En ole mieheni suurin rakkaus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pystyisitkö tänään ottamaan asian rauhallisesti puheeksi miehesi kanssa? Että sinua harmittaa ja vaivaa mitä mies todella tarkoitti sanomalla niin ja näin. Kerro omista tunteistasi ja kysy tunteeko mies samoin. Muista pysyä rauhallisena! En usko että juttelu enää pahentaa asiaa.

Hän ei halua puhua tästä kanssani. Ap

Onpa outoa. Kuulostat olevasi kovin aikuinen ja rakentava keskustelija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, ei tuo ole rakkautta sinunkaan puolelta. Tuo on riippuvuutta, yksinjäämisen pelkoa, ahdistavaa kahlitsemista. Pahinta on, että sä kahlitset ennenkaikkea itsesi tuohon omassa päässä rakennettuun vankilaan, kun pelkäät yksin olemista.

Sulla on vaihtoehtoja. Joko jäät ja tyydyt, rakennat hyvän elämän itsellesi tuossa tilanteessa. Se vaatii sen, että lopetet surkeudessa vellomisen ja panostat siihen hyvään mitä teillä on. Pääset tilanteen yläpuolelle.

Tai sitten eroat. Jos asia sinulle on niin vaikea, niin ero on lopulta helpotus sinullekin. Minusta kuulostaa, että paljastuksen myötä, tai ehkä jo aiemminkin, parisuhteesta on tullut tosiaan sellainen henkinen valtataistelukenttä. Rakkaudella kiristäminen, tilanteesta syyllistäminen. Ei se ole rakkautta. Todellinen rakkaus, mikä sullekin on omien sanojen mukaan, on vapautta. Sekä kunnioitusta, luottamusta. Todellinen rakkaus ei vaadi toiselta mitään, eikä kiristä toista.

En keksi miten voisin tässä enää olla onnellinen. Miten saisin elämästäni hyvän, kun tiedän etten ole miehelleni paras? Ap

Eikös se nyt ole vähän naurettavaa riidellä tuolla tavoin jostain sillijäätelöstä. Onhan se omituinen mieltymys, mutta ei kai miehesi sitä sinulle tyrkytä. Tämä ketju poukkoilee ihan kummallisesti, välillä vikaa on yhdessä asiassa ja välillä jossain muualla.

Tämä sillijäätelö on jonkun muun kirjoittama. Ap

Aaa... Ymmärsin jotenkin väärin. Se ei siis koskenutkaan sinua. Kiitos, kun selitit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika pienet murheet ap:llä.

Älä viitsi. Kyllä se oikeasti v#$@£ttaa ettei mies rakasta minua yhtä paljon kuin minä sitä. Ap[/

Ja mitenköhän voit mitata rakkauden ja rakastamisen määrän? Sinä enemmän kuin hän! Voi jeesus, en paremmin sano. Oletko hänen rakkautensa arvoinen, kun täällä häntä siaksi haukut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valivalivali, sinulla on asiat hyvin.

Etkö itse haluaisi olla puolisosi elämän suurin rakkaus? Ap

Juu, ja voittaa lotossa

Harva ihminen loppujen lopuksi saa sen ihmisen kenet eniten haluaisi. Ihmissuhteet harvoin kestää koko elämää ja kun on elämän aikana useita kumppaneita niin miten ne kaikki voisivat olla se suurin rakkaus. Olen kyllä huomannut että ne ns rakkaudet vuosien takaa ovat kyllä olleet jotakin mielenhäiriöitä, en nimittäin saa sitä tunnetta mitenkään kuviteltua mitä olen jota kuta kohtaan tuntenut. Suuri rakkaus sisältää myös suuren riskin, kaikilla ei pää kestä ja menetys voi suistaa koko elämän raiteiltaan.

Mikset eroaisi nyt itse, kun kerran olet tuota mieltä, ettei mikään voi koskaan muuttaa tilannetta? Että kaikki on nyt lopullisesti pilalla. Suunnittelemasi käyttäytyminen liitossa tulee johtamaan siihen, että ennemmin tai myöhemmin miehesi jättää sinut. Vai sekö on tarkoituksenakin?

Vierailija kirjoitti:

Mikset eroaisi nyt itse, kun kerran olet tuota mieltä, ettei mikään voi koskaan muuttaa tilannetta? Että kaikki on nyt lopullisesti pilalla. Suunnittelemasi käyttäytyminen liitossa tulee johtamaan siihen, että ennemmin tai myöhemmin miehesi jättää sinut. Vai sekö on tarkoituksenakin?

Tuntuu ettei ole mitään väliä mitä teen.. vaikka yrittäisin kaikkeni, en silti ole se paras. Mitä väliä siis? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika pienet murheet ap:llä.

Älä viitsi. Kyllä se oikeasti v#$@£ttaa ettei mies rakasta minua yhtä paljon kuin minä sitä. Ap[/

Ja mitenköhän voit mitata rakkauden ja rakastamisen määrän? Sinä enemmän kuin hän! Voi jeesus, en paremmin sano. Oletko hänen rakkautensa arvoinen, kun täällä häntä siaksi haukut?

No tuo nyt oli viittaus siihen, että täällä ensimmäinen neuvo on yleensä "jätä se sika", en oikeasti jaksa nyt mitään sellaisia tai mitään sillijäätelöjuttuja. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mua haittaisi, jos ei kerran haikaile sen suurimman rakkauden perään mitenkään.

Sinulle olisi ok tietää, ettet koskaan ole miehesi mielestä se paras?

Tässä on juuri se ongelma. Naisille opetetaan jo lapsena, että he ovat jotain ainutlaatuisia ja heille on olemassa joku prinssi, joka tulee kotoa hakemaan ja prinssi voi rakastaa maailmassa vain juuri tätä naista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mua haittaisi, jos ei kerran haikaile sen suurimman rakkauden perään mitenkään.

Sinulle olisi ok tietää, ettet koskaan ole miehesi mielestä se paras?

Tässä on juuri se ongelma. Naisille opetetaan jo lapsena, että he ovat jotain ainutlaatuisia ja heille on olemassa joku prinssi, joka tulee kotoa hakemaan ja prinssi voi rakastaa maailmassa vain juuri tätä naista

Itseasiassa minulle opetettiin jo lapsena etten ole mitään ja siskoni on minua parempi (äitini sanoi minulle näin useasti, myös osa muusta suvusta oli samaa mieltä). Olisi mukavaa nyt olla jollekin se tärkein. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mua haittaisi, jos ei kerran haikaile sen suurimman rakkauden perään mitenkään.

Sinulle olisi ok tietää, ettet koskaan ole miehesi mielestä se paras?

Tässä on juuri se ongelma. Naisille opetetaan jo lapsena, että he ovat jotain ainutlaatuisia ja heille on olemassa joku prinssi, joka tulee kotoa hakemaan ja prinssi voi rakastaa maailmassa vain juuri tätä naista

Olen eri mieltä. En uskonut aiemmin että sellaista suurta rakkautta on olemassa, ennen kuin sen koin. Sen jälkeen on hyvin vaikea tyytyä vähempään, mutta tässä ihmiset poikkeavat paljon toisistaan. Havaintojeni mukaan suurin osa tyytyy, koska se on pienempi paha jos toisessa vaakakupissa on yksin jääminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mua haittaisi, jos ei kerran haikaile sen suurimman rakkauden perään mitenkään.

Sinulle olisi ok tietää, ettet koskaan ole miehesi mielestä se paras?

Tässä on juuri se ongelma. Naisille opetetaan jo lapsena, että he ovat jotain ainutlaatuisia ja heille on olemassa joku prinssi, joka tulee kotoa hakemaan ja prinssi voi rakastaa maailmassa vain juuri tätä naista

Olen eri mieltä. En uskonut aiemmin että sellaista suurta rakkautta on olemassa, ennen kuin sen koin. Sen jälkeen on hyvin vaikea tyytyä vähempään, mutta tässä ihmiset poikkeavat paljon toisistaan. Havaintojeni mukaan suurin osa tyytyy, koska se on pienempi paha jos toisessa vaakakupissa on yksin jääminen.

Täysin samaa mieltä. Kun on jollekin maailman rakkain, tekee se ihmiseen ja häneen ihmisyyteensä sellaisen poltinjäljen, ettei mukarakkauteen ole enää paluuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mua haittaisi, jos ei kerran haikaile sen suurimman rakkauden perään mitenkään.

Sinulle olisi ok tietää, ettet koskaan ole miehesi mielestä se paras?

Tässä on juuri se ongelma. Naisille opetetaan jo lapsena, että he ovat jotain ainutlaatuisia ja heille on olemassa joku prinssi, joka tulee kotoa hakemaan ja prinssi voi rakastaa maailmassa vain juuri tätä naista

Olen eri mieltä. En uskonut aiemmin että sellaista suurta rakkautta on olemassa, ennen kuin sen koin. Sen jälkeen on hyvin vaikea tyytyä vähempään, mutta tässä ihmiset poikkeavat paljon toisistaan. Havaintojeni mukaan suurin osa tyytyy, koska se on pienempi paha jos toisessa vaakakupissa on yksin jääminen.

Olen niin kateellinen että olet saanut tuon rakkauden kokea. Hienoa sinulle, mutta olen silti kateellinen. Ap

Nykyisessä tasa-arvoisessa parisuhteessa kotityöt, kuten rakastaminen, tulee jakaa tasapuolisesti. Oletko keskustellut miehesi kanssa töiden jakamisesta? Jos pidätte eri asioista, voisitte jakaa kotitöitä mieltymystenne mukaisesti. Esim kun sinä rakastat enemmän, niin miehesi voisi vaikka pestä vessan useammin.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisessä tasa-arvoisessa parisuhteessa kotityöt, kuten rakastaminen, tulee jakaa tasapuolisesti. Oletko keskustellut miehesi kanssa töiden jakamisesta? Jos pidätte eri asioista, voisitte jakaa kotitöitä mieltymystenne mukaisesti. Esim kun sinä rakastat enemmän, niin miehesi voisi vaikka pestä vessan useammin.

Sori, ei helpota eikä naurata. Ap

Itsekkäältä kannaltahan tämä tilanne olisi positiivinen.

Sä sait elämäsi rakkauden ja se toinen ei saanut..

Aika mahdotonta yleensäkään on olla kummankin toisen elämänsä rakkauksia. Se ei vain satu kohdalle kun sen toisen pitäisi olla just se yksi miljoonasta, no se voi mennä vielä mut kun sen toisenkin pitäisi olla se yksi miljoonasta. Aika epätodennäköistä. Tietysti joillekin riittää 50/50, eli on tai ei.

Itse olisin iloinen jos puoliso joskus löytäisi sen oikean ja olisi onnellinen. Oma oikea olis niin korkealla jalustalla että sellaista ei voi saada. Miehillä on katsos aikas kovat kriteerit sen oikean suhteen, jokin alitajuinen, eläimellinen juttu.. Mut ei se tarkoita etteikö voisi rakastaa hyvinkin syvästi jotain toistakin.

Ymmärrän apta täysin. Mieheltä tosi tökeröä käytöstä.

En pystyisi tuollaisen jälkeen enää kasaamaan itseäni , saati osoittamaan tunteitani miehelle.

Kysy mitä miehesi ajatteli kertoessaan tuon sinulle. Jokainen normaalilla järjellä varustettu ymmärtää, että tuollaisen kertominen satuttaa pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mua haittaisi, jos ei kerran haikaile sen suurimman rakkauden perään mitenkään.

Sinulle olisi ok tietää, ettet koskaan ole miehesi mielestä se paras?

Tässä on juuri se ongelma. Naisille opetetaan jo lapsena, että he ovat jotain ainutlaatuisia ja heille on olemassa joku prinssi, joka tulee kotoa hakemaan ja prinssi voi rakastaa maailmassa vain juuri tätä naista

Olen eri mieltä. En uskonut aiemmin että sellaista suurta rakkautta on olemassa, ennen kuin sen koin. Sen jälkeen on hyvin vaikea tyytyä vähempään, mutta tässä ihmiset poikkeavat paljon toisistaan. Havaintojeni mukaan suurin osa tyytyy, koska se on pienempi paha jos toisessa vaakakupissa on yksin jääminen.

eiköhän tästä maailmasta löydy jokaiselle satamiljoonaa vaihtoehtoista ihmistä, jonka kanssa voisi ihan hyvin elää. Harva edes tietää, mitä rakkaus on. Ainakaan miehet eivät tiedä. Jos miehesi on sanonut rakastavasi sinua, se johtuu vaan siitä, että miehet tietävät, että naiselle kuuluu sanoa niin. Siten saa vähennettyä nalkutusta ja saa pesää. Siihen loppuu useimpien miesten tieto rakkaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Itsekkäältä kannaltahan tämä tilanne olisi positiivinen.

Sä sait elämäsi rakkauden ja se toinen ei saanut..

Aika mahdotonta yleensäkään on olla kummankin toisen elämänsä rakkauksia. Se ei vain satu kohdalle kun sen toisen pitäisi olla just se yksi miljoonasta, no se voi mennä vielä mut kun sen toisenkin pitäisi olla se yksi miljoonasta. Aika epätodennäköistä. Tietysti joillekin riittää 50/50, eli on tai ei.

Itse olisin iloinen jos puoliso joskus löytäisi sen oikean ja olisi onnellinen. Oma oikea olis niin korkealla jalustalla että sellaista ei voi saada. Miehillä on katsos aikas kovat kriteerit sen oikean suhteen, jokin alitajuinen, eläimellinen juttu.. Mut ei se tarkoita etteikö voisi rakastaa hyvinkin syvästi jotain toistakin.

Miehelläni on siis ollut joku, jota hän on rakastanut minua enemmän. Ei rakasta tätä enää, mutta minun pitäisi tyytyä olemaan suhteessa; jossa en ole paras vaihtoehto. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mua haittaisi, jos ei kerran haikaile sen suurimman rakkauden perään mitenkään.

Sinulle olisi ok tietää, ettet koskaan ole miehesi mielestä se paras?

Tässä on juuri se ongelma. Naisille opetetaan jo lapsena, että he ovat jotain ainutlaatuisia ja heille on olemassa joku prinssi, joka tulee kotoa hakemaan ja prinssi voi rakastaa maailmassa vain juuri tätä naista

Olen eri mieltä. En uskonut aiemmin että sellaista suurta rakkautta on olemassa, ennen kuin sen koin. Sen jälkeen on hyvin vaikea tyytyä vähempään, mutta tässä ihmiset poikkeavat paljon toisistaan. Havaintojeni mukaan suurin osa tyytyy, koska se on pienempi paha jos toisessa vaakakupissa on yksin jääminen.

eiköhän tästä maailmasta löydy jokaiselle satamiljoonaa vaihtoehtoista ihmistä, jonka kanssa voisi ihan hyvin elää. Harva edes tietää, mitä rakkaus on. Ainakaan miehet eivät tiedä. Jos miehesi on sanonut rakastavasi sinua, se johtuu vaan siitä, että miehet tietävät, että naiselle kuuluu sanoa niin. Siten saa vähennettyä nalkutusta ja saa pesää. Siihen loppuu useimpien miesten tieto rakkaudesta.

En olekaan aiemmin nalkuttanut. Nyt taidankin aloittaa. Ap