Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
04.01.2019 |
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa kylläkin sanottiin, että kyse on ensisijaisesti LAPSEN oikeudesta tietää, kuka hänen isänsä on.
Täällä on kuitenkin asia vääristettu miehen oikeudeksi tietää.
Kysynkin nyt, kuinka moni täällä palstalla olevista tietää varmasti kuka hänen isänsä on, eli on tehty TESTI. Muussa tapauksessa ei siis voi tietää.
Veikkaisin että ei juuri kenenkään kohdalla ole tällaista testiä tehty.
No, kärsittekö kovastikin, kun ette tiedä, eli oikeuksianne on poljettu?
Minunkaan kohdallani ei ole testiä tehty. Pidän isänäni miestä, joka meillä asui ja minua lapsekseen on aina sanonut. Ihan niin kuin pidän äitinäni tuota naista, joka äidikseni on ryhtynyt. Onhan olemassa mahdollisuus, että olen vaikka laitoksella vaihtunut. Miten sen voisi testata? Minä en kärsi mitenkään siitä, että mitään testejä ei ole tehty. Minä en koe mitään oikeuttani poljetuksi.
Näitä testejä vaativat miehet, joilla on kauhea tarve kontrolloida naista ja joilla ei ole mitään luottamusta naiseen. Hyvässä parisuhteessa luottamus on aina. Varmasti on niitäkin tapauksia, joissa lapsi ei olekaan aviomiehen, ja ne on sitten jokainen omanlaisensa. Jotkut miehet tietävät, ettei lapsi ole hänen, jotkut eivät. Mutta tuo väite, että naiset noin yleisestikin tulevat raskaiksi jossain pikkujouluissa ja valitsevat sieltä sitten sopivan insinöörimiehen kusetettavakseen, on kyllä ihan itse kehitelty kuvitelma. Narsistisen mustasukkaiset miehet näitä kehittelevät mielessään. Eiköhän sellaisen miehen ole sitten parasta olla kajoamatta naiseen, ettei kukaan voi tulla vaatimaan mitään elatuksia. Ja jos taas on sitä mieltä, että oma vaimo se siellä itseään raskaaksi hankkii ja valehtelee miehelleen, niin mitäpä jos lähtisitte eri teille? Voitte vaatia sen testin tekemistä, mutta oli tulos mikä tahansa, niin eroon vaan. Parisuhteet ei ole niitä varten, joiden on koko ajan epäiltävä toista.
Entä jos tämä vaadittava testi sitten tehtäisiin, mutta sen tulos kerrottaisiin aikanaan vain sitten sille lapselle, jolla on se oikeus tietää oma isänsä? Kun kerran siinä niin sitä lapsen oikeutta korostettiin.
Sinulle biologinen vanhemmuus ei selvästi ole tärkeää, monille muille on. Kysymys on osin periaattellinen, mutta myös terveydellinen ja juridinenkin.
Kaunis ajatus parisuhteista, mutta epärealistinen ja vaatimuksessaan epäinhimmillinen. Suhteen alussa toinen voi tuntua hyvinkin luotettavalta, mutta vuosien kuluessa tilanne voi muuttua. Olen aiemminkin kirjoittanutkin, että ette taatusti itsekään tässä asiassa elä kuin opetatte. Ette muka ikinä epäile toisen tunteita tai pidä mahdollisena kumppanin toisia sukupuolisuhteita. Ei minulla ole ollut yhtään tyttöystävää ja nyt vaimoa, joka ei olisi joskus ollut mustasukkainen ja jopa epäillyt tahi vihjaillut pettämisestä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa kylläkin sanottiin, että kyse on ensisijaisesti LAPSEN oikeudesta tietää, kuka hänen isänsä on.
Täällä on kuitenkin asia vääristettu miehen oikeudeksi tietää.
Kysynkin nyt, kuinka moni täällä palstalla olevista tietää varmasti kuka hänen isänsä on, eli on tehty TESTI. Muussa tapauksessa ei siis voi tietää.
Veikkaisin että ei juuri kenenkään kohdalla ole tällaista testiä tehty.
No, kärsittekö kovastikin, kun ette tiedä, eli oikeuksianne on poljettu?
Minunkaan kohdallani ei ole testiä tehty. Pidän isänäni miestä, joka meillä asui ja minua lapsekseen on aina sanonut. Ihan niin kuin pidän äitinäni tuota naista, joka äidikseni on ryhtynyt. Onhan olemassa mahdollisuus, että olen vaikka laitoksella vaihtunut. Miten sen voisi testata? Minä en kärsi mitenkään siitä, että mitään testejä ei ole tehty. Minä en koe mitään oikeuttani poljetuksi.
Näitä testejä vaativat miehet, joilla on kauhea tarve kontrolloida naista ja joilla ei ole mitään luottamusta naiseen. Hyvässä parisuhteessa luottamus on aina. Varmasti on niitäkin tapauksia, joissa lapsi ei olekaan aviomiehen, ja ne on sitten jokainen omanlaisensa. Jotkut miehet tietävät, ettei lapsi ole hänen, jotkut eivät. Mutta tuo väite, että naiset noin yleisestikin tulevat raskaiksi jossain pikkujouluissa ja valitsevat sieltä sitten sopivan insinöörimiehen kusetettavakseen, on kyllä ihan itse kehitelty kuvitelma. Narsistisen mustasukkaiset miehet näitä kehittelevät mielessään. Eiköhän sellaisen miehen ole sitten parasta olla kajoamatta naiseen, ettei kukaan voi tulla vaatimaan mitään elatuksia. Ja jos taas on sitä mieltä, että oma vaimo se siellä itseään raskaaksi hankkii ja valehtelee miehelleen, niin mitäpä jos lähtisitte eri teille? Voitte vaatia sen testin tekemistä, mutta oli tulos mikä tahansa, niin eroon vaan. Parisuhteet ei ole niitä varten, joiden on koko ajan epäiltävä toista.
Entä jos tämä vaadittava testi sitten tehtäisiin, mutta sen tulos kerrottaisiin aikanaan vain sitten sille lapselle, jolla on se oikeus tietää oma isänsä? Kun kerran siinä niin sitä lapsen oikeutta korostettiin.
Sinulle biologinen vanhemmuus ei selvästi ole tärkeää, monille muille on. Kysymys on osin periaattellinen, mutta myös terveydellinen ja juridinenkin.
Kaunis ajatus parisuhteista, mutta epärealistinen ja vaatimuksessaan epäinhimmillinen. Suhteen alussa toinen voi tuntua hyvinkin luotettavalta, mutta vuosien kuluessa tilanne voi muuttua. Olen aiemminkin kirjoittanutkin, että ette taatusti itsekään tässä asiassa elä kuin opetatte. Ette muka ikinä epäile toisen tunteita tai pidä mahdollisena kumppanin toisia sukupuolisuhteita. Ei minulla ole ollut yhtään tyttöystävää ja nyt vaimoa, joka ei olisi joskus ollut mustasukkainen ja jopa epäillyt tahi vihjaillut pettämisestä tms.
ollaan yhdessä 24/7, ei ole syytä epäillä.
Laissa on epäkohta joka mahdollistaa sen että biologinen isä ei välttämättä saa oikeuksia omaan lapseensa. Tämä koskee nimenomaan avioliiton aikana syntyneitä lapsia, jotka aviomies tunnustaa omikseen. Jos suhteen ulkopuolinen mies saattaa naisen raskaaksi on avioliiton ulkopuolisen miehen käytännössä mahdoton saada itselleen kuuluvia isän oikeuksia. Tämän vääryyden automaattinen isyystestaus poistaisi, jos ja kun jokainen halukas isäehdokas voisi vertauttaa oman DNA:nsa lapsen DNA:han.
Ei voi olla niin että yhteiskunta suojelee naisen suhdesotkuja lapsen ja oikean isän oikeuksien kustannuksella. En ymmärrä miksi tasa-arvoa niin fanaattisest niin usein puolustavat naiset eivät nyt sitten hyväksykään tasa-arvon edistämistä kun kerran ollaan oikeasti hyvällä asialla.
Vierailija kirjoitti:
Laissa on epäkohta joka mahdollistaa sen että biologinen isä ei välttämättä saa oikeuksia omaan lapseensa. Tämä koskee nimenomaan avioliiton aikana syntyneitä lapsia, jotka aviomies tunnustaa omikseen. Jos suhteen ulkopuolinen mies saattaa naisen raskaaksi on avioliiton ulkopuolisen miehen käytännössä mahdoton saada itselleen kuuluvia isän oikeuksia. Tämän vääryyden automaattinen isyystestaus poistaisi, jos ja kun jokainen halukas isäehdokas voisi vertauttaa oman DNA:nsa lapsen DNA:han.
Ei voi olla niin että yhteiskunta suojelee naisen suhdesotkuja lapsen ja oikean isän oikeuksien kustannuksella. En ymmärrä miksi tasa-arvoa niin fanaattisest niin usein puolustavat naiset eivät nyt sitten hyväksykään tasa-arvon edistämistä kun kerran ollaan oikeasti hyvällä asialla.
Sä nyt selvästi oletat että kaikki miehet ovat halukkaita niihin isän oikeuksiin. Älä sekaannu varattuun, ettet turhaan tuskaile oletko mahdollinen isä vai et.
Vierailija kirjoitti:
Laissa on epäkohta joka mahdollistaa sen että biologinen isä ei välttämättä saa oikeuksia omaan lapseensa. Tämä koskee nimenomaan avioliiton aikana syntyneitä lapsia, jotka aviomies tunnustaa omikseen. Jos suhteen ulkopuolinen mies saattaa naisen raskaaksi on avioliiton ulkopuolisen miehen käytännössä mahdoton saada itselleen kuuluvia isän oikeuksia. Tämän vääryyden automaattinen isyystestaus poistaisi, jos ja kun jokainen halukas isäehdokas voisi vertauttaa oman DNA:nsa lapsen DNA:han.
Ei voi olla niin että yhteiskunta suojelee naisen suhdesotkuja lapsen ja oikean isän oikeuksien kustannuksella. En ymmärrä miksi tasa-arvoa niin fanaattisest niin usein puolustavat naiset eivät nyt sitten hyväksykään tasa-arvon edistämistä kun kerran ollaan oikeasti hyvällä asialla.
Näitä on ehkä 2/500 000:sta. Oikeastiko tuon takia lähdetään testaamaan myös ne jotka eivät tuohon tilanteeseen halua. Älä viitsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellisesti sanottuna, en tiedä lapseni oikeaa isää. Kolme miestä on mahdollisuuden rajoissa. Nykyinen mieheni ei tosin tiedä toisista miehistä, ja luulee olevansa varmuudella isä. Olisin hölmö, jos kertoisin hänelle. Mies takaa perheelleni hyvän elintason.
Ne naiset jotka loukkaantuvat isyystestistä on 100 varmana pettänyt kumppaniaan jossain vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pidin itseäni 2lapsen isänä. Mutta kun lapset kasvoi olivat 8 ja 7 vuotiaat. Ihmettelin että heissä ei ole yhtään minun näköä. Otatin isyystestin siitä paljastu että en ollut isä kummallekkaan. Vaimolle siitä heti ilmoitin hän alkoi itkemään ja myönsi että kummallakin lapsella eri isä. Sain sellasen raivarin että lähellä oli vaimolla henki lähteä..Samassa sanoin ota lapses ja häivy et tule saamaan mitään omaisuudesta kun minähän kaiken olen maksanut ja elättänyt sinut ja lapses tähän asti..Niinhän se päättyi avioliitto vaimo ei ollut mitään vailla vaan päättyi lasten kans asumaan kaupungin vuokra asuntoon.. Neuvon annan ottakaa hyvät miehet isyystesti heti kun lapsi syntyy, nämä hirveitä tilanteita menee koko elämä sekaisin. Olin melkein vuoden sairaslomalla kun pukkasi masennuksen. Nyt työelämässä ja uusi parisuhde, toivottavasti nyt saan sitten omia lapsia. Nykyisen vaimon kans keskusteltu isyystestistä ja hän ymmärtää täysin jos hän tulisi raskaaksi ja synnyttäisi lapsen, että otettaisiin isyystesti.
Eipä itsellä ollut lasten isyydestä epäilystä - ennenkuin exä jäi kiinni pettämisestä muksujen ollessa alle kouluikäsiä. Kävi tietty ilmi ettei ollut eka kerta ja reilu vuoden verran olin jo ehtinyt epäilemään.
Kyllä se ero on riittävän raskasta aikaa ilman että päässä pyörii kysymys että oliko nää nyt sit omia - samalla kun katsot lapsias silmiin. Isyystesti ei käyny mielessäkään alussa onnen huumassa ja muutaman vuoden sen puuttumista kaduin eron jälkeen.
Suosittelen lämpimästi kaikille naisille ettette loukkaannu vaan keskustelette ja ymmärrätte. Mies kun ei varmuutta voi saada muuten kuin isyystestillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tuon pitäisi nykyaikana olla jonkinlainen automaatti, että isyystesti otetaan. Naiselle voi aiheutua mielipahaa, mutta miehellä riski siitä, että elättää toisen lasta vuosia - ja jos saa tämän joskus tietää, niin seuraa vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. Ja jos testi olisi automaatio, niin siitä ei tarvitsisi naisenkaan loukkaantua ja säästyttäisiin miehen mahdollisilta ongelmilta.
Otsikko on outo... siis JOS nainen ei tiedä kuka miehistä on isä, silloin hän testaa. Ja kai on hänen oma asiansa, milloin kertoo lapselle; lapsi voi isompana ehkä vaatia tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luottomeni kirjoitti:
Minä pidin itseäni 2lapsen isänä. Mutta kun lapset kasvoi olivat 8 ja 7 vuotiaat. Ihmettelin että heissä ei ole yhtään minun näköä. Otatin isyystestin siitä paljastu että en ollut isä kummallekkaan. Vaimolle siitä heti ilmoitin hän alkoi itkemään ja myönsi että kummallakin lapsella eri isä. Sain sellasen raivarin että lähellä oli vaimolla henki lähteä..Samassa sanoin ota lapses ja häivy et tule saamaan mitään omaisuudesta kun minähän kaiken olen maksanut ja elättänyt sinut ja lapses tähän asti..Niinhän se päättyi avioliitto vaimo ei ollut mitään vailla vaan päättyi lasten kans asumaan kaupungin vuokra asuntoon.. Neuvon annan ottakaa hyvät miehet isyystesti heti kun lapsi syntyy, nämä hirveitä tilanteita menee koko elämä sekaisin. Olin melkein vuoden sairaslomalla kun pukkasi masennuksen. Nyt työelämässä ja uusi parisuhde, toivottavasti nyt saan sitten omia lapsia. Nykyisen vaimon kans keskusteltu isyystestistä ja hän ymmärtää täysin jos hän tulisi raskaaksi ja synnyttäisi lapsen, että otettaisiin isyystesti.
Tässä kiteytyykin hyvin miehen asenne. Pääasia on se, miten paljon on mennyt rahaa ja vaimon hengenlähtö ja kaupungin vuokra-asunto ovat sitten näitä mahdollisia seurauksia, jotka ovat huomionarvoisia. Lapsista ja heidän menettämisestään ei puhuttu sanaakaan. Uusia vain halutaan.
Vierailija kirjoitti:
Otsikko on outo... siis JOS nainen ei tiedä kuka miehistä on isä, silloin hän testaa. Ja kai on hänen oma asiansa, milloin kertoo lapselle; lapsi voi isompana ehkä vaatia tietoa.
Totta. Jos ei ole muita ollut, miksi testata. Vainoharhaisuus on niin syvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa kylläkin sanottiin, että kyse on ensisijaisesti LAPSEN oikeudesta tietää, kuka hänen isänsä on.
Täällä on kuitenkin asia vääristettu miehen oikeudeksi tietää.
Kysynkin nyt, kuinka moni täällä palstalla olevista tietää varmasti kuka hänen isänsä on, eli on tehty TESTI. Muussa tapauksessa ei siis voi tietää.
Veikkaisin että ei juuri kenenkään kohdalla ole tällaista testiä tehty.
No, kärsittekö kovastikin, kun ette tiedä, eli oikeuksianne on poljettu?
Minunkaan kohdallani ei ole testiä tehty. Pidän isänäni miestä, joka meillä asui ja minua lapsekseen on aina sanonut. Ihan niin kuin pidän äitinäni tuota naista, joka äidikseni on ryhtynyt. Onhan olemassa mahdollisuus, että olen vaikka laitoksella vaihtunut. Miten sen voisi testata? Minä en kärsi mitenkään siitä, että mitään testejä ei ole tehty. Minä en koe mitään oikeuttani poljetuksi.
Näitä testejä vaativat miehet, joilla on kauhea tarve kontrolloida naista ja joilla ei ole mitään luottamusta naiseen. Hyvässä parisuhteessa luottamus on aina. Varmasti on niitäkin tapauksia, joissa lapsi ei olekaan aviomiehen, ja ne on sitten jokainen omanlaisensa. Jotkut miehet tietävät, ettei lapsi ole hänen, jotkut eivät. Mutta tuo väite, että naiset noin yleisestikin tulevat raskaiksi jossain pikkujouluissa ja valitsevat sieltä sitten sopivan insinöörimiehen kusetettavakseen, on kyllä ihan itse kehitelty kuvitelma. Narsistisen mustasukkaiset miehet näitä kehittelevät mielessään. Eiköhän sellaisen miehen ole sitten parasta olla kajoamatta naiseen, ettei kukaan voi tulla vaatimaan mitään elatuksia. Ja jos taas on sitä mieltä, että oma vaimo se siellä itseään raskaaksi hankkii ja valehtelee miehelleen, niin mitäpä jos lähtisitte eri teille? Voitte vaatia sen testin tekemistä, mutta oli tulos mikä tahansa, niin eroon vaan. Parisuhteet ei ole niitä varten, joiden on koko ajan epäiltävä toista.
Entä jos tämä vaadittava testi sitten tehtäisiin, mutta sen tulos kerrottaisiin aikanaan vain sitten sille lapselle, jolla on se oikeus tietää oma isänsä? Kun kerran siinä niin sitä lapsen oikeutta korostettiin.
Sinulle biologinen vanhemmuus ei selvästi ole tärkeää, monille muille on. Kysymys on osin periaattellinen, mutta myös terveydellinen ja juridinenkin.
Kaunis ajatus parisuhteista, mutta epärealistinen ja vaatimuksessaan epäinhimmillinen. Suhteen alussa toinen voi tuntua hyvinkin luotettavalta, mutta vuosien kuluessa tilanne voi muuttua. Olen aiemminkin kirjoittanutkin, että ette taatusti itsekään tässä asiassa elä kuin opetatte. Ette muka ikinä epäile toisen tunteita tai pidä mahdollisena kumppanin toisia sukupuolisuhteita. Ei minulla ole ollut yhtään tyttöystävää ja nyt vaimoa, joka ei olisi joskus ollut mustasukkainen ja jopa epäillyt tahi vihjaillut pettämisestä tms.
Jos ihan normaali parisuhteen luottamus on sinusta epärealistinen ja epäinhimillinen, ehkä parisuhde ja perhe ei vain ole sinua varten. Se, että tilanne muuttuu vuosien kuluessa, ei liity asiaan oikein mitenkään. Kai sinä nyt sillä lapsen syntymähetkellä tiedät, luotatko vai et. Jos et luota, miksi jatkat parisuhteessa?
Ja se, että sinua on epäilty pettämisestä, kertoo kyllä jotain sinusta ja sinun suhteistasi. Ei minua ainakaan ole koskaan epäilty. Jos tarkoitat epäilyllä sitä, että joskus ihan itsekseen ajattelee tällaista mahdollisuutta, minulla ainakin tällainen menee äkkiä ohi enkä sellaisen perusteella menisi syyttelemään toista pettämisestä.
Tässä ketjussa on paljon näitä miehiä, jotka väittävät, että eivät missään tapauksessa epäile vaimoaan pettämisestä, mutta haluavat silti varmuuden. Entäpä jos se nainen sanoisi samoin ja haluaisi isyystestit, koska ei ole itsekään ihan varma. Että hän kyllä tietää itsestään, ettei ole pettänyt, mutta eihän sitä tiedä, jos vaikka on tullut joku muistikatkos tai avaruusolentojen hyökkäys, niin ihan sitä varten nyt vain. Luottaisitteko tällaiseen naiseen ja siihen, että hän ei ole tietoisesti pettänyt? Jos ette, on turha väittää, että ette epäile vaimoanne uskottomuudesta.
Luottomeni kirjoitti:
Nykyisen vaimon kans keskusteltu isyystestistä ja hän ymmärtää täysin jos hän tulisi raskaaksi ja synnyttäisi lapsen, että otettaisiin isyystesti.
Niin, keskustelette asiasta etukäteen, ei niin että lapsi on mahassa tai syntynyt ja kerrot siinä vaiheessa että et luota olevasi isä.
Vierailija kirjoitti:
Ne naiset jotka loukkaantuvat isyystestistä on 100 varmana pettänyt kumppaniaan jossain vaiheessa.
Jos mies epäilee minua pettämisestä vaikkei mitään syytä ole, niin minäkin alan epäillä miestä pettämisestä. Äkkiä ne saunaillat ja kalastusreissut kavereiden kanssa ovatkin minusta panoreissuja, joten luuletko, että mies enää sellaisiin pääsisi? Saisi ainakin ottaa lapsen mukaan, jos on ihan pakko lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa kylläkin sanottiin, että kyse on ensisijaisesti LAPSEN oikeudesta tietää, kuka hänen isänsä on.
Täällä on kuitenkin asia vääristettu miehen oikeudeksi tietää.
Kysynkin nyt, kuinka moni täällä palstalla olevista tietää varmasti kuka hänen isänsä on, eli on tehty TESTI. Muussa tapauksessa ei siis voi tietää.
Veikkaisin että ei juuri kenenkään kohdalla ole tällaista testiä tehty.
No, kärsittekö kovastikin, kun ette tiedä, eli oikeuksianne on poljettu?
Minunkaan kohdallani ei ole testiä tehty. Pidän isänäni miestä, joka meillä asui ja minua lapsekseen on aina sanonut. Ihan niin kuin pidän äitinäni tuota naista, joka äidikseni on ryhtynyt. Onhan olemassa mahdollisuus, että olen vaikka laitoksella vaihtunut. Miten sen voisi testata? Minä en kärsi mitenkään siitä, että mitään testejä ei ole tehty. Minä en koe mitään oikeuttani poljetuksi.
Näitä testejä vaativat miehet, joilla on kauhea tarve kontrolloida naista ja joilla ei ole mitään luottamusta naiseen. Hyvässä parisuhteessa luottamus on aina. Varmasti on niitäkin tapauksia, joissa lapsi ei olekaan aviomiehen, ja ne on sitten jokainen omanlaisensa. Jotkut miehet tietävät, ettei lapsi ole hänen, jotkut eivät. Mutta tuo väite, että naiset noin yleisestikin tulevat raskaiksi jossain pikkujouluissa ja valitsevat sieltä sitten sopivan insinöörimiehen kusetettavakseen, on kyllä ihan itse kehitelty kuvitelma. Narsistisen mustasukkaiset miehet näitä kehittelevät mielessään. Eiköhän sellaisen miehen ole sitten parasta olla kajoamatta naiseen, ettei kukaan voi tulla vaatimaan mitään elatuksia. Ja jos taas on sitä mieltä, että oma vaimo se siellä itseään raskaaksi hankkii ja valehtelee miehelleen, niin mitäpä jos lähtisitte eri teille? Voitte vaatia sen testin tekemistä, mutta oli tulos mikä tahansa, niin eroon vaan. Parisuhteet ei ole niitä varten, joiden on koko ajan epäiltävä toista.
Entä jos tämä vaadittava testi sitten tehtäisiin, mutta sen tulos kerrottaisiin aikanaan vain sitten sille lapselle, jolla on se oikeus tietää oma isänsä? Kun kerran siinä niin sitä lapsen oikeutta korostettiin.
Sinulle biologinen vanhemmuus ei selvästi ole tärkeää, monille muille on. Kysymys on osin periaattellinen, mutta myös terveydellinen ja juridinenkin.
Kaunis ajatus parisuhteista, mutta epärealistinen ja vaatimuksessaan epäinhimmillinen. Suhteen alussa toinen voi tuntua hyvinkin luotettavalta, mutta vuosien kuluessa tilanne voi muuttua. Olen aiemminkin kirjoittanutkin, että ette taatusti itsekään tässä asiassa elä kuin opetatte. Ette muka ikinä epäile toisen tunteita tai pidä mahdollisena kumppanin toisia sukupuolisuhteita. Ei minulla ole ollut yhtään tyttöystävää ja nyt vaimoa, joka ei olisi joskus ollut mustasukkainen ja jopa epäillyt tahi vihjaillut pettämisestä tms.
Jos ihan normaali parisuhteen luottamus on sinusta epärealistinen ja epäinhimillinen, ehkä parisuhde ja perhe ei vain ole sinua varten. Se, että tilanne muuttuu vuosien kuluessa, ei liity asiaan oikein mitenkään. Kai sinä nyt sillä lapsen syntymähetkellä tiedät, luotatko vai et. Jos et luota, miksi jatkat parisuhteessa?
Ja se, että sinua on epäilty pettämisestä, kertoo kyllä jotain sinusta ja sinun suhteistasi. Ei minua ainakaan ole koskaan epäilty. Jos tarkoitat epäilyllä sitä, että joskus ihan itsekseen ajattelee tällaista mahdollisuutta, minulla ainakin tällainen menee äkkiä ohi enkä sellaisen perusteella menisi syyttelemään toista pettämisestä.
Niinpä! Minäkään en ole koskaan epäillyt miestä uskottomuudesta, koska hän ei ole antanut epäilyyn aihetta. Tottakai kaikki on aina mahdollista ja mies saattaa olla vaikka mikä psykopaatti, mutta niin kauan kun hän ei vaikuta pettäjältä tai psykopaatilta, en häntä siitä epäile. Odotan miehen toimivan samalla tavalla ja todellakin loukkaantuisin pettämis syytöksistä (etenkin, jos olisin raskaana ja mies kyseenalaistaisi isyytensä ihan ilman mitään konkreettista syytä).
Eikö olisi yksinkertaisinta vain lukita naiset kotiin ja pitää ne siellä turvassa maailman houkutuksilta? Niin monissa maissa on tehty ja hyvin tuloksin.
Kyllä mies ansaitsee mielenrauhansa - vaikka on kotiin sulkemisessakin riskinsä, jos lapsi sattuisi perimään ulkonäkönsä äidinpuoleiselta isoisovanhemmalta.
Kuka on sanonut, ettei se ole askarruttanut, niin isää kuin lapsiakin? Jos nyt ajatellaan, että minä olisin herännyt tähän aiheeseen, niin se tuskin olisi tapahtunut ollessani vauva, tai taapero vaan vasta kun olin vähintään teini-iässä. Siinä vaiheessa ainakin itse näytin naurettavan paljon isältäni. Lahjakkuudet ei olleet samat, jos siihen haluat takertua ja haluathan sinä , kun joku yksi mies niin sanoi ja siitä on kiva viisastella. Lisäksi lapset idealisoi usein vanhempiaan ja niin isä kuin erityisesti äiti nähdään aikalailla jopa katteetoman hyvässä valossa.
Sitten jos asia olisi epäilyttänyt. Niin onhan näitä tapauksia, että asiaa on selvitelty., niin ydinperheissä kuin muunlaisissa tapauksissakin. Jos itsellä olisi ollut epäilyksiä, niin lapsena se olisi ollut ja varmaan vieläkin, kiusallista lähteä puuttumaan vanhempien elämään. En tiedä kuinka olisin toiminut. Luonteeltani olen utelias ja epäilen kyllä, että selvittäisin asian. Vielä ulkonäöstä. Isäni oli 40 vuotta töissä eräässä tehtaas, missä oli toistatuhatta työntekijää. Kesätöissä ollessani moni tehtaalainen minut nähdessään kommentoi jotain, että onpas siinä isänsä näköinen poika , no ei tarvi epäillä postimiestä isäksi yms.
Oman ikäluokkani isien tilanne oli vähän erilainen. Ei ollut tietoisuutta ja tekniikkaa yhtälailla. Elämänmeno oli vähän erilaista. Naiset olivat vähän "kesympiä" ja luotettavampia sekä perhekeskeisempiä. Miehet ehkä luottavaisempia. Onhan noita syitä. Miten sitten on voitu elää epätietoisuudessa? Osittain kun oli pakko, nyt ei olisi. Siltikin kyllä koko ajan halki suomenkin historian monissa perheissä varmasti asiasta keskusteltu, riidelty jopa tehty surmatöitä. Kyllä asia on yhtä vanha, kuin ihmisen tietoisuus lisääntymisen lainalaisuuksista.