä en tiedä, kuinka saada mies näkemään tämä. Muakin häiritsisi jos olisin sun saappaissasi. Mä en halua ikinä olla mikään kakkospalkinto, tai ainakaan olla tietoinen siitä, että olen sellainen.

Juuri tämä. Minä en halua olla kakkonen, de keneen piti jostain syystä tyytyä. Mutta en ole koskaan ollut se ykkönen, edes alussa. Ap

Entä jos alkaisit tehdä liitosta lähtöä. Voi olla, että mies tajuaisikin siinä hetkessä, kuka onkaan oikeasti ollut hänen elämänsä ykkönen. Tähän asti hän on pitänyt sinua itsestäänselvyytenä.

Itseasiassa hän on aina riitatilanteessa eroamassa... Ap

Seuraavalla kerraalla sanot, että tervemenoa, etkä aio jäädä perään itkemään.

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ollut exän suuri rakkaus. Sanoi sen jo ennen kuin menimme naimisiin. Ei haitannut, kun olin niin rakastunut. Miehen rakkaus loppui sitten kokonaan jossain vaiheessa ja sitten avioliiton lopussa minunkin. Yhdessä olimme kuitenkin 20 vuotta. Rakastuin toiseen mieheen ja exäkin löysi toisen ja se nainen on kuulemma se oikea.

Näinhän tässäkin varmaan käy. Toivottavasti olet nyt sen uuden miehesi elämän rakkaus!

Meillä rakkaus on kestänyt, vaikka mies on sekasyöjä ja minä olen ollut kasvissyöjä jo monta vuotta. Mies syö kyllä niitä kasvisruokiakin, mutta haluaa siihen useimmiten jotain lihaa tai kalaa lisäksi.

Vähitellen hänkin on alkanut syödä terveellisemmin. Suosittelisin ap:llekin kärsivällisyyttä, kyllä ne kiistat siitä ajan kanssa tasaantuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, mä en tiedä kuinka paljon tää lohduttaa, mutta mä vähän luulen että hänen "elämänsä rakkaus" on todennäköisesti enemmän mielikuva siitä toisesta naisesta kuin mitään todellista. Te ootte olleet aika pitkään yhdessä ja suhde kuin suhde arkistuu vuosikymmenen aikana. Mies on todennäköisesti rakentanut mielessään jotain rakkaustarinaa jonkin vanhan suhteen päälle, siis sellaista tarinaa, jota ei oikeasti ole olemassa. Tavallaan glorifioi mennyttä aikaa.

Todennäköisesti jos hän olisi ollut tämän "elämänsä rakkauden" kanssa kymmenen vuotta, tunteet häntäkin kohtaan olisivat täysin erit kuin nämä hänen itse rakentamansa.

Sitä mä en tiedä, kuinka saada mies näkemään tämä. Muakin häiritsisi jos olisin sun saappaissasi. Mä en halua ikinä olla mikään kakkospalkinto, tai ainakaan olla tietoinen siitä, että olen sellainen.

Juuri tämä. Minä en halua olla kakkonen, de keneen piti jostain syystä tyytyä. Mutta en ole koskaan ollut se ykkönen, edes alussa. Ap

Entä jos alkaisit tehdä liitosta lähtöä. Voi olla, että mies tajuaisikin siinä hetkessä, kuka onkaan oikeasti ollut hänen elämänsä ykkönen. Tähän asti hän on pitänyt sinua itsestäänselvyytenä.

Itseasiassa hän on aina riitatilanteessa eroamassa... Ap

Seuraavalla kerraalla sanot, että tervemenoa, etkä aio jäädä perään itkemään.

Niin mutta kun minä rakastan häntä. Jäisin perään itkemään. Ap

Naiset.

Rakkautta on rakkaus lapseen.

Miehen ja naisen välistä kiimaa, jotkut saattavat sekoittaa "rakkauteen"

Kiima katoaa ajansaatossa.

Minun ex-mieheni sanoi minulle samoin. Mutta samaan hengenvetoon, että haluaa olla kanssani lasten takia, eikä koskaan aio lähetä suhteestamme, koska on niin vastuuntuntoinen. Fine. Olisin ehkä jaksanut, jos hän ei olisi muistutellut vähän väliä kuinka en ole hänelle sopivin kumppani ja on kanssani koska meillä on lapset.

Oli ahdistavaa elää asian kanssa. Etyä en ole ykkönen. Ymmärrän sinua AP. Jos mies haluaa sitoutua sinuun, hänen ei pidä kertoa sinulle, että et ole ykkösvalinta.

Ajoin kerran töistä kotiin ja radiosta tuli Robbie Williamsin biisi, jossa hän laulaa "I just want to feel real love, feel the home where I live in" tms. Oli pakko pysäyttää auto, koska itku tuli jostain tosi syvältä eikä ottanut loppuakseen. Menin kotiin ja kerroin miehelle, että en voi elää loppuelämääni näin. Minun on tunnettava olevani rakastettu omassa kodissani. Mies sanoi, että sitten meidän on erottava.

Eron jälkeen mies yritti elää tämäm ykkösvaihtoehdon kanssa, mutta siitä ei tullut mitään. Se gantasia, illuusio, jota mies oli vuosikaudet yästä naisesta kehitellyt, ei kohdannut todellisuuden kanssa. Eihän ne koskaan. Niin kuin joku aiemmin sanoi, ihastuminen on fantasiaa, eikä totta. Mutta se voi sekoittaa pään niin, että se tuntuu todelta.

Eron jälkeen olen kokenut helpotusta. En olisi halunnut erota hänestä, mutta parempi on nyt, kun voin tuntea, että minua ei koko ajan paineta maahan. Olen löytänyt uuden miehen, jolle olen ykkönen, enkä aio muuhun enää tyytyä.

Tsemppiä!

Tomny Taperman kirjoitti:

Naiset.

Rakkautta on rakkaus lapseen.

Miehen ja naisen välistä kiimaa, jotkut saattavat sekoittaa "rakkauteen"

Kiima katoaa ajansaatossa.

Seksi on ollut molempien mielestä hyvää. En usko että jatkossa on. Ap

Kokenut kaiken tietää kirjoitti:

Meillä rakkaus on kestänyt, vaikka mies on sekasyöjä ja minä olen ollut kasvissyöjä jo monta vuotta. Mies syö kyllä niitä kasvisruokiakin, mutta haluaa siihen useimmiten jotain lihaa tai kalaa lisäksi.

Vähitellen hänkin on alkanut syödä terveellisemmin. Suosittelisin ap:llekin kärsivällisyyttä, kyllä ne kiistat siitä ajan kanssa tasaantuvat.

Kokenut on oikeassa. Ei kannata tehdä hätäisiä ratkaisuja tärkeissä asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Minun ex-mieheni sanoi minulle samoin. Mutta samaan hengenvetoon, että haluaa olla kanssani lasten takia, eikä koskaan aio lähetä suhteestamme, koska on niin vastuuntuntoinen. Fine. Olisin ehkä jaksanut, jos hän ei olisi muistutellut vähän väliä kuinka en ole hänelle sopivin kumppani ja on kanssani koska meillä on lapset.

Oli ahdistavaa elää asian kanssa. Etyä en ole ykkönen. Ymmärrän sinua AP. Jos mies haluaa sitoutua sinuun, hänen ei pidä kertoa sinulle, että et ole ykkösvalinta.

Ajoin kerran töistä kotiin ja radiosta tuli Robbie Williamsin biisi, jossa hän laulaa "I just want to feel real love, feel the home where I live in" tms. Oli pakko pysäyttää auto, koska itku tuli jostain tosi syvältä eikä ottanut loppuakseen. Menin kotiin ja kerroin miehelle, että en voi elää loppuelämääni näin. Minun on tunnettava olevani rakastettu omassa kodissani. Mies sanoi, että sitten meidän on erottava.

Eron jälkeen mies yritti elää tämäm ykkösvaihtoehdon kanssa, mutta siitä ei tullut mitään. Se gantasia, illuusio, jota mies oli vuosikaudet yästä naisesta kehitellyt, ei kohdannut todellisuuden kanssa. Eihän ne koskaan. Niin kuin joku aiemmin sanoi, ihastuminen on fantasiaa, eikä totta. Mutta se voi sekoittaa pään niin, että se tuntuu todelta.

Eron jälkeen olen kokenut helpotusta. En olisi halunnut erota hänestä, mutta parempi on nyt, kun voin tuntea, että minua ei koko ajan paineta maahan. Olen löytänyt uuden miehen, jolle olen ykkönen, enkä aio muuhun enää tyytyä.

Tsemppiä!

Hienoa että löysit tuollaisen rakkauden! Olen kateellinen. Ap

Omanarvontuntoa täytyy olla ja tehdä tarvittaessa puolisolle selväksi, että minua ei kohdella huonosti. Kenenkään ei tarvitse kokea itseään harmaaksi hiireksi.

Se että saa mitä haluaa tai ei saa mitä haluaa, lopputulos on sama, tyytymättömyys, tavalla tai toisella. Saa sen minkä luulee tekevän onnelliseksi ja se tekeekin sinut myöhemmin onnettömaksi. Nauti tästä hetkestä.

Ensimmäisessä liitossani olimme molemmat varmasti elämämme suurimpia rakkauksia. Silti erosimme lopulta noin viidentoista vuoden jälkeen, koska lopulta olimme aivan erilaisia ihmisiä ja halusimme eri asioita. Mieheni myös lopulta petti monin tavoin enkä voinut enää luottaa.

Nykyisen mieheni kanssa elämä on tasaisempaa ja hyvä niin. Tällä viisaudella mikä nyt on, niin pitkäaikaisessa parisuhteessa tärkeämpänä pidän sitä, että on syvää kiintymystä ja että arjen tärkeimmät asiat sujuvat ja niistä ollaan suurinpiirtein samaa mieltä. Miehesi oli tyhmä, kun otti asian esiin, mutta älä anna sen nyt määrittää elämääsi liikaa.

Minut jätti elämäni suurin rakkaus ja nyt olen ollut yksin. Monessa asiassa olen vaatimaton mutta rakkaudessa en suostu tyytymään. Olen ehkä pitkäänkin yksin vaikkei se sovi minulle, olen vähän reppana ja monilla säälittää. Taas näin koko pitkän yön unia joissa sain halailla ja minua pidettiin hyvänä, muuta ei ole tarjolla meille jotka emme tyydy. Molemminpuolinen järjetön rakkaus on harvinaista. Inhoan myös laihaa kahvia. Oletko sinä Ap valmis olemaan yksin?