Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
04.01.2019 |
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän väliin iso hatun nosto niille rehellisille äideille , jotka itse vaativat DNA -testin, jos isäehdokkaita enemmän kuin yksi.
Respect!
Nainen tietää, että isäehdokkaita on vain yksi, mutta mies kuvittelee niitä olevan muitakin. Miksi naisen pitäisi vaatia testiä?
Eikös tuossa ollut tuo "jos"..?
Moni nainen on kirjoittanut, että vaikka isäehdokkaita on vain ja ainoastaan yksi eli oma puoliso, niin silti miehet ovat vaatineet, että isyystutkimus pitää tehdä. Miehet ovat jopa ehdottaneet, että naisen pitäisi silti itse ehdottaa testien tekemistä. Etkö ole lukenyt yhtään tätä ketjua?
Tuo lainaamasi kirjoittaja ei kuitenkaan tuollaista puhunut. Jos haluat väittää vastaan jollekin, joka vaatii uskollisia naisia pyytämään itse isyystestiä, niin sinun pitäisi varmaan etsiä sellainen kommentti ja vastata siihen.
En rupea kahlaamaan yli tuhatta viestiä etsiäkseni ne, joissa sitä on vaadittu. Jokainen ketjun lukenut muistaa ne kuitenkin ja niille, jotka eivät ole lukeneet, se pitää kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea näitä yli tuhatta viestiä, mutta olen naisena ehdottomasti sitä mieltä, että isyys täytyy aina selvittää. Sen pitäisi olla rutiini. Vaikka tuleva isä ei testiä haluaisi, niin isyys on hyvä tietää esim. perinnölliset sairauksien vuoksi.
Herraisä! Etkö sinä vain voi kysyä lapsen isältä ne perinnölliset sairaudet? Ja vaikka vielä siltä lapsen isän vanhemmiltakin voi varmuudeksi kysyä, että onkos teillä periytyviä sairauksia, jos kerran noin kovasti kiinnostaa. Ei siihen mitään isyystestejä tarvita.
Jos tulevia isäehdokkaita on vain se yksi ja ainoa, niin kuin nyt yleensä on, niin miksi sitä pitää isyystesteillä sairauksia todeta?
Toki jos sinulla on tapana pitää lapsella useampaa isäehdokasta voi testi olla tarpeen, mutta silloinkin voit tietenkin kysyä myös asiaa näiltä isäehdokkailta. Siis niitä perinnöllisiä sairauksia. Osaat sitten varautua kaikkeen. Ja luulisi, että ne isäehdokkaatkin haluaa varmuuden isyydestään, kun sinulla nyt niitä sitten useampi on.
Ehkä niiden naisten, joilla ei ole lapsen isyydestä varmaa tietoa, kannattaa sitten tautienkin takia testauttaa lapsensa. Vaikka voisihan sitä ajatella, että ennen sänkyyn menoa ne taudit jo kyselee(jos ehtii) jos kerran lasta tuolla systeemillä hankkii, että isäehdokkaita on paljon.
Yleensä jos sitä vuosikausia ollaan yhdessä tuollaisetkin asiat tulee juteltua, eikä tarvitse testeillä tauteja kartoittaa. Kun ne voi yksinkertaisesti kysyä kumppaniltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän väliin iso hatun nosto niille rehellisille äideille , jotka itse vaativat DNA -testin, jos isäehdokkaita enemmän kuin yksi.
Respect!
JAaaaaaa, valmistautukaa hillittömään bashkamyrskyyn & teilaukseen 4....3....2....1......
Mikäs tuossa nyt on ihmeellistä? Silloin kun isäehdokkaita on monia, kaikkien mielestä varmasti on hyvä testata asia.
Mutta jos tiedän, että olin neitsyt mieheni tavatessa, enkä ole koskaan muiden kanssa ollut sen jälkeenkään, miksi vaatisin testiä? Ja todellakaan en hyväksyisi, jos mieheni vaatisi.
Avoimessa suhteessa testit ovat ihan ok. Monenlaiset testit itse asiassa. Mutta kun on ollut täysin uskollinen aina, tuollainen vaatimus on mielisairas, ja suhteen loppu.
Siis mitä, millä perusteella sinä nimittelet mielisairaaksi niitä, joilla on vaan erilainen näkemys maailmasta kuin sinulla? Minä näen sen niin, ettei toisesta voi järjellä ajatellen olla koskaan sataprosenttisen varma. Minä voin tietää varmasti etten ole pettänyt, mutta kumppani ei voi sitä tietää. Hän voi vaan uskoa ja omasta näkökulmastaan ottaa riskin että hän on väärässä. Lapsen isyys on niin suuri asia, että minusta on kohtuutonta vaatia toiselta pelkkää sokeaa uskoa kun tieto on niin helppo antaa. Saa tästä toki eri mieltä olla omassa suhteessaan, mutta tuollainen mielisairaaksi nimittely on kyllä pelkästään lapsellista.
Tiedätkö sinä, kuinka monta lasta miehelläsi on jo entuudestaan? Miten hän on todistanut sinulle heidän lukumääränsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä? Täällä käy todella selväksi, että naiset oikeasti suurimmaksi osaksi kokevat testin loukkaavana. Miksi se loukkaa? Miksei miehellä muka olisi oikeus varmuuteen. Voihan lapsi olla jonkun toisen miehen siitäkin huolimatta, että mies luottaisi naiseensa. Luottamus ei estä toista pettämästä. Se ei ole mikään maaginen taikamuuri. En minäkään haluaisi tietämättäni elättää vieraan miehen kakaraa vain siksi, että isyystesti loukkaa. Enemmän se miestä loukkaa, kun ja jos se väärä isyys sitten myöhemmin paljastuu. En toki väitä, että vääriä isyyksiä olisi paljon, mutta kyllä niitä on jonkin verran. Miestään kunnioittava nainen kyllä suostuu testiin, jos osaa millään tavalla asettua myös miehen asemaan. Kyllä taas huomaa av:lla, että miesten teot ja toiveet ja en ihmettelisi vaikka koko elämä olisi väärin ja nainen ei koskaan tee mitään väärää. Tämä on samanlainen paikka kuin ylilauta, mutta eri päin. Suuren luokan kaikukammio, jossa kaikki ovat samaa mieltä ja eri mieltä olevat äänestetään huutamalla kuorossa yhteen ääneen omaa mantraa.
Miksi naisen pitäisi luottaa mieheeni siinä, ettei tämä ole kaikkien lähiseudun, tuttavien ja työtovereiden vauvojen isä? Mies voi antaa helposti testeillä varmuuden vaimolleen jokaisen vauvan osalta.
Mitä kaikkea tämä isyysasis ei ole ongelma suurimmalle osalle ihmisistä? Kuten sanottu voit ihan itse testauttamaan lapsesi tai ehdottaa sitä kumppanilleen. Tosin silloin osoitat sen, että luottamusta suhteessa ei ole ja ihan itse sen eron aiheuta. Jotkut ihmiset eivät vaan sovi parisuhteeseen. Tämä jankuttaminen osoittaa sen selkeästi.
Juu, eivät kaikki sovi. 2-5 vauvaa sadasta ei ole ns isiensä lapsista. Ihan näiden takia automaattisesti tehty testi on hyvä. Ei se tätä 95-98 prossaa haittaa, joille parisuhde ja luottamus sopii. Heille se on läpihuutojuttu, kuten monet muutkin raskausajan testaukset (hiv jne). Tärkeintä lienee, ettei asiasta joudu keskustelemaan, koska koviten älähtävät ja uhriutuvat ne, joita se pelottaa...
Entä sitten? Isyys ei ole sairaus, jo tarvitsee seuloa. Tämä ei ole ollut ongelma aiemminkaan ja ratkaistavissa helposti omalla rahalla ja halulla heidän kohdalla, joita asia koskettaa. Meitä 96% prosenttia, joilla on lapsia ja 100% heitä joilla ei ole, joita asia ei siis kosketa, ei kiinnosta maksaa jonkun pettäjän ja pelokkaana miehen perhedraamoja suuntaan jos toiseen. Maksan mielummin vaikka nuorille sp-tauti testit tai puutiaskuumerokotuksen kaikille.
Suomessa seulotaan defaultisti monia sairauksia, jotka ovat harvinaisempia kuin väärä isyys.
Isyys ei ole sairaus, mutta eri kysymys on, että kuka se isä oikeasti on.
Lapsellehan tällä isyydellä ei ole yhtään mitään merkitystä. Järkevämpää tosiaan olisi seulonnat kohdistaa niihin oikeisiin sairauksiin ja ongelmiin, joita tuloksen perusteella voidaan hoitaa.
Et sinä voi tietää kuinka tärkeätä lapselle on tietää biologinen isänsä. Monet niitä isiä etsii vaikka kiven silmästä.
Turha vähätellä lasten tuntoja.
Oletko itse selvittänyt taustasi? Onkon oman isäsi isyys testattu?
Ei ole ollut tarvetta ja epäilyjä.
Miksi henkilöit kommenttisi?
koska kovasti olet sitä mieltä, että lapselle on tärkeää tietää biologinen isänsä, oletin että olisit varmistanut oman biologisen taustasi. Miksi ei ole tarvetta ja miten voit olla niin varma, ettei ole syytä epäillä?
Sinulle asia ei siis olekaan tärkeä. Mistä sait päähäsi, että monelle muulle sitten olisi?
Yhtä hyvin voin kysyä sinulta mistä päättelet ettei lapselle ole biologisella isällä merkitystä.
Varmasti valtaosa lapsista haluaa tietää oikean biologisen isänsä. Tämä on minun mielipiteeni ja sinulla on toinen. Ei se väittelyllä parane.
Nykylapset siis mielestäsi lähtökohtaisesti haluavat jotain, mitä aiemmat sukupolvet eivät ole halunneet? Ja tälle mielipiteellesi ei ole mitään muuta perustetta kuin että sinusta nyt vain tuntuu siltä...
Joo, sopii kyllä hyvin mielikuvaan miehestä, jolla ei ole mitään syytä epäillä vaimonsa uskollisuutta, mutta hän nyt silti haluaa testata lapsen isyyden koska hänestä nyt vain tuntuu siltä...
Hyökkäät persoonaan. Minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään epäilyksiä asiasta. Yritän pysyä ns. yleisellä tasolla, mikä on palstalla hyvin vaikeaa.
Ei minun mielipiteeni ole sen vähäarvoisempi kuin sinunkaan, vai?
Et tiedä, mitä persoonaan hyökkääminen on, jos tuo on mielestäsi sellaista. Tuossa ei hyökätä persoonaasi, vaan ihan itse esittämiisi väitteisiin, joihin sinulla ei ole minkäänlaista perustetta, edes omakohtaista kokemusta.
ohis
Eikö lapselle tiedolla biologisesta isästä ole merkitystä. Näinkö naiset ajattelevat lastensa puolesta?
Ei lasten tarvitse tietää oikeaa isäänsä!!
No eipä näytä olevan, kun ei kukaan ole vielä kertonut testanneensa omia vanhempiaan. Tuossakin yksi sanoi, mitä mieltä olisi testata jos vanhemmat asuisivat espanjassa eikä osaisi edes kieltä. Ei tätä nyt naiset keksineet vaan nämä testejä vaatineet miehet ihan itse kertoivat, ettei heitä kiinnosta.
Olen eri, mutta minä tunnen muutamia ihmisiä, joille asia on selvinnyt aikuisena ja jokainen heistä on järkyttynyt. Osan kohdalla voisi puhua jopa kriisistä. Nämäkään ihmiset eivät ole kuitenkaan oma-aloitteisesti testejä tehneet, vaan asia on selvinnyt muuta kautta. Siitä ettei joku halua testauttaa omaa isäänsä ei siis voi päätellä sitä etteikö hän piittaisi biologisesta alkuperästään. Tuo ei vaan kertakaikkiaan ole kestävä argumentti.
Ihan useamman tunnet? Itse en tiedä ainoatakaan.
Saanko olla utelias ja kysyä, miten ja miksi tuo asia on heille selvinnyt ja miksi he ovat tämän järkyttävän ja traumaattisen asian kertoneet sinulle?
Et tunne ketään, jolle on myöhemmin paljastunut oletetusta poikkeava biologinen alkuperä (joko eri isä tai kokonaan adoptoitu), vai et tunne ketään joita nämä paljastukset olisivat mitenkään liikuttaneet?
Yhdellä on ollut kyse sairauden selvittämisestä ja toisella asia selvisi papereista. Enempää en viitsi kertoa, koska en haluaisi että kyseiset ihmiset tunnistaisivat minun puhuvan asiasta täällä. Tuo jälkimmäinen kysymys kuulostaa tosin kummalliselta. Asia on ollut henkilöille suuri, mutta ei se mikään pankkitilin numero ole, miksei siitä olisi saanut puhua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän väliin iso hatun nosto niille rehellisille äideille , jotka itse vaativat DNA -testin, jos isäehdokkaita enemmän kuin yksi.
Respect!
JAaaaaaa, valmistautukaa hillittömään bashkamyrskyyn & teilaukseen 4....3....2....1......
Mikäs tuossa nyt on ihmeellistä? Silloin kun isäehdokkaita on monia, kaikkien mielestä varmasti on hyvä testata asia.
Mutta jos tiedän, että olin neitsyt mieheni tavatessa, enkä ole koskaan muiden kanssa ollut sen jälkeenkään, miksi vaatisin testiä? Ja todellakaan en hyväksyisi, jos mieheni vaatisi.
Avoimessa suhteessa testit ovat ihan ok. Monenlaiset testit itse asiassa. Mutta kun on ollut täysin uskollinen aina, tuollainen vaatimus on mielisairas, ja suhteen loppu.
Siis mitä, millä perusteella sinä nimittelet mielisairaaksi niitä, joilla on vaan erilainen näkemys maailmasta kuin sinulla? Minä näen sen niin, ettei toisesta voi järjellä ajatellen olla koskaan sataprosenttisen varma. Minä voin tietää varmasti etten ole pettänyt, mutta kumppani ei voi sitä tietää. Hän voi vaan uskoa ja omasta näkökulmastaan ottaa riskin että hän on väärässä. Lapsen isyys on niin suuri asia, että minusta on kohtuutonta vaatia toiselta pelkkää sokeaa uskoa kun tieto on niin helppo antaa. Saa tästä toki eri mieltä olla omassa suhteessaan, mutta tuollainen mielisairaaksi nimittely on kyllä pelkästään lapsellista.
Ehkä sinun ei kannata sillä "järjellä" ajatella, koska se järki on noin epäileväinen. On suuri loukkaus epäillä uskollista puolisoa noin suuresta petoksesta. En oikein äkkiä edes keksi, mikä voisi olla naiselle/raskaan olevalle naiselle(joka elää hyvässä ja pitkässä suhteessa mieheen, jonka kanssa luotton on aina pelannut)pahempi loukkaus, kuin se, että hänen uskollisuuttaan epäillään. Jo se, että sinua epäillään syyttä pettäjäksi aviosuhteessa on paha loukkaus, saatika, että sinua epäillään tuollaisesta epärehellisyydestä. jos et voi mitenkään järjelläsi ajatella, että voit luottaa puolisoosi, ehkä sinun ei vain kannata lisääntyä. Ei ole ollenkaan kohtuutonta vaatia, että normaali mies uskoo lapsen olevan hänen, kun sitä lasta on vaimon kanssa yhdessä alulle värkätty ihan molempien halusta. Ja muunlaisia lapsia ei tarvitse alulle laittaa, kuin sellaisia, joilla on kunnon vanhemmat ja ne tietään kenen lapsia niillä asuu, ilman testejäkin. Aina kun isyystestiä tarvitaan, on asiat jo hakoteillä. Normaalissa suhteessa/perheessä niitä ei tarvita.
Ja kun ne sinulle on noin elintärkeitä, tee testit, ei se muilta ole pois, mutta ei siihen kaikkia kannata oman vainoharhaisuuden takia pakottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi niin monille on vaikea paikka, että mies haluaa biologisen lapsen? Miksi naiset synnyttää eikä adoptoi jos se on ihan sama tai miksi kahden lapsen yh isän kanssa seurustelun aloittava haluaa oman biologisen lapsen vaikka lapset olisi 1ja 2 vuotiaita?
Miksi niin moni mies sitten päätyy hylkäämään biologiset lapsensa ja kohtelee heitä huonosti, jos biologinen isyys kerran on niin tärkeä juttu miehille?
Mahdotontahan se on sanoa heidän puolestaan. Pitää kysyä heiltä. Itselle se olisi vihoviimeinen vaihtoehto. Jotkut hylkäämiset ovat kyllä äitien pahantahtoisen tahallisen vieroittamisen syytä. Näistä saa paljon mediasta lukea. Esim. Minun vaimo riitojen aikana käyttää mielellään tätä kiristyskeinoa.
Yhtäkaikki isien vapaaehtoista vetäytymistä lasten elämästä en pysty ymmärtämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän väliin iso hatun nosto niille rehellisille äideille , jotka itse vaativat DNA -testin, jos isäehdokkaita enemmän kuin yksi.
Respect!
JAaaaaaa, valmistautukaa hillittömään bashkamyrskyyn & teilaukseen 4....3....2....1......
Mikäs tuossa nyt on ihmeellistä? Silloin kun isäehdokkaita on monia, kaikkien mielestä varmasti on hyvä testata asia.
Mutta jos tiedän, että olin neitsyt mieheni tavatessa, enkä ole koskaan muiden kanssa ollut sen jälkeenkään, miksi vaatisin testiä? Ja todellakaan en hyväksyisi, jos mieheni vaatisi.
Avoimessa suhteessa testit ovat ihan ok. Monenlaiset testit itse asiassa. Mutta kun on ollut täysin uskollinen aina, tuollainen vaatimus on mielisairas, ja suhteen loppu.
Siis mitä, millä perusteella sinä nimittelet mielisairaaksi niitä, joilla on vaan erilainen näkemys maailmasta kuin sinulla? Minä näen sen niin, ettei toisesta voi järjellä ajatellen olla koskaan sataprosenttisen varma. Minä voin tietää varmasti etten ole pettänyt, mutta kumppani ei voi sitä tietää. Hän voi vaan uskoa ja omasta näkökulmastaan ottaa riskin että hän on väärässä. Lapsen isyys on niin suuri asia, että minusta on kohtuutonta vaatia toiselta pelkkää sokeaa uskoa kun tieto on niin helppo antaa. Saa tästä toki eri mieltä olla omassa suhteessaan, mutta tuollainen mielisairaaksi nimittely on kyllä pelkästään lapsellista.
Tiedätkö sinä, kuinka monta lasta miehelläsi on jo entuudestaan? Miten hän on todistanut sinulle heidän lukumääränsä?
Huoh. Milläköhän tavalla tuo on sama asia? Toisessa tapauksessa molemmat satsaa loputtomasti rahaa, rakkautta ja aikaa yhteiseen jälkikasvuun, toisessa tapauksessa spekuloidaan joidenkin ihmisten olemassaololla jotka eivät näy meidän elämässä mitenkään. Toinen on mahdoton todistaa, toinen äärimmäisen helppo. Mistä te näitä vertauksia oikein tongitte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän väliin iso hatun nosto niille rehellisille äideille , jotka itse vaativat DNA -testin, jos isäehdokkaita enemmän kuin yksi.
Respect!
JAaaaaaa, valmistautukaa hillittömään bashkamyrskyyn & teilaukseen 4....3....2....1......
Mikäs tuossa nyt on ihmeellistä? Silloin kun isäehdokkaita on monia, kaikkien mielestä varmasti on hyvä testata asia.
Mutta jos tiedän, että olin neitsyt mieheni tavatessa, enkä ole koskaan muiden kanssa ollut sen jälkeenkään, miksi vaatisin testiä? Ja todellakaan en hyväksyisi, jos mieheni vaatisi.
Avoimessa suhteessa testit ovat ihan ok. Monenlaiset testit itse asiassa. Mutta kun on ollut täysin uskollinen aina, tuollainen vaatimus on mielisairas, ja suhteen loppu.
Siis mitä, millä perusteella sinä nimittelet mielisairaaksi niitä, joilla on vaan erilainen näkemys maailmasta kuin sinulla? Minä näen sen niin, ettei toisesta voi järjellä ajatellen olla koskaan sataprosenttisen varma. Minä voin tietää varmasti etten ole pettänyt, mutta kumppani ei voi sitä tietää. Hän voi vaan uskoa ja omasta näkökulmastaan ottaa riskin että hän on väärässä. Lapsen isyys on niin suuri asia, että minusta on kohtuutonta vaatia toiselta pelkkää sokeaa uskoa kun tieto on niin helppo antaa. Saa tästä toki eri mieltä olla omassa suhteessaan, mutta tuollainen mielisairaaksi nimittely on kyllä pelkästään lapsellista.
Sen lisäksi, että naiset vaatii sokeaa luottamusta heihin, pitäisi vielä olla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan , kun selviääkin ettei ole lapsensa isä. Siinä sitä kohtuullisuutta ja tasa-arvoa. Mutta näillä mennään, yhteistä säveltä ei löydetä nykyään mistään.
Vierailija kirjoitti:
Itse tarjosin tätä mahdollisuutta miehelleni sekä esikoisen että toisen lapsemme kohdalla, hän ei katsonut aiheelliseksi tehdä isyyden selvitystä. Esikoinen syntyi alle vuoden yhdessä olon jälkeen ja pikkusisarus sitten aikanaan avioliittoon. Itse tiedän että molemmat lapset ovat 100% varmasti mieheni, eikä mieskään näköjään ole tätä epäillyt.
En ymmärrä miksi isyyden selvittämisestä pitäisi loukkaantua, varsinkaan silloin jos salattavaa ei ole. Mielestäni on tietenkin ensisijaisesti lapsen oikeus tietää isänsä mutta yhtälailla myös miehen oikeus saada varmuus asiasta, johon hän on sitoutumassa loppuiäkseen (tai ainakin seuraavaksi 18 vuodeksi elatuksen muodossa).
Jos tämä on teille tärkeää, niin miksette ota sieltä omalta tililtä 100€ tilaatte testin ja teette. Lähetätte ja maksatte sen?
Miksi ihmeessä se on niin tärkeää, että veronmaksajat maksavat pakosta naapurin Jarin ja Pirjon testin, joka todistaisi heille, että heidän lapsensa on heidän yhteinen vaikkei kummallakaan ole epäilystä asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän väliin iso hatun nosto niille rehellisille äideille , jotka itse vaativat DNA -testin, jos isäehdokkaita enemmän kuin yksi.
Respect!
JAaaaaaa, valmistautukaa hillittömään bashkamyrskyyn & teilaukseen 4....3....2....1......
Mikäs tuossa nyt on ihmeellistä? Silloin kun isäehdokkaita on monia, kaikkien mielestä varmasti on hyvä testata asia.
Mutta jos tiedän, että olin neitsyt mieheni tavatessa, enkä ole koskaan muiden kanssa ollut sen jälkeenkään, miksi vaatisin testiä? Ja todellakaan en hyväksyisi, jos mieheni vaatisi.
Avoimessa suhteessa testit ovat ihan ok. Monenlaiset testit itse asiassa. Mutta kun on ollut täysin uskollinen aina, tuollainen vaatimus on mielisairas, ja suhteen loppu.
Siis mitä, millä perusteella sinä nimittelet mielisairaaksi niitä, joilla on vaan erilainen näkemys maailmasta kuin sinulla? Minä näen sen niin, ettei toisesta voi järjellä ajatellen olla koskaan sataprosenttisen varma. Minä voin tietää varmasti etten ole pettänyt, mutta kumppani ei voi sitä tietää. Hän voi vaan uskoa ja omasta näkökulmastaan ottaa riskin että hän on väärässä. Lapsen isyys on niin suuri asia, että minusta on kohtuutonta vaatia toiselta pelkkää sokeaa uskoa kun tieto on niin helppo antaa. Saa tästä toki eri mieltä olla omassa suhteessaan, mutta tuollainen mielisairaaksi nimittely on kyllä pelkästään lapsellista.
Tiedätkö sinä, kuinka monta lasta miehelläsi on jo entuudestaan? Miten hän on todistanut sinulle heidän lukumääränsä?
Huoh. Milläköhän tavalla tuo on sama asia? Toisessa tapauksessa molemmat satsaa loputtomasti rahaa, rakkautta ja aikaa yhteiseen jälkikasvuun, toisessa tapauksessa spekuloidaan joidenkin ihmisten olemassaololla jotka eivät näy meidän elämässä mitenkään. Toinen on mahdoton todistaa, toinen äärimmäisen helppo. Mistä te näitä vertauksia oikein tongitte?
Samasta naistenlogiikkapankista kuin ostoskuittien syynäyksenkin. Nainen voi pettää ( ja pettääkin) mutta naisten logiikka ei!
Kuten aina naiset näyttävät arvostavan asioiden salailua kuten, että jos synnyttää lapsen toiselle ja väittää , että se on toisen niin elämä jatkuu. Samoin jos mies haluaa kysellä suhteen tilasta ja onko kosketeltu muiden kikkeleitä niin se on loukkaus, mutta isyystestin voi tehdä jos sen salaa vaimoltaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tarjosin tätä mahdollisuutta miehelleni sekä esikoisen että toisen lapsemme kohdalla, hän ei katsonut aiheelliseksi tehdä isyyden selvitystä. Esikoinen syntyi alle vuoden yhdessä olon jälkeen ja pikkusisarus sitten aikanaan avioliittoon. Itse tiedän että molemmat lapset ovat 100% varmasti mieheni, eikä mieskään näköjään ole tätä epäillyt.
En ymmärrä miksi isyyden selvittämisestä pitäisi loukkaantua, varsinkaan silloin jos salattavaa ei ole. Mielestäni on tietenkin ensisijaisesti lapsen oikeus tietää isänsä mutta yhtälailla myös miehen oikeus saada varmuus asiasta, johon hän on sitoutumassa loppuiäkseen (tai ainakin seuraavaksi 18 vuodeksi elatuksen muodossa).
Jos tämä on teille tärkeää, niin miksette ota sieltä omalta tililtä 100€ tilaatte testin ja teette. Lähetätte ja maksatte sen?
Miksi ihmeessä se on niin tärkeää, että veronmaksajat maksavat pakosta naapurin Jarin ja Pirjon testin, joka todistaisi heille, että heidän lapsensa on heidän yhteinen vaikkei kummallakaan ole epäilystä asiasta?
Maksatathan sinäkin alapäätutkimuksesi verovaroilla. Ei minua sinun valkovuototaipumukset kiinnosta, vaikka niiden maksuun joudun osallistumaankin.
Vierailija kirjoitti:
Itse tarjosin tätä mahdollisuutta miehelleni sekä esikoisen että toisen lapsemme kohdalla, hän ei katsonut aiheelliseksi tehdä isyyden selvitystä. Esikoinen syntyi alle vuoden yhdessä olon jälkeen ja pikkusisarus sitten aikanaan avioliittoon. Itse tiedän että molemmat lapset ovat 100% varmasti mieheni, eikä mieskään näköjään ole tätä epäillyt.
En ymmärrä miksi isyyden selvittämisestä pitäisi loukkaantua, varsinkaan silloin jos salattavaa ei ole. Mielestäni on tietenkin ensisijaisesti lapsen oikeus tietää isänsä mutta yhtälailla myös miehen oikeus saada varmuus asiasta, johon hän on sitoutumassa loppuiäkseen (tai ainakin seuraavaksi 18 vuodeksi elatuksen muodossa).
"En oo hei varma tämän isästä, joten testataan varuiksi, että sä olet varmasti isä" 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tarjosin tätä mahdollisuutta miehelleni sekä esikoisen että toisen lapsemme kohdalla, hän ei katsonut aiheelliseksi tehdä isyyden selvitystä. Esikoinen syntyi alle vuoden yhdessä olon jälkeen ja pikkusisarus sitten aikanaan avioliittoon. Itse tiedän että molemmat lapset ovat 100% varmasti mieheni, eikä mieskään näköjään ole tätä epäillyt.
En ymmärrä miksi isyyden selvittämisestä pitäisi loukkaantua, varsinkaan silloin jos salattavaa ei ole. Mielestäni on tietenkin ensisijaisesti lapsen oikeus tietää isänsä mutta yhtälailla myös miehen oikeus saada varmuus asiasta, johon hän on sitoutumassa loppuiäkseen (tai ainakin seuraavaksi 18 vuodeksi elatuksen muodossa).
Jos tämä on teille tärkeää, niin miksette ota sieltä omalta tililtä 100€ tilaatte testin ja teette. Lähetätte ja maksatte sen?
Miksi ihmeessä se on niin tärkeää, että veronmaksajat maksavat pakosta naapurin Jarin ja Pirjon testin, joka todistaisi heille, että heidän lapsensa on heidän yhteinen vaikkei kummallakaan ole epäilystä asiasta?Maksatathan sinäkin alapäätutkimuksesi verovaroilla. Ei minua sinun valkovuototaipumukset kiinnosta, vaikka niiden maksuun joudun osallistumaankin.
Iso osa gynekologisista perustutkimuksista tehdään yksityisellä. Julkiselle kun yleensä pääsee vain jos on jotain ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän väliin iso hatun nosto niille rehellisille äideille , jotka itse vaativat DNA -testin, jos isäehdokkaita enemmän kuin yksi.
Respect!
JAaaaaaa, valmistautukaa hillittömään bashkamyrskyyn & teilaukseen 4....3....2....1......
Mikäs tuossa nyt on ihmeellistä? Silloin kun isäehdokkaita on monia, kaikkien mielestä varmasti on hyvä testata asia.
Mutta jos tiedän, että olin neitsyt mieheni tavatessa, enkä ole koskaan muiden kanssa ollut sen jälkeenkään, miksi vaatisin testiä? Ja todellakaan en hyväksyisi, jos mieheni vaatisi.
Avoimessa suhteessa testit ovat ihan ok. Monenlaiset testit itse asiassa. Mutta kun on ollut täysin uskollinen aina, tuollainen vaatimus on mielisairas, ja suhteen loppu.
Siis mitä, millä perusteella sinä nimittelet mielisairaaksi niitä, joilla on vaan erilainen näkemys maailmasta kuin sinulla? Minä näen sen niin, ettei toisesta voi järjellä ajatellen olla koskaan sataprosenttisen varma. Minä voin tietää varmasti etten ole pettänyt, mutta kumppani ei voi sitä tietää. Hän voi vaan uskoa ja omasta näkökulmastaan ottaa riskin että hän on väärässä. Lapsen isyys on niin suuri asia, että minusta on kohtuutonta vaatia toiselta pelkkää sokeaa uskoa kun tieto on niin helppo antaa. Saa tästä toki eri mieltä olla omassa suhteessaan, mutta tuollainen mielisairaaksi nimittely on kyllä pelkästään lapsellista.
Ehkä sinun ei kannata sillä "järjellä" ajatella, koska se järki on noin epäileväinen. On suuri loukkaus epäillä uskollista puolisoa noin suuresta petoksesta. En oikein äkkiä edes keksi, mikä voisi olla naiselle/raskaan olevalle naiselle(joka elää hyvässä ja pitkässä suhteessa mieheen, jonka kanssa luotton on aina pelannut)pahempi loukkaus, kuin se, että hänen uskollisuuttaan epäillään. Jo se, että sinua epäillään syyttä pettäjäksi aviosuhteessa on paha loukkaus, saatika, että sinua epäillään tuollaisesta epärehellisyydestä. jos et voi mitenkään järjelläsi ajatella, että voit luottaa puolisoosi, ehkä sinun ei vain kannata lisääntyä. Ei ole ollenkaan kohtuutonta vaatia, että normaali mies uskoo lapsen olevan hänen, kun sitä lasta on vaimon kanssa yhdessä alulle värkätty ihan molempien halusta. Ja muunlaisia lapsia ei tarvitse alulle laittaa, kuin sellaisia, joilla on kunnon vanhemmat ja ne tietään kenen lapsia niillä asuu, ilman testejäkin. Aina kun isyystestiä tarvitaan, on asiat jo hakoteillä. Normaalissa suhteessa/perheessä niitä ei tarvita.
Ja kun ne sinulle on noin elintärkeitä, tee testit, ei se muilta ole pois, mutta ei siihen kaikkia kannata oman vainoharhaisuuden takia pakottaa.
Etkö hyvä ihminen ymmärrä, että nykyään ei ole puoletkaan tuollaisia idyllisuhteita. Näin ihanasti ei asiat mene oikeassa maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän väliin iso hatun nosto niille rehellisille äideille , jotka itse vaativat DNA -testin, jos isäehdokkaita enemmän kuin yksi.
Respect!
JAaaaaaa, valmistautukaa hillittömään bashkamyrskyyn & teilaukseen 4....3....2....1......
Mikäs tuossa nyt on ihmeellistä? Silloin kun isäehdokkaita on monia, kaikkien mielestä varmasti on hyvä testata asia.
Mutta jos tiedän, että olin neitsyt mieheni tavatessa, enkä ole koskaan muiden kanssa ollut sen jälkeenkään, miksi vaatisin testiä? Ja todellakaan en hyväksyisi, jos mieheni vaatisi.
Avoimessa suhteessa testit ovat ihan ok. Monenlaiset testit itse asiassa. Mutta kun on ollut täysin uskollinen aina, tuollainen vaatimus on mielisairas, ja suhteen loppu.
Siis mitä, millä perusteella sinä nimittelet mielisairaaksi niitä, joilla on vaan erilainen näkemys maailmasta kuin sinulla? Minä näen sen niin, ettei toisesta voi järjellä ajatellen olla koskaan sataprosenttisen varma. Minä voin tietää varmasti etten ole pettänyt, mutta kumppani ei voi sitä tietää. Hän voi vaan uskoa ja omasta näkökulmastaan ottaa riskin että hän on väärässä. Lapsen isyys on niin suuri asia, että minusta on kohtuutonta vaatia toiselta pelkkää sokeaa uskoa kun tieto on niin helppo antaa. Saa tästä toki eri mieltä olla omassa suhteessaan, mutta tuollainen mielisairaaksi nimittely on kyllä pelkästään lapsellista.
Tiedätkö sinä, kuinka monta lasta miehelläsi on jo entuudestaan? Miten hän on todistanut sinulle heidän lukumääränsä?
Huoh. Milläköhän tavalla tuo on sama asia? Toisessa tapauksessa molemmat satsaa loputtomasti rahaa, rakkautta ja aikaa yhteiseen jälkikasvuun, toisessa tapauksessa spekuloidaan joidenkin ihmisten olemassaololla jotka eivät näy meidän elämässä mitenkään. Toinen on mahdoton todistaa, toinen äärimmäisen helppo. Mistä te näitä vertauksia oikein tongitte?
Kyllä se vaikuttaa, kun lapset saavat selville oikean isänsä ja haluavat muuttaa hänen luokseen. Jos teille tulla tupsahtaa yhtä aikaa kolme teiniä asumaan, niin vaikutus sinun elämään on iso.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea näitä yli tuhatta viestiä, mutta olen naisena ehdottomasti sitä mieltä, että isyys täytyy aina selvittää. Sen pitäisi olla rutiini. Vaikka tuleva isä ei testiä haluaisi, niin isyys on hyvä tietää esim. perinnölliset sairauksien vuoksi.
Isyystestissä tutkitaan isyys ei perinnöllisiä sairauksia. Sellaisten sairauksien seulominen ei ole halpaa. Jonka lisäksi mikä saa sinut uskomaan, että kaikki haluavat kuulla sairauksista, jotka puhkeavat ehkä 70 vuotiaina, jos silloinkaan?
Oletko sinä valmis joko maksamaan enemmän veroja tai leikkaamaan jostain muusta, vaikka koulutuksesta tai terveydenhuollosta, jotta rahoittaisit isyyden selvittämisen, joka jopa 98% tapauksissa on aivan turhaa ja jonka jokainen voi halutessaan tehdä itse?
Entä tämän rekisterin ylläpitäminen? Luotatko etteivät tiedot joudu vääriin käsiin? Luuletko, että se on halpaa? Mikä saa vapaassa maassa asuvan ihmisen haluamaan rekistereitä ja varsinkin dna-rekisterin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän väliin iso hatun nosto niille rehellisille äideille , jotka itse vaativat DNA -testin, jos isäehdokkaita enemmän kuin yksi.
Respect!
JAaaaaaa, valmistautukaa hillittömään bashkamyrskyyn & teilaukseen 4....3....2....1......
Mikäs tuossa nyt on ihmeellistä? Silloin kun isäehdokkaita on monia, kaikkien mielestä varmasti on hyvä testata asia.
Mutta jos tiedän, että olin neitsyt mieheni tavatessa, enkä ole koskaan muiden kanssa ollut sen jälkeenkään, miksi vaatisin testiä? Ja todellakaan en hyväksyisi, jos mieheni vaatisi.
Avoimessa suhteessa testit ovat ihan ok. Monenlaiset testit itse asiassa. Mutta kun on ollut täysin uskollinen aina, tuollainen vaatimus on mielisairas, ja suhteen loppu.
Siis mitä, millä perusteella sinä nimittelet mielisairaaksi niitä, joilla on vaan erilainen näkemys maailmasta kuin sinulla? Minä näen sen niin, ettei toisesta voi järjellä ajatellen olla koskaan sataprosenttisen varma. Minä voin tietää varmasti etten ole pettänyt, mutta kumppani ei voi sitä tietää. Hän voi vaan uskoa ja omasta näkökulmastaan ottaa riskin että hän on väärässä. Lapsen isyys on niin suuri asia, että minusta on kohtuutonta vaatia toiselta pelkkää sokeaa uskoa kun tieto on niin helppo antaa. Saa tästä toki eri mieltä olla omassa suhteessaan, mutta tuollainen mielisairaaksi nimittely on kyllä pelkästään lapsellista.
Sen lisäksi, että naiset vaatii sokeaa luottamusta heihin, pitäisi vielä olla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan , kun selviääkin ettei ole lapsensa isä. Siinä sitä kohtuullisuutta ja tasa-arvoa. Mutta näillä mennään, yhteistä säveltä ei löydetä nykyään mistään.
Ainahan sinä voit kertoa naiselle, että haluat syntyville lapsille isyystutkimukset. Kunhan kerrot jo silloin, kun teillä on ensimmäistä kertaa puhetta lapsista, mieluiten ihan ensimmäisillä tapaamisilla.
Vierailija kirjoitti:
Sain vasta aikuisena selville ettei isä ollutkaan biologinen isä. Olin joskus ajatellut, kun olen pidempikin yms. Niin tein testin salaa, joka vahvisti sen. Kysyin äidiltä joka aluksi kiisti,mutta lopulta myönsi. Oli hetken tapaillut jotain toista miestä salaa, omin sanoin duunaria. Niin katsoi että ns.isä tarjoaa vakaammat kasvu olosuhteet. Vannotti pitämään omana tietona ettei isä romahda, kun ei asiasta mitään tiennyt. Mietin asiaa pitkään ja päätin kuitenkin kertoa. Ja yritin selvittää biologista isää, mutta oli edesmennyt jo vuosia takaperin. Harmittaa kun en kerinnyt tavata. Isä otti eron äidistä, mutta sanoi ettei vaikuta meidän väleihin mitenkään, pitää edelleen omana lapsenaan. Joskus kun oltiin mökillä ja hieman ottaneena sanoi että olisi myös halunnut biologisen lapsen, mikäli olisi vain nuorempana tiennyt.
:DDDDDDDDDDD Tää on kyllä paras.
Mitähän miehen suvusta paljastuisi, kun appiukko oli varmaan 20 senttiä pidempi, kuin tämä hänen poikansa, jonka kanssa olen naimisissa. Muuten ovat kuin kopioita toisistaan,( mutta mieheni on pituuden puolesta tullut äitiinsä, joka oli varmaan vain 150cm pitkä.) mutta tuskin sitten on isänsä poika, kun pituus ero on noin suuri. Mieheni on siis 169cm ja appi oli varmaan lähempänä 190cm. Ja nyt kun meillä on poika, joka on kuin isänsä kuva, mutta sen 20 senttiä pidempi kuin isänsä, niin varmaanhan hän ei sitten ole mieheni poika..
Eikä kyllä minunkaan veljet voi olla isänsä poikia, koska olivat noin 20cm pidempiä kaikki neljä, kuin mitä isämme oli.
Kenenkähän kanssa se "isä" olisi sen oman lapsen tehnyt, jos olisi nuorempana tiennyt totuuden? Ei kai vaan sen petturiäidin kanssa? Ja ei ole ollenkaan sanottua, että hän olisi löytänyt naisen, joka olisi hänelle lapsen tehnyt. Miehillä kun se lapsen teko ei ole ihan vain itsestä kiinni. Pitää löytää nainen,, joka siihen suureen urakkaan haluaa lähteä. Ja se ei aina ole helppoa.
Ei se minullekaan olisi, mutta kuten kerroin, joillekin muille se on. Tosin tuntemissani tapauksissa on mukana myös aikuisena paljastunut adoptio, mutta jos lähtöargumentti on se, ettei geeneillä ole mitään väliä niin eihän sen pitäisi erota väärän biologisen isän tapauksesta mitenkään.