Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi et seurustele?
Suomessa on paljon sinkkuja ja se on joidenkin mielestä ongelma. Kerrotaan toisillemme miksi ei olla suhteessa. Yleisin on varmasti se, että ei ole löytynyt ketään.
Itse en seurustele siksi, koska en ole koskaan seurustellut. Ylä-aste aikoina olin kiusattu, paha akne ja lievä ylipaino. Itsetunto tuhoutui jne. Samaan aikaan olisi pitänyt saada niitä ensimmäisiä seurustelukokemuksia. Olin melkein koko koulusta ainoa joka ei seurustellut. Kerran uskalsin käydä diskossa ja sieltä mut naurettiin pihalle. Tuntui pahalta, mulle tehtiin selväksi etten kelpaa.
Amiksessa olin masentunut ja en jaksanut edes miettiä seurusteluhommia. Sen hoidin läpi jotenkuten. Sitten olin jo täysi-ikäinen ja seurustelukokemuksia tai muuta siihen liittyvää 0.
Eli en kasvanut suhteeseen siinä "kriittisimmässä" iässä, en osaa kaivata sellaista mitä ei ole koskaan ollut. Olen nyt +20v ja tuntuisi tyhmältä alkaa seurustella tässä iässä vain pelkän seurustelun takia. Se kuuluu enempi sinne teini-ikään "harjoittelusuhteeksi".
Miksi pitäisikään seurustella jos ei ihastu tai koe mitään tunteita ketään kohtaan? Nykyään ulkonäössäni tai sosiaalisissa taidoissa ei ole mitään vikaa eli saisin suhteen jos haluaisin. En vain näe siinä mitään pointtia.
Kommentit (2115)
Treffisovellusten käyttö inhottaa, eikä ole aikaa/energiaa mennä opiskelemaan. Suurin osa jäljelle jääväistä mahdollisuuksista on kapakan "vakkarinaiset". Normi 40-vuotiaat, ei-alkoholisoituneet sinkut eivät käy hartaasti baarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asexuaalisuus kummasti karkoittaa ihmisiä vaikka kuinka olisi alusta lähtien avoin siitä että hellyyttää piisaa mutta seksiä pitää hakea muualta kuin minulta. On loppunut joka kerta ennemmin tai myöhemmin syytöksillä että olen ilkeä ihminen joka ei ota muiden tarpeita tarpeeksi hyvin huomioon kun kävikin ilmi että ne jotenkin ruusuisilla laseillaan kuvittelivat että kyllä heidän rakkautensa ja kullinsa jotenkin maagisesti "parantaisi" minut. Asiaa ei tee helpommaksi se että olen ojektiivisesti kaunis nainen joka näyttää ikäiseltään nuoremmalta, ja jota ihmiset helposti lähestyvät, se ulkonäkö jotenkin vielä helpommin vääristävät heidän todellisuudenkuva minusta. Että hei hei kaikki lapsi ja perheunelmat.
Yksinäinen N 32V
En saa miestä. Kukaan ei koskaan ihastu muhun. N33
Sairastan skitsofreniaa ja pitkälti välttelen muita ihmisiä silloin kun olen hyvässä kunnossa. Aina välillä en ole ja sen vuoksi en kehtaa edes pihalla tai kaupungilla ylimääräistä näyttäytyä. Lisäksi pahimmillaan olen psykoosissa ollut väkivaltainen vahingoittaen muita niin pidän parempana etten edes yritä parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikein kun miettii, niin se olisi rasite elämässä.
Miksi sitä sellasia.
M38 ei kokemuksia aiheesta
Yritin avioerossa itsemurhaa, kun matto lähti alta niin tunne- kuin taloudellisessakin mielessä. Jäin kuitenkin kuin ihmeen kaupalla henkiin.
Elämäni on nyt jotakuinkin tasapainossa, viihdyn loistavasti yksin, talousongelmatkin alkavat olla vihdoin takanapäin. Mutta niin ovat parisuhteetkin. Yksi friends with benefits -suhde tarjoaa fyysistä läheisyyttä muutaman kerran vuodessa, ja se riittää. Tunteita ei ole mukana sitä ystävyyttä enempää; todella raikasta ja vapauttavaa.
Väitän, että fantasioilla ryyditetty itsetyydytys ja toimivat ystävyyssuhteet antavat sata kertaa enemmän kuin parisuhde, joka väljähtyy hetkessä ja joka tuo väistämättä mukanaan melkoisen myriadin kaikenlaisia haasteita ja ongelmia.
Alan olla myös pikkuhiljaa vakuuttunut siitä, ettei miehillä ole oikeasti lainkaan romanttisia tunteita, on vain seksuaalinen himo ja maksimissaan bros before hoes -lojaliteetti tai sitä vastaava, siinä kaikki. Mies on kalunsa orja kehdosta hautaan, eräänlainen arvaamaton luonnonvoima, johon on parempi pitää riittävä turvaetäisyys, jos ei halua ylimääräisiä harmeja ja murheita elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En saa miestä. Kukaan ei koskaan ihastu muhun. N33
Tämä.
En osaa edes alkaa semmoseen, tuntuu niin luonnottomalta ajatukselta. Ehkä mulla on aseksuaalisuus tai naimattomuuden armolahja. En tieä yhtään kuinka pääsisin alkuun enkä kehtaakaan ku joku voi nähdä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En saa miestä. Kukaan ei koskaan ihastu muhun. N33
Miksi ei?
M38
Vierailija kirjoitti:
Mulla on liian pieni muna, en kelpaa.
Älä välitä! Itselläni on iso muna, korkeakoulutus ja valtion virka, enkä silti kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksuaalisuus on peruskiusaus ja kun turvaa Jeesukseen, kiusausten voittajaan, pääsee eroon seksuaalisuudestaan
Vierailija kirjoitti:
En saa miestä. Kukaan ei koskaan ihastu muhun. N33
Ottaisitko joskus kontaktia mieheen, sen sijaan, että odotat miehen aina tekevän aloitteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole löytynyt sopivaa. Netistä en rupea etsimään.
Jos elävästä elämästä ei sopivaa tule vastaan, olen sitten loppuelämäni yksin.
Himon tulessa palaminen taitaa sentään olla pienempi vaiva kuin perheenpito tai seurustelu, ainakin näillä mun sosiaalisilla kyvyillä
Vierailija kirjoitti:
Alan olla myös pikkuhiljaa vakuuttunut siitä, ettei miehillä ole oikeasti lainkaan romanttisia tunteita, on vain seksuaalinen himo ja maksimissaan bros before hoes -lojaliteetti tai sitä vastaava, siinä kaikki. Mies on kalunsa orja kehdosta hautaan, eräänlainen arvaamaton luonnonvoima, johon on parempi pitää riittävä turvaetäisyys, jos ei halua ylimääräisiä harmeja ja murheita elämäänsä.
Tämä on erittäin huojentava havainto! Nimittäin kaikkein pahinta olisi, jos pojat eivät sopeuttaisi "bros before hos" vaan jäisivät puutarhaletkujen eli garden toolien uhriksi. Erittäin järkevää kundit, jatkakaa samalla tavalla. Rahakasat vaan pinoon, matkustelkaa, huolehtikaa itsestänne ensin! Ajat ovat muuttuneet, ja hyvä, että pojat sopeuttavat toimintaansa vastaamaan muuttunutta kulttuuria.
En osaa lähestyä miehiä :( Ala- ja yläasteen kiusaaminen nimenomaan poikien toimesta jättivät syvät arvet. Kun oli se luokan rumin tyttö, jolle naurettiin ja joka valittiin kaikkien "tykkään susta - no ei vaiskaan, kuka susta muka tykkäis" -pilojen kohteeksi, jätti se ikuisesti olon, että olen pojille vain yksi vitsi eikä kukaan poika voisi koskaan pitää minusta tosissaan. Nykyään tunnen oloni todella epämukavaksi miesten seurassa, minusta tuntuu jatkuvasti, että he pitävät minua salaa pilkkanaan. En osaa puhua heille. Jos olen kiinnostunut jostain miehestä, en uskalla paljastaa sitä, vaan välttelen häntä kuin ruttoa ja kohtelen kylmästi torjunnan pelossa. Ehkä jonain päivänä vielä uskallan.
En ole rikas, enkä komea. Letkukin korkeintaan keskikokoa.
En tykkää sormuksista niin ei tarvi mennä naimisiin, onneksi. Enkä osaa kasvattaa lapsiakaan koska oma kasvuni on jumissa.
Alue: Aihe vapaa
Hyvä aloittaja! Totuus on se, että mies ei tarvitse naista yhtään mihinkään. Yhteiskunta on onnistunut vuosikymmeniä aivopesemään meidät miehet siitä, että meidän tehtävä on täyttää naisten odotuksia. Koko meidän elämä pitäisi uhrata naisten passaamiseen, jotta he voivat hyvin. Nyt vuonna 2020 me miehet olemme löytäneet totuuden, että naiset jahtaavat jotain elämän unelmiaan, ja mies on vaan osa sitä palettia ja nämä nykyajan naiset on yhtä hyödyllisiä miehille kuin muropaketin lahja. Naiset haluavat kaiken, ja mitään ei voi jäädä paitsi, vimmaisesti kiukuttelevat joka suuntaan, että heille kuuluu, koska ovat syntyneet. Päiväkodista ja koulusta lähtien on opetettu, että tyttöjä pitää passata, ja kun he ovat ammattilaisia samaan puhkumaan itseluottamusta ja vuoroin loukkaantumaan, he ovat miehiä parempi manipuloimaan. Nainen ei koskaan ole miehen omaisuutta, ja nyt me voidaan keskittyä me miehet olennaiseen. Missään nimessä ei tarvita mitään avioliittoja eikä mitään vakavaa parisuhdetta, koska ei naisetkaan sitä halua. Eivät vaan kerro. Näin kaikkien on parempi olla, kun ei tartteta naisia yhtään mihinkään. He elävät elämänsä ensimmäiset 30 vuotta passattuina, ja heille vakuutetaan, että he saavat kaiken, ja lopulta he eivät saa mitään, vaativat vain kuin mukulat kaikenlaista. Se olisi vaan naisillekin parempi, jos he ymmärtäisivät, että he eivät voi automaattisesti saada, koska "heille kuuluu", vaan se pitää ansaita. Se onkin naiselle hankalaa. Ja siihen se sitten jää. Yksinään kuivuvat pystyyn ja kuolevat sukupuuttoon. Ihan hyvä niin!