Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
04.01.2019 |
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Satunnainen Mies kirjoitti:
Taidan viimeinkin ymmärtää: moni nykynainen (tai ainakaan tuo yksi aktiivisin kommentoija) ei ilmeisesti näe mitään eroa siinä, oliko kyseessä kertaluontoinen poskisuudelma firman pikkujouluissa, kunnon kielari, "telakoituminen" poikien saunaillassa, vaiko säännöllistä vieraissa juoksemista ilman kumia - puhumattakaan siitä että otetaan puheeksi isyyden kokeellinen varmistaminen. Luottamus menee joka tapauksessa ja ihan samassa määrin. Uskotaan vakaasti, että isyydestä valehtelemalla ei petetä luottamusta yhtään sen pahemmin; ei, vaikka rikoksen uhreina on aisankannattajan lisäksi lapsi ja tämän oikea isä (olettaen että tällekään ei ole kerrottu totuutta) ja pettämistapahtuma jatkuu vuosikausia, jos paljastuu koskaan.
Mies, toista perässä: "Eiköhän teetetä meidän Valtteri-Petterille kunnon geeniseula mahdollisten sukurasitteiden selvittämiseksi; minun puolella sukua kun on ollut noita sydänsairauksia." Rouvan reaktioista voit sitten vetää omat johtopäätöksesi, ja sen jälkeen päättää maksatteko yhdessä sen geeniseulonnan (joka varmaan olisi lapsenkin etu) vai teetätkö sittenkin salaa sen isyyskokeen.
Itse kuitenkin testaisin isyyttä vain neljässä tapauksessa: jos nainen vaatii vastahakoista "isäoletettua" mukaan lapsen elatukseen, jos mies epäilee isyyttään, jos kukaan (mies tai nainen) epäilee omia vanhempiaan, tai jos pariskunta haluaa ehdottomasti varmistua siitä, että synnytyssairaalasta lähti mukaan oikea ipana. Tuo viimeinen perustelu ei valitettavasti ole tuntunut tähän mennessä kelpaavan tässä ketjussa...
Onko sinun ja vaimosi klapset syntyneet yhdessä suunniteltuina ja sovittuna? Oliko teidän elämässä jotain tavallisuudesta poikkeavaa just siinä vaiheessa, kun lapsia yrititte saada aikaiseksi? Miten kauan teillä meni raskauden alkamiseen, muutama viikko vai kuukausi?
Minun ei ole tarvinnut epäillä, että sairaalasta olisi tullut väärä lapsi mukaan. Tunsin omani ilman vauvan rannekkeita. Jokaisessa vauvassa on omia piirteitään, joista heidät tunnistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
138 täyttä tuskaa naisten taistelusta väistämätöntä vastaan.
Jos tämä tasa-arvo buumi nyt etenee vähänkään tasa-arvoisesti, niin yleiset isyystestaukset aloitetaan aika pian jo pelkästään lasten oikeuksien tasa-arvoistamiseksi.
Kansalaisaloite koneeseen, niin max. vuosi, kun alkaa lapset ja oikeat, biologiset isukit kohdata VARMUUDELLA, eikä äidin sanan mukaan.
Kiitos.
Sinäkö sen kansalaisaloitteen laitat aluille, niinkö? Kai sinä ilmoitat, milloin olet tehnyt sen?
Eiköhän tiedotusvälineet ilmoita näin räikeästä lasten oikeuksien polkemnisesta ja kansalaisaloitteesta ihan mittavin mediamyllyin.
Huomaat ne kyllä vaikket varmaan tahtoisikaan.
Äänestä sinäkin lapsesi oikeuksien puolesta omaa vilpillistä mieltäsi vastaan.
Ole rehellinen ja kuuntele äidillistä sydäntäs?
Jos sinulla sydän on?
Minun lapsilla on isä, oma mies, joka tietää olevansa heidän isä vaikkei mitään testejä ole tehty. Meidän parisuhteessa on luottamus eikä toista tarvitse epäillä ties mistä. Kyllä minulla sydän on, oikein rakastava sellainen.
Älä taas puhu miehesikin suulla.
Et voi tietää...
Kyllä minä tiedän, mitä mies ajattelee. Kävimme aikoinaan asian tiimoilta lastenvalvojan luona, hän kysyi mieheltä tehdäänkö isyystesti ja mies sanoi ei. Lasten isyyttä voi epäillä vain kuurosokea, muuten se on ihan selvää.
Luottamus on parisuhteen perusta. Kun luottaa, ei tarvitse kuvitella ties mitä.
Ajattelu ei ole yhtä kuin totuus.
Jos noin olisi niin miksi et esimerkiksi ajattele etukäteen mitkä lottonumerot tulevat jos kerran TIEDÄT ne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
138 täyttä tuskaa naisten taistelusta väistämätöntä vastaan.
Jos tämä tasa-arvo buumi nyt etenee vähänkään tasa-arvoisesti, niin yleiset isyystestaukset aloitetaan aika pian jo pelkästään lasten oikeuksien tasa-arvoistamiseksi.
Kansalaisaloite koneeseen, niin max. vuosi, kun alkaa lapset ja oikeat, biologiset isukit kohdata VARMUUDELLA, eikä äidin sanan mukaan.
Kiitos.
Sinäkö sen kansalaisaloitteen laitat aluille, niinkö? Kai sinä ilmoitat, milloin olet tehnyt sen?
Eiköhän tiedotusvälineet ilmoita näin räikeästä lasten oikeuksien polkemnisesta ja kansalaisaloitteesta ihan mittavin mediamyllyin.
Huomaat ne kyllä vaikket varmaan tahtoisikaan.
Äänestä sinäkin lapsesi oikeuksien puolesta omaa vilpillistä mieltäsi vastaan.
Ole rehellinen ja kuuntele äidillistä sydäntäs?
Jos sinulla sydän on?
Minun lapsilla on isä, oma mies, joka tietää olevansa heidän isä vaikkei mitään testejä ole tehty. Meidän parisuhteessa on luottamus eikä toista tarvitse epäillä ties mistä. Kyllä minulla sydän on, oikein rakastava sellainen.
Älä taas puhu miehesikin suulla.
Et voi tietää...
Kyllä minä tiedän, mitä mies ajattelee. Kävimme aikoinaan asian tiimoilta lastenvalvojan luona, hän kysyi mieheltä tehdäänkö isyystesti ja mies sanoi ei. Lasten isyyttä voi epäillä vain kuurosokea, muuten se on ihan selvää.
Luottamus on parisuhteen perusta. Kun luottaa, ei tarvitse kuvitella ties mitä.
Ajattelu ei ole yhtä kuin totuus.
Jos noin olisi niin miksi et esimerkiksi ajattele etukäteen mitkä lottonumerot tulevat jos kerran TIEDÄT ne?
Mieheni ei ole lottokone. Kuten tuossa sanoin, mies on tervejärkinen, oikeustoimikelpoinen ja kykenevä ilmaisemaan itseään. Minä luotan siihen, että mies kertoo, jos hänellä on jotain mielenpäällä eikä minun tarvitse arvailla. Jos lastenvalvoja kysyy mieheltä, haluaako tämä isyystestin ja mies sanoo "ei", niin miksi ihmeessä minun olisi pitänyt ajatella, että mies valehtelee?
Alkaa noi teidän väitteet mennä jo himpan huvittavan puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
138 täyttä tuskaa naisten taistelusta väistämätöntä vastaan.
Jos tämä tasa-arvo buumi nyt etenee vähänkään tasa-arvoisesti, niin yleiset isyystestaukset aloitetaan aika pian jo pelkästään lasten oikeuksien tasa-arvoistamiseksi.
Kansalaisaloite koneeseen, niin max. vuosi, kun alkaa lapset ja oikeat, biologiset isukit kohdata VARMUUDELLA, eikä äidin sanan mukaan.
Kiitos.
Sinäkö sen kansalaisaloitteen laitat aluille, niinkö? Kai sinä ilmoitat, milloin olet tehnyt sen?
Eiköhän tiedotusvälineet ilmoita näin räikeästä lasten oikeuksien polkemnisesta ja kansalaisaloitteesta ihan mittavin mediamyllyin.
Huomaat ne kyllä vaikket varmaan tahtoisikaan.
Äänestä sinäkin lapsesi oikeuksien puolesta omaa vilpillistä mieltäsi vastaan.
Ole rehellinen ja kuuntele äidillistä sydäntäs?
Jos sinulla sydän on?
Minun lapsilla on isä, oma mies, joka tietää olevansa heidän isä vaikkei mitään testejä ole tehty. Meidän parisuhteessa on luottamus eikä toista tarvitse epäillä ties mistä. Kyllä minulla sydän on, oikein rakastava sellainen.
Älä taas puhu miehesikin suulla.
Et voi tietää...
Kyllä minä tiedän, mitä mies ajattelee. Kävimme aikoinaan asian tiimoilta lastenvalvojan luona, hän kysyi mieheltä tehdäänkö isyystesti ja mies sanoi ei. Lasten isyyttä voi epäillä vain kuurosokea, muuten se on ihan selvää.
Luottamus on parisuhteen perusta. Kun luottaa, ei tarvitse kuvitella ties mitä.
Ihanan naiivi ihminen.
Toivottavasti elämä ei polta sormiasi...
No missä vaiheessa se elämä alkaa polttaa sormia? Sinulla lienee tarpeeksi elämänkokemusta, niin osaat vastata.
Oletko koskaan kuullut, että jollekin tuli vaikka se yllätyksenä, että miehellä/naisella oli 10 vuotta ollut toinen nainen? Vaikka vaimo oli "tiennyt", että mies/nainen on hyvä ja uskollinen?
Nyt kun mies uskoo kuin sokea satuihin niin homma on ihan OK. Miestä voi kusettaa, pääasia kun mies uskoo sanottua kuin vähä-älyinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
138 täyttä tuskaa naisten taistelusta väistämätöntä vastaan.
Jos tämä tasa-arvo buumi nyt etenee vähänkään tasa-arvoisesti, niin yleiset isyystestaukset aloitetaan aika pian jo pelkästään lasten oikeuksien tasa-arvoistamiseksi.
Kansalaisaloite koneeseen, niin max. vuosi, kun alkaa lapset ja oikeat, biologiset isukit kohdata VARMUUDELLA, eikä äidin sanan mukaan.
Kiitos.
Sinäkö sen kansalaisaloitteen laitat aluille, niinkö? Kai sinä ilmoitat, milloin olet tehnyt sen?
Eiköhän tiedotusvälineet ilmoita näin räikeästä lasten oikeuksien polkemnisesta ja kansalaisaloitteesta ihan mittavin mediamyllyin.
Huomaat ne kyllä vaikket varmaan tahtoisikaan.
Äänestä sinäkin lapsesi oikeuksien puolesta omaa vilpillistä mieltäsi vastaan.
Ole rehellinen ja kuuntele äidillistä sydäntäs?
Jos sinulla sydän on?
Minun lapsilla on isä, oma mies, joka tietää olevansa heidän isä vaikkei mitään testejä ole tehty. Meidän parisuhteessa on luottamus eikä toista tarvitse epäillä ties mistä. Kyllä minulla sydän on, oikein rakastava sellainen.
Älä taas puhu miehesikin suulla.
Et voi tietää...
Kyllä minä tiedän, mitä mies ajattelee. Kävimme aikoinaan asian tiimoilta lastenvalvojan luona, hän kysyi mieheltä tehdäänkö isyystesti ja mies sanoi ei. Lasten isyyttä voi epäillä vain kuurosokea, muuten se on ihan selvää.
Luottamus on parisuhteen perusta. Kun luottaa, ei tarvitse kuvitella ties mitä.
Ihanan naiivi ihminen.
Toivottavasti elämä ei polta sormiasi...
No missä vaiheessa se elämä alkaa polttaa sormia? Sinulla lienee tarpeeksi elämänkokemusta, niin osaat vastata.
Siinä vaiheessa ku susta tulee yh ja äijä lähtee nuorikon kanssa toiselle jengalle?
Mutta ei kai mies nyt voi jättää lastaan? Eikö hän ollenkaan ajattele lapsen oikeutta isään?!? Vai onko tässä isyystestikeskustelussa nyt sittenkin kyse vain siitä omien geenien leviämisen varmistuksesta? Itse lapsella ei sitten enää olekaan niin väliä? Siinä nuorikon kainalossa voikin sitten huutaa katkeran ex-akan pahuutta elatusmaksuvaatimuksineen ja kirjoittaa siitä vaikka aloituksen tänne vauvapalstalle, niiden tuhansien jo olemassaolevien samanlaisten jatkoksi.
Tätä asiaa pitää teidän naisten miettiä ensisijaisesti. Naiset ovat aktiivisessa roolissa rikkomassa perheitä hakiessaan eroja eli ottakaa vaan mietintään lapsen tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
138 täyttä tuskaa naisten taistelusta väistämätöntä vastaan.
Jos tämä tasa-arvo buumi nyt etenee vähänkään tasa-arvoisesti, niin yleiset isyystestaukset aloitetaan aika pian jo pelkästään lasten oikeuksien tasa-arvoistamiseksi.
Kansalaisaloite koneeseen, niin max. vuosi, kun alkaa lapset ja oikeat, biologiset isukit kohdata VARMUUDELLA, eikä äidin sanan mukaan.
Kiitos.
Sinäkö sen kansalaisaloitteen laitat aluille, niinkö? Kai sinä ilmoitat, milloin olet tehnyt sen?
Eiköhän tiedotusvälineet ilmoita näin räikeästä lasten oikeuksien polkemnisesta ja kansalaisaloitteesta ihan mittavin mediamyllyin.
Huomaat ne kyllä vaikket varmaan tahtoisikaan.
Äänestä sinäkin lapsesi oikeuksien puolesta omaa vilpillistä mieltäsi vastaan.
Ole rehellinen ja kuuntele äidillistä sydäntäs?
Jos sinulla sydän on?
Minun lapsilla on isä, oma mies, joka tietää olevansa heidän isä vaikkei mitään testejä ole tehty. Meidän parisuhteessa on luottamus eikä toista tarvitse epäillä ties mistä. Kyllä minulla sydän on, oikein rakastava sellainen.
Älä taas puhu miehesikin suulla.
Et voi tietää...
Kyllä minä tiedän, mitä mies ajattelee. Kävimme aikoinaan asian tiimoilta lastenvalvojan luona, hän kysyi mieheltä tehdäänkö isyystesti ja mies sanoi ei. Lasten isyyttä voi epäillä vain kuurosokea, muuten se on ihan selvää.
Luottamus on parisuhteen perusta. Kun luottaa, ei tarvitse kuvitella ties mitä.
Ihanan naiivi ihminen.
Toivottavasti elämä ei polta sormiasi...
No missä vaiheessa se elämä alkaa polttaa sormia? Sinulla lienee tarpeeksi elämänkokemusta, niin osaat vastata.
Oletko koskaan kuullut, että jollekin tuli vaikka se yllätyksenä, että miehellä/naisella oli 10 vuotta ollut toinen nainen? Vaikka vaimo oli "tiennyt", että mies/nainen on hyvä ja uskollinen?
Nyt kun mies uskoo kuin sokea satuihin niin homma on ihan OK. Miestä voi kusettaa, pääasia kun mies uskoo sanottua kuin vähä-älyinen.
Minä en toisten parisuhteista tiedä, omastani kyllä. Luotan mieheen ja hän luottaa minuun. Jos luottamus joskus menee, niin se on parisuhteen loppu. En halua elää sellaisessa parisuhteessa, jossa koko ajan pitää epäillä toista.
En ole miehen parin kolmen viikon reissujen jälkeenkään kysellyt, että ketäs siellä panit ja nyt menet testeihin. Toki jos minulle olisi jälkeenpäin alkanut tulla jotain visvaisia haavautumia, olisin kysynyt mieheltä asiaa ja mennyt itse lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia vauvoille alettiin laittaa synnytys laitoksella rannekkeet? Koska naiset pelkäsivät niiden vaihtuneen siellä. Vaikka vaihtuminen oli äärimmäisen harvinaista, harvinaisempaa kuin nykyään eri isä. Olisiko että ne jotka ei luota niin maksakoot kalliit ja julmat rannekkeet vauvoilla, verrattuna että poskesta otetaan vähän sylkeä pumpuli puikolla.
Vauvoilla on rannekkeet siksi, ettei hoitohenkilökunta sekoita heitä. Osa heistä kun tarvitsee hoitoa ja on pikkuisen pahempi juttu jos menevät keskenään sekaisin (=terve vauva saa turhaa hoitoa, sairas vauva ei saa tarvitsemaansa hoitoa).
No niin mutta miten se äitiin liittyy? Merkitään vaan vauvat ja heidän vaatimukset, sama kai se naisille on mikä vauva niille annetaan kunhan vauvat on hoidettu kotiutuvaan kuntoon.
Syntyvät lapset merkitään äidin nimelle, koska eihän syntyvillä lapsilla ole vielä nimeä tai henkilötunnusta. Toki vauvoille voisi kehitellä satunnaiset koodit tyyliin YlT85(#76xz, mutta se on henkilökunnalle hankalaa. Jokainen hoitotoimenpide pitää kirjata jokaiselle potilaalle erikseen olipa tämä mitä sukupuolta tai minkä ikäinen tahansa.
Vauvat eivät ole toistensa klooneja. Alakautta syntyneillä ulkonälö muuttuu muutaman päivän ajan, kun turvostus laskee ja mustelmat paranevat.
Mitä hankalaa siinä on, että koodi tulisi suoraan tietokoneelta jostain generaattorista? Eihän nimellä ole väliä koska ei vanhemmuudellakaan? Mitä väliä mikä koodi sillä vauvalla on sen aikaa kun vauva annetaan _jollekin_ äidille? Näinhän miehilläkin on, lapsen isyys on ilmassa leijaileva oletus niin kauan kun se on tutkittu ja todistettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
138 täyttä tuskaa naisten taistelusta väistämätöntä vastaan.
Jos tämä tasa-arvo buumi nyt etenee vähänkään tasa-arvoisesti, niin yleiset isyystestaukset aloitetaan aika pian jo pelkästään lasten oikeuksien tasa-arvoistamiseksi.
Kansalaisaloite koneeseen, niin max. vuosi, kun alkaa lapset ja oikeat, biologiset isukit kohdata VARMUUDELLA, eikä äidin sanan mukaan.
Kiitos.
Sinäkö sen kansalaisaloitteen laitat aluille, niinkö? Kai sinä ilmoitat, milloin olet tehnyt sen?
Eiköhän tiedotusvälineet ilmoita näin räikeästä lasten oikeuksien polkemnisesta ja kansalaisaloitteesta ihan mittavin mediamyllyin.
Huomaat ne kyllä vaikket varmaan tahtoisikaan.
Äänestä sinäkin lapsesi oikeuksien puolesta omaa vilpillistä mieltäsi vastaan.
Ole rehellinen ja kuuntele äidillistä sydäntäs?
Jos sinulla sydän on?
Minun lapsilla on isä, oma mies, joka tietää olevansa heidän isä vaikkei mitään testejä ole tehty. Meidän parisuhteessa on luottamus eikä toista tarvitse epäillä ties mistä. Kyllä minulla sydän on, oikein rakastava sellainen.
Älä taas puhu miehesikin suulla.
Et voi tietää...
Kyllä minä tiedän, mitä mies ajattelee. Kävimme aikoinaan asian tiimoilta lastenvalvojan luona, hän kysyi mieheltä tehdäänkö isyystesti ja mies sanoi ei. Lasten isyyttä voi epäillä vain kuurosokea, muuten se on ihan selvää.
Luottamus on parisuhteen perusta. Kun luottaa, ei tarvitse kuvitella ties mitä.
Ihanan naiivi ihminen.
Toivottavasti elämä ei polta sormiasi...
No missä vaiheessa se elämä alkaa polttaa sormia? Sinulla lienee tarpeeksi elämänkokemusta, niin osaat vastata.
Siinä vaiheessa ku susta tulee yh ja äijä lähtee nuorikon kanssa toiselle jengalle?
Mutta ei kai mies nyt voi jättää lastaan? Eikö hän ollenkaan ajattele lapsen oikeutta isään?!? Vai onko tässä isyystestikeskustelussa nyt sittenkin kyse vain siitä omien geenien leviämisen varmistuksesta? Itse lapsella ei sitten enää olekaan niin väliä? Siinä nuorikon kainalossa voikin sitten huutaa katkeran ex-akan pahuutta elatusmaksuvaatimuksineen ja kirjoittaa siitä vaikka aloituksen tänne vauvapalstalle, niiden tuhansien jo olemassaolevien samanlaisten jatkoksi.
Tätä asiaa pitää teidän naisten miettiä ensisijaisesti. Naiset ovat aktiivisessa roolissa rikkomassa perheitä hakiessaan eroja eli ottakaa vaan mietintään lapsen tilanne.
Kenenkään ei ole pakko pysyä yhdessä ihmisen kanssa, jonka kanssa ei enää halua olla. Ei lapsillekaan ole hyvä olla tunnekylmässä tai riitaisassa parisuhteessa. Vanhemmat pystyvät kyllä järjestämään asiat niin, että kummallakaan ei katkea side lapsiin. Jos sinun vaimosi alkoholisoituu, niin kauanko pysyt yhdessä ennen kuin ero tulee mieleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia vauvoille alettiin laittaa synnytys laitoksella rannekkeet? Koska naiset pelkäsivät niiden vaihtuneen siellä. Vaikka vaihtuminen oli äärimmäisen harvinaista, harvinaisempaa kuin nykyään eri isä. Olisiko että ne jotka ei luota niin maksakoot kalliit ja julmat rannekkeet vauvoilla, verrattuna että poskesta otetaan vähän sylkeä pumpuli puikolla.
Vauvoilla on rannekkeet siksi, ettei hoitohenkilökunta sekoita heitä. Osa heistä kun tarvitsee hoitoa ja on pikkuisen pahempi juttu jos menevät keskenään sekaisin (=terve vauva saa turhaa hoitoa, sairas vauva ei saa tarvitsemaansa hoitoa).
No niin mutta miten se äitiin liittyy? Merkitään vaan vauvat ja heidän vaatimukset, sama kai se naisille on mikä vauva niille annetaan kunhan vauvat on hoidettu kotiutuvaan kuntoon.
Syntyvät lapset merkitään äidin nimelle, koska eihän syntyvillä lapsilla ole vielä nimeä tai henkilötunnusta. Toki vauvoille voisi kehitellä satunnaiset koodit tyyliin YlT85(#76xz, mutta se on henkilökunnalle hankalaa. Jokainen hoitotoimenpide pitää kirjata jokaiselle potilaalle erikseen olipa tämä mitä sukupuolta tai minkä ikäinen tahansa.
Vauvat eivät ole toistensa klooneja. Alakautta syntyneillä ulkonälö muuttuu muutaman päivän ajan, kun turvostus laskee ja mustelmat paranevat.
Mitä hankalaa siinä on, että koodi tulisi suoraan tietokoneelta jostain generaattorista? Eihän nimellä ole väliä koska ei vanhemmuudellakaan? Mitä väliä mikä koodi sillä vauvalla on sen aikaa kun vauva annetaan _jollekin_ äidille? Näinhän miehilläkin on, lapsen isyys on ilmassa leijaileva oletus niin kauan kun se on tutkittu ja todistettu.
Miten hyvin ihmiset erottavat satunnaiskoodit toisistaan? Jos joku kirjaa GKSO792&&85y%:n tilalle GKS0792&&85y%, niin kukaan ei huomaa virhettä ja tietokoneen mielestä kyseessä on eri henkilö. Jos taas lapsen nimi sairaalassa on Virtanen, niin kirjoitusmuodosta Virganen voi jo herätä epäilys, onko tuossa kirjoitusvirhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole tarvinnut epäillä, että sairaalasta olisi tullut väärä lapsi mukaan. Tunsin omani ilman vauvan rannekkeita. Jokaisessa vauvassa on omia piirteitään, joista heidät tunnistaa.
Kuulostaa hienolta. Uskon, että et kommentillasi kuitenkaan halua syyllistää sellaisia äitejä, jotka eivät syystä tai toisesta muodosta samanlaista välitöntä, lähes telepaattista sidettä vastasyntyneeseen lapseensa? Käsittääkseni sekä raskaudenaikainen että synnytyksen jälkeinen masennus on melko yleistä. Kaikki naiset eivät myöskään pidä lapsista yleensä, vaikka haluaisivatkin oman. Uskovat kuitenkin pitävänsä siitä omastaan, ja pelkäävät että entä jos eivät lopulta pidäkään? Näissä asioissa mies voi toki auttaa, mutta ne tuskin ovat alkuaan miehen syy. Ellet sitten etsi syyllistä aina varhaislapsuudesta ja naisen isähahmosta asti. Kaiken takanahan on lopulta aina mies.
Tuntuu kuitenkin siltä, että yrität vain ohjata keskustelua takaisin samoille kuluneille urille: "Riittää, että nainen tietää - ja miehen tulee vain luottaa." Tuosta on tasa-arvo kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
138 täyttä tuskaa naisten taistelusta väistämätöntä vastaan.
Jos tämä tasa-arvo buumi nyt etenee vähänkään tasa-arvoisesti, niin yleiset isyystestaukset aloitetaan aika pian jo pelkästään lasten oikeuksien tasa-arvoistamiseksi.
Kansalaisaloite koneeseen, niin max. vuosi, kun alkaa lapset ja oikeat, biologiset isukit kohdata VARMUUDELLA, eikä äidin sanan mukaan.
Kiitos.
Sinäkö sen kansalaisaloitteen laitat aluille, niinkö? Kai sinä ilmoitat, milloin olet tehnyt sen?
Eiköhän tiedotusvälineet ilmoita näin räikeästä lasten oikeuksien polkemnisesta ja kansalaisaloitteesta ihan mittavin mediamyllyin.
Huomaat ne kyllä vaikket varmaan tahtoisikaan.
Äänestä sinäkin lapsesi oikeuksien puolesta omaa vilpillistä mieltäsi vastaan.
Ole rehellinen ja kuuntele äidillistä sydäntäs?
Jos sinulla sydän on?
Minun lapsilla on isä, oma mies, joka tietää olevansa heidän isä vaikkei mitään testejä ole tehty. Meidän parisuhteessa on luottamus eikä toista tarvitse epäillä ties mistä. Kyllä minulla sydän on, oikein rakastava sellainen.
Älä taas puhu miehesikin suulla.
Et voi tietää...
Kyllä minä tiedän, mitä mies ajattelee. Kävimme aikoinaan asian tiimoilta lastenvalvojan luona, hän kysyi mieheltä tehdäänkö isyystesti ja mies sanoi ei. Lasten isyyttä voi epäillä vain kuurosokea, muuten se on ihan selvää.
Luottamus on parisuhteen perusta. Kun luottaa, ei tarvitse kuvitella ties mitä.
Ajattelu ei ole yhtä kuin totuus.
Jos noin olisi niin miksi et esimerkiksi ajattele etukäteen mitkä lottonumerot tulevat jos kerran TIEDÄT ne?
Mieheni ei ole lottokone. Kuten tuossa sanoin, mies on tervejärkinen, oikeustoimikelpoinen ja kykenevä ilmaisemaan itseään. Minä luotan siihen, että mies kertoo, jos hänellä on jotain mielenpäällä eikä minun tarvitse arvailla. Jos lastenvalvoja kysyy mieheltä, haluaako tämä isyystestin ja mies sanoo "ei", niin miksi ihmeessä minun olisi pitänyt ajatella, että mies valehtelee?
Alkaa noi teidän väitteet mennä jo himpan huvittavan puolelle.
Lastenvalvoja kysyi mieheltäsi haluaako hän testin, ei kysytty onko mies lapsen isä. Siihen miehesi ei osaisi antaa eksaktia vastausta koska asiaa ei TIEDÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
138 täyttä tuskaa naisten taistelusta väistämätöntä vastaan.
Jos tämä tasa-arvo buumi nyt etenee vähänkään tasa-arvoisesti, niin yleiset isyystestaukset aloitetaan aika pian jo pelkästään lasten oikeuksien tasa-arvoistamiseksi.
Kansalaisaloite koneeseen, niin max. vuosi, kun alkaa lapset ja oikeat, biologiset isukit kohdata VARMUUDELLA, eikä äidin sanan mukaan.
Kiitos.
Sinäkö sen kansalaisaloitteen laitat aluille, niinkö? Kai sinä ilmoitat, milloin olet tehnyt sen?
Eiköhän tiedotusvälineet ilmoita näin räikeästä lasten oikeuksien polkemnisesta ja kansalaisaloitteesta ihan mittavin mediamyllyin.
Huomaat ne kyllä vaikket varmaan tahtoisikaan.
Äänestä sinäkin lapsesi oikeuksien puolesta omaa vilpillistä mieltäsi vastaan.
Ole rehellinen ja kuuntele äidillistä sydäntäs?
Jos sinulla sydän on?
Minun lapsilla on isä, oma mies, joka tietää olevansa heidän isä vaikkei mitään testejä ole tehty. Meidän parisuhteessa on luottamus eikä toista tarvitse epäillä ties mistä. Kyllä minulla sydän on, oikein rakastava sellainen.
Älä taas puhu miehesikin suulla.
Et voi tietää...
Kyllä minä tiedän, mitä mies ajattelee. Kävimme aikoinaan asian tiimoilta lastenvalvojan luona, hän kysyi mieheltä tehdäänkö isyystesti ja mies sanoi ei. Lasten isyyttä voi epäillä vain kuurosokea, muuten se on ihan selvää.
Luottamus on parisuhteen perusta. Kun luottaa, ei tarvitse kuvitella ties mitä.
Ajattelu ei ole yhtä kuin totuus.
Jos noin olisi niin miksi et esimerkiksi ajattele etukäteen mitkä lottonumerot tulevat jos kerran TIEDÄT ne?
Mieheni ei ole lottokone. Kuten tuossa sanoin, mies on tervejärkinen, oikeustoimikelpoinen ja kykenevä ilmaisemaan itseään. Minä luotan siihen, että mies kertoo, jos hänellä on jotain mielenpäällä eikä minun tarvitse arvailla. Jos lastenvalvoja kysyy mieheltä, haluaako tämä isyystestin ja mies sanoo "ei", niin miksi ihmeessä minun olisi pitänyt ajatella, että mies valehtelee?
Alkaa noi teidän väitteet mennä jo himpan huvittavan puolelle.
Lastenvalvoja kysyi mieheltäsi haluaako hän testin, ei kysytty onko mies lapsen isä. Siihen miehesi ei osaisi antaa eksaktia vastausta koska asiaa ei TIEDÄ.
No, sanatarkasti lastenvalvojan kysymys taisi mennä "onko sinulla aihetta epäillä isyyttä, haluatko isyystestin". Kun me menimme yhdessä lastenvalvojan luokse isyyden tunnistamista varten, niin kyllä mies tiesi, että siellä vahvistetaan miehen isyys. Ei mies voi olla niin tyhmä ettei tiennyt mistä on kyse, kun asiaa käytiin läpi lapsen sukunimeä pohtiessamme.
Satunnainen Mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole tarvinnut epäillä, että sairaalasta olisi tullut väärä lapsi mukaan. Tunsin omani ilman vauvan rannekkeita. Jokaisessa vauvassa on omia piirteitään, joista heidät tunnistaa.
Kuulostaa hienolta. Uskon, että et kommentillasi kuitenkaan halua syyllistää sellaisia äitejä, jotka eivät syystä tai toisesta muodosta samanlaista välitöntä, lähes telepaattista sidettä vastasyntyneeseen lapseensa? Käsittääkseni sekä raskaudenaikainen että synnytyksen jälkeinen masennus on melko yleistä. Kaikki naiset eivät myöskään pidä lapsista yleensä, vaikka haluaisivatkin oman. Uskovat kuitenkin pitävänsä siitä omastaan, ja pelkäävät että entä jos eivät lopulta pidäkään? Näissä asioissa mies voi toki auttaa, mutta ne tuskin ovat alkuaan miehen syy. Ellet sitten etsi syyllistä aina varhaislapsuudesta ja naisen isähahmosta asti. Kaiken takanahan on lopulta aina mies.
Tuntuu kuitenkin siltä, että yrität vain ohjata keskustelua takaisin samoille kuluneille urille: "Riittää, että nainen tietää - ja miehen tulee vain luottaa." Tuosta on tasa-arvo kaukana.
Kyse ei ole telepatiasta vaan ihan näkökyvystä. Et kai vaan väitä, että sinä et huomannut omista lapsistasi mitään sellaista, että olisit erottanut lapsen muiden joukosta?
Toistan edelleen, että luottamus on parisuhteen perusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
138 täyttä tuskaa naisten taistelusta väistämätöntä vastaan.
Jos tämä tasa-arvo buumi nyt etenee vähänkään tasa-arvoisesti, niin yleiset isyystestaukset aloitetaan aika pian jo pelkästään lasten oikeuksien tasa-arvoistamiseksi.
Kansalaisaloite koneeseen, niin max. vuosi, kun alkaa lapset ja oikeat, biologiset isukit kohdata VARMUUDELLA, eikä äidin sanan mukaan.
Kiitos.
Sinäkö sen kansalaisaloitteen laitat aluille, niinkö? Kai sinä ilmoitat, milloin olet tehnyt sen?
Eiköhän tiedotusvälineet ilmoita näin räikeästä lasten oikeuksien polkemnisesta ja kansalaisaloitteesta ihan mittavin mediamyllyin.
Huomaat ne kyllä vaikket varmaan tahtoisikaan.
Äänestä sinäkin lapsesi oikeuksien puolesta omaa vilpillistä mieltäsi vastaan.
Ole rehellinen ja kuuntele äidillistä sydäntäs?
Jos sinulla sydän on?
Minun lapsilla on isä, oma mies, joka tietää olevansa heidän isä vaikkei mitään testejä ole tehty. Meidän parisuhteessa on luottamus eikä toista tarvitse epäillä ties mistä. Kyllä minulla sydän on, oikein rakastava sellainen.
Älä taas puhu miehesikin suulla.
Et voi tietää...
Kyllä minä tiedän, mitä mies ajattelee. Kävimme aikoinaan asian tiimoilta lastenvalvojan luona, hän kysyi mieheltä tehdäänkö isyystesti ja mies sanoi ei. Lasten isyyttä voi epäillä vain kuurosokea, muuten se on ihan selvää.
Luottamus on parisuhteen perusta. Kun luottaa, ei tarvitse kuvitella ties mitä.
Ajattelu ei ole yhtä kuin totuus.
Jos noin olisi niin miksi et esimerkiksi ajattele etukäteen mitkä lottonumerot tulevat jos kerran TIEDÄT ne?
Mieheni ei ole lottokone. Kuten tuossa sanoin, mies on tervejärkinen, oikeustoimikelpoinen ja kykenevä ilmaisemaan itseään. Minä luotan siihen, että mies kertoo, jos hänellä on jotain mielenpäällä eikä minun tarvitse arvailla. Jos lastenvalvoja kysyy mieheltä, haluaako tämä isyystestin ja mies sanoo "ei", niin miksi ihmeessä minun olisi pitänyt ajatella, että mies valehtelee?
Alkaa noi teidän väitteet mennä jo himpan huvittavan puolelle.
Lastenvalvoja kysyi mieheltäsi haluaako hän testin, ei kysytty onko mies lapsen isä. Siihen miehesi ei osaisi antaa eksaktia vastausta koska asiaa ei TIEDÄ.
Lapset ovat kyllä niin isänsä näköisiä ja kuuloisia, että ei ole epäilystäkään, kuka heidän isä on. Ihan sinun vuoksesi lisään, että lasten isä on sama mies, jonka kanssa olen yhdessä ja joka pitää itseään lasten isänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia vauvoille alettiin laittaa synnytys laitoksella rannekkeet? Koska naiset pelkäsivät niiden vaihtuneen siellä. Vaikka vaihtuminen oli äärimmäisen harvinaista, harvinaisempaa kuin nykyään eri isä. Olisiko että ne jotka ei luota niin maksakoot kalliit ja julmat rannekkeet vauvoilla, verrattuna että poskesta otetaan vähän sylkeä pumpuli puikolla.
Vauvoilla on rannekkeet siksi, ettei hoitohenkilökunta sekoita heitä. Osa heistä kun tarvitsee hoitoa ja on pikkuisen pahempi juttu jos menevät keskenään sekaisin (=terve vauva saa turhaa hoitoa, sairas vauva ei saa tarvitsemaansa hoitoa).
No niin mutta miten se äitiin liittyy? Merkitään vaan vauvat ja heidän vaatimukset, sama kai se naisille on mikä vauva niille annetaan kunhan vauvat on hoidettu kotiutuvaan kuntoon.
Syntyvät lapset merkitään äidin nimelle, koska eihän syntyvillä lapsilla ole vielä nimeä tai henkilötunnusta. Toki vauvoille voisi kehitellä satunnaiset koodit tyyliin YlT85(#76xz, mutta se on henkilökunnalle hankalaa. Jokainen hoitotoimenpide pitää kirjata jokaiselle potilaalle erikseen olipa tämä mitä sukupuolta tai minkä ikäinen tahansa.
Vauvat eivät ole toistensa klooneja. Alakautta syntyneillä ulkonälö muuttuu muutaman päivän ajan, kun turvostus laskee ja mustelmat paranevat.
Mitä hankalaa siinä on, että koodi tulisi suoraan tietokoneelta jostain generaattorista? Eihän nimellä ole väliä koska ei vanhemmuudellakaan? Mitä väliä mikä koodi sillä vauvalla on sen aikaa kun vauva annetaan _jollekin_ äidille? Näinhän miehilläkin on, lapsen isyys on ilmassa leijaileva oletus niin kauan kun se on tutkittu ja todistettu.
Miten hyvin ihmiset erottavat satunnaiskoodit toisistaan? Jos joku kirjaa GKSO792&&85y%:n tilalle GKS0792&&85y%, niin kukaan ei huomaa virhettä ja tietokoneen mielestä kyseessä on eri henkilö. Jos taas lapsen nimi sairaalassa on Virtanen, niin kirjoitusmuodosta Virganen voi jo herätä epäilys, onko tuossa kirjoitusvirhe.
Viiva-/QR-koodit ovat nykypäivää. Aivan turhaa nimetä lasta, äidin mukaan. Tällä tavalla lapset leimataan lähtökohtaisesti naisen lapsiksi joka sotii tasa-arvoa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia vauvoille alettiin laittaa synnytys laitoksella rannekkeet? Koska naiset pelkäsivät niiden vaihtuneen siellä. Vaikka vaihtuminen oli äärimmäisen harvinaista, harvinaisempaa kuin nykyään eri isä. Olisiko että ne jotka ei luota niin maksakoot kalliit ja julmat rannekkeet vauvoilla, verrattuna että poskesta otetaan vähän sylkeä pumpuli puikolla.
Vauvoilla on rannekkeet siksi, ettei hoitohenkilökunta sekoita heitä. Osa heistä kun tarvitsee hoitoa ja on pikkuisen pahempi juttu jos menevät keskenään sekaisin (=terve vauva saa turhaa hoitoa, sairas vauva ei saa tarvitsemaansa hoitoa).
No niin mutta miten se äitiin liittyy? Merkitään vaan vauvat ja heidän vaatimukset, sama kai se naisille on mikä vauva niille annetaan kunhan vauvat on hoidettu kotiutuvaan kuntoon.
Syntyvät lapset merkitään äidin nimelle, koska eihän syntyvillä lapsilla ole vielä nimeä tai henkilötunnusta. Toki vauvoille voisi kehitellä satunnaiset koodit tyyliin YlT85(#76xz, mutta se on henkilökunnalle hankalaa. Jokainen hoitotoimenpide pitää kirjata jokaiselle potilaalle erikseen olipa tämä mitä sukupuolta tai minkä ikäinen tahansa.
Vauvat eivät ole toistensa klooneja. Alakautta syntyneillä ulkonälö muuttuu muutaman päivän ajan, kun turvostus laskee ja mustelmat paranevat.
Mitä hankalaa siinä on, että koodi tulisi suoraan tietokoneelta jostain generaattorista? Eihän nimellä ole väliä koska ei vanhemmuudellakaan? Mitä väliä mikä koodi sillä vauvalla on sen aikaa kun vauva annetaan _jollekin_ äidille? Näinhän miehilläkin on, lapsen isyys on ilmassa leijaileva oletus niin kauan kun se on tutkittu ja todistettu.
Miten hyvin ihmiset erottavat satunnaiskoodit toisistaan? Jos joku kirjaa GKSO792&&85y%:n tilalle GKS0792&&85y%, niin kukaan ei huomaa virhettä ja tietokoneen mielestä kyseessä on eri henkilö. Jos taas lapsen nimi sairaalassa on Virtanen, niin kirjoitusmuodosta Virganen voi jo herätä epäilys, onko tuossa kirjoitusvirhe.
Viiva-/QR-koodit ovat nykypäivää. Aivan turhaa nimetä lasta, äidin mukaan. Tällä tavalla lapset leimataan lähtökohtaisesti naisen lapsiksi joka sotii tasa-arvoa vastaan.
Isänkö lapsiksi pitää nimetä, vaikkei isä edes olisi paikalla sairaalassa kuin pienen hetken?
Jutuillasi ei vaan nyt ole päätä eikä häntää, jankutat vain mielipahaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia vauvoille alettiin laittaa synnytys laitoksella rannekkeet? Koska naiset pelkäsivät niiden vaihtuneen siellä. Vaikka vaihtuminen oli äärimmäisen harvinaista, harvinaisempaa kuin nykyään eri isä. Olisiko että ne jotka ei luota niin maksakoot kalliit ja julmat rannekkeet vauvoilla, verrattuna että poskesta otetaan vähän sylkeä pumpuli puikolla.
Vauvoilla on rannekkeet siksi, ettei hoitohenkilökunta sekoita heitä. Osa heistä kun tarvitsee hoitoa ja on pikkuisen pahempi juttu jos menevät keskenään sekaisin (=terve vauva saa turhaa hoitoa, sairas vauva ei saa tarvitsemaansa hoitoa).
No niin mutta miten se äitiin liittyy? Merkitään vaan vauvat ja heidän vaatimukset, sama kai se naisille on mikä vauva niille annetaan kunhan vauvat on hoidettu kotiutuvaan kuntoon.
Syntyvät lapset merkitään äidin nimelle, koska eihän syntyvillä lapsilla ole vielä nimeä tai henkilötunnusta. Toki vauvoille voisi kehitellä satunnaiset koodit tyyliin YlT85(#76xz, mutta se on henkilökunnalle hankalaa. Jokainen hoitotoimenpide pitää kirjata jokaiselle potilaalle erikseen olipa tämä mitä sukupuolta tai minkä ikäinen tahansa.
Vauvat eivät ole toistensa klooneja. Alakautta syntyneillä ulkonälö muuttuu muutaman päivän ajan, kun turvostus laskee ja mustelmat paranevat.
Mitä hankalaa siinä on, että koodi tulisi suoraan tietokoneelta jostain generaattorista? Eihän nimellä ole väliä koska ei vanhemmuudellakaan? Mitä väliä mikä koodi sillä vauvalla on sen aikaa kun vauva annetaan _jollekin_ äidille? Näinhän miehilläkin on, lapsen isyys on ilmassa leijaileva oletus niin kauan kun se on tutkittu ja todistettu.
Miten hyvin ihmiset erottavat satunnaiskoodit toisistaan? Jos joku kirjaa GKSO792&&85y%:n tilalle GKS0792&&85y%, niin kukaan ei huomaa virhettä ja tietokoneen mielestä kyseessä on eri henkilö. Jos taas lapsen nimi sairaalassa on Virtanen, niin kirjoitusmuodosta Virganen voi jo herätä epäilys, onko tuossa kirjoitusvirhe.
Viiva-/QR-koodit ovat nykypäivää. Aivan turhaa nimetä lasta, äidin mukaan. Tällä tavalla lapset leimataan lähtökohtaisesti naisen lapsiksi joka sotii tasa-arvoa vastaan.
Isänkö lapsiksi pitää nimetä, vaikkei isä edes olisi paikalla sairaalassa kuin pienen hetken?
Jutuillasi ei vaan nyt ole päätä eikä häntää, jankutat vain mielipahaasi.
DNA-testauksella isä selville ja lapsi merkitään naisen ja miehen jälkeläiseksi. Eihän se nainen kuulemma pyhästä hengestä sikiä vaan miehen siittiöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
138 täyttä tuskaa naisten taistelusta väistämätöntä vastaan.
Jos tämä tasa-arvo buumi nyt etenee vähänkään tasa-arvoisesti, niin yleiset isyystestaukset aloitetaan aika pian jo pelkästään lasten oikeuksien tasa-arvoistamiseksi.
Kansalaisaloite koneeseen, niin max. vuosi, kun alkaa lapset ja oikeat, biologiset isukit kohdata VARMUUDELLA, eikä äidin sanan mukaan.
Kiitos.
Sinäkö sen kansalaisaloitteen laitat aluille, niinkö? Kai sinä ilmoitat, milloin olet tehnyt sen?
Eiköhän tiedotusvälineet ilmoita näin räikeästä lasten oikeuksien polkemnisesta ja kansalaisaloitteesta ihan mittavin mediamyllyin.
Huomaat ne kyllä vaikket varmaan tahtoisikaan.
Äänestä sinäkin lapsesi oikeuksien puolesta omaa vilpillistä mieltäsi vastaan.
Ole rehellinen ja kuuntele äidillistä sydäntäs?
Jos sinulla sydän on?
Minun lapsilla on isä, oma mies, joka tietää olevansa heidän isä vaikkei mitään testejä ole tehty. Meidän parisuhteessa on luottamus eikä toista tarvitse epäillä ties mistä. Kyllä minulla sydän on, oikein rakastava sellainen.
Älä taas puhu miehesikin suulla.
Et voi tietää...
Kyllä minä tiedän, mitä mies ajattelee. Kävimme aikoinaan asian tiimoilta lastenvalvojan luona, hän kysyi mieheltä tehdäänkö isyystesti ja mies sanoi ei. Lasten isyyttä voi epäillä vain kuurosokea, muuten se on ihan selvää.
Luottamus on parisuhteen perusta. Kun luottaa, ei tarvitse kuvitella ties mitä.
Ajattelu ei ole yhtä kuin totuus.
Jos noin olisi niin miksi et esimerkiksi ajattele etukäteen mitkä lottonumerot tulevat jos kerran TIEDÄT ne?
Mieheni ei ole lottokone. Kuten tuossa sanoin, mies on tervejärkinen, oikeustoimikelpoinen ja kykenevä ilmaisemaan itseään. Minä luotan siihen, että mies kertoo, jos hänellä on jotain mielenpäällä eikä minun tarvitse arvailla. Jos lastenvalvoja kysyy mieheltä, haluaako tämä isyystestin ja mies sanoo "ei", niin miksi ihmeessä minun olisi pitänyt ajatella, että mies valehtelee?
Alkaa noi teidän väitteet mennä jo himpan huvittavan puolelle.
Lastenvalvoja kysyi mieheltäsi haluaako hän testin, ei kysytty onko mies lapsen isä. Siihen miehesi ei osaisi antaa eksaktia vastausta koska asiaa ei TIEDÄ.
Onko sinun kohdalla testein todistettu, että olet sen miehen lapsi, jota olet pitänyt isänäsi? Jos ei ole, niin miksi? Vai etkö edes tiedä isääsi ja se harmittaa sinua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia vauvoille alettiin laittaa synnytys laitoksella rannekkeet? Koska naiset pelkäsivät niiden vaihtuneen siellä. Vaikka vaihtuminen oli äärimmäisen harvinaista, harvinaisempaa kuin nykyään eri isä. Olisiko että ne jotka ei luota niin maksakoot kalliit ja julmat rannekkeet vauvoilla, verrattuna että poskesta otetaan vähän sylkeä pumpuli puikolla.
Vauvoilla on rannekkeet siksi, ettei hoitohenkilökunta sekoita heitä. Osa heistä kun tarvitsee hoitoa ja on pikkuisen pahempi juttu jos menevät keskenään sekaisin (=terve vauva saa turhaa hoitoa, sairas vauva ei saa tarvitsemaansa hoitoa).
No niin mutta miten se äitiin liittyy? Merkitään vaan vauvat ja heidän vaatimukset, sama kai se naisille on mikä vauva niille annetaan kunhan vauvat on hoidettu kotiutuvaan kuntoon.
Syntyvät lapset merkitään äidin nimelle, koska eihän syntyvillä lapsilla ole vielä nimeä tai henkilötunnusta. Toki vauvoille voisi kehitellä satunnaiset koodit tyyliin YlT85(#76xz, mutta se on henkilökunnalle hankalaa. Jokainen hoitotoimenpide pitää kirjata jokaiselle potilaalle erikseen olipa tämä mitä sukupuolta tai minkä ikäinen tahansa.
Vauvat eivät ole toistensa klooneja. Alakautta syntyneillä ulkonälö muuttuu muutaman päivän ajan, kun turvostus laskee ja mustelmat paranevat.
Mitä hankalaa siinä on, että koodi tulisi suoraan tietokoneelta jostain generaattorista? Eihän nimellä ole väliä koska ei vanhemmuudellakaan? Mitä väliä mikä koodi sillä vauvalla on sen aikaa kun vauva annetaan _jollekin_ äidille? Näinhän miehilläkin on, lapsen isyys on ilmassa leijaileva oletus niin kauan kun se on tutkittu ja todistettu.
Miten hyvin ihmiset erottavat satunnaiskoodit toisistaan? Jos joku kirjaa GKSO792&&85y%:n tilalle GKS0792&&85y%, niin kukaan ei huomaa virhettä ja tietokoneen mielestä kyseessä on eri henkilö. Jos taas lapsen nimi sairaalassa on Virtanen, niin kirjoitusmuodosta Virganen voi jo herätä epäilys, onko tuossa kirjoitusvirhe.
Viiva-/QR-koodit ovat nykypäivää. Aivan turhaa nimetä lasta, äidin mukaan. Tällä tavalla lapset leimataan lähtökohtaisesti naisen lapsiksi joka sotii tasa-arvoa vastaan.
Isänkö lapsiksi pitää nimetä, vaikkei isä edes olisi paikalla sairaalassa kuin pienen hetken?
Jutuillasi ei vaan nyt ole päätä eikä häntää, jankutat vain mielipahaasi.
DNA-testauksella isä selville ja lapsi merkitään naisen ja miehen jälkeläiseksi. Eihän se nainen kuulemma pyhästä hengestä sikiä vaan miehen siittiöstä.
Ehtiikö testi valmistua siinä ajassa, mitä nykyään synnyttäneet vauvoineen ovat sairaalassa? Siis max parissa vuorokaudessa?
Minä luotan puolisooni ja hän luottaa minuun. Miedän ei tarvitse kytätä toista, esittää epäilyjä ja vaatia todisteita. Koska mies on täysin tervejärkinen, oikeustoimikelpoinen ja kykenee ilmaisemaan itseään, niin luotan siihen, että hän kertoo minulle, jos hänellä on syytä epäillä luotettavuuttani. Minun ei tarvitse arvailla, mitä se "jumala" miettii.
Teillä ei nyt selkeästi ole parisudetta tai ainakaan luottamusta sellaisessa. Miksi ihmeessä te sitten parisuhteissanne pysytte? Mikä on se juttu, joka pitää teidät yhdessä?