Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suostuisin testiin ja kun se osoittaisi isyyden, niin liitto olisi ohi. En voisi elää sellaisen kanssa, joka ei luota minuun.

kai sitten jättäisit lapsen isälle , koska et vaikuta tasapainoiselta ihmiseltä?

No ei sitä ainakaan sille vainoharhaiselle isälle jätettäisi. Eihän se edes uskonut olevana lapsen isä.

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo ainoastaan siitä, että nainen tietää että mies ei ole lapsen oikea isä, tai ei ole varma onko isä se jolle on väittänyt että hänestä tulee isä.

Eli jos nainen kieltäytyy isyystestistä, hän on pettänyt miestään. Joka kerta.

Jos ei ole epävarmuutta isästä, niin nainen suostuu muitta mutkitta.

Kerta vielä. Lapsen isä ei tarvitse lupaa tai suostumusta keneltäkään testatakseen oman lapsensa dna. Sitä ei lapsen äiti voi kieltää tai kieltäytyä siitä. Mutta äiti voi kieltää miehiä, joita ei ole todettu isäksi ottamaan dna-testin lapseltaan. Joten jos lasten juridinen isä nyt perjantai illan kunniaksi haluaa tietää satavarmaa ovatko ne lapset biologisesti hänen vai ei, niin senkun kaivaa vanupuikon esiin ja ottaa lapsiltaan näytteen.

Mutta kuten ymmärrämme mies, jota ei ole todettu isäksi ei myöskään elätä jotain lasta. Joten aina ja kun mies on elatusvastuussa hän on myös juridisesti lapsen isä ja kerran vielä, hänellä on isänä oikeus tutkia oman lapsensa dna, ihan samalla tavalla kuin hän voi viedä lapsensa parturiin tai hammaslääkäriin. Eikä siihen vaimon tai lapsen äidin lupaa tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isyystestin vaatiminen kertoisi siitä, ettei mies olisi varma isyydestään eli mies pitäisi mahdollisena sitä, että olen pettänyt häntä. Hän siis epäilisi minua suhteemme rikkomisesta ja valehtelusta. Anteeksi, mutta mikä tällaisessa perusteettomassa syytöksessä EI olisi loukkaavaa?

Mitään aihetta tällaiseen epäilyyn ei ole. Parisuhteemme on hyvä ja rakastava. Lasta on yhdessä hartaasti ja suunnitelmallisesti yritetty. Totta kai loukkaisi ja paljon, jos mieheni epäilisi minun pettäneen! Ja kyse ei ole mistään statistiikasta vaan meistä kahdesta ja meidän kahden välisestä suhteesta ja avioiliitosta, jossa tähän asti on vallinnut rakkaus ja luottamus. Pitäisin todella hämmentävänä ja kohtuutonta epäluottamusta osoittavana, jos mieheni pitäisi vähänkään todennäköisenä, että lapsemme isä voisi olla joku muu kuin hän.

Siksipä testaamisen pitäisikin olla automaatio, jolloin miehen ei tarvitsisi epäillä eikä sinun tarvitsisi loukkaantua.

Mieluummin ei. Ensiksikin siksi että niin vähäisessä määrin esiintyvä ongelma ettei mitään järkeä tuhlata yhteiskunnan varoja. Toisekseen myös siksi että saa kätevästi raakattua hullut mustasukkaiset tyhjän epäilijät pois kun joutuvat itse vaatimaan testiä. Ei sellaisen kanssa pidä parisuhdetta jatkaa.

Miksi ette miehet keskustele isyystestistä ennen kun nainen on raskaana? Minusta olisi hyvä kun ne ketkä sellaista toivovat toisivat sen esiin jo lapsen suunnitteluvaiheessa. Nainen voisi sitten päättää suhteen jo siihen ja olla tekemättä lasta sellaiseen epävarmaan suhteeseen ollenkaan.

Onko se sinusta vähäinen määrä jos jokaisella koululuokalla todennäköisesti on yksi oppilas jolla on väärä isä? Minusta ei ja hintalappukin on naurettavan pieni, vain pari miljoonaa vuodessa. Sen voi ottaa vaikka ruotsinlaivojen yritystuista ilman että kukaan huomaa mitään, muistaakseni pelkästään viikkaria tuetaan 50 miljoonalla vuosittain ja kokonaispotti verovapauksineen on lähempänä puolta miljardia.

Ja tuo on edelleen tekopyhää vaatia mieheltä luottamusta asiasta jossa itse ei tarvitse luottaa. Jos tietäisit että on 1/25 mahdollisuus että synnäriltä mukaanne lähtisikin tietämättäsi miehen lehtolapsi eikä teidän yhteinen, niin väitätkö itse ettet uhraisi asialle ajatustakaan?

Minkälainen mahdollisuus naisella on yhtään sen enempää tietää onko mies ollut varmasti uskollinen, muuta kuin luottamus?

Luotan mieheeni ja siihen ettei lehtolapsia ole, joten minulla ei ole tarvetta saada asiasta mitään todisteita. Jos mieheni ei luottaisi minuun ja hänellä tarve olisi selvittää asia, niin sitten se pitäisi selvittää. Ja suhde pitäisi päättää.

Miksi mies haluaisi itsekään jäädä suhteeseen jossa kokee että on mahdollisuus että vaimonsa on raskaana toiselle miehelle? Tämä on yksi asia jota en ymmärrä.

Ei olekaan mahdollisuutta, mutta uskollisuus sinänsä on aivan pikkujuttu verrattuna siihen, onko lapsi oma. Jälkimmäinen on monelle miehelle vuoren kokoinen asia, ja oli sitä miehille jo ikuisuus sitten. Kun asia on vuoren kokoinen, niin huomio siihen voi saada uskomattomatkin mittasuhteet.

Jokaisessa ihmissuhteessa on riski, että luottamus petetään. Se ei ole kyynisyyttä, vaan realismia, jonka oppii kantapään kautta melkein jokainen, joka on parisuhteissa, liikekumppanuuksissa tai vastaavissa. Silti ihmissuhteista voi saada niin paljon hyvää, että riski kannattaa ottaa.

Minulle uskollisuus ja etenkin luottamus on parisuhteessa vuoren kokoinen asia. Siksi en halua jatkaa suhteessa jossa luottamusta ei ole. Lapsen biologia on sen rinnalla pikkujuttu. Jos mieheni epäilisi suhteemme luotettavuutta, haluaisin todellakin tietää sen jotta pääsen jatkamaan elämääni ilman turhaa suhdetta.

Ei ole 1/25 mahdollisuus ettei lapsemme olekaan mieheni, se mahdollisuus on tasan 0. Siihen mieheni pitää luottaa 100% jos haluaa olla parisuhteessa kanssani. Samoin itse luotan 100% ettei miehelläni ole mahdollista olla lehtolapsia. Muulla luottamusprosentilla en suhdetta jatkaisi.

Edelleen mietin vastausta siihen että jos mies ei luota 100% että lapsi on oma ilman testiäkin, niin miksi hän haluaisi jatkaa sellaisessa suhteessa? Kun epäilys astuu kuvaan, on aika päättää suhde.

Vastaus on se, että ei koskaan toisista ihmisistä ole 100 % varmuutta. Jotkut ihmiset toki silti uskovat niin, kun toiset taas tiedostavat, että en voi olla varma, mutta otan riskin. Minusta jälkimmäiset ihmiset eivät ole mitenkään kelvottomia tai varsinkaan asian tiedostaminen ei tarkoita, etteikö kannattaisi solmia ihmissuhteita.

Sinä saat ihan vapaasti olla suhteessa mustasukkaisen ihmisen kanssa jolle joudut todistelemaan uskollisuuttasi vaikkapa vuosittaisin sukupuolitautitestein, mutta kaikki eivät sellaista halua ja heillä on täysi oikeus tehdä valintansa sen mukaan.

Olen eri, mutta mistä nuo vuosittaiset testit on tähän revitty? Kyseessä on silkka realismi ja sen pohjalta varmistuminen siitä, ettei joudu kohteeksi yhdelle ihmiselämän suurimmista ja julmimmista petoksista. Millainen ihminen ei halua antaa tätä varmuutta kumppanilleen? Siis ihan faktatietona, ei pelkkänä sokeana luottona.

Minäkin olen ihan eri, mutta kyseessä on silkka realismi myös silloin, kun haluan varmistua että mies ei tuo minulle jotain sp-tautia, joka voi esim. vahingoittaa hedelmällisyyttäni tai uhata henkeäni. Siinä se vasta on ihmiselämän suurin julmuus ja petos, jos minulta viedään lisääntymiskyky tai henki. Millainen ihminen ei halua antaa tätä varmuutta kumppanilleen? Siis ihan faktatietona, ei pelkkänä sokeana luottona.

Suostuisitko itse samaan jos miehesi sellaista vaatisi? 

Minä kuulun niihin, jotka eivät tuijota keskimääräisiä pettämistilastoja vaan pyrkii valitsemaan kumppaninsa ihan yksilönä, johon voi luottaa ja joka luottaa minuun.

En siis oikeasti itse vaatisi tuollaisia testejä vaan eroaisin, jos en voisi mieheen luottaa. Ja sama toisinpäin: eroaisin, ellei mies voisi minuun luottaa. Luottamus on mielestäni ihan perustavaa laatua oleva asia parisuhteessa, joten en jatkaisi suhteessa josta se puuttuu.

Eli varastaisit miehen lapsen kostoksi?

Ei se ole varastamista, jos omansa ottaa. Ja mieshän se empi isyyttään. Mistäs tietää veikö nainen hänen lapsensa vai jonkun muun lapsen? Ei luulisi paljon surettavan. Naiseen ei luota ja lasta ei rakasta kuin itsensä jatkeena.

Niin tokihan nainen ei halua elätysapua ja vaadi isyystestiä sitten mieheltä :D

Isyyden tunnustuttaminen antaisi miehelle virallisen aseman lapsen elämässä. Ei kiitos.

Tässähän se perimmäinen syy nostaa taas päätään. Oikeasti kyse ei ole mistään luottamuksesta tai muustakaan diibadaabasta vaan siitä että naiset haluvat kynsin hampain pitää kiinni niistä etuoikeuksista jotka heillä lasten ja lisääntymisen suhteen on.

Biologia sanelee, että se, joka lisääntymiseen eniten satsaa (yleensä naaras) määrää, miten se toinen osapuoli hyppii ja keikkuu. Naiselle lapsen saaminen on merkittävästi isompi ajallinen, fyysinen, energeettinen ja sosiaalinen uhraus ja ihan oikeasti vaarallisempaa kuin miehelle ja siksi naisella pitääkin olla enemmän oikeuksia lapsen suhteen.

Höpöhöpö. Toki biologia on ihmisoikeuksien tuella kelpo peruste esimerkiksi naisen aborttioikeudelle mutta ei sitä voi käyttää keppihevosena esimerkiksi tähän isyyskysymykseen millään tavoin. Ei ole mitään biologista estettä sille miksi miehellä ei voisi olla loikeutta olla varma omasta isyydestään eikä edes sille etteikö mies saisi itse päättää omasta isyydestään. 

Totta kai mies saa  päättää isyydestään. On saanut jo pitkään. Ehkäisy on keksitty myös miehille. Ootko koskaan kuullu?

Ennen hedelmöittymistä toki sukupuolilla on suht yhteismitalliset mahdollisuudet vaikuttaa. Sen jälkeen ei. Ketjun aiheen huomioon ottaen olisi voinut kuvitella ettei kenellekään tarvitse tätä erikseen rautalangasta vääntää, mutta näköjään piti sittenkin. Ei kestä kiittää, ymmärsitkö nyt?

Pitääkö sinulle vääntää rautalangasta, että niin kauan kuin biologia on tämä mikä on, ei mies voi enää mitenkään vaikuttaa raskautuneen naisen tilanteeseen. Mies tekee valintansa silloin, kun laskee siemenensä naiseen. Sen jälkeen hänellä ei ole mitään oikeutta päättää tuloksesta. Naisen keho, naisen päätös. Vai miten luulet ottavasi sen kehittyvän sikiön pois naisen kohdusta, jos nainen ei itse halua. Ainoa tapa on varmaan tappaa nainen ja kaivelle sikiö pois. ja se ei liene luvallista/laillista.

Ei tosiaan voi vaikuttaa raskautuneen naisen tilanteeseen eikä pitäisikään. Johan minä aiemmin sanoin että mm. aborttioikeutta voi hyvinkin perustella biologialla. Onko sinulla lukutaidossa vikaa? 

Lopputulemaan sen sijaan voidaan vaikuttaa paljonkin loukkaamatta naisen oikeutta päättää omasta kehostaan. Biologia ei esim. estä paperiaborttia eikä biologialla voi perustella sitä että käytännössä nainen voi usein vielä synnytyksen jälkeenkin päättää tuleeko miehestä isä vai ei tai avioparin tapauksessa päättää että isä onkin aviomies eikä biologinen isä. Nämä ovat sellaisia yhdenvertaisuusongelmia joihin voidaan kyllä niin halutessa puuttua ilman että biologialla on siihen yhtään mitään sanomista tai että naisen itsemääräämisoikeutta mitenkään loukataan.

Sinä vain unohdat esimerkiksi tuossa paperiabortissasi sen pikkujutun että siinä vaiheessa kun lapsi on pihalla sieltä kohdusta niin äidin ja isän oikeudet eivät enää ole ne mitä ensimmäisinä katsotaan. Silloin tulee ensimmäisenä lapsen oikeus saada elatus molemmilta vanhemmilta, ja sen takia tuollainen paperiaborttihömpötys on sairaan ihmisen puhetta. Isyyslaki on myös muuttunut ihan tässä muutaman vuoden sisään niin että avioliiton ulkopuolinen isä voi vaatia isyyden selvittämistä jos vain tekee sen tietyssä ajassa. 

Aina tämä sama tekopyhä ja älyllisesti epärehellinen lässytys lasten oikeuksista vaikka oikeasti kyse on naisten oikeuksista. Kummasti ne lapsen oikeuden eivät paina paskaakaan silloin kun naiset haluavat itse tieten tahtoen tehdä isättömiä lapsia maailmaan mutta sitten se on yhtäkkiä ongelma kun onkin miesten oikeuksista kyse.

Jos nainen tietentahtoe tekee isättömän lapsen, hän silloin ihan tietoisesti ottaa YKSIN vastuun myös lapsen elatuksesta. Mutta jos nainen ei tarkoituksella hanki yksin lasta vaan lapsi on ns vahinko, joutuu lapsen isäkin tietenkin vastaamaan tekosistaan. . Ymmärrätkö mitenkään eroa? Et varmaan....

Harvemmin ottaa.  Kyllä siinä usein tukea haalitaan niin yhteiskunnalta kuin siltä "isältäkin" joka lapsen elämässä näkyy vain elatusmaksujen maksajana. Naisella on aina se valinta, että synnyttääkö lapsen vai ei (ja senkin jälkeen voi vielä antaa adoptioon), joten ei ole mitään syytä miksi naisella pitäisi olla vielä valta tehdä vastentahtoisesta miehestä väkisin isukki. Elarit ovat muinaisjäänne niiltä ajoilta kun naiset eivät vielä pärjänneet ilman miestä, nykyään niille ei ole mitään järjellistä perustetta.

Naiset kyllä pärjää ilman miestä ja sen rahoja, siinä olet oikeassa, mutta lapsi on oikeutettu myös isänsä rahoihin. Miehellä on velvollisuus elättää ihan itse vapaaehtoisesti alulle panemansa lapsi. Eriasia , jos nainen on rais-kan-nut miehen ja lapsi on siitä saanut alkunsa. Miehenkin kun täytyy vastata panoistaa. vaikka sinun on sitä näköjään mahdoton ymmärtää.  Miksi miehen pitäisi saada panna lapsia alulle, ilman mitään vastuuta? Kerro sinä.

Mutta eihän lapsi ole välttämättä oikeutettu isänsä rahoihin jos nainen ei niin halua. Etkö näe tässä mitään ristiriitaa? Taas palataan siihen että vaikka tykkäätte niillä lasten oikeuksilla ratsastaa, niin tosiasiallinen järjestys on naisen oikeudet > lapsen oikeudet > miehen oikeudet.  Olisitte edes rehellisiä.

No miten se isä saataisiin kiinni jos äiti ei sitä kerro tai tiedä eikä kukaan mies isyyttä vaadi?

Et vastannut kysymykseen.  Palataan tuohon sinun kysymykseesi sen jälkeen.

Sori, oletin vastauksen olevan ymmärrettävässä muodossa tuossa kysymysmuotoon laittamassani vastauksessa. Mutta muotoillaan toisin kuin et osannut sitä siitä nähdä. Eli siis, tottakai on väärin lapsen kannalta ettei kaikki isät maksa elatusmaksuja sen takia että nainen ei kerro tai tiedä kuka isä on eikä isä tiedä lapsestaan, mutta koska tähän epäkohtaan ei oikein voida mitenkään puuttua niin en ymmärrä miten se liittyy tähän keskusteluun, kun puhutaan tilanteesta jossa nainen toimii kaikkien kannalta oikein ja ilmoittaa lapsen isän, oli lapsi sitten suunniteltu tai ei.

Miten niin ei voida puuttua? Pakolliset testit ja rekisteri niin parin vuosikymmenen päästä isä saadaan suurimmassa osassa tapauksista kyllä selville. Mutta se varsinainen pihvi jota mukanokkelalla nälvimiselläsi koitat kierrellä ja kaarrella on se että nainen saa nykyisin hankkia isättömän lapsen ihan laillisesti edes pimittämättä yhtään mitään keneltäkään. Ja tietysti ne tapaukset joissa lapsi menee tietämättömän aviomiehen piikkiin, mikä ratkeaisi testeillä jo nyt.

Puhuitko siis lapsettomuushoidoilla yksin lapsen hankkivista naisista tai naispareista? Olisit sanonut, en ollenkaan ottanut näitä huomioon vastauksissani siinä tilanne on niin eri. Näistä ei ole puhuttu koko ketjussa mitään ja siinä lienee taas aivan oma keskustelunaiheensa. Voimme kuitenkin keskustella myös siitä.

Siinä on vähän sama asia kuin tuossa tilanteessa missä nainen ei kerro lapsensa isää, nainen on kykenevä hankkimaan sen lapsen yksin myös huijaamalla jotain miestä, ja sen takia itse pidän parempana vaihtoehtona sitä että naiset saavat myös (itse maksaessaan) hedelmöityshoidoilla luovutetuista soluista lapsen halutessaan. Lapsen oikeudet on otettu tässä huomioon siten että hän saa halutessaan aikuisena biologisen isänsä selville. Elatusta ym hän ei tältä saa, mutta se on silti mielestäni parempi tilanne kuin se että nainen menee ja huijaa jonkun miehen isäksi. Ehkä sinusta ei ole?

Tuohon vastaukseesi liittyen, on aika utopistista tuollainen rekisteri missä olisi kaikki maailman miehet. Toki mahdollista mutta aika pitkän ajan päässä tästä nykymaailmasta.

Kuten huomasit, niin sanoinkin suurimmassa osassa eli oletus oli kotimainen rekisteri. Olen samaa mieltä siitä että kattava globaali rekisteri on utopiaa. 

Lapsen oikeuksista puhuminen on vähän harhaanjohtavaa kun käytännössä puhut aikuisen oikeudesta tietää biologinen isänsä, varsinkin kun aiemmin oli puhe juuri elatuksesta.

Minä en muuten vastusta yksinäisten naisten lapsenhankkimispyrkimyksiä millään tavalla, mielestäni yksi vanhempi (ja toivottavasti nippu muita luotettavia aikuisia tukiverkkona) riittää lapsen kasvattamiseen paremmin kuin hyvin.  Pidän kuitenkin tekopyhänä sitä että yhdessä kontekstissa lapsen oikeus isään on ehdoton mutta toisessa ei. Muutenkin ollaan yleisellä tasolla mielestäni hieman kaltevalla pinnalla jos argumentti on että tehkööt nyt vähän väärin niin eivät sitten ehkä tee enemmän väärin - varsinkin kun vaakakupissa on jotain niin tärkeää kuin lapsen oikeudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suostuisin testiin ja kun se osoittaisi isyyden, niin liitto olisi ohi. En voisi elää sellaisen kanssa, joka ei luota minuun.

kai sitten jättäisit lapsen isälle , koska et vaikuta tasapainoiselta ihmiseltä?

No ei sitä ainakaan sille vainoharhaiselle isälle jätettäisi. Eihän se edes uskonut olevana lapsen isä.

eli  sinulle on ihan sama kuka lapsista tarhasta tulee luoksesi? ei bbiologia ole määräävä tekijä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo ainoastaan siitä, että nainen tietää että mies ei ole lapsen oikea isä, tai ei ole varma onko isä se jolle on väittänyt että hänestä tulee isä.

Eli jos nainen kieltäytyy isyystestistä, hän on pettänyt miestään. Joka kerta.

Jos ei ole epävarmuutta isästä, niin nainen suostuu muitta mutkitta.

Ja jos mies vaatii isyystestiä ilman mitään perusteltua syytä, hän epäilee vaimoaan uskottomuudesta. Vaimo varmaan suostuu testiin mutta myös ihan syystä pohtii suhteen jatkamisen mielekkyyttä, sillä tuollainen aiheeton luottamuspula ei ole tervettä ja normaalia.

No menkää nyt vähän itseenne. Ei se ole mitenkään aiheeton luottamuspula, kun kyse on suominaisista. Seksuaalisesti leväperäisempää kansakuntaa ei ole olemassakaan ja naistenkin uskottomuus enemmän sääntö kuin poikkeus. "Aiheeton luottamuspula" hah hah!

Miksi sinä väännät täällä näiden ihmisten kanssa joita halveksit?Etkö saa parempaa seuraa? Taidat itse olla niin vastenmielinen tapaus, ettet kelpaa edes näille seksuaalisesti leväperäisille?  Minulle olisit ainakin se viimeinen mahdollinen panokaveri, vaikka muuten jakaisin lähes kelle vaan. Joku roti minunkin leväperäisyydellä;) Taitaa tässä olla tapaus"happamia , sanoi kettu pihlajanmarjoista"?

Ja ei kai sinun tarvitse olla huolissasi, että sinä joutuisit elättämään vieraan miehen lasta, koska sinun MORAALISI on siin paljon parempi kuin suomalaisen naisen. Ethän sinä koskaan uittaisi munaasui tuollaisissa naisissa? EThän? Joten sinulla e tätä ongelmaa tule koskaan olemaan.  Asia ei siis koske sinua, Voit poistua keskustelusta ja jättää sen niille , jota asia voi edes etäisesti koskettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo ainoastaan siitä, että nainen tietää että mies ei ole lapsen oikea isä, tai ei ole varma onko isä se jolle on väittänyt että hänestä tulee isä.

Eli jos nainen kieltäytyy isyystestistä, hän on pettänyt miestään. Joka kerta.

Jos ei ole epävarmuutta isästä, niin nainen suostuu muitta mutkitta.

Ja jos mies vaatii isyystestiä ilman mitään perusteltua syytä, hän epäilee vaimoaan uskottomuudesta. Vaimo varmaan suostuu testiin mutta myös ihan syystä pohtii suhteen jatkamisen mielekkyyttä, sillä tuollainen aiheeton luottamuspula ei ole tervettä ja normaalia.

No menkää nyt vähän itseenne. Ei se ole mitenkään aiheeton luottamuspula, kun kyse on suominaisista. Seksuaalisesti leväperäisempää kansakuntaa ei ole olemassakaan ja naistenkin uskottomuus enemmän sääntö kuin poikkeus. "Aiheeton luottamuspula" hah hah!

Jos kokee noin syvää vihaa ja halveksuntaa suomalaisia naisia kohtaan, ei varmaankaan pariudu sellaisen kanssa, saati hanki lapsia? Kai suolalaiseltakin mieheltä saa edellyttää edes hieman järkeä? Eikö?

Ei kommenttisi silti poista tosiasiaa, että eipä ihmisiin ole oikeasti 100% luottaminen. Jostain farkkukuitista on turha höperehtiä, kun nyt on kyse lapsesta, jonka suurin osa haluaa olevan omaa lihaa ja verta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suostuisin testiin ja kun se osoittaisi isyyden, niin liitto olisi ohi. En voisi elää sellaisen kanssa, joka ei luota minuun.

kai sitten jättäisit lapsen isälle , koska et vaikuta tasapainoiselta ihmiseltä?

No ei sitä ainakaan sille vainoharhaiselle isälle jätettäisi. Eihän se edes uskonut olevana lapsen isä.

eli  sinulle on ihan sama kuka lapsista tarhasta tulee luoksesi? ei bbiologia ole määräävä tekijä

Sattuipa sopivasti, olenkin lastentarhassa töissä. Joo olisi ihan sama kuka tarhan lapsista tulee luokseni, kaikki todella ihania. Olisin valmis ottamaan ottamaan ihan omaksikin, jos vaan vanhemmat suostuisi. Ei ne vaan taida lapsistaan luopua. Miehetkään. Rakastan  noita toistenkin lapsia ihan valtavasti. Ihania ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suostuisin testiin ja kun se osoittaisi isyyden, niin liitto olisi ohi. En voisi elää sellaisen kanssa, joka ei luota minuun.

kai sitten jättäisit lapsen isälle , koska et vaikuta tasapainoiselta ihmiseltä?

No ei sitä ainakaan sille vainoharhaiselle isälle jätettäisi. Eihän se edes uskonut olevana lapsen isä.

eli  sinulle on ihan sama kuka lapsista tarhasta tulee luoksesi? ei bbiologia ole määräävä tekijä

Sattuipa sopivasti, olenkin lastentarhassa töissä. Joo olisi ihan sama kuka tarhan lapsista tulee luokseni, kaikki todella ihania. Olisin valmis ottamaan ottamaan ihan omaksikin, jos vaan vanhemmat suostuisi. Ei ne vaan taida lapsistaan luopua. Miehetkään. Rakastan  noita toistenkin lapsia ihan valtavasti. Ihania ovat.

Minä en rakasta kuin omiani, ehkä tässä on sitten se pieni ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo ainoastaan siitä, että nainen tietää että mies ei ole lapsen oikea isä, tai ei ole varma onko isä se jolle on väittänyt että hänestä tulee isä.

Eli jos nainen kieltäytyy isyystestistä, hän on pettänyt miestään. Joka kerta.

Jos ei ole epävarmuutta isästä, niin nainen suostuu muitta mutkitta.

Ja jos mies vaatii isyystestiä ilman mitään perusteltua syytä, hän epäilee vaimoaan uskottomuudesta. Vaimo varmaan suostuu testiin mutta myös ihan syystä pohtii suhteen jatkamisen mielekkyyttä, sillä tuollainen aiheeton luottamuspula ei ole tervettä ja normaalia.

No menkää nyt vähän itseenne. Ei se ole mitenkään aiheeton luottamuspula, kun kyse on suominaisista. Seksuaalisesti leväperäisempää kansakuntaa ei ole olemassakaan ja naistenkin uskottomuus enemmän sääntö kuin poikkeus. "Aiheeton luottamuspula" hah hah!

Jos kokee noin syvää vihaa ja halveksuntaa suomalaisia naisia kohtaan, ei varmaankaan pariudu sellaisen kanssa, saati hanki lapsia? Kai suolalaiseltakin mieheltä saa edellyttää edes hieman järkeä? Eikö?

Ei kommenttisi silti poista tosiasiaa, että eipä ihmisiin ole oikeasti 100% luottaminen. Jostain farkkukuitista on turha höperehtiä, kun nyt on kyse lapsesta, jonka suurin osa haluaa olevan omaa lihaa ja verta.

No suurinosa miehistä voi kuitenkin nukkua yönsä rauhassa, sillä lapsi on ihan varmasti hänen omaa lihaa ja verta. Minä ainakin luotan omaan puolisooni. Ihmisiin ei aina tarvitse luottaa sataprosenttisesti, mutta kyllä omaan puolisoon täytyy voida luottaa. Kylänmiehet on sitten erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi mies on lähtökohtaisesti niin tyhmä, että ei käytä kondomia. Ei tarvitse sitten vaatia DNA testejäkään. Pienet aivot ja pienet värkit.

Taas ilmoittautui yksi jonka mielestä naisilla ei ole tarvetta universaalille aborttioikeudelle. Tervemenoa vain hienoon seuraan, näkyvin lipunkannattajanne tällä hetkellä Timo Soini.

Varsinainen aasi siellä yrittää viritellä siltaa. Käytä sitä kumipukua!

Naisiltako ei voi mielestäsi olettaa samanlaista vastuullista ehkäisyn suhteen kuin miehiltä? 

Ei kaksinaismoralismisi häviä mihinkään vaikka kuinka suoltaisit hiekkalaatikolta lainaamiasi solvauksia :-)

Osaatko tavata sanan kaksinaismoralismi? Tuskin, kun et edes ymmärrä sitä tosiasiaa, että äiti on useimmiten selvillä ilman testejäkin. Eikö tässä keskustelussa ollut kysymys isyyden selvittämisestä tilanteissa joissa kaltaisesi vainoharhaiset miehet eivät ole käyttäneet kondomia ja ovat näin ottaneet täysin turhan riskin biologisesta isyydestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo ainoastaan siitä, että nainen tietää että mies ei ole lapsen oikea isä, tai ei ole varma onko isä se jolle on väittänyt että hänestä tulee isä.

Eli jos nainen kieltäytyy isyystestistä, hän on pettänyt miestään. Joka kerta.

Jos ei ole epävarmuutta isästä, niin nainen suostuu muitta mutkitta.

Ja jos mies vaatii isyystestiä ilman mitään perusteltua syytä, hän epäilee vaimoaan uskottomuudesta. Vaimo varmaan suostuu testiin mutta myös ihan syystä pohtii suhteen jatkamisen mielekkyyttä, sillä tuollainen aiheeton luottamuspula ei ole tervettä ja normaalia.

No menkää nyt vähän itseenne. Ei se ole mitenkään aiheeton luottamuspula, kun kyse on suominaisista. Seksuaalisesti leväperäisempää kansakuntaa ei ole olemassakaan ja naistenkin uskottomuus enemmän sääntö kuin poikkeus. "Aiheeton luottamuspula" hah hah!

Miksi sinä väännät täällä näiden ihmisten kanssa joita halveksit?Etkö saa parempaa seuraa? Taidat itse olla niin vastenmielinen tapaus, ettet kelpaa edes näille seksuaalisesti leväperäisille?  Minulle olisit ainakin se viimeinen mahdollinen panokaveri, vaikka muuten jakaisin lähes kelle vaan. Joku roti minunkin leväperäisyydellä;) Taitaa tässä olla tapaus"happamia , sanoi kettu pihlajanmarjoista"?

Ja ei kai sinun tarvitse olla huolissasi, että sinä joutuisit elättämään vieraan miehen lasta, koska sinun MORAALISI on siin paljon parempi kuin suomalaisen naisen. Ethän sinä koskaan uittaisi munaasui tuollaisissa naisissa? EThän? Joten sinulla e tätä ongelmaa tule koskaan olemaan.  Asia ei siis koske sinua, Voit poistua keskustelusta ja jättää sen niille , jota asia voi edes etäisesti koskettaa.

angstia :D hurmaavaa. No jos Suomessa ylipäänsä haluaa munaa uittaa , vaikka kuinkakin yksiavioinen suhde mielessään on lähes varmaa, että se ei sitten päde molempiin suuntiin.

Niin et siis ole mitenkään poikkeuksellinen suominainen ja on syytäkin on tarkistaa isyys kaltaistesi kanssa tekemisissä olessa.

Etkö sinä saa parempaa seuraa sitten, kun olet täällä?

Kyllä minullakin on tässä lusikkani sopassa mukana neljän lapsen isänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo ainoastaan siitä, että nainen tietää että mies ei ole lapsen oikea isä, tai ei ole varma onko isä se jolle on väittänyt että hänestä tulee isä.

Eli jos nainen kieltäytyy isyystestistä, hän on pettänyt miestään. Joka kerta.

Jos ei ole epävarmuutta isästä, niin nainen suostuu muitta mutkitta.

Kerta vielä. Lapsen isä ei tarvitse lupaa tai suostumusta keneltäkään testatakseen oman lapsensa dna. Sitä ei lapsen äiti voi kieltää tai kieltäytyä siitä. Mutta äiti voi kieltää miehiä, joita ei ole todettu isäksi ottamaan dna-testin lapseltaan. Joten jos lasten juridinen isä nyt perjantai illan kunniaksi haluaa tietää satavarmaa ovatko ne lapset biologisesti hänen vai ei, niin senkun kaivaa vanupuikon esiin ja ottaa lapsiltaan näytteen.

Mutta kuten ymmärrämme mies, jota ei ole todettu isäksi ei myöskään elätä jotain lasta. Joten aina ja kun mies on elatusvastuussa hän on myös juridisesti lapsen isä ja kerran vielä, hänellä on isänä oikeus tutkia oman lapsensa dna, ihan samalla tavalla kuin hän voi viedä lapsensa parturiin tai hammaslääkäriin. Eikä siihen vaimon tai lapsen äidin lupaa tarvita.

...jostain syystä KKO on tuominnut ei-isän häviämään (eron jälkeisten) elatusrahojen takaisinperinnästä tekemänsä kanteen, vaikka jokaisessa oikeusasteessa todettiin yksiselitteisesti ettei mies ollutkaan lapsen isä. Nainen oli tiennyt tämän asian alusta asti...

Belgiassa muuten tutkittiin ihan yliopistotasolla että noin 2% lapsista on väärälle isälle. Briteissä vastaava luku on 4%. Suomessa tämä tarkoittaisi vuosittain 1000-2000 linssiin kustua miestä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo ainoastaan siitä, että nainen tietää että mies ei ole lapsen oikea isä, tai ei ole varma onko isä se jolle on väittänyt että hänestä tulee isä.

Eli jos nainen kieltäytyy isyystestistä, hän on pettänyt miestään. Joka kerta.

Jos ei ole epävarmuutta isästä, niin nainen suostuu muitta mutkitta.

Ja jos mies vaatii isyystestiä ilman mitään perusteltua syytä, hän epäilee vaimoaan uskottomuudesta. Vaimo varmaan suostuu testiin mutta myös ihan syystä pohtii suhteen jatkamisen mielekkyyttä, sillä tuollainen aiheeton luottamuspula ei ole tervettä ja normaalia.

No menkää nyt vähän itseenne. Ei se ole mitenkään aiheeton luottamuspula, kun kyse on suominaisista. Seksuaalisesti leväperäisempää kansakuntaa ei ole olemassakaan ja naistenkin uskottomuus enemmän sääntö kuin poikkeus. "Aiheeton luottamuspula" hah hah!

Jos kokee noin syvää vihaa ja halveksuntaa suomalaisia naisia kohtaan, ei varmaankaan pariudu sellaisen kanssa, saati hanki lapsia? Kai suolalaiseltakin mieheltä saa edellyttää edes hieman järkeä? Eikö?

Ei kommenttisi silti poista tosiasiaa, että eipä ihmisiin ole oikeasti 100% luottaminen. Jostain farkkukuitista on turha höperehtiä, kun nyt on kyse lapsesta, jonka suurin osa haluaa olevan omaa lihaa ja verta.

No suurinosa miehistä voi kuitenkin nukkua yönsä rauhassa, sillä lapsi on ihan varmasti hänen omaa lihaa ja verta. Minä ainakin luotan omaan puolisooni. Ihmisiin ei aina tarvitse luottaa sataprosenttisesti, mutta kyllä omaan puolisoon täytyy voida luottaa. Kylänmiehet on sitten erikseen.

Olen tästä asiasta ratkaisevasti eri mieltä. Eikö jo ympärilleen katselemalla voi päätyä tulokseen, ettei puolisoonkaan ole täysin luottaminen.

Yksi syy voi olla ettei naisella ole hajuakaan mahdollisesta isästä. Tai tapaus, että isä voi olla ehkä miehen veli tai muu läheinen. Monta perhettä saisi eroon johtaneen raivarin. Kuka hyötyy. Mies saa pitää maineensa teki mitä tahansa. Nainen kivitetään torilla ylesön hurratessa, vaikka lapsi olisi tutun raiskauksen tulos  tai nainen olisi huumattu purjevenereissulla ja tullut yllättäen raskaaksi. Tiedän tällaisen venereissun teekkareitten kanssa. Nimet oli valehdeltu. Jotkut miehet huumavat tyttösiä bileissä. Silmätipat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isyystestin vaatiminen kertoisi siitä, ettei mies olisi varma isyydestään eli mies pitäisi mahdollisena sitä, että olen pettänyt häntä. Hän siis epäilisi minua suhteemme rikkomisesta ja valehtelusta. Anteeksi, mutta mikä tällaisessa perusteettomassa syytöksessä EI olisi loukkaavaa?

Mitään aihetta tällaiseen epäilyyn ei ole. Parisuhteemme on hyvä ja rakastava. Lasta on yhdessä hartaasti ja suunnitelmallisesti yritetty. Totta kai loukkaisi ja paljon, jos mieheni epäilisi minun pettäneen! Ja kyse ei ole mistään statistiikasta vaan meistä kahdesta ja meidän kahden välisestä suhteesta ja avioiliitosta, jossa tähän asti on vallinnut rakkaus ja luottamus. Pitäisin todella hämmentävänä ja kohtuutonta epäluottamusta osoittavana, jos mieheni pitäisi vähänkään todennäköisenä, että lapsemme isä voisi olla joku muu kuin hän.

Mieshän ei voi olla varma isyydestään. Tämä ei ole mielipidekysymys, eikä liity mitenkään teidän hartauksiinne.

Mies joutuu siis punnitsemaan, kuinka varma hän arvelee olevansa isyyydestään ja kuinka suuren varmuuden hän siitä haluaa. Joissain suhteissa pettäminen on jopa ilmeistä, joissain sen suuntaisia merkkejä ei ole. Toisille miehille taas ei ole merkitystä varmuudella, toiset haluavat olla sataprosenttisen varmoja. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, miten äiti reagoi, eli onko suhteen pilaantumisen kustannus liian iso.

Siitä seuraa, että osa haluaa testin, osa ei. Luottamus on vain yksi osatekijä yhtälössä. Miehen korkea tai matala halu olla varma taas on mielestäni miehen oma asia ja se on hänelle hyväksyttävä, oli taso mikä vain.

No, jos mieheni uskoisi, että olen epärehellinen ja että olen voinut häntä pettää ja hänelle valehdella, ei meillä varmaan kummankaan mielestä olisi enää mitään syytä olla yhdessä. Miksi mieheni haluaisi olla epärehellisenä ja epäluotettavana pitämänsä ihmisen kanssa ylipäätään? Ja miksi minä toisaalta haluaisin olla minua epärehellisenä ja petollisuuteen kykenevänä pitävän miehen kanssa? Jos haluaa isyystestin, on väistämättä sitä mieltä, että on olemassa mahdollisuus, että puoliso on pettänyt, salannut tekonsa ja valehdellut. Tällaista epäilystä ei parisuhde, jossa luottamus on tärkeä arvo, ei kestä.

Vaikka tilastot ja logiikan säännöt puoltavat sitä ajatusta, ettei kehenkään voi 100-prosenttisesti luottaa, perustuu aviolitto kuitenkin sellaiseen uskon hyppyyn, jossa toiseen luotetaan. Ei hommasta muuten mitään tulisi, jos molemmat tietäisivät, että nyt tuo toinen koko ajan kelailee sitä mahdollisuutta, että puoliso saattaa huijata ja valehdella. Ei niin voi elää. Se kiristää välejä liiaksi, ja lopulta epäluottamus syö rakkauden.

Huoh. Tästä huomaa, että sinä tunnut jotenkin tunkevan omia arvojasi muidenkin päähän ja tulkitset heitä sen mukaan, mitä sinä itse ajattelisit jos toimisit samoin. Mutta kun koko keskustelun pointti on aika pitkälti se, että ihmiset nimenomaan näkevät nämä asiat eri tavoin.

Jos joku näkee asiat rationaalisesti ja ymmärtää ihmissuhteisiin väistämättä kuuluvan riskin petetyksi tulemisesta, niin hän ei tietenkään koe tarvetta erota epäluottamuksen takia, koska ei hän koe sitä epäluottamuksena. En minä epäile puolisoani pettämisestä, mutta minä ymmärrän järjellä että minä voin olla myös väärässä. Iso osa ihmisistä pettää ja iso osa heidän puolisoistaan ei myöskään epäile heitä. En ole meedio, en edes poikkeuksellisen hyvä ihmistuntija eikä minulla ole mitään järkevää perustetta asettaa itseäni näiden hyväuskoisten petettyjen yläpuolelle.

En tiedä mihin perustuu väitteesi, ettei toisella tavalla kuin sinä ajattelevat ihmiset kykene avioliittoon. Se on aika ylimielinen ja suoraan sanottuna vähän lapsellinen näkemys. Meillä on varsin onnellinen liitto ja kaksi lasta. En meillä kukaan ajattele "koko ajan" että nyt tuo käy jossain vieraissa, ei sellaiset asiat ole läsnä meidän arjessa lainkaan. Ei meillä kukaan vahdi tai epäile tai tee tiliä. Faktojen tunnustaminen ja toisen asemaan asettuminen ei ole muuttanut minusta meidän elämäämme millään tavalla. Tai no, ei ainakaan huonommaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo ainoastaan siitä, että nainen tietää että mies ei ole lapsen oikea isä, tai ei ole varma onko isä se jolle on väittänyt että hänestä tulee isä.

Eli jos nainen kieltäytyy isyystestistä, hän on pettänyt miestään. Joka kerta.

Jos ei ole epävarmuutta isästä, niin nainen suostuu muitta mutkitta.

Ja jos mies vaatii isyystestiä ilman mitään perusteltua syytä, hän epäilee vaimoaan uskottomuudesta. Vaimo varmaan suostuu testiin mutta myös ihan syystä pohtii suhteen jatkamisen mielekkyyttä, sillä tuollainen aiheeton luottamuspula ei ole tervettä ja normaalia.

No menkää nyt vähän itseenne. Ei se ole mitenkään aiheeton luottamuspula, kun kyse on suominaisista. Seksuaalisesti leväperäisempää kansakuntaa ei ole olemassakaan ja naistenkin uskottomuus enemmän sääntö kuin poikkeus. "Aiheeton luottamuspula" hah hah!

Jos kokee noin syvää vihaa ja halveksuntaa suomalaisia naisia kohtaan, ei varmaankaan pariudu sellaisen kanssa, saati hanki lapsia? Kai suolalaiseltakin mieheltä saa edellyttää edes hieman järkeä? Eikö?

Ei kommenttisi silti poista tosiasiaa, että eipä ihmisiin ole oikeasti 100% luottaminen. Jostain farkkukuitista on turha höperehtiä, kun nyt on kyse lapsesta, jonka suurin osa haluaa olevan omaa lihaa ja verta.

Eikö kuitenkin kannattaisi mieluummin hakea joku nainen ulkomaasta sen 100%:sesti oman lapsen synnyttäjäksi? Miksi tyytyä pahaan, pahaan suominaiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo ainoastaan siitä, että nainen tietää että mies ei ole lapsen oikea isä, tai ei ole varma onko isä se jolle on väittänyt että hänestä tulee isä.

Eli jos nainen kieltäytyy isyystestistä, hän on pettänyt miestään. Joka kerta.

Jos ei ole epävarmuutta isästä, niin nainen suostuu muitta mutkitta.

Kerta vielä. Lapsen isä ei tarvitse lupaa tai suostumusta keneltäkään testatakseen oman lapsensa dna. Sitä ei lapsen äiti voi kieltää tai kieltäytyä siitä. Mutta äiti voi kieltää miehiä, joita ei ole todettu isäksi ottamaan dna-testin lapseltaan. Joten jos lasten juridinen isä nyt perjantai illan kunniaksi haluaa tietää satavarmaa ovatko ne lapset biologisesti hänen vai ei, niin senkun kaivaa vanupuikon esiin ja ottaa lapsiltaan näytteen.

Mutta kuten ymmärrämme mies, jota ei ole todettu isäksi ei myöskään elätä jotain lasta. Joten aina ja kun mies on elatusvastuussa hän on myös juridisesti lapsen isä ja kerran vielä, hänellä on isänä oikeus tutkia oman lapsensa dna, ihan samalla tavalla kuin hän voi viedä lapsensa parturiin tai hammaslääkäriin. Eikä siihen vaimon tai lapsen äidin lupaa tarvita.

...jostain syystä KKO on tuominnut ei-isän häviämään (eron jälkeisten) elatusrahojen takaisinperinnästä tekemänsä kanteen, vaikka jokaisessa oikeusasteessa todettiin yksiselitteisesti ettei mies ollutkaan lapsen isä. Nainen oli tiennyt tämän asian alusta asti...

Belgiassa muuten tutkittiin ihan yliopistotasolla että noin 2% lapsista on väärälle isälle. Briteissä vastaava luku on 4%. Suomessa tämä tarkoittaisi vuosittain 1000-2000 linssiin kustua miestä...

Niin aivan varmasti tähän on päädytty siksi että lapsi ei kärsisi siitä että hänen elintasonsa laskee huimasti kun elättäjä joutuu maksamaan takaisin elatusmaksuja. Tottakai äiti teki väärin, mutta lapsen kannalta on oikein ettei maksuja peritä takaisin. KKO on varmasti perustellut päätöksensä, katso sieltä mikä se perustelu on ollut, tämä on vain oma veikkaukseni koska en tunne tapausta. Toinen mahdollisuus on sitten se että kyseessä on ollut kuitenkin vain hyvin pieni summa verrattuna miehen varallisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy voi olla ettei naisella ole hajuakaan mahdollisesta isästä. Tai tapaus, että isä voi olla ehkä miehen veli tai muu läheinen. Monta perhettä saisi eroon johtaneen raivarin. Kuka hyötyy. Mies saa pitää maineensa teki mitä tahansa. Nainen kivitetään torilla ylesön hurratessa, vaikka lapsi olisi tutun raiskauksen tulos  tai nainen olisi huumattu purjevenereissulla ja tullut yllättäen raskaaksi. Tiedän tällaisen venereissun teekkareitten kanssa. Nimet oli valehdeltu. Jotkut miehet huumavat tyttösiä bileissä. Silmätipat.

Siis wtf? Ei todellakaan ole mikään hyväksyttävä syy valehdella omalle kumppanilleen isyydestä. Oikeaa isää ei toki tarvitse kertoa, mutta isyyshuijaus on äärimmäisen julma petos, oli sen tausta ihan mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isyystestin vaatiminen kertoisi siitä, ettei mies olisi varma isyydestään eli mies pitäisi mahdollisena sitä, että olen pettänyt häntä. Hän siis epäilisi minua suhteemme rikkomisesta ja valehtelusta. Anteeksi, mutta mikä tällaisessa perusteettomassa syytöksessä EI olisi loukkaavaa?

Mitään aihetta tällaiseen epäilyyn ei ole. Parisuhteemme on hyvä ja rakastava. Lasta on yhdessä hartaasti ja suunnitelmallisesti yritetty. Totta kai loukkaisi ja paljon, jos mieheni epäilisi minun pettäneen! Ja kyse ei ole mistään statistiikasta vaan meistä kahdesta ja meidän kahden välisestä suhteesta ja avioiliitosta, jossa tähän asti on vallinnut rakkaus ja luottamus. Pitäisin todella hämmentävänä ja kohtuutonta epäluottamusta osoittavana, jos mieheni pitäisi vähänkään todennäköisenä, että lapsemme isä voisi olla joku muu kuin hän.

Mieshän ei voi olla varma isyydestään. Tämä ei ole mielipidekysymys, eikä liity mitenkään teidän hartauksiinne.

Mies joutuu siis punnitsemaan, kuinka varma hän arvelee olevansa isyyydestään ja kuinka suuren varmuuden hän siitä haluaa. Joissain suhteissa pettäminen on jopa ilmeistä, joissain sen suuntaisia merkkejä ei ole. Toisille miehille taas ei ole merkitystä varmuudella, toiset haluavat olla sataprosenttisen varmoja. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, miten äiti reagoi, eli onko suhteen pilaantumisen kustannus liian iso.

Siitä seuraa, että osa haluaa testin, osa ei. Luottamus on vain yksi osatekijä yhtälössä. Miehen korkea tai matala halu olla varma taas on mielestäni miehen oma asia ja se on hänelle hyväksyttävä, oli taso mikä vain.

No, jos mieheni uskoisi, että olen epärehellinen ja että olen voinut häntä pettää ja hänelle valehdella, ei meillä varmaan kummankaan mielestä olisi enää mitään syytä olla yhdessä. Miksi mieheni haluaisi olla epärehellisenä ja epäluotettavana pitämänsä ihmisen kanssa ylipäätään? Ja miksi minä toisaalta haluaisin olla minua epärehellisenä ja petollisuuteen kykenevänä pitävän miehen kanssa? Jos haluaa isyystestin, on väistämättä sitä mieltä, että on olemassa mahdollisuus, että puoliso on pettänyt, salannut tekonsa ja valehdellut. Tällaista epäilystä ei parisuhde, jossa luottamus on tärkeä arvo, ei kestä.

Vaikka tilastot ja logiikan säännöt puoltavat sitä ajatusta, ettei kehenkään voi 100-prosenttisesti luottaa, perustuu aviolitto kuitenkin sellaiseen uskon hyppyyn, jossa toiseen luotetaan. Ei hommasta muuten mitään tulisi, jos molemmat tietäisivät, että nyt tuo toinen koko ajan kelailee sitä mahdollisuutta, että puoliso saattaa huijata ja valehdella. Ei niin voi elää. Se kiristää välejä liiaksi, ja lopulta epäluottamus syö rakkauden.

Huoh. Tästä huomaa, että sinä tunnut jotenkin tunkevan omia arvojasi muidenkin päähän ja tulkitset heitä sen mukaan, mitä sinä itse ajattelisit jos toimisit samoin. Mutta kun koko keskustelun pointti on aika pitkälti se, että ihmiset nimenomaan näkevät nämä asiat eri tavoin.

Jos joku näkee asiat rationaalisesti ja ymmärtää ihmissuhteisiin väistämättä kuuluvan riskin petetyksi tulemisesta, niin hän ei tietenkään koe tarvetta erota epäluottamuksen takia, koska ei hän koe sitä epäluottamuksena. En minä epäile puolisoani pettämisestä, mutta minä ymmärrän järjellä että minä voin olla myös väärässä. Iso osa ihmisistä pettää ja iso osa heidän puolisoistaan ei myöskään epäile heitä. En ole meedio, en edes poikkeuksellisen hyvä ihmistuntija eikä minulla ole mitään järkevää perustetta asettaa itseäni näiden hyväuskoisten petettyjen yläpuolelle.

En tiedä mihin perustuu väitteesi, ettei toisella tavalla kuin sinä ajattelevat ihmiset kykene avioliittoon. Se on aika ylimielinen ja suoraan sanottuna vähän lapsellinen näkemys. Meillä on varsin onnellinen liitto ja kaksi lasta. En meillä kukaan ajattele "koko ajan" että nyt tuo käy jossain vieraissa, ei sellaiset asiat ole läsnä meidän arjessa lainkaan. Ei meillä kukaan vahdi tai epäile tai tee tiliä. Faktojen tunnustaminen ja toisen asemaan asettuminen ei ole muuttanut minusta meidän elämäämme millään tavalla. Tai no, ei ainakaan huonommaksi.

Mutta käytte siis säännöllisesti kumppanisi kanssa molemmat sukupuolitesteissä ihan vaan varmuuden vuoksi ja tutkitte toistenne puhelimet ja muut vastaavat ja lapsille on tehty isyystesti? Olette myös aina valmiit todistamaan toiselle olinpaikkanne ja mitä olette siellä tehneet? Ihan varmuuden vuoksi, ei siksi että mitenkään epäilisitte mutta vain koska onhan se mahdollista ellei toisin todisteta? Ja tällainen järjestely on ihan ok molemmille? No mikäs siinä, mutta älä nyt sinäkään ihmettele jos suurin osa ei tuollaiseen suhteeseen haluaisi ollenkaan. 

Kaveriporukan kovimmalle panomiehelle vitsailtiin että montakohan lehtolasta hän on tähän maailmaan ehtinyt siittää. Epäili että kolmesta viiteen. Kun kauhisteltiin elareita niin sanoi panevansa vain naimisissa olevia ja tarpeeksi hyvännäköisiä naisia jotka löytää kyllä muun elättäjän.

Jotkut naiset ottaa jälkikasvulleen siis parhaat mahdolliset geenit ja parhaan rahallisen avun elämään. Evolutiivisesti itsekäs strategia.