Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi et seurustele?
Suomessa on paljon sinkkuja ja se on joidenkin mielestä ongelma. Kerrotaan toisillemme miksi ei olla suhteessa. Yleisin on varmasti se, että ei ole löytynyt ketään.
Itse en seurustele siksi, koska en ole koskaan seurustellut. Ylä-aste aikoina olin kiusattu, paha akne ja lievä ylipaino. Itsetunto tuhoutui jne. Samaan aikaan olisi pitänyt saada niitä ensimmäisiä seurustelukokemuksia. Olin melkein koko koulusta ainoa joka ei seurustellut. Kerran uskalsin käydä diskossa ja sieltä mut naurettiin pihalle. Tuntui pahalta, mulle tehtiin selväksi etten kelpaa.
Amiksessa olin masentunut ja en jaksanut edes miettiä seurusteluhommia. Sen hoidin läpi jotenkuten. Sitten olin jo täysi-ikäinen ja seurustelukokemuksia tai muuta siihen liittyvää 0.
Eli en kasvanut suhteeseen siinä "kriittisimmässä" iässä, en osaa kaivata sellaista mitä ei ole koskaan ollut. Olen nyt +20v ja tuntuisi tyhmältä alkaa seurustella tässä iässä vain pelkän seurustelun takia. Se kuuluu enempi sinne teini-ikään "harjoittelusuhteeksi".
Miksi pitäisikään seurustella jos ei ihastu tai koe mitään tunteita ketään kohtaan? Nykyään ulkonäössäni tai sosiaalisissa taidoissa ei ole mitään vikaa eli saisin suhteen jos haluaisin. En vain näe siinä mitään pointtia.
Kommentit (2052)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen mukaan törkeän perheväkivallan uhrina on useimmiten mies kuin nainen.
lähde: tilastokeskus 2012
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista vajaat 8 500 oli aikuisia.
Huomaa ero tilastoissanne. Toinen puhuu törkeästä parisuhdeväkivallaasta ja toinen parisuhdeväkivallasta. Törkeissä parisuhdeväkivaltatapauksissa toki tulee huomioida, että naisen suorittamassa törkeässä parisuhdeväkivallassa on usein ymmärtääkseni taustalla pidempään jatkunut miehen suorittama parisuhdeväkivalta.
Aloittaja (jonka kommentin jostakin syystä leikkasit pois) puhui perheväkivallasta sellaisenaan. Vain tuo valkopesijä linkkasi sen vanhentuneen tilastonsa pelkästä kärkipäästä väkivaltaa, kun ei tajua, että nainen ei halua suhteessa sitä lievempääkään.
Mutta mies haluaa sitä rankempaa? Tai ainakin on oma vika jos sitä tulee.
Juuri tälläisten vähättelijöiden takia miehillä kynnys ilmoittaa lievemmästä väkivallasta on todella korkea, kun tulee puukkoa on jo vähän pakko ilmoittaa asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimo ei anna lupaa. Luulen ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en halua naista, joka ajattelee lähtökohtaisesti minusta pelkkää pahaa ja asettaa kovia vaatimuksia siitä, että minun pitäisi todistaa olevani jotain muuta kuin pelkkää pahaa.
tämä. kaikki hyvät naiset ovat pariutuneet jo nuorena. jäljellä on katkeria miestenvihaajia tai sitten pilalle hakattuja, jotka halusivat edellisessä suhteessa jännän miehen.
Luuletko, että parisuhdeväkivaltaa on vain sellaisten stereotyyppisten jännämiesten toimesta? Itselleni oli väkivaltainen ihan tavallinen jopa (sosiaalisen) nörttimäinen insinööri, jolla oli hyvä työura, luottamustoimia, ystäviä jne. Kaikin puolin kunnollinen. Kontrollointi ja väkivalta alkoi vasta kun oli sormus sormessa ja pari pientä lasta. Sitä edelsi vuosien yhdessäolo. En tietenkään puhu mistään sairaalakuntoon hakkaamisesta, vaan tönimisestä, kulkemisen estämisestä jne. Erosin ennen kuin meni pahemmaksi.
Enkä kyllä myönnä olevani mikään miestenvihaajakaan. Mulla on miespuolisia kavereita, hyvä isäsuhde ja poikakin löytyy. Tiedän, että on hyviäkin miehiä. Sinkkuna kuitenkin nyt. Lapset pieniä, vaativa, hyväpalkkainen työ, ystäviä jne. Ei ole oikein aikaa tinderöidä. Ehkä myöhemmin, kun lapset vähän kasvaa.
Jokuhan ne pojat tuollaisiksi kasvattaa, palstan mukaan lapsien kasvattamisesta huolehtii aina ja yksin äiti.
Mies pettää ja syö vanukkaat.
Pitäisi varmaan hieman miettiä miten lapsensa kasvattaa ettei niistä tule naisia vihaavia sikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en halua naista, joka ajattelee lähtökohtaisesti minusta pelkkää pahaa ja asettaa kovia vaatimuksia siitä, että minun pitäisi todistaa olevani jotain muuta kuin pelkkää pahaa.
tämä. kaikki hyvät naiset ovat pariutuneet jo nuorena. jäljellä on katkeria miestenvihaajia tai sitten pilalle hakattuja, jotka halusivat edellisessä suhteessa jännän miehen.
Luuletko, että parisuhdeväkivaltaa on vain sellaisten stereotyyppisten jännämiesten toimesta? Itselleni oli väkivaltainen ihan tavallinen jopa (sosiaalisen) nörttimäinen insinööri, jolla oli hyvä työura, luottamustoimia, ystäviä jne. Kaikin puolin kunnollinen. Kontrollointi ja väkivalta alkoi vasta kun oli sormus sormessa ja pari pientä lasta. Sitä edelsi vuosien yhdessäolo. En tietenkään puhu mistään sairaalakuntoon hakkaamisesta, vaan tönimisestä, kulkemisen estämisestä jne. Erosin ennen kuin meni pahemmaksi.
Enkä kyllä myönnä olevani mikään miestenvihaajakaan. Mulla on miespuolisia kavereita, hyvä isäsuhde ja poikakin löytyy. Tiedän, että on hyviäkin miehiä. Sinkkuna kuitenkin nyt. Lapset pieniä, vaativa, hyväpalkkainen työ, ystäviä jne. Ei ole oikein aikaa tinderöidä. Ehkä myöhemmin, kun lapset vähän kasvaa.
Jokuhan ne pojat tuollaisiksi kasvattaa, palstan mukaan lapsien kasvattamisesta huolehtii aina ja yksin äiti.
Mies pettää ja syö vanukkaat.
Pitäisi varmaan hieman miettiä miten lapsensa kasvattaa ettei niistä tule naisia vihaavia sikoja.
Meinaatko, että se on sen äidin syytä, että miehen malli on poissaoleva, väkivaltainen henkilö? Ko. mieshän useimmiten on ollut jopa vuosia hyvä, mutta lapsiarki ei kiinnostakaan (vaikka lapsia halusikin), sitten alkaa ärsyttää ja riidat yltyy, kun nainen ei tietenkään sulata sitä sluibaamista yhteisistä vastuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en halua naista, joka ajattelee lähtökohtaisesti minusta pelkkää pahaa ja asettaa kovia vaatimuksia siitä, että minun pitäisi todistaa olevani jotain muuta kuin pelkkää pahaa.
tämä. kaikki hyvät naiset ovat pariutuneet jo nuorena. jäljellä on katkeria miestenvihaajia tai sitten pilalle hakattuja, jotka halusivat edellisessä suhteessa jännän miehen.
Luuletko, että parisuhdeväkivaltaa on vain sellaisten stereotyyppisten jännämiesten toimesta? Itselleni oli väkivaltainen ihan tavallinen jopa (sosiaalisen) nörttimäinen insinööri, jolla oli hyvä työura, luottamustoimia, ystäviä jne. Kaikin puolin kunnollinen. Kontrollointi ja väkivalta alkoi vasta kun oli sormus sormessa ja pari pientä lasta. Sitä edelsi vuosien yhdessäolo. En tietenkään puhu mistään sairaalakuntoon hakkaamisesta, vaan tönimisestä, kulkemisen estämisestä jne. Erosin ennen kuin meni pahemmaksi.
Enkä kyllä myönnä olevani mikään miestenvihaajakaan. Mulla on miespuolisia kavereita, hyvä isäsuhde ja poikakin löytyy. Tiedän, että on hyviäkin miehiä. Sinkkuna kuitenkin nyt. Lapset pieniä, vaativa, hyväpalkkainen työ, ystäviä jne. Ei ole oikein aikaa tinderöidä. Ehkä myöhemmin, kun lapset vähän kasvaa.
Jokuhan ne pojat tuollaisiksi kasvattaa, palstan mukaan lapsien kasvattamisesta huolehtii aina ja yksin äiti.
Mies pettää ja syö vanukkaat.
Pitäisi varmaan hieman miettiä miten lapsensa kasvattaa ettei niistä tule naisia vihaavia sikoja.Meinaatko, että se on sen äidin syytä, että miehen malli on poissaoleva, väkivaltainen henkilö? Ko. mieshän useimmiten on ollut jopa vuosia hyvä, mutta lapsiarki ei kiinnostakaan (vaikka lapsia halusikin), sitten alkaa ärsyttää ja riidat yltyy, kun nainen ei tietenkään sulata sitä sluibaamista yhteisistä vastuista.
Eli koska mies on pois, poika vihaa naisia. Jos mies on paikalla, syö vanukkaat ja taas poika vihaa naisia.
Lopputulema tuntuu aina olevan miehen vika, teki sitten mitä vaan.
Miksi niin monet naiset haluaa tehdä lapsia väkivaltaisen poissaolevan miehen kanssa. Yhtäkkiä vaan miehestä tulee sellainen ilman että mitään merkkejä oli olemassa? Rakastetaan ehjäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulin vaan kysymään, että miten nykyään tavataan ja treffaillaan? ennen tutustuttiin tapahtumissa, kadulla, missä vaan. nyt kaikilla on nenä kiinni luurissa, eikä nähdä, kuinka maailma ja elämä kulkevat ohitse. sitten valitetaan netissä, kun ei koskaan tapaa ketään? itse en saa kiinnitettyä kiinnostavien ihmisten huomiota, koska en ole puhelimen näytöllä, vaan se vastaantulija, vieressä istuja tai kuka vaan läsnäoleva. ei ole mukavaa olla yksin valtavassa maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en halua naista, joka ajattelee lähtökohtaisesti minusta pelkkää pahaa ja asettaa kovia vaatimuksia siitä, että minun pitäisi todistaa olevani jotain muuta kuin pelkkää pahaa.
tämä. kaikki hyvät naiset ovat pariutuneet jo nuorena. jäljellä on katkeria miestenvihaajia tai sitten pilalle hakattuja, jotka halusivat edellisessä suhteessa jännän miehen.
Luuletko, että parisuhdeväkivaltaa on vain sellaisten stereotyyppisten jännämiesten toimesta? Itselleni oli väkivaltainen ihan tavallinen jopa (sosiaalisen) nörttimäinen insinööri, jolla oli hyvä työura, luottamustoimia, ystäviä jne. Kaikin puolin kunnollinen. Kontrollointi ja väkivalta alkoi vasta kun oli sormus sormessa ja pari pientä lasta. Sitä edelsi vuosien yhdessäolo. En tietenkään puhu mistään sairaalakuntoon hakkaamisesta, vaan tönimisestä, kulkemisen estämisestä jne. Erosin ennen kuin meni pahemmaksi.
Enkä kyllä myönnä olevani mikään miestenvihaajakaan. Mulla on miespuolisia kavereita, hyvä isäsuhde ja poikakin löytyy. Tiedän, että on hyviäkin miehiä. Sinkkuna kuitenkin nyt. Lapset pieniä, vaativa, hyväpalkkainen työ, ystäviä jne. Ei ole oikein aikaa tinderöidä. Ehkä myöhemmin, kun lapset vähän kasvaa.
Jokuhan ne pojat tuollaisiksi kasvattaa, palstan mukaan lapsien kasvattamisesta huolehtii aina ja yksin äiti.
Mies pettää ja syö vanukkaat.
Pitäisi varmaan hieman miettiä miten lapsensa kasvattaa ettei niistä tule naisia vihaavia sikoja.Meinaatko, että se on sen äidin syytä, että miehen malli on poissaoleva, väkivaltainen henkilö? Ko. mieshän useimmiten on ollut jopa vuosia hyvä, mutta lapsiarki ei kiinnostakaan (vaikka lapsia halusikin), sitten alkaa ärsyttää ja riidat yltyy, kun nainen ei tietenkään sulata sitä sluibaamista yhteisistä vastuista.
Eli koska mies on pois, poika vihaa naisia. Jos mies on paikalla, syö vanukkaat ja taas poika vihaa naisia.
Lopputulema tuntuu aina olevan miehen vika, teki sitten mitä vaan.
Miksi niin monet naiset haluaa tehdä lapsia väkivaltaisen poissaolevan miehen kanssa. Yhtäkkiä vaan miehestä tulee sellainen ilman että mitään merkkejä oli olemassa? Rakastetaan ehjäksi?
Ennen lapsia molemmat voi harrastaa ja reissata yhdessä ja erikseen vapaasti. Lasten jälkeen toisen on aina oltava lasten kanssa, ja harrastukseen tai reissuun pääsee vain, jos toinen voi olla lasten kanssa silloin. Kotityön ja lapsista johtuvien tehtävien määrä lisääntyy lapsiperheessä eksponentiaalisesti vs. kahden aikuisen huusholli pienessä kerrostaloasunnossa. Kyllä se vaan yllätyksenä tulee, ettei se lapsia halunnut mies sittenkään halua osallistua, kun tilanne on jo käsillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen keski-ikäinen luuserimies. Ei tällaiselle ole kysyntää.
Ei tosiaan ole oikein odottaa muiden tukevan itseluottamustasi tai korjaavan puutteesi.
Sulle on kysyntää kun alat aikuiseksi ja ryhdistäydyt.
Eli kun lakkaan olemasta luuserimies niin kysyntä kasvaa? Miksi kerrot itsestäänselvyyksiä?
Eikä kyse ole itseluottamuksesta, koska itsevarma luuseri on silti luuseri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en halua naista, joka ajattelee lähtökohtaisesti minusta pelkkää pahaa ja asettaa kovia vaatimuksia siitä, että minun pitäisi todistaa olevani jotain muuta kuin pelkkää pahaa.
tämä. kaikki hyvät naiset ovat pariutuneet jo nuorena. jäljellä on katkeria miestenvihaajia tai sitten pilalle hakattuja, jotka halusivat edellisessä suhteessa jännän miehen.
Luuletko, että parisuhdeväkivaltaa on vain sellaisten stereotyyppisten jännämiesten toimesta? Itselleni oli väkivaltainen ihan tavallinen jopa (sosiaalisen) nörttimäinen insinööri, jolla oli hyvä työura, luottamustoimia, ystäviä jne. Kaikin puolin kunnollinen. Kontrollointi ja väkivalta alkoi vasta kun oli sormus sormessa ja pari pientä lasta. Sitä edelsi vuosien yhdessäolo. En tietenkään puhu mistään sairaalakuntoon hakkaamisesta, vaan tönimisestä, kulkemisen estämisestä jne. Erosin ennen kuin meni pahemmaksi.
Enkä kyllä myönnä olevani mikään miestenvihaajakaan. Mulla on miespuolisia kavereita, hyvä isäsuhde ja poikakin löytyy. Tiedän, että on hyviäkin miehiä. Sinkkuna kuitenkin nyt. Lapset pieniä, vaativa, hyväpalkkainen työ, ystäviä jne. Ei ole oikein aikaa tinderöidä. Ehkä myöhemmin, kun lapset vähän kasvaa.
Jokuhan ne pojat tuollaisiksi kasvattaa, palstan mukaan lapsien kasvattamisesta huolehtii aina ja yksin äiti.
Mies pettää ja syö vanukkaat.
Pitäisi varmaan hieman miettiä miten lapsensa kasvattaa ettei niistä tule naisia vihaavia sikoja.Meinaatko, että se on sen äidin syytä, että miehen malli on poissaoleva, väkivaltainen henkilö? Ko. mieshän useimmiten on ollut jopa vuosia hyvä, mutta lapsiarki ei kiinnostakaan (vaikka lapsia halusikin), sitten alkaa ärsyttää ja riidat yltyy, kun nainen ei tietenkään sulata sitä sluibaamista yhteisistä vastuista.
Eli koska mies on pois, poika vihaa naisia. Jos mies on paikalla, syö vanukkaat ja taas poika vihaa naisia.
Lopputulema tuntuu aina olevan miehen vika, teki sitten mitä vaan.
Miksi niin monet naiset haluaa tehdä lapsia väkivaltaisen poissaolevan miehen kanssa. Yhtäkkiä vaan miehestä tulee sellainen ilman että mitään merkkejä oli olemassa? Rakastetaan ehjäksi?
Miten niin teki mitä vaan? Jos mies hoitaa osuutensa lasten asioiden ja kodin pyörityksestä, niin eihän mitään ongelmaa edes tule. Moni mies tekeekin niin, eikä niissä suhteissa edes harkita eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reilu 2000 euroa nettopalkkaa, ei autoa, ei kavereita eikä kodin ulkopuolella tapahtuvia harrastuksia. Näillä korteilla ei edes kannata pelata.
m42
Se on kyllä hirveää, kun ei ole autoa. 🤣
Täällä aina kirjoitetaan, että palstan mukaan. No, todellisessa elämässä ei eletä palstan mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilu 2000 euroa nettopalkkaa, ei autoa, ei kavereita eikä kodin ulkopuolella tapahtuvia harrastuksia. Näillä korteilla ei edes kannata pelata.
m42
Se on kyllä hirveää, kun ei ole autoa. 🤣
Ei se ole hirveää, jos se on valinta. Sen sijaan, jos ei ole autoa, koska ei ole varaa niin se on paha juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilu 2000 euroa nettopalkkaa, ei autoa, ei kavereita eikä kodin ulkopuolella tapahtuvia harrastuksia. Näillä korteilla ei edes kannata pelata.
m42
Se on kyllä hirveää, kun ei ole autoa. 🤣
Ei se ole hirveää, jos se on valinta. Sen sijaan, jos ei ole autoa, koska ei ole varaa niin se on paha juttu.
Aiheuttaako se miehiseen egoon kolauksen? En ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en halua naista, joka ajattelee lähtökohtaisesti minusta pelkkää pahaa ja asettaa kovia vaatimuksia siitä, että minun pitäisi todistaa olevani jotain muuta kuin pelkkää pahaa.
tämä. kaikki hyvät naiset ovat pariutuneet jo nuorena. jäljellä on katkeria miestenvihaajia tai sitten pilalle hakattuja, jotka halusivat edellisessä suhteessa jännän miehen.
Luuletko, että parisuhdeväkivaltaa on vain sellaisten stereotyyppisten jännämiesten toimesta? Itselleni oli väkivaltainen ihan tavallinen jopa (sosiaalisen) nörttimäinen insinööri, jolla oli hyvä työura, luottamustoimia, ystäviä jne. Kaikin puolin kunnollinen. Kontrollointi ja väkivalta alkoi vasta kun oli sormus sormessa ja pari pientä lasta. Sitä edelsi vuosien yhdessäolo. En tietenkään puhu mistään sairaalakuntoon hakkaamisesta, vaan tönimisestä, kulkemisen estämisestä jne. Erosin ennen kuin meni pahemmaksi.
Enkä kyllä myönnä olevani mikään miestenvihaajakaan. Mulla on miespuolisia kavereita, hyvä isäsuhde ja poikakin löytyy. Tiedän, että on hyviäkin miehiä. Sinkkuna kuitenkin nyt. Lapset pieniä, vaativa, hyväpalkkainen työ, ystäviä jne. Ei ole oikein aikaa tinderöidä. Ehkä myöhemmin, kun lapset vähän kasvaa.
Jokuhan ne pojat tuollaisiksi kasvattaa, palstan mukaan lapsien kasvattamisesta huolehtii aina ja yksin äiti.
Mies pettää ja syö vanukkaat.
Pitäisi varmaan hieman miettiä miten lapsensa kasvattaa ettei niistä tule naisia vihaavia sikoja.Meinaatko, että se on sen äidin syytä, että miehen malli on poissaoleva, väkivaltainen henkilö? Ko. mieshän useimmiten on ollut jopa vuosia hyvä, mutta lapsiarki ei kiinnostakaan (vaikka lapsia halusikin), sitten alkaa ärsyttää ja riidat yltyy, kun nainen ei tietenkään sulata sitä sluibaamista yhteisistä vastuista.
Eli koska mies on pois, poika vihaa naisia. Jos mies on paikalla, syö vanukkaat ja taas poika vihaa naisia.
Lopputulema tuntuu aina olevan miehen vika, teki sitten mitä vaan.
Miksi niin monet naiset haluaa tehdä lapsia väkivaltaisen poissaolevan miehen kanssa. Yhtäkkiä vaan miehestä tulee sellainen ilman että mitään merkkejä oli olemassa? Rakastetaan ehjäksi?Ennen lapsia molemmat voi harrastaa ja reissata yhdessä ja erikseen vapaasti. Lasten jälkeen toisen on aina oltava lasten kanssa, ja harrastukseen tai reissuun pääsee vain, jos toinen voi olla lasten kanssa silloin. Kotityön ja lapsista johtuvien tehtävien määrä lisääntyy lapsiperheessä eksponentiaalisesti vs. kahden aikuisen huusholli pienessä kerrostaloasunnossa. Kyllä se vaan yllätyksenä tulee, ettei se lapsia halunnut mies sittenkään halua osallistua, kun tilanne on jo käsillä.
Paitsi että sitten mies on tylsä ja lapanen. Jännitystä haetaan sitten muualta
Olen kokeillut lukuisia parisuhteita ihan hyvästä ja kivasta aivan hirveään. Ei ole ollut yhtä tiettyä tyyppiä tai kaavaa vaan suhteita ja kumppaneita ollut laidasta laitaan. Olen oppinut viimein itsestäni, että en viihdy parisuhteessa. Ehkä välttelevä kiintymyssuhde taustalla tai jotain, mutta en vaan kaipaa sellaista elämääni. Oon tosi itsenäinen ja haluan tehdä asiat omalla tavalla, viihdyn yksin. Yksi lapsikin jo löytyy eikä lisää tule joten en tarvii edes siihen parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilu 2000 euroa nettopalkkaa, ei autoa, ei kavereita eikä kodin ulkopuolella tapahtuvia harrastuksia. Näillä korteilla ei edes kannata pelata.
m42
Se on kyllä hirveää, kun ei ole autoa. 🤣
Ei se ole hirveää, jos se on valinta. Sen sijaan, jos ei ole autoa, koska ei ole varaa niin se on paha juttu.
Aiheuttaako se miehiseen egoon kolauksen? En ymmärrä.
Ei vaan se kertoo naisille köyhyydestä.
En kaipaa miestä mihinkään, jos seksiä haluan tinderistä saan vaikka 10 miestä samalle illalle ja on vielä varaa valita
Ei vaan ole löytynyt miestä joka ei vaikuttaisi negatiivisesti elämäni laatuun. Parempi olla yksin.
VaahtoVasara kirjoitti:
"Miksi ostaa lehmä jos haluaa maitopa" jne
Lehmän ostaminen viittaa kyllä maksulliseen seksiin.
Alue: Aihe vapaa
Luuletko, että parisuhdeväkivaltaa on vain sellaisten stereotyyppisten jännämiesten toimesta? Itselleni oli väkivaltainen ihan tavallinen jopa (sosiaalisen) nörttimäinen insinööri, jolla oli hyvä työura, luottamustoimia, ystäviä jne. Kaikin puolin kunnollinen. Kontrollointi ja väkivalta alkoi vasta kun oli sormus sormessa ja pari pientä lasta. Sitä edelsi vuosien yhdessäolo. En tietenkään puhu mistään sairaalakuntoon hakkaamisesta, vaan tönimisestä, kulkemisen estämisestä jne. Erosin ennen kuin meni pahemmaksi.
Enkä kyllä myönnä olevani mikään miestenvihaajakaan. Mulla on miespuolisia kavereita, hyvä isäsuhde ja poikakin löytyy. Tiedän, että on hyviäkin miehiä. Sinkkuna kuitenkin nyt. Lapset pieniä, vaativa, hyväpalkkainen työ, ystäviä jne. Ei ole oikein aikaa tinderöidä. Ehkä myöhemmin, kun lapset vähän kasvaa.