Pettämisestä tehdään liian iso numero.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin yksi syy siihen, että pettämistä ei ole helppo hyväksyä on se, että kumppanille ei samaa oikeutta sitten annettaisikaan, vaan se on pettäjän yksinoikeus.

Olen kostopettänyt muutaman kerran ja näissä tilanteissa se on tullut hyvin selväksi.

Sitten taas jos molemmat saa hyppiä pedistä petiin, niin sellainen leikki ei pääty hyvin.

Koskaan et tiedä missä on käyty ja toinen voi olla puuhassa paljon aktiivisempi, kun toinen. Tautiriskit kasvavat ja valtataistelun vaara on hyvin lähellä. Esim.perheessä, jossa on lapsia mies pääsee todennäköisesti enemmän kylälle panemaan ja naisen on vaikea sitä sietää. Kun nainen lopulta pääsee, tulee ylilyöntejä ja lopulta on molemmilla satiaiset, klamydiat ja maine mennyt.

Ei sitten yhtään mitään järkeä!

Miksi ei voisi sitten pysyä sinkkuna? Miksi pitää saada aina kaikki?

Miksi siitä että penis menee toisen sisään pitää saada raivokohtaus?

Eikö vaan voi antaa anteeksi aikuismaisesti?

Eihän tuo ole mikään maailmanloppu. Monissa kypsissä suhteissa annetaan anteeksi tuollaiset ja harvoinhan tuota tapahtuu. Lopussa elämä voittaa.

Pettämisessä ikävää petetyksi tulleen kannalta on se, että se asettaa parisuhteen tuoman turvan kyseenalaiseksi. Itse en ole koskaan pettänyt vaimoani, vaan käyn usein prostituoitujen pakeilla jos koen seksuaalisuuteni jäävän täyttymättä parisuhteessa. Se ei ole pettämistä, vaan eräänlaista upgreidattua masturbaatiota. Sama kuin katsoisi pornoa, ollen itse mukana filmissä. Ketään ei loukata, parisuhde ei vaarannu, rakkaus kukoistaa, ja alan henkilö on satkua rikkaampi. Kaikki voittaa.

Mä olen petturimiehet laittanut aina maistamaan omaa lääkettään. Yksi jopa nuoli toisen miehen mälliä tietämättään, kun sitä oli minussa jäljellä edellisestä panosta :D

Miehetkään eivät siedä sitä, että heidän naisensa kakkoseen kävisi aina naapurin isäntä tuuttamassa tavaraa, miksi naisten pitäisi sietää sitä, että oma mies käy näin tekemässä naapurin emännälle?

On joskus ällistyttävää miten miehet eivät osaa ajatella asiaa toisinpäin. Ei oikeastaan missään asiassa.

Ulkonäköjuttujakin saattaa naiselta vaatia joku susiruma äijä ihan pokkanaamalla ja naisen vaatetusta saattaa arvostella ukko, jonka oma tyyli on jäänyt 80 luvulle.

En ikinä ole tätä ymmärtänyt! Vai onko naiset vai niin luusereita, että antavat tuon tapahtua?

Vierailija kirjoitti:

Miten pettämistä voi verrata varastamiseen? Aviorikos poistui rikoslaista 1948 ja hyvä niin.

Varastaminen on rikos, pettäminen ei.

Ei se pettäminen mitenkään fiksua tai kivaa ole, mutta jotain suhteellisuuden tajua nyt näihin juttuihin.

Petos mikä petos. Rakkauden pettäminen on paljon pahempaa kuin varastaa rahaa. Rahaa saa aina lisää, rakkautta ei.

Vierailija kirjoitti:

Ketju on kyllä (jälleen kerran) niin täynnä kaksinaismoralismia kuin vain voi. Samat ihmiset jotka sinkkuina voivat päätyä baari-illan päätteksi petiin sen ihanan tyypin kanssa, alkavatkin sitten selittää parisuhteessa ollessaan jotain, että "seksi on syvällistä kemiaa". Siis onko se sitä vai ei ole sitä? Jos se ei ole silloin sinkkuaikanakaan vaatinut mitään yhdessä tähtiä tuijottelemista, vaan ollut helppoa hupia, niin miksi se parisuhteessa sitten alkaa vaatimaan jotain maailmankaikkeuden merkityksen pohdintaa ensin yhdessä? Jos seksi mielestänne on syvällistä sielujen kemiaa, niin toivottavasti taustaltanne ei löydy yhtään petiin päätynyttä baari-iltaa.

Ei tietenkään. En ole koskaan kuvitellutkaan meneväni sänkyyn kenenkään kanssa jota en rakasta. Ei mitään "tähtiin tuijottelua" vaan aitoja tunteita. Kun oikein oikeasti rakastaa niin se seksi on varmasti ihan erilaista kuin sellainen vieraiden kanssa urheilu kuten joku sanoi. Ei siinä tule mitään sydäntä pakahduttavaa yhteenkuuluvuuden ja onnen tunnetta kun ei tiedä kumppanista mitään että onko se edes hyvä ihminen.

Kun minä rakastelen mieheni kanssa niin hän tuntuu aina kuin minulle tehdyltä, sellaiselta ettei kukaan muu. Ei tarvi mitään pitkiä esileikkejä ja aina saan emätinorgasmin joskus useamman peräkkäin tai joskus se yksi kestää vaan todella pitkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä voi tehdä minkä sallii toisellekin. Pelkkä seksi ei ole kuin hauskanpitoa. Sen sijaan jos menee rakastumaan niin se on pettämistä.

Tämä riippuu siitä, mitä on sovittu. Jos kaikille on ok että naidaan ristiin rastiin, niin eihän siinä mitään. Jos taas toinen kuvittelee olevansa uskollisessa yksiavioisessa suhteessa, niin seksin harrastaminen vieraiden kanssa on aina pettämistä ja väärin. Miksi tätä täytyy jauhaa koko ajan. Jos haluat naida ristiin rastiin, pysy sinkkuna tai etsi samaa vapautta haluava kumppani. En vaan yksinkertaisesti tajua, miksi nämä pettävät ryhtyy monnogaamiseen suhteeseen alunperinkään.?

Samaa vapautta haluavat kumppanit ovat selkeä vähemmistö. Parempi se on välillä käydä panemassa muita kuin jäädä kokonaan ilman. Seksissä ei ole mitään niin pyhää ettei sitä voisi harrastaa kenen kanssa haluaa vaikka parisuhteessa olisikin.

Kyllä kun toista rakastaa, se on nimenomaan pyhää se rakastelu, se tuntuu niin hyvältä juuri sen takia että siinä on se henkinen puolikin, siinä oikeasti tuntee olevansa yhtä kumppanin kanssa.

Tuntuu, että pettämiseen automaattisesti liitetään parisuhdeongelmat, vaikka todellisuudessa kyse on enemmänkin pettäjän henkilökohtaisista ongelmista kuin siitä parisuhteen toisesta osapuolesta tai parisuhdeongelmista. Se on vaan helppo tekosyy sanoa, että ”kun kotona ei saa, niin...”. Vaikeampaa on todeta, että se on itsestä kiinni ja usein pettäminen ei suoranaisesti edes liity siihen millainen se oma kumppani on. Pettäminen on loppujen lopuksi enemmän kiinni pettäjän omista henkilökohtaisista elämän vaiheista, kehittymisestä ihmisenä jne. On ihan inhimillistä haluta testata omaa markkina-arvoa, tyydyttää omia seksuaalisia tarpeitaan jne., mutta jos samalla loukkaa toista ihmistä, niin siitä joutuu kantamaan vastuun.

Pettämiseksi mä lasken vakavasta flirttailusta eteenpäin olevat asiat.

Kevyt flirttailu auttaa jaksamaan arkea.

Itse en haluaisi tulla petetyksi, mutta voisin antaa ja olen antanut anteeksi, kun niin on käynyt.

Olen itse ollut salasuhteessa, josta en jäänyt kiinni. Kadun sitä, mutta se myös opetti paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä voi tehdä minkä sallii toisellekin. Pelkkä seksi ei ole kuin hauskanpitoa. Sen sijaan jos menee rakastumaan niin se on pettämistä.

Tämä riippuu siitä, mitä on sovittu. Jos kaikille on ok että naidaan ristiin rastiin, niin eihän siinä mitään. Jos taas toinen kuvittelee olevansa uskollisessa yksiavioisessa suhteessa, niin seksin harrastaminen vieraiden kanssa on aina pettämistä ja väärin. Miksi tätä täytyy jauhaa koko ajan. Jos haluat naida ristiin rastiin, pysy sinkkuna tai etsi samaa vapautta haluava kumppani. En vaan yksinkertaisesti tajua, miksi nämä pettävät ryhtyy monnogaamiseen suhteeseen alunperinkään.?

Samaa vapautta haluavat kumppanit ovat selkeä vähemmistö. Parempi se on välillä käydä panemassa muita kuin jäädä kokonaan ilman. Seksissä ei ole mitään niin pyhää ettei sitä voisi harrastaa kenen kanssa haluaa vaikka parisuhteessa olisikin.

Kyllä kun toista rakastaa, se on nimenomaan pyhää se rakastelu, se tuntuu niin hyvältä juuri sen takia että siinä on se henkinen puolikin, siinä oikeasti tuntee olevansa yhtä kumppanin kanssa.

Minusta pyhempää on se että tulee nukkumaan vierelle eikä jää sen toisen miehen luokse yöksi ja maksaa vuoran ja pitää huolen miusta sekä ostelee miulle kaikkee kivaa kuten uusimman pleikkarin.

Ei miu vaan haittaa et jonkun kondomimuna on ollut mun tyttöystävän pildes. Sehän on vain pieni juttu. Ja saan seksiä milloin haluan.

T: mies 33 avoimessa suhteessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin yksi syy siihen, että pettämistä ei ole helppo hyväksyä on se, että kumppanille ei samaa oikeutta sitten annettaisikaan, vaan se on pettäjän yksinoikeus.

Olen kostopettänyt muutaman kerran ja näissä tilanteissa se on tullut hyvin selväksi.

Sitten taas jos molemmat saa hyppiä pedistä petiin, niin sellainen leikki ei pääty hyvin.

Koskaan et tiedä missä on käyty ja toinen voi olla puuhassa paljon aktiivisempi, kun toinen. Tautiriskit kasvavat ja valtataistelun vaara on hyvin lähellä. Esim.perheessä, jossa on lapsia mies pääsee todennäköisesti enemmän kylälle panemaan ja naisen on vaikea sitä sietää. Kun nainen lopulta pääsee, tulee ylilyöntejä ja lopulta on molemmilla satiaiset, klamydiat ja maine mennyt.

Ei sitten yhtään mitään järkeä!

Miksi ei voisi sitten pysyä sinkkuna? Miksi pitää saada aina kaikki?

Miksi siitä että penis menee toisen sisään pitää saada raivokohtaus?

Eikö vaan voi antaa anteeksi aikuismaisesti?

Eihän tuo ole mikään maailmanloppu. Monissa kypsissä suhteissa annetaan anteeksi tuollaiset ja harvoinhan tuota tapahtuu. Lopussa elämä voittaa.

Raivokohtaus? Kyllä se on paljon enemmän kuin raivokohtaus, se on täydellinen romahdus koska sinut on petetty täydellisesti, koska sinun rakkautesi ja luottamuksesi on vedetty lokaan. 

Kun minä rakastelen mieheni kanssa minä antaudun hänelle kokonaan, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, tunnen että olemme yhtä, me vastaan maailma, hän on minulle täydellinen. Oksettavin ajatus ikinä on se että mies sen jälkeen menisi ja työntyisi toisen naisen sisään.

Pettämisestä loukkaantuminen perustuu suurelta osin biologiaan, jonka evoluutio muokkasi. Miehille se tarkoitti sitä, että saattoi joutua kasvattamaan toisen miehen lasta, jolloin hän itse mahdollisesti joutuisi sukunsa viimeiseksi. Naisille se voisi tarkoitti sitä, että saattoi menettää miehen suojan, jolloin oma ja mahdollisten lapsien elämä oli vaarassa. Tätä teoriaa tukee se, että miehet reagoivat voimakkaammin fyysiseen pettämiseen (yhdyntään) kuin naiset, ja naiset reagoivat voimakkaammin emotionaaliseen pettämiseen (mies rakastuu toiseen naiseen). Nämä biologiset vaistot toimivat pohjana muille, sosiokulttuurilliselle selityksille, jotka voivat vahvistaa reaktiota pettämiseen.

Vaikka taustalla on lähinnä biologiset vaistot, monogamian vaaliminen on todennäköisesti melko tärkeää yhteiskunnan vakauden suhteen. Jokaisen kehittyneen yhteiskunnan pohjalla on ollut jokin systeemi, joka pyrkii takaamaan monogamian suurimmalle osalle kansaa (poikkeuksena pieni eliitti jotka mahdollisesti harjoittivat polygamiaa). Afrikan maita tarkastellessa havaitaan selviä eroja niiden maiden välillä, joissa polygamia on yleisempää ja joissa se on harvinaisempaa. Niissä joissa polygamia on yleisempää, on kehitys alhaisempi ja väkivaltaa enemmän. Yksi todennäköisistä syistä on se, että pieni osa miehistä saa merkittävän määrän naisista, jolloin kilpailu jäljelle jääneistä naisista kiivastuu. Kilpailuun käytetään runsaasti aikaa ja vaivaa, ja se saa väkivaltaisia piirteitä, jolloin yhteiskunnan rakennus jää toissijaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Pettämisessä ikävää petetyksi tulleen kannalta on se, että se asettaa parisuhteen tuoman turvan kyseenalaiseksi. Itse en ole koskaan pettänyt vaimoani, vaan käyn usein prostituoitujen pakeilla jos koen seksuaalisuuteni jäävän täyttymättä parisuhteessa. Se ei ole pettämistä, vaan eräänlaista upgreidattua masturbaatiota. Sama kuin katsoisi pornoa, ollen itse mukana filmissä. Ketään ei loukata, parisuhde ei vaarannu, rakkaus kukoistaa, ja alan henkilö on satkua rikkaampi. Kaikki voittaa.

Ja sallisit vaimollekin tämän upgreidatun masturbaation miehen kanssa jolla olisi parempi kroppa ja isompi penis kuin sinulla? Ok. Kunnon mies. Ei haittaisi millään lailla teidän rakastelua vaimon kanssa, sitä henkistä yhteyttä ja rakkautta vaikka vaimo samalla vähän ajattelisi sitä parempaa kroppaa ja penistä... Et ole vaimosi luottamusta pettänyt, eli vaimosi tietää näistä prostituoiduista? Vai mahtaako vaimosi sittenkin luottaa siihen että et käytä prostituoituja masturbaatioosi? Mahtaako vaimosi kaikki tarpeet täyttyä teidän parisuhteessa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä voi tehdä minkä sallii toisellekin. Pelkkä seksi ei ole kuin hauskanpitoa. Sen sijaan jos menee rakastumaan niin se on pettämistä.

Tämä riippuu siitä, mitä on sovittu. Jos kaikille on ok että naidaan ristiin rastiin, niin eihän siinä mitään. Jos taas toinen kuvittelee olevansa uskollisessa yksiavioisessa suhteessa, niin seksin harrastaminen vieraiden kanssa on aina pettämistä ja väärin. Miksi tätä täytyy jauhaa koko ajan. Jos haluat naida ristiin rastiin, pysy sinkkuna tai etsi samaa vapautta haluava kumppani. En vaan yksinkertaisesti tajua, miksi nämä pettävät ryhtyy monnogaamiseen suhteeseen alunperinkään.?

Samaa vapautta haluavat kumppanit ovat selkeä vähemmistö. Parempi se on välillä käydä panemassa muita kuin jäädä kokonaan ilman. Seksissä ei ole mitään niin pyhää ettei sitä voisi harrastaa kenen kanssa haluaa vaikka parisuhteessa olisikin.

Oot selvä romantikko.

Seksi ei ole se mikä merkitsee vaan aito rakkaus ja huolenpito. Olet harvinainen mies ja tyttöystäväsi on onnekas pirulainen!

Kyllä kun toista rakastaa, se on nimenomaan pyhää se rakastelu, se tuntuu niin hyvältä juuri sen takia että siinä on se henkinen puolikin, siinä oikeasti tuntee olevansa yhtä kumppanin kanssa.

Minusta pyhempää on se että tulee nukkumaan vierelle eikä jää sen toisen miehen luokse yöksi ja maksaa vuoran ja pitää huolen miusta sekä ostelee miulle kaikkee kivaa kuten uusimman pleikkarin.

Ei miu vaan haittaa et jonkun kondomimuna on ollut mun tyttöystävän pildes. Sehän on vain pieni juttu. Ja saan seksiä milloin haluan.

T: mies 33 avoimessa suhteessa

Mulla on suhde vanhempaan varattuun mieheen enkä osaa ajatella sen olevan väärin. Olen itsenäinen enkä halua miestä nurkkiini, lapsetkin jo teinejä. Kaipaan vain silloin tällöin läheisyyttä. Miehen parisuhteesta seksi on jäänyt vaimon sairastelun myötä ja hänelle on jäänyt huolehtijan rooli.

Me molemmat jaksamme arkea paremmin tämän järjestelyn myötä. Minä kuuntelen, kehun ja pidän hetken hyvänä. Hän kehuu, pitää hyvänä ja huomioi.

Ei se omatunto siitä parane että väittää muiden reagoivan asiaan liian voimakkaasti.

Vierailija kirjoitti:

Ketju on kyllä (jälleen kerran) niin täynnä kaksinaismoralismia kuin vain voi. Samat ihmiset jotka sinkkuina voivat päätyä baari-illan päätteksi petiin sen ihanan tyypin kanssa, alkavatkin sitten selittää parisuhteessa ollessaan jotain, että "seksi on syvällistä kemiaa". Siis onko se sitä vai ei ole sitä? Jos se ei ole silloin sinkkuaikanakaan vaatinut mitään yhdessä tähtiä tuijottelemista, vaan ollut helppoa hupia, niin miksi se parisuhteessa sitten alkaa vaatimaan jotain maailmankaikkeuden merkityksen pohdintaa ensin yhdessä? Jos seksi mielestänne on syvällistä sielujen kemiaa, niin toivottavasti taustaltanne ei löydy yhtään petiin päätynyttä baari-iltaa.

Ensinnäkin, mistä sinä tiedät että ovat samoja ihmisiä? Eiköhän täällä eri ketjuissa kirjoita paljon erilaisia ihmisiä, joilla on erilaiset näkemykset seksiin ja parisuhteisiin. Toiset ovat siveämpiä ja toiset on vapaamielisempiä. Tuo alkaa olla jo todella väsynyt argumentti tällä palstalla, että "et sä voi olla tänään tota mieltä kun henkilö x oli eilen eri mieltä".

Ja toiseksi. Aika moni on tässäkin ketjussa kertonut, että suurin ongelma on se valehtelu ja lupausten pettäminen. Se, että kumppani lähtee vieraan mukaan täysin tietoisena siitä, että uskottomuus johtaa usein eroon. Kumppani siis arvottaa lyhyen kertapanon korkeammalle kuin varmuuden oman suhteen jatkumisesta. Tietysti se on järkytys silloin kun on kuvitellut olevansa toiselle rakas ja tärkeä. Kun tajuaa ettei näin ole, niin suhdetta on ihan turha jatkaa. Ei siinä ole seksistä kyse, vaan kunnioittamisesta, välittämisestä ja rehellisyydestä.

Minä en oikeastaan edes tajua miksi pettäjä itse haluaisi jatkaa, kun näistä tämänkin ketjun viesteistä paistaa kirkkaasti, ettei siitä petetystä kumppanista välitetä puupennin vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Pettämisestä loukkaantuminen perustuu suurelta osin biologiaan, jonka evoluutio muokkasi. Miehille se tarkoitti sitä, että saattoi joutua kasvattamaan toisen miehen lasta, jolloin hän itse mahdollisesti joutuisi sukunsa viimeiseksi. Naisille se voisi tarkoitti sitä, että saattoi menettää miehen suojan, jolloin oma ja mahdollisten lapsien elämä oli vaarassa. Tätä teoriaa tukee se, että miehet reagoivat voimakkaammin fyysiseen pettämiseen (yhdyntään) kuin naiset, ja naiset reagoivat voimakkaammin emotionaaliseen pettämiseen (mies rakastuu toiseen naiseen). Nämä biologiset vaistot toimivat pohjana muille, sosiokulttuurilliselle selityksille, jotka voivat vahvistaa reaktiota pettämiseen.

Vaikka taustalla on lähinnä biologiset vaistot, monogamian vaaliminen on todennäköisesti melko tärkeää yhteiskunnan vakauden suhteen. Jokaisen kehittyneen yhteiskunnan pohjalla on ollut jokin systeemi, joka pyrkii takaamaan monogamian suurimmalle osalle kansaa (poikkeuksena pieni eliitti jotka mahdollisesti harjoittivat polygamiaa). Afrikan maita tarkastellessa havaitaan selviä eroja niiden maiden välillä, joissa polygamia on yleisempää ja joissa se on harvinaisempaa. Niissä joissa polygamia on yleisempää, on kehitys alhaisempi ja väkivaltaa enemmän. Yksi todennäköisistä syistä on se, että pieni osa miehistä saa merkittävän määrän naisista, jolloin kilpailu jäljelle jääneistä naisista kiivastuu. Kilpailuun käytetään runsaasti aikaa ja vaivaa, ja se saa väkivaltaisia piirteitä, jolloin yhteiskunnan rakennus jää toissijaiseksi.

Minulla on pitkälti samoja näkemyksiä erityisesti mustasukkaisuuden ja monogamian biologisesta taustasta. Hassua, miten moni uskottomuuden puolustelija tuntuu ymmärtävän biologiasta vain ne osat jotka sopivat siihen omaan agendaan. Puhutaan luonnollisista vieteistä, ja samassa lauseessa ihan pokkana ihmetellään miksi se ilkeä puoliso ei jaksa katsella pettämistä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että pettämiseen automaattisesti liitetään parisuhdeongelmat, vaikka todellisuudessa kyse on enemmänkin pettäjän henkilökohtaisista ongelmista kuin siitä parisuhteen toisesta osapuolesta tai parisuhdeongelmista. Se on vaan helppo tekosyy sanoa, että ”kun kotona ei saa, niin...”. Vaikeampaa on todeta, että se on itsestä kiinni ja usein pettäminen ei suoranaisesti edes liity siihen millainen se oma kumppani on. Pettäminen on loppujen lopuksi enemmän kiinni pettäjän omista henkilökohtaisista elämän vaiheista, kehittymisestä ihmisenä jne. On ihan inhimillistä haluta testata omaa markkina-arvoa, tyydyttää omia seksuaalisia tarpeitaan jne., mutta jos samalla loukkaa toista ihmistä, niin siitä joutuu kantamaan vastuun.

Pettämiseksi mä lasken vakavasta flirttailusta eteenpäin olevat asiat.

Kevyt flirttailu auttaa jaksamaan arkea.

Itse en haluaisi tulla petetyksi, mutta voisin antaa ja olen antanut anteeksi, kun niin on käynyt.

Olen itse ollut salasuhteessa, josta en jäänyt kiinni. Kadun sitä, mutta se myös opetti paljon.

Ei todellakaan ole mistään pettäjän henk.koht. asiasta, vaan siitä rakastaako hän puolisoaan vai ei. Jos rakastaa ei petä. Jos rakastaa ei käy mielessäkään pettää, ei tee mieli kuin sitä omaa rakasta. Jos on joku tekosyy että mun markkina-arvon testaamisesta jne. kyse, ei todellakaan rakasta eikä kunnioita puolisoaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä voi tehdä minkä sallii toisellekin. Pelkkä seksi ei ole kuin hauskanpitoa. Sen sijaan jos menee rakastumaan niin se on pettämistä.

Tämä riippuu siitä, mitä on sovittu. Jos kaikille on ok että naidaan ristiin rastiin, niin eihän siinä mitään. Jos taas toinen kuvittelee olevansa uskollisessa yksiavioisessa suhteessa, niin seksin harrastaminen vieraiden kanssa on aina pettämistä ja väärin. Miksi tätä täytyy jauhaa koko ajan. Jos haluat naida ristiin rastiin, pysy sinkkuna tai etsi samaa vapautta haluava kumppani. En vaan yksinkertaisesti tajua, miksi nämä pettävät ryhtyy monnogaamiseen suhteeseen alunperinkään.?

Samaa vapautta haluavat kumppanit ovat selkeä vähemmistö. Parempi se on välillä käydä panemassa muita kuin jäädä kokonaan ilman. Seksissä ei ole mitään niin pyhää ettei sitä voisi harrastaa kenen kanssa haluaa vaikka parisuhteessa olisikin.

Kyllä kun toista rakastaa, se on nimenomaan pyhää se rakastelu, se tuntuu niin hyvältä juuri sen takia että siinä on se henkinen puolikin, siinä oikeasti tuntee olevansa yhtä kumppanin kanssa.

Minusta pyhempää on se että tulee nukkumaan vierelle eikä jää sen toisen miehen luokse yöksi ja maksaa vuoran ja pitää huolen miusta sekä ostelee miulle kaikkee kivaa kuten uusimman pleikkarin.

Ei miu vaan haittaa et jonkun kondomimuna on ollut mun tyttöystävän pildes. Sehän on vain pieni juttu. Ja saan seksiä milloin haluan.

T: mies 33 avoimessa suhteessa

Sinä taidat olla suhteessa äitisi kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Minä ihastuin/rakastuin päätäpahkaa mieheen ja vasta parin viikon tapailun jälkeen kuulin, että hän on avoliitossa. Yritin jarruttaa mutta mies kertoi jutun olevan lopussa ja että hän on muuttamassa pois pikapuolin. Lopulta muuttikin omilleen ja suhteemme jatkui.

Muutaman vuoden seurusteltuamme hän petti minua, ehkäisy petti ja tuo tuttu nainen tuli raskaaksi ja miehen vastusteluista huolimatta hän halusi pitää lapsen.

Lopulta mies päätyi avoliittoon lapsen äidin kanssa mutta jo ennen lapsen syntymää hän petti avovaimoaan kanssani, tätä on nyt jatkunut viisi vuotta, enkä ole varma tietääkö avovaimo minusta.

Tällä hetkellä me etsimme yhteistä asuntoa ja käymme lapsettomuushoidoissa.

Olin siis ensin se jota petettiin ja nyt se jonka kanssa petetään sitä jonka kanssa petettiin minua.

Ihan mielenkiinnosta, jokaista petkutusta ylös ja alas arvostan, jaksaako joku perustella?

Vierailija kirjoitti:

Naisen pettäminen on pahempi asia kuin miehen, koska pahimmillaan mies joutuisi kasvattamaan toisen penskaa. Itselleni sallin pettämisen jossain määrin, koska miesten biologinen tehtävä on levittää siementä jne. Naisilla ei ole tällaista.

Naisen biologinen tehtävä on hankkia lapselleen mahdollisimman hyvät geenit joltain pleijerialfalta ja höynäyttää sitten joku huolehtivainen mies kasvattamaan lapsi omanaan. Tutkittu juttu.

Siinä sulle biologiaa.